Poika ei päässyt lukioon - äiti kimpaantui

"Sitten yo:na poika voi itse valita minne hakee.  Ei tule ehkä lääkäriä mutta se tuomari voi tulla; sinne ei ole todistuksella väliä. Sitäpaitsi lukio on 3-4 vuotta ja poika kasvaa ja miehistyy ja lukeminen ehkä maistuu entistä enemmän.  Nyt tarvitaan vain apuja että pääsee sinne lukioon, minne tahansa."

Jotenkin alitajunnasta puskee kysymys, että onko koko lukioon pääsy enemmän äidin kuin pojan haave. - Ja se, mitä ylioppilastodistukseen tulee ja hakeutumisesta "tuomari -kouluun" tai mille hyvänsä alalla saattaa olla kolmen -neljän vuoden päästä huomattavasti suurempi merkitys kuin viime vuosina, etten sanoisi vuosikymmeninä, kun keskinkertaisilla saati alle keskiarvon yo-arvosanoilla ei ole ollut paljoakaan arvoa, ainakaan suosituimmille jatko-opiskelu aloille pyrittäessä;  jatko-opiskelu paikkaa on yhtä hyvin voinut hakea ja myös päästä ammattitutkinto pohjalta. 

Kannelmäessä ei ole lukiota. Tarkoittaako se mamma sitä yhtä huonon keskiarvon yksityiskoulua eli Apolloa? Vai suomalaisvenäläistä?

Vierailija kirjoitti:

Kannelmäessä ei ole lukiota. Tarkoittaako se mamma sitä yhtä huonon keskiarvon yksityiskoulua eli Apolloa? Vai suomalaisvenäläistä?

Apolloa.

Kamala mutsi.

Vierailija kirjoitti:

Kamala mutsi.

Äiti taitaa nyt sijoittaa omia turhaantumisen tunteitaan ja toiveitaan  poikaansa tavalla, joka ei kehitä juuri niitä ominaisuuksia ja kykyjä, jotka ovat pitemmän päälle elämässä sittenkin ratkaisevia: kyky kestää epäonnistumisia, kyky nähdä  toivoa elämässä, kykyä uskoa itseensä, kyky kehittää luovia ratkaisuja tiukoissa tilanteissa, kyky nähdä pitkälle tulevaisuuteen ja kyky itsenäisiin ratkaisuihin.

"...Uskallan jopa epäillä, että ns. huippulukoissa on paljon enemmän psyykkisesti huonovointisia oppilaita kuin ihan tavislukioissa. Eräs SYK:n opettaja kertoi, millaisia hysteerikkoja esim. joidenkin oppilaiden äidit (!) saattavat olla, jos oma lapsi saa vain esim. 8 kokeissa.  Työyhteisöissä eivät  aina  pärjää tällaiset liian suorituskeskeiset, vain kovalla lukemisella huippupisteet saaneet ihmiset..."

Rohkenen tai korjaan uskoisin olevani kanssasi samaa mieltä, ainakin osittain. - Tosin siihen, miksi ns. "huippulukiossa" saattanee olla enemmän psyykkisesti pahoinvoivia nuoria on kysymys johon on useita syitä. - On helppo osoittaa sormella äitejä tai yhtälailla isejä, jotka asettavat lapselleen paineita menestyä. Mutta kyllä me nuoret osaamme sen taidon toisinaan myös ihan itsekin. - Paineita tai haasteita muistan ainakin osalle luokkakavereistani tulleen jo siitä, että totuttelu uuteen paikkaan ja ympäristöön vei oman aikansa. Tai  ilman läheisten -samanlaista turvaa kuin kotona vanhempien ja sisarusten kanssa- eläessä ei jatkunutkaan samalla tavalla kuin ennen; hehän asuivat osalla useamman sadan kilometrin päässä. Uusien kavereiden ja harrastusten jatkuminen takkuili. Ja olisi varmasti ollut kiva, jos kaupassa tai siivoamisen ja tai pyykinpesun olisi välillä hoitanut joku muu. Myös omaan itseen tutustuminen otti aikansa. Tuntuu, ehkä jostain hassulta ajatella, että sitä mietti saattoiko nyt pukea mitä mieleen juiolahti. Muistan lukioaikaisen ystäväni, joka soitti aikanaan minulle voidakseen varmistaa, että hänen kouluasunsa olisi oikeanlainen. Oli se. Mutta muistan kyllä senkin kuinka suomenkielen opettajamme erään kerran jos toisenkin avautui joidenkin säädyttömästä pukeutumisesta ja vaatteista, jota ei ehkä ollut tai sitten oli myös heidän päällä, jotka saattoivat käydä koulua vanhempien valvovan silmän alla.    

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Suurimmassa osassa maata ne kasin jampat matkustavat lählukioon vähintää tunnin verran suuntaansa. Ihan hyvä, että sama ilmiö saavuttaa pääkaupunkiseudun eli koulutus kotikorttelissa ei ole peruskoulun jälkeen subjektiivinen oikeus. Oppilaitoksia on harvakseltaan ja reissaaminen on ihan normaalia."

- Onko siis tavoitteena saada koulutaksi kuljettajille töitä ja myös lisätä mopo autoja niin itä -ja länsiväylille, että nuoriso pääsee kulkemaan kouluun omatoimisesti; metron tulemisesta joskus vielä tulevaisuudessa Espooseen asti ei taida olla paljoa apua. 

Ko pojalle mahdollisia lukioita on kaksi Espoossa ja ainakin kolme Hesassa. Steinerit varmaan päälle. Vantaalla varmasti useampi. Koko perhe vain ihan kuutamolla koulutilanteesta ja haettu vääriin lukioihin... Ei oo Haukilahti ollut kartalla!

Tuolla keskiarvolla poika oisi päässyt Vantaalla tasan tarkkaan Korsoon Lumon lukioon, ei muihin.

Suuri vääryys. Vääryys voidaan korjata helposti.

Haukilahtelaisille mammanpojille varataan 30 % kiintiö aloituspaikoista.

Jos mammanpoika ei mahdu kiintiöön, lisätään keskiarvoon 0,5 pistettä. Jos ei pääse vieläkään, niin lisätään 0,5 pistettä. Jos tämänkään jälkeen poika ei pääse sisälle, niin tehdään anomus koulun rehtorille, joka valitsee oppilaan,  jos pojan osoite kuuluu erikseen vahvistettuun Haukilahden parhaat-osoitelistaan. Myös jos äiti esiintyy Haukilahden täydelliset naiset sarjassa, niin opiskelupaikka on taattu.

"Suuri vääryys. Vääryys voidaan korjata helposti. Haukilahtelaisille mammanpojille varataan 30 % kiintiö aloituspaikoista. Jos mammanpoika ei mahdu kiintiöön, lisätään keskiarvoon 0,5 pistettä. Jos ei pääse vieläkään, niin lisätään 0,5 pistettä. Jos tämänkään jälkeen poika ei pääse sisälle, niin tehdään anomus koulun rehtorille, joka valitsee oppilaan,  jos pojan osoite kuuluu erikseen vahvistettuun Haukilahden parhaat-osoitelistaan. Myös jos äiti esiintyy Haukilahden täydelliset naiset sarjassa, niin opiskelupaikka on taattu."

Tiesit varmaan, että kunnallisvaalit on alle vuoden päästä?

Miten nämä pääsyrajat saattoi olla äidille yllätys? Mun lapseni koulussa opet ja opo antoi paljon tietoa, ja opo kävi lapsen mahdollisuudet läpi. Opo on todella topakka, ja tietoa kyllä tuli. Hän pitää kunnia- asianaan että kaikki pääse jonnekin, ja auttaa koulunlopun jälkeenkin nuoria löytämään opiskelu tai oppisopimuspaikam kymppiluokan yms.

Äiti voi vielä kysellä muista lukioista varapaikkoja. Jotain varmasti löytyy. Laittaisin tähän vielä liitteeksi sen aikaisemmin tänään löytämäni taidokkaan helikopterikampauksen kuvan, mutta pahus kun en löydä sitä enää uudestaan.

Kyllä täällä Helsingissä olisi mahdollista, että keskiarvo olisi yli 9, eikä pääsisi sillä ollenkaan lukioon. Hakutoiveet pitää laittaa realistisesti siten, että hakee sellaisiin paikkoihin, mihin todistus riittää, eikä ainoastaan sellaisiin, mihin ei ole mitään asiaa.

Vierailija kirjoitti:

Lukioihin valittujen alimmat keskiarvot 2016

Espoon yhteislyseon lukio, yleislinja 7,67

Espoonlahden lukio 8,67

Etelä-Tapiolan lukio, yleislinja 9,42

Haukilahden lukio, yleislinja 8,58

Kaitaan lukio, yleislinja 8

Kauniaisten lukio 8,42

Kuninkaantien lukio 8,92

Leppävaaran lukio, yleislinja 7,83

Olarin lukio, yleislinja 8,83

Pohjois-Tapiolan lukio, yleislinja 8,42

Tapiolan lukio, yleislinja 9,08

Viherlaakson lukio, yleislinja 7,75

Mattlidens gymnasium, allmänna undervisning 7,92

Gymnasiet Grankulla samskola 8,31

Ei kovin moneen olisi päässyt alle 8:n keskiarvolla. Keskiarvot ovat kyllä nousseet edellisestä vuodesta. Uskoisin, että mitään yllätysnousijoita ei varmaan ole ollut, etteikö olisi voinut katsoa suuntaa tai hakuvinkkiä edellisestä vuodesta.

En tiedä onko nykyään helpompi saada parempia/korkeampia arvosanoja kuin ennen. Käsittääkseni Gaussin käyrää ei enää noudateta arvostelussa (aikaisemmin oli, että jos esim. koe meni koko luokalla hyvin, niin pienimmästäkin virheestä rokotettiin suhteessa enemmän, jotta saatiin hajontaa oppilaiden kesken.) Itse olen ollut hyvä koulussa, mutta kyllä noin 8,5 keskiarvon vaatiminen, että pääsee lukioon tuntuu kovalta. Ainakin, kun mietin omia kouluaikojani ja luokkakavereiden keskiarvoja.

Vastaavat luvut viime vuodelta. Eipä olisi silloinkaan Haukilahden lukioon päässyt tuolla keskiarvolla, joten miten voi olla yllätys ettei sinne 7,8 riitä lähellekään.

Etelä-Tapiolan lukio (Espoo) 9,31

Tapiolan lukio (Espoo) 8,75

Olarin lukio (Espoo) 8,67

Espoonlahden lukio (Espoo) 8,5

Haukilahden lukio (Espoo) 8,25

Kuninkaantien lukio (Espoo) 8,23

Pohjois-Tapiolan lukio (Espoo) 8,08

Viherlaakson lukio (Espoo) 7,75

Kaitaan lukio (Espoo) 7,67

Leppävaaran lukio (Espoo) 7,67

Espoon yhteislyseon lukio (Espoo) 7,58

Yhteislyseoon, Vihervaaraan, Kaitaalle olisi päässyt kuten tänäkin vuonna. Lepuskin lukio ainoa "nousija", jonne ei olisi keskiarvollaan päässyt tänä vuonna.

Miten nämä pääsyrajat saattoi olla äidille yllätys? Mun lapseni koulussa opet ja opo antoi paljon tietoa, ja opo kävi lapsen mahdollisuudet läpi. Opo on todella topakka, ja tietoa kyllä tuli. Hän pitää kunnia- asianaan että kaikki pääse jonnekin, ja auttaa koulunlopun jälkeenkin nuoria löytämään opiskelu tai oppisopimuspaikam kymppiluokan yms."71"

- Täytyy kyllä onnitella ja iloita puolestasi, tai siis erityisesti nuorellanne on ollut ilmeisen hyvä ja osaava Opo. - En edes uskalla ajatella, mihin suurin osa luokka kavereistani olisi joutunut, jos olsivat vain tyytneet siihen materiaaliin ja antiin, mitä "Opo" kykeni tai vajaavuudessaan saattoi heille ja/ tai meille kaikille häntä katselleille antamaan....  Hänelle tuntui olevan esimerkiksi hyvin selkeät ja jyrkät mielipiteet siitä, mikä on oikea paikka pitkän matematiikan ja laajan fysiikan suorittaneille tytöille kuin matematiikka kirjoittamattomalle "runopojalle". - Jostain syystä tähän päivään mennessä ei ole selvinnyt miksi Opo suositti tytölle teologiseen hakemista ja pojalle eläinlääkistä. (Pojan vanhemmista toinen oli kyllä lääkäri).

Opo tiesi kyllä varmasti atesitina teologian opinnoista kaiken olennaisen; tai kuten sen mitä hän korosti:  "teologisessa tdk:ssa on mielenkiintoisia, hyvin mielenkiintoisia asioita, joita kannattaa opiskella tulevaisuutta varten. (Tässä kohtaa kuulen hänen nielaisevan) Eikä kaikkien teologiseen menevien tarvitse kuulua kirkkoon. (Tyttö oli vanhoollis-lestadiolaisesta perheestä).   

No on tuo äiti sinänsä oikeassa, että Espoon kaupunkihan nuo alueensa lukiot rahoittaa. Espoossa on pitkään panostettu siihen, että houkutellaan hyvää oppilasainesta muualta espoolaisiin lukioihin ja näin nostetaan koulujen tasoa. Espoolaiset saavat sitten laadukkaampaa opetusta. Nyt alkaa tuo politiikka tosiaan kääntymään itseään vastaan kun ei espoolaisin verovaroin kustannettuihin lukioihin mahdu perusespoolaiset enää ollenkaan sisään muiden viedessä paikat. Sitää niittää mitä kylvää sanoisin minä.

Olen elanyt siina harhaluulossa etta Suomessa kaikilla on tasaveroinen mahdollisuus opiskella vaikka kuinka pitkalle eika asuinpaikalla tai varallisuudella ole mitaan tekemista asian kanssa.

Taman ketjun luettuani herasin.

Ei ole ihme etta siella on niin paljon "amislaisia" joiden koulutus on jaanyt kesken.

USAssa on kamala hapea jos ei saa lukiota kaytya ja pitaa selvita elamassa "with 8th grade education".

Vierailija kirjoitti:

Tämä koko keskustelu "hyvät lukiot - huonot lukiot" on saanut käsittämättömät mittasuhteet. Monet niistä huippuarvosanoihin yltäneistä nuorista viime vuosina ovat kirjoittaneet aivan tavallisista lukioista, osa jopa ns. maalaislukioista.

Uskallan jopa epäillä, että ns. huippulukoissa on paljon enemmän psyykkisesti huonovointisia oppilaita kuin ihan tavislukioissa. Eräs SYK:n opettaja kertoi, millaisia hysteerikkoja esim. joidenkin oppilaiden äidit (!) saattavat olla, jos oma lapsi saa vain esim. 8 kokeissa.  Työyhteisöissä eivät  aina  pärjää tällaiset liian suorituskeskeiset, vain kovalla lukemisella huippupisteet saaneet ihmiset. 

Itse olen kirjoittanut 7,5 keskiarvolla ylioppilaaksi, sain töitä pariksi vuodeksi ja kävin jonkin kurssin  ennen kuin pääsin yliopistoon.  Sieltä valmistuin varsin nopeasti maisteriksi. En ole erityisen älykäs edes naiseksi, mutta omaan pelisilmää ja olen ns. nokkela. Palkkani yksityisissä yrityksissä   on ollut noin 5000 - 6000 e kuussa lähes aina. Lisäksi olen tehnyt mielenkiintoisia ja  itsenäisiä hommia. Saanut autoetuja yms. En voi välttyä miettimästä, että koulussa korostetaan sittenkin vääriä asioita. Monelle kympin tytöille tulee väärä mielikuva, millä elämässä selvitään.  

Toisaalta et huomaa sitä, että hyvistä lukioista ylioppilaaksi pääsevät saavat kaikki keskimäärin paremmat tulokset kuin jostain huonommasta kirjoittavat. Yksittäisiä 10 laudaturin oppilaita voi osua mihin tahansa lukioon, mutta harvassa lukiossa jokainen oppilas kirjoittaa paremmin kuin maassa keskimäärin.

Nuoreni ja hänen paras kaverinsa valitsivat ns. hyvän lukion, kirjoittivat yhdessä yli 10 laudaturia. Ei mikään huipputulos, mutta ihan mukava suoritus. Oman pikkukaupungin lukion yli 50 oppilasta eivät saaneet yhdessäkään tuon enempää laudatureja, joten hyvä lukio ei välttämättä puske ulos yksittäisiä huippusuorittajia, vaan tasaisesti menestyviä

Vierailija kirjoitti:

Samaa mieltä, MUTTA kun tänä vuonna sisäänpääsyrajat nousivat yllättävän paljon. Ehkä poika olisi viime vuonna päässyt haluamiinsa lukioihin tällä keskiarvolla.

No minkäs takia ne keskiarvorajat nousevat? Koska muut on parempia! Yksinkertaista.

Vierailija kirjoitti:

Olen elanyt siina harhaluulossa etta Suomessa kaikilla on tasaveroinen mahdollisuus opiskella vaikka kuinka pitkalle eika asuinpaikalla tai varallisuudella ole mitaan tekemista asian kanssa.

Taman ketjun luettuani herasin.

Ei ole ihme etta siella on niin paljon "amislaisia" joiden koulutus on jaanyt kesken.

USAssa on kamala hapea jos ei saa lukiota kaytya ja pitaa selvita elamassa "with 8th grade education".

Mitä tämä ketju sinussa herätti? Ei tämä maailma nyt sentään ihan niin tasapuolinen ole että hyviin lukiohin päästettäisiin kaikki halukkaat. Kyllä tuo poika olisi lukioon päässyt jos vain olisi osannut valita ne omaan tasoonsa sopivat.

Vierailija kirjoitti:

Summa summarum: Lukioon ei pääse huonolla keskiarvolla.  Ja peruskoulun päästötodistuksen numeroihin vaikuttaa kolmen viimeisen vuoden numerot. Tämä kyllä selvästi tuodaan esiin, eli koulu pitää ottaa tosissaan. Lukiossa täytyy myös opiskella pitkäjänteisesti, joten ei sinne kannata menn, jos lukeminen ei kiinnosta. Ehkä joku koulu sopii tällekin pojalle paremmin?

Kolmen viimeisen vuoden numerot ei vaikuta yhtään mihinkään vaan päättöarvosanat pitää antaa valtakunnallisten kriteerien eli osaamisen perusteella.