Miks jenkkiaksenttia aina dissataan - britit kuulostaa ihan kauheelta!
Vain harvoin törmää oikeasti miellyttävää brittiaksenttia puhuvaan henkilöön (siis natiivi brittiin). Mielestäni amerikanenglanti kuulostaa yleensä paljon helppotajuisemmalta ja miellyttävältä. Brittienglanti taas kuulostaa hyvin usein retardilta. Sellaista sössötystä (varmaan siksi, kun puolelta puuttuu hampaat ja surkea hammashuolto?) ja mongellusta. Kuulostavat ihan maalaisilta. Jopa eteläinen hillybilly jenkkiaksentti kuulostaa paremmalta.
Miksi jotkut kuitenkin aina tykkäävät enemmän brittienglannista kuin amerikkalaisesta?
Kommentit (39)
Molemmat heppoja kuunnella, toki alueittain eroja, esim briteistä skottien ja Manchesterin seuduilta kotoisin olevien puheesta ei saa selvää. Toisaalta Texasin leeeveeeä puhetyyli on äärimmäisen ärsyttävä, rannikoilla puhutaan kivemmin.
Höh, aksentit on kivoja! Tottunein oon erilaisiin brittiaksentteihin, mutta tykkään jopa sellaisesta paksusta etelävaltioaksentista. Yläluokkaiset, maalaiset, oudot, epäselvät, huolella artikuloidut, kaikki käy. Myös ei-natiivipuhujien aksentit on mukavaa kuunneltavaa, myös suomessa.
Ero on vähän sama kuin riikinruotsin ja suomenruotsalaisten muumiruotsi. Jälkimmäistä helpompi ymmärtää, mutta kyllä se alkuperäinen aito ruotsalainen vaan kuulostaa kivemmalta.
Kuuntelen ihan sitä mitä henkilö jonka kanssa puhun,käyttää.
Kuultavan mieluisuus riippuu aivan asiasta,sen kiinnostavuudesta ja siitä kuka sen esittää .
(esim. pelkkää paskanjauhamista en kylläkään kuuntele pitkään millään kielellä ,enkä millään aksentilla.)
Minusta se riippuu niin monesta tekijästä.
Itse pidän yläluokkalaisesta brittienglannista, se on ihanan kuuloista. Sitten taas lontoolaisen työväen englanti on oikeasti kamalaa. Skottimurre saa polvet heikoiksi aina.
Jenkeissä pidän LA/California-aksentista. Nykissä esim. bronxilainen aksentti on aivan mahtava (mutta hiukan koomisella tavalla) esim sanat coffee tai loft jaksaa hymyilyttää aina. Rehellisesti en erota bronxilaista ja brooklynlaista aksenttia toisistaan, mikä paikallisia jaksaa järkyttää edelleen. Hawaiin Pidgin on ihan oma kielensä ja jos rehellisesti saa myöntää, se kuulostaa ihan vajaaälyisen puheelta... Etelävaltioiden aksentit ovat minusta vähän sellaista teeskentelevän kuuloista ja siihen kuuluu olennaisesti myös ne ilmeillä elehdinnät...
Australia taas on aina kuulostanut minusta juntilta, Kiwit siinä sivussa, vaikka maorimiehet saavatkin polvet veteliksi siinä, missä skottimurrekin :D
Että eiköhän niitä mielipiteitä ole tässäkin asiassa ihan niin paljon, kuin sanonta väittää?
Kumpaakaan noista ei ole todellisuudessa olemassa. Amerikan aksentti on se lännen tapa puhua mikä on tuttu tv:stä. Brittiaksentilla taas tarkoitetaan jotain queens english korostusta. Kummassakin maassa (siis myös USAssa) on hillitön määrä erilaisia aksentteja.
amerikkalaiset puhuu hasuusti kuin olis kuuma peruna suussa. tajuaako sitä itse?
Vierailija kirjoitti:
Kumpaakaan noista ei ole todellisuudessa olemassa. Amerikan aksentti on se lännen tapa puhua mikä on tuttu tv:stä. Brittiaksentilla taas tarkoitetaan jotain queens english korostusta. Kummassakin maassa (siis myös USAssa) on hillitön määrä erilaisia aksentteja.
Aivan... kielen todellisuus on melkoinen kirjo ja viuhka erilaisia aksentteja Atlantin molemmin puolin ja se 'down under' vielä sen lisäksi(+ muitakin. (esim. 'Caribbean creole English'),joten ihan suosikkisarjoilla tvstä ja vain niiden perusteella ei kyllä kannata mennä tekemään mitään kovin kielitieteellisiä päätelmiä.
Esim.kansainväliseen levitykseen tarkoitetuista tv-sarjoista on aina karsittu laskelmoidusti ja harkitusti kaikki liiat paikallisuudet pois. (että olisi helpompi kääntää ja siksi myisi helpommin ja paremmin kuin esim. joku 'Finnegans Wake' tai Dylan Thomasin 'Maitometsä'.(joka ei myynyt edes Hollywoodin kautta, kun vilisi niin paljon kinkkistä murteellista Irlannin englantia ilmaisuineen.)
Vierailija kirjoitti:
Kumpaakaan noista ei ole todellisuudessa olemassa. Amerikan aksentti on se lännen tapa puhua mikä on tuttu tv:stä. Brittiaksentilla taas tarkoitetaan jotain queens english korostusta. Kummassakin maassa (siis myös USAssa) on hillitön määrä erilaisia aksentteja.
Niin,et kai luullutkaan ,että näille täällä joku työväenluokkainen korostus kelpaisi,ehei, Dianan kieltähän sen olla pitää,tai vähintään Hyacinth Bouquet'n. ( ...and not that of mr'Onslow'& the rest of the family...)
Australian aksentti on kans kiva :D Siihen Brittiaksenttiin lisätty takapajuinen saundi.
Vaikea yhtyä mielipiteeseen. En hahmota sitä brittiaksenttia. Samaa mieltä olen kuitenkin, että cockneyt, manchesteriläiset ja esim. Geordiet (Newcastle) puhuminen on aika ruman kuuloista.
U FOCKEN WOT MATE! U FOCKEN PADDY COONT
Vierailija kirjoitti:
Ero on vähän sama kuin riikinruotsin ja suomenruotsalaisten muumiruotsi. Jälkimmäistä helpompi ymmärtää, mutta kyllä se alkuperäinen aito ruotsalainen vaan kuulostaa kivemmalta.
Suomenruotsi on lähempänä alkuperäistä, eli sitä mitä puhuttiin kaksisataa vuotta sitten ennen valtiollista eroa. Ruotsalaisilla kieli on vain päässyt degeneroitumaan.
Taas niin ympäripyöreä aloitus. Yhdysvalloissa ja Briteissä on kymmeniä, ellei jopa satoja aksentteja. Itse en pidä keskilännen Amerikan aksentista, mutta esimerkkisi New York Cityssä monella ihana aksentit. "Perus" Lontoo aksentti kiva, mutta rakastan myös Scouse aksenttia.
Kun suomalainen yrittää solkkata englantia jenkkiaksentilla, kuulostaa se ennen kaikkea naurettavalta lesoilulta. Ja mikä se aksentti sitten on, itärannikon vai keskilännen punaniskojen?
Noissa brittiaksenteissa on niin paljon eroja, osa kuulostaa kivalta ja osa ei. Pääasiassa tykkään kuitenkin enemmän brittiaksentista kuin jenkki.
Britti ehdottomasti, olen viime aikoina yrittänyt vähän opetellakin sellaista.
Olen mies ja pornoa katsoessa kyllä harmittaa kun joku hyvä klippi paljastuu brittiläistuotannoksi. Se aksentti on vain niin epäseksikäs.
Itsekin myönnän kyllä että ymmärrän paremmin jenkkiaksenttia mutta kyllä brittiläinen on silti se one and only. Skottimurteesta ei sitten ymmärrä pirukaan mitään :D
M22