Kesätyöpaikat nuorille menevät suhteilla.

Olen työtön ja lapsi pääsi kahteenkin paikkaan. Toisessa on kolme ja toisessa kaksi viikkoa. 

Pääsi toki suhteilla, mutta aivan omilla suhteilla. 

Niinpä niin. Työttömän lapset joutuvat tekemään enemmän töitä hakuvaiheessa. Asenne periytyy myös: ei kannata hakea, kun suhteilla vaan pääsee... Kannattaa varoa tartuttamasta lapsiinsa tuollaista asennetta, vaikka itsellä ei olisikaan töitä tai halua hakea niitä.

Kaikki työpaikat menevät suhteilla.

Olen saanut työpaikkoja sekä suhteilla että ilman suhteita. Suhteita on ollut mm. täti ja isäni tuttu. Ei suhteet tarkoita pelkästään sitä että menee duuniin toisen vanhemman työpaikalle vaan että osaa käyttää hyväksi verkostoaan. Verkosto muodostu toki myös lähisuvusta mutta sitten myös itse luodusta verkostosta. Eräs vanha duunikaverini sai vihiä paikasta kaverinsa tädiltä. Melko laiskaa jos tyytyy sanomaan ettei saanut töitä kun kummankaan vanhemman duunipaikalle ei palkattu.

Itse olen kesät ollut kaupungilla töissä. Isäni työskentelee yksityisessä rakennusfirmassa ja äitini kotiäiti.

Älä yleistä.

Minun kaikki kolme lastani sai kesätyöpaikan. Ikää19v,17v ja14v. Kaksi kauppaan ja yksi päiväkotiin ja ihan omin avuin ilman suhteita. Nuorimmalla tutustu ja tienaa paikka johon haki itse. Päiväkotiin valittiin usean sadan joukosta ja vanhin jo toista kesää samassa paikassa.

Mä sain kesätyöpaikan ilman suhteita. :) työnantaja kyllä tuntee mun isän, mut ei tiennyt että oon sen tytär palkatessaan mua.

Suurin osa työpaikoista menee suhteilla, ihan normaali asia. Siitä vaan niitä "suhteita luomaan" itsekin sieltä sohvalta! 

Täälä taas joku katkera tuudittautuu valheisiin. Itse hain nyt lukion päätyttyä ekaa kertaa tosissani töitä ja nyt paiskin hommia 3 paikassa yhtä aikaa. (1 vakityö ja 2 eri keikkahommaa pari kertaa viikossa) Ei tullut suhteilla vaan osaamisella. T. 18v

Tilanne tasoittuu opiskeluvaiheessa kun firmat alkavat haravoida kykyjä.

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa työpaikoista menee suhteilla, ihan normaali asia. Siitä vaan niitä "suhteita luomaan" itsekin sieltä sohvalta! 

Varakkaat vanhemmat ja osoite hyvällä paikalla auttavat. Yleensä varakkaammat eivät halua verkostoitua heikomman aineksen kanssa.

Itsehän poimin tuon ikäisenä mustikoita puusukset jalassa 30 asteen helteessä ja myin ne torilla. Nälkä on paras motivaattori!!

Suhteillahan noista iso osa tuntuu irtoavan. Toveri kertoi, että kun tämä vielä opiskeli koulussa (ammattikoulu) oli heidän opettajansa sanonut, että jos on joku kiinnostava kesätyöpaikka oman alan hommista, niin oppilas ei missään nimessä saisi itse omatoimisesti sitä hakea, vaan siitä pitää ensin kertoa opettajalle, joka sitten ottaa kyseiseen työpaikkaan yhteyttä ja hommaa oppilaalle sen paikan. 

Toisessa koulussa opiskellut toveri sanoi, että heillä oli sama systeemi. 

Sitten on tietysti ne vanhemmat ja muut sukulaiset, joiden kautta saadaan töitä.

Vierailija kirjoitti:

Itsehän poimin tuon ikäisenä mustikoita puusukset jalassa 30 asteen helteessä ja myin ne torilla. Nälkä on paras motivaattori!!

Ei tuo ole vielä mitään, itse painin karhujen ja krokotiilien kanssa siinä sivussa. 

Suurin osa varmasti menee. Itsellä ei ole suhteita mutta pääsin puhelinmyyntiin, koska firma tuntui ottavan kaikki hakijat. Heidän nettisivuillaan ei tarvinnut kuin nimi ja puhelinnumeto kertoa ja ryhmähaastattelussa haastattelija kertoi firmasta eikä kysellyt mitään meidän hakijoiden kokemuksesta ja osaamisesta. Töissä n.16-21-vuotiaita tuossa kesäkamppiksessa.

Kyllähän työpaikan saa helpoiten suhteilla, mutta kenellä noita suhteita ei olisi? Kyllä varmaan useimmat tuntevat jonkun, jonka äiti/isä/sukulainen/tutuntuttu tuntee jonkun, jolla on töitä tarjolla. Kaveripiiristäni melkein kaikki ovat kyllä saaneet työpaikkoja suhteilla, niin olen minäkin, mutta esimerkiksi nyt aloitan tällä viikolla työn, jonka sain ihan perinteistä väylää hakemalla ja onnistumalla haastattelussa. Tuollainen kitinä suhteista on luusereille, vaikka ymmärrän että kismittää.

Ja mitenkäs ne työpaikat pitäisi jakaa?

Näin työelämässä vuosikymmeniä olleena voin kertoa, että pätee myös aikuisten kohdalla. On tärkeää luoda suhteita ja verkostoitua, se auttaa. Toki voi jäädä surkuttelemaan, mutta ympäröivä maailma ei muutu vaan sinun pitää muovautua sen mukaan. Nykyään on muuteen hyvä sisko meiningit tulleet isona osana mukaan.

Uliuliuli, minäkin sain ihan aikuisena "kesätöitä" tutun kautta, johon törmäsin umpikännissä terassilla. Kannatti ryypätä.

Vierailija kirjoitti:

Näin työelämässä vuosikymmeniä olleena voin kertoa, että pätee myös aikuisten kohdalla. On tärkeää luoda suhteita ja verkostoitua, se auttaa. Toki voi jäädä surkuttelemaan, mutta ympäröivä maailma ei muutu vaan sinun pitää muovautua sen mukaan. Nykyään on muuteen hyvä sisko meiningit tulleet isona osana mukaan.

En ole erityisen sosiaalinen, mutta silti niitä suhteita kertyy ihan itsestään.