Vauvan sukupuolen valinta

Vierailija kirjoitti:

Mies hakeutui Jenkkeihin työkomennukselle ja minä kotiäidiksi. Ja aiotaan käydä samalla vuoden aikana paikallisella klinikalla teettämässä meille vauva, kenen sukupuoli eri kuin meidän kolmen olemassa olevan ihanan mutta samaa sukupuoleta olevan lapsen. Tää on vaan meidän toive ja haave, tuomitkaa rauhassa.

Oksettavaa

Aloittaja kirjoitti:

Mielenkiintoinen analyysi :) raskausaikana meikkaan viikonloppuisin tai 2-4 kertaa viikossa. Muutoin vain rasvailen iltaisin kasvoni ja vatsani. Tuskinpa siirrän mitään enempää vauvaani kuin kukaan muukaan tai käytän päivästäni yhtään enempää kuin sinäkään itsesi puljaamiseen.

Juuri tuonkaan takia en lapsestani toivonut tyttöä. Ettei tarvitse selitellä miksi äiti on halunnut näyttää erilaiselta kuin aiemmin. Nyt en kuitenkaan asialle mitään voi vaan aion olla kertomatta mistään minulle tehdyistä toimenpiteistä. Kysyköön sitten lähempänä täysi-ikäisyyttä tai kun asian pystyy itse käsittelemään.

Mielipiteeni ei seuraavasta lapsesta ole edelleenkään muuttunut. Yritän löytää mahdollisimman varman ja inhimillisen keinon saada vaikuttaa sukupuoleen.

Mene mielummin terapiaan! Sulla on niin paljon painolastia kaadettavana lasten niskaan, et jos oikeesti välität heistä yhtään, hae apua. Heti.

Mä en höyryä  suupuolineutraaliuden puolesta, mutta sen puolesta höyryän, että kaikki saa olla sitä mitä ovat. Sukulaislapset on täsä ihan hyvä esimerkki. Adoptoidut sisarukset. Ihania ku mitkä, molemmat. Mutta niin siinä kävi, että tyttö on sellainen sähäkkä ja villi tapaus, leikkii poikien kanssa "poikatyypillisiä" leikkejä polvet ruvella ja naama naurussa. Mutta on ihan tyttö ja mieltää kyllä itsensä tytöksi. Tytöillä on pimppi ja mulla on se, totesi minulle 4-vuotiaana. Veljensä taas on sellainen pieni ja hento, ujohko tapaus, tykkää pinkistä vaatteista. Hän on koulussa kiusattu, ujoutensa, ulkomaalaisutensa ja minkänytikinä takia. (Samoille kavereille ei ole mitään väliä, että siskonsa on ihan yhtä ulkomaalainen...) Mutta vanhemmilleen ja perheelleen yhtä rakkaita molemmat. Tyttö ja poika.

Minunkin mielestä vika on ap:n korvien välissä, ei tulevan lapsen sukupuolessa. Juu, on ihan normaalia toivoa tiettyä sukupuolta. Toivoin minäkin salaa toista tyttöä, mutta poika -ja ihana sellainen- tuli. Mutta valikoida keinolla millä hyvänsä, se on sairasta.

Lapsi on tyttö tai poika sukupuoleltaan, tai harvinaisissa tapauksissa siltä löytyy molemmat genitaalit. Mutta ennenkaikkea se on lapsi. Ihan vaan oma itsensä. Ja siitä voi tulla mitä vaan. Tyttömäinen tyttö, poikamainen poika, toisinpäin tai ihan mitä vaan siltä väliltä.

Adoptoikaa. Me haluttiin tyttö ja saatiin.

Säästyy se kroppakin 😀

Ystävälläni on sairaus, joka periytyy vain pojille. Sairaus on kivulias ja vie lopulta pyörätuoliin. Hän ja kumppaninsa säästävät rahaa juuri tällaiseen seulontaan, jotta voivat tarjota terveen elämän _tytölle_ (joka ei voi sairautta periä).

Mielestäni tämä on aiheellinen syy vaikuttaa lapsen sukupuoleen, eivät omat mielikuvat tai huonot kokemukset.

Menneisyys ja itseinho kannattaisi kyllä hoitaa kuntoon jo ennen sen tytön syntymää.

Voi kun tämä lapsi vatsassa olisi terve.

T. Ultra parin viikon päästä.

Vierailija kirjoitti:

On varsin ikävää ettei suomessa hedelmöityshoitoissa voi valita lapsen sukupuolta. Kun tulevaisuudessa vaimoni kanssa aletaan lapsia tekemään, niin todennäköisesti mennään ulkomaille yksityiselle klinikalle, joka maksua vastaan järjestää oikeanlaisen sukupuolen.

Mikä on oikeanlainen sukupuoli? Oletteko kuitenkin pariskuntanakin samaa sukupuolta? Toinen ei kelpaa?

Ottakaa koira. Tai kissa.

Meillekin toivottiin poikaa, tyttö kuitenkin syntyi. Minulle oli henkilökohtaisesti iso pala ajatella itseni tytön äidiksi. Tyllimekot, meikit, kiljumiset, hiusten letitykset, nuket jne "tyttöjen jutut" tuntuivat niin vierailta ja ajatuskin moisten tulosta yhdeksi isoimmaksi asiaksi elämässäni sai niskavillat pystyyn. Miten ikinä saisin kasvatettua tyttölapsesta tasapainoisen, itseään arvostavan naisen?

Olimme päättäneet tekevämme kaksi lasta niin pienellä ikäerolla kuin mahdollista ja uusi raskaus alkoi esikoisen ollessa juuri vuoden ikäinen. Nyt en enää ollutkaan varma, haluaisinko poikaa ollenkaan. Tyttäremme on meille aivan valtavan rakas ja hän on aivan ihastuttava persoona. Lapsille ominaiseen tapaan tykkää niin "tyttöjen kuin poikienkin jutuista", tykkää pukeutua mekkoon ja kumisaappaisiin sekä liata itsensä kuralätäköissä ja päristellä autoleluilla. On tullut sellainen olo, että juuri tämä (tyttö-)lapsi meidän perheestämme puuttuikin ja sellainen meille suotiin.

Toinen lapsemme on poika. Hän on luonteeltaan sisarensa vastakohta, hiljainen tarkkailija, tytär taas täysin rämäpää touhottaja. Emme enää ajattele lapsiamme niinkään tyttönä ja poikana (stereotypioiden mukaan) vaan lapsina ja yksilöinä, molemmat ovat sukupuolestaan riippumatta omanlaisensa. Kyllä meillä ainakin kävi niin, että ne lapset ovat osaltaan kasvattaneet meitä vanhempia vaikkemme mitään erikoisen nuoria (30v) lapsia tehdessä ollutkaan.

Jos vielä lisää lapsia teemme, toivoisin toista tyttöä vaikka alkujaan en olisi halunnut yhtään tytärtä :D.

Keinoja vaikuttaa vauvan sukupuoleen:

- Syö raskausaikana kymmenen omenaa raakana, niin todennäköisyys saada poika kasvaa. Vastaavasti jos syöt kymmenen vesimelonia, saat tytön.

- Syö mansikoita samalla kun kuuntelet pop-musiikkia -> tyttö. Syö porkkanaa samalla kun kuuntelet alternativea -> poika.

- Jos mies tekee aloitteen hedelmöittymiseen johtavaan seksiin, tulee poika. Jos nainen tekee aloitteen, tyttö.

Toivottavasti näistä oli apua. Onnea lapsentekoon. <3