Mies löi. En tiedä mitä tehdä :(
En voi uskoa tätä mutta pakko kai on :( . Riideltiin ihan arkisesta asiasta, mies hermostui vähän pahemmin ja löi minua. Ei sattunut pahasti mutta kuitenkin. Pahin on se että niin ylipäätään tapahtui. On eka kerta ikinä. Olen tosi järkyttynyt ja mietin mitä tehdä. Pitääkö jättää se heti. Ollaan oltu puoli vuotta naimisissa eikä tekisi mieli lopettaa tätä parisuhdetta. Mutta joudunko pelkäämään aina että lyö uudestaan?
Kommentit (298)
Vierailija kirjoitti:
Surettaa se että ehdin mennä naimisiin. Miksi tämä ei voinut tapahtua ennen häitä :( . Ap.
Ei se "tapahtunut". Miehesi teki sen. Miehesi päätti ajankohdan. Ja tiesi että häiden jälkeen on todennäköisempää että et lähde.
Myös lapsen syntymän jälkeen voi ilmetä väkivaltaisuutta. Vauva kainalossa ei ole helppoa lähteä. Katkonaiset yöunet vievät ylimääräisen energian.
Useiden tutkimusten mukaan korkeakoulutuksen jakorkeammat tulot omaavilla naisilla on SUUREMPI riski joutua parisuhdeväkivallan uhriksi kuin alemmilla sosiaaliryhmillä. Eli ap on erittäin tyypillinen uhri. Julkisuudessa on monilla aivan väärä kuva lähisuhdeväkivallan uhreista.
Vierailija kirjoitti:
Kouluttaa seksuaalisesti? Siis raiskaa vai?
No ei kai se ole raiskaus ole, kun en sano ei. Noita muotoja on monia, en niitä tähän kirjoita tai koko asiallinen ketju poistetaan.
Tiedän, olen säälittävä. En tosiaan pysty lähtemään tästä, vaikka tuo henkinen puoli jatkuvasti pahenee.
Tsemppiä Ap! Älä jää jos muuttuu yhtään pahemmaksi.. Kuulostaa jo nyt, että teilläkin on henkistä väkivaltaa..
Minulle seksuaalisuus on niin tärkeä asia, etten suostuisi minkäänlaiseen koulutukseen. Koulutuksen jälkeen seksi ei olisi ilon lähde enää uusissakaan suhteissa, näin uskon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttaa seksuaalisesti? Siis raiskaa vai?
No ei kai se ole raiskaus ole, kun en sano ei. Noita muotoja on monia, en niitä tähän kirjoita tai koko asiallinen ketju poistetaan.
Tiedän, olen säälittävä. En tosiaan pysty lähtemään tästä, vaikka tuo henkinen puoli jatkuvasti pahenee.
Tsemppiä Ap! Älä jää jos muuttuu yhtään pahemmaksi.. Kuulostaa jo nyt, että teilläkin on henkistä väkivaltaa..
Joo sama täällä. Ekan käsiksikäymisen jälkeen on ollut puoli vuotta vain (mutta ei yhtään vähäisempää vaan oikeastaan paljon paljon pahempaa) henkistä ja seksuaalista väkivaltaa. Jälkimmäistä on vaikea erottaa kokonaisuudesta. Mies ottaa itselleen enemmän etuja mun kustannuksella siinäkin ja alistamalla, sitähän vallankäyttö on.
Vierailija kirjoitti:
En voi uskoa tätä mutta pakko kai on :( . Riideltiin ihan arkisesta asiasta, mies hermostui vähän pahemmin ja löi minua. Ei sattunut pahasti mutta kuitenkin. Pahin on se että niin ylipäätään tapahtui. On eka kerta ikinä. Olen tosi järkyttynyt ja mietin mitä tehdä. Pitääkö jättää se heti. Ollaan oltu puoli vuotta naimisissa eikä tekisi mieli lopettaa tätä parisuhdetta. Mutta joudunko pelkäämään aina että lyö uudestaan?
Ei voi kun sanoa että jo on munattomaksi mennyt suomen naiset. Mikä teitä vaivaa? Kyllä on ihme jos ei yhtä nyrkin iskua voi ottaa vastaan, toista oli ennen. Lyötiin takasin turpaan jos noin kävi, oli meillä sanontakin; "Suomalainen sulho se ei naistaan tunne ennen ensimäistä nyrkkitappelua. "
Ihme hienohelmoja tunnutte kaikki olevan. Löi kerran, itke sitten kun olet teholla ja hampaat vaihettu tekareihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttaa seksuaalisesti? Siis raiskaa vai?
No ei kai se ole raiskaus ole, kun en sano ei. Noita muotoja on monia, en niitä tähän kirjoita tai koko asiallinen ketju poistetaan.
Tiedän, olen säälittävä. En tosiaan pysty lähtemään tästä, vaikka tuo henkinen puoli jatkuvasti pahenee.
Tsemppiä Ap! Älä jää jos muuttuu yhtään pahemmaksi.. Kuulostaa jo nyt, että teilläkin on henkistä väkivaltaa..
Siis mitä ihmettä on seksuaalinen kouluttaminen? Kerro vaan, ei kai koko ketjua sen takia poisteta. Korkeintaan jotain kommentteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttaa seksuaalisesti? Siis raiskaa vai?
No ei kai se ole raiskaus ole, kun en sano ei. Noita muotoja on monia, en niitä tähän kirjoita tai koko asiallinen ketju poistetaan.
Tiedän, olen säälittävä. En tosiaan pysty lähtemään tästä, vaikka tuo henkinen puoli jatkuvasti pahenee.
Tsemppiä Ap! Älä jää jos muuttuu yhtään pahemmaksi.. Kuulostaa jo nyt, että teilläkin on henkistä väkivaltaa..
Siis mitä ihmettä on seksuaalinen kouluttaminen? Kerro vaan, ei kai koko ketjua sen takia poisteta. Korkeintaan jotain kommentteja.
Joo, kyllä tämä ihmetyttää....
Kiitos kaikille tähänastisista viesteistä, osa on auttanu paljon ajattelemaan asiaa ja ymmärtämäänkin jotain. Seksuaalista kouluttamista meillä ei onneksi ole, tosin en oikein edes tiedä mitä se mahtaa olla, enkä erityistä omistushaluakaan ole huomannut, me ei kumpikaan koskaan esim kytätä toistemme viestejä tai soitella perään jos on jossain. Ap.
Ilona 63 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En voi uskoa tätä mutta pakko kai on :( . Riideltiin ihan arkisesta asiasta, mies hermostui vähän pahemmin ja löi minua. Ei sattunut pahasti mutta kuitenkin. Pahin on se että niin ylipäätään tapahtui. On eka kerta ikinä. Olen tosi järkyttynyt ja mietin mitä tehdä. Pitääkö jättää se heti. Ollaan oltu puoli vuotta naimisissa eikä tekisi mieli lopettaa tätä parisuhdetta. Mutta joudunko pelkäämään aina että lyö uudestaan?
Ei voi kun sanoa että jo on munattomaksi mennyt suomen naiset. Mikä teitä vaivaa? Kyllä on ihme jos ei yhtä nyrkin iskua voi ottaa vastaan, toista oli ennen. Lyötiin takasin turpaan jos noin kävi, oli meillä sanontakin; "Suomalainen sulho se ei naistaan tunne ennen ensimäistä nyrkkitappelua. "
Ihme hienohelmoja tunnutte kaikki olevan. Löi kerran, itke sitten kun olet teholla ja hampaat vaihettu tekareihin.
Itse en ainakaan halua lyödä, en usko että väkivalta vähentää väkivaltaa. Ap.
Seksuaalinen väkivalta kuulostaa kamalalta, paljon pahemmalta kuin lyöminen, tosin kai sekin on joku fyysisen väkivallan muoto, oletan ettei ole vain henkistä.. Kyllä kai se raiskauskin voi olla vaikka ei sanoisi ei... Ei kaikki välttämättä uskalla sanoa ei, jonkun muun koston pelossa. Miettii ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surettaa se että ehdin mennä naimisiin. Miksi tämä ei voinut tapahtua ennen häitä :( . Ap.
Ei se "tapahtunut". Miehesi teki sen. Miehesi päätti ajankohdan. Ja tiesi että häiden jälkeen on todennäköisempää että et lähde.
Tämä oli hyvä muistutus minulle. Ei se tosiaan vaan jotenkin passiivisesti tapahtunut :( . Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluttaa seksuaalisesti? Siis raiskaa vai?
No ei kai se ole raiskaus ole, kun en sano ei. Noita muotoja on monia, en niitä tähän kirjoita tai koko asiallinen ketju poistetaan.
Tiedän, olen säälittävä. En tosiaan pysty lähtemään tästä, vaikka tuo henkinen puoli jatkuvasti pahenee.
Tsemppiä Ap! Älä jää jos muuttuu yhtään pahemmaksi.. Kuulostaa jo nyt, että teilläkin on henkistä väkivaltaa..
Siis mitä ihmettä on seksuaalinen kouluttaminen? Kerro vaan, ei kai koko ketjua sen takia poisteta. Korkeintaan jotain kommentteja.
Kerro vaan, minäkin jäin miettimään että mitä se on. Ap.
Omasta kokemuksestani 14 vuoden takaa. Mies löi väittelyn yhteydessä. Tämän jälkeen itki ja aneli etten jättäisi. Lupasi ja vannoi ettei toistu ja pelästyi itsekin, häpeää ym. Niin sitä vaan jatkui ajan kanssa. Neljän vuoden parisuhdevälivaltahelvetti. Välillä mies tsemppasi ja luulin että asiat alkavat vihdoin järjestyä. Kunnes pilvilinnat taas romahtivat ja väkivalta jatkuin...
Älä jää odottamaan jatkoa. Aina vain vaikeammaksi tulee lähteminen. Älä myöskään jää salailemaan miehen tekoa. Puhu ystäville ja perheellesi.
Itse olen yksiselitteisesti sitä mieltä, että minkäänlainen fyysinen väkivalta ei ole ok. Ei toki henkinenkään. Ja häpeämään sinun ei missään nimessä pidä alkaa. Tiedän muutamankin naisen, jotka ovat löytäneet itsensä suhteesta aluksi "niin täydellisen ihanan miehen kanssa", mutta joka osoittautuu valehtelijaksi ja saattaa pyörittää pariakin elämää yhtaikaa valehdellen kaikille samanaikaisesti. Aina nämä fiksut ja rehelliset naiset ovat hävenneet alun "sinisilmäisyyttään", mutta kyse on vain valehtelijan taidokkuudesta, joka ei kuitenkaan kanna loputtomiin. Ei kukaan tiedä kenestäkään mitään, ennekuin saa eri ominaisuuksista kokemusta. Eikä mahdollinen nalkuttaminen ole syy lyödä. Mikään ei oikeuta ketään satuttamaan yhtään ketään. Suuttua voi, joskus todella lujaakin. Mutta tunne-elämässä ja tunteiden käsittelyssä on isoja ongelmia, jos kokee tarvetta lyödä. Minun tarvitsee voida kunnioitaa miestäni ja tuntea luottamusta ja molemminpuolista arvostusta. Lyöminen romuttaisi tämän kerralla. En jatkaisi suhdetta. Ja kuten edellä todettiin - et sinä ole se, joka liiton rikkoo. Hän teki sen jo. Sinä vain kunnioitat elämääsi ja oikeuttasi olla turvallisessa ihmissuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikeen tiedä mitä se terapia auttaisi. pahoin pelkään myös että mies ei ole halukas lähtemään terapiaan. Ap.
Te ette kumpikaan osaa riidellä. Se tässä on ongelma.
Tuo on kokonaisuus jonka voitte yhdessä muuttaa.
Kiire ja stressi taustalla ja sinä nalkutit. Mies ei lyönyt kovaa vaan sait litsauksen? En usko että mies on väkivaltainen mutta näköjään yllättyi itsekin.
Veikkaan että te osaisitte jatkaa yhdessä arkea, kyllä riitoja ja erimielisyyksiä tulee ja menee. Tuskin tuo oli ensimmäinen riitakaan? Minusta sinä liioittelet että pitääkö miestä alkaa pelkäämään -sivuutat oman käytöksesi tilanteesta pois, huomaatko? En sano että miehen käytös ei olisi väärin. Tottakai se on! Mutta et sinäkään osaa.
Menkää yhdessä terapiaan. Opetelkaa riitelemään! Olen itse käynyt mieheni kanssa koska olen ollut huutaja. Mies tuli kanssani.
Naiset ovat myös väkivaltaisia parisuhteissa. Se on vaiettu osa suomalaisisten liittoja joissa nainen on se lätkijä perheessä. Menkää jokainen itseenne ja lopettakaa toisen osapuolen syyttely -sinä olet toinen riitelijä. Jos ei osaa lopettaa, pitää opetella. Et osannut, jatkoit. Huusit vielä litsarin jälkeen.
Se että parisuhde voi loppua on se ja sama, mies ei ehkä ole koskaan ennen lyönyt eikä välttämättä lyö. Erityisesti jos pohtii asiaa eikä tule parisuhdetta jossa toinen siihen pisteeseen ajaa. Tuohan meinaa on vaihe kun ei osaa sanoa mitään enää ja pitää puolustaa itseään..
En sano että lyöminen on ok mutta sinä tarvitset myös työkaluja muuttaa tapaasi riidellä. Jos sun parisuhde tästä loppuu, niin sinä jatkat samalla tavalla seuraavassa liitossa.
Ap, tässä vähän lyöjän näkökulmaa. Minulla on vihanhallinnassa ongelmia ja kun suutun menee tavaroita ja seiniä rikki. Edellisessä suhteessa purin aggressioita eksään, en niin kovaa että jäi jälkiä mutta löin kuitenkin. Jotenkin koin että jos eksäni on niin tyhmä ettei usko kun kerran sanon jotain, olen oikeutettu tehostamaan sanomaani lyömällä. Olen 160cm pienikokoinen nainen, joten eksäni 180cm ei olisi edes hirveästi tarvinnut voimaa käyttää jos olisi päättänyt antaa takaisin. Ei kuitenkaan sitä tehnyt, koska hän kunnioitti minua ja muiden ihmisten oikeutta koskemattomuuteen. Minä taas en kunnioittanut eksää tippaakaan. Myöskään sinun miehesi ei kunnioita sinua koska kävi käsiksi, ja hyvin todennäköisesti käy uudestaan. Ansaitset parempaa, jonkun joka ei koe että sinua on oikeus kouluttaa kun et usko puhetta.
Meidän suhde päättyi minun aloitteestani, koska eksäni ei itse tajunnut ansaitsevansa terveen, normaalin parisuhteen. Onneksi minä tajusin. Olen käynyt terapiassa käytökseni takia, tavaroita paiskon edelleen mutta en enää ikinä päin toisia ihmisiä, tämän verran olen parantunut. Väkivallan käyttäminen toista kohtaan on sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköisesti tulet pelkäämään jokaisessa riitatilanteessa. Ehkä alat jopa vältellä sanaharkkoja ettei mitään kävisi.
Kannattaako? Luottamus tuossa on väistämättä pilalla.
En sinänsä osaa pelätä että uudelleen satuttaisi mua lyömällä, koska koen että osaan puolustautua. Enkä välttele sanaharkkojakaan, se on ehkä syy siihen miksi nytkin tilanne kärjistyi. Pelkään enemmän sitä henkistä vammaa mikä jää lyömisestä. Kai tässä mietin eniten että voiko rakastaa jos lyö. Vai olenko kuvitellut vaan että rakastaa. Ap.
Teillä on vähän erilainen käsitys rakkaudesta. Tai siis oikeastaan siinä mielessä samanlainen, että se on nainen, joka rakastaa niin kovasti, että on valmis vaikka tappelemaan miehensä kanssa, jotta ei vaan menetä häntä ja totta kai huolehtii kaikista kotitöistä ja tekee miehensä elämän mukavaksi. Miehenkin mielestä rakkaus on sitä, että antaa vaimonsa tehdä kotitöitä ja passata häntä.
Asiaan on yksinkertainen ratkaisu: lopeta nalkutus. Kun mies ei tiskeistä huolehdi, osta sitten ihan itsellesi muutama oma astia, joita käytät. Ehkä sinä jonakin kauniina päivänä havahdut siihen, että sinulla on sittenkin paljon mukavampi elää kun tiskaat vain omat astiasi, nalkuttamatta kenellekään.
Pyydän: Älä ainakaan tee lapsia tuohon suhteeseen. Vaikkei löisi uudelleen, lapset saavat pahoja traumoja henkisestä väkivallasta. Ja oletko varma, ettei löisi lapsia? T. Sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa pienenä seurannut ja kokenut (6 vuotta terapiaa ja 4 itsemurhayritystä)