Lue keskustelun säännöt.
Mies piti kahdeksan vuotta löysässä hirressä lastenhankinnan suhteen, tänään sanoi ettei luultavasti koskaan halua lapsia :(
18.06.2016 |
Kahdeksan pitkää vuotta tässä parisuhteessa, ensimmäisessä vähääkään pidemmässä ja "kunnollisemmassa" itselläni. Sieltä yliopiston alusta tänne kolmenkympin kieppeille, naimisiin asti ei koskaan päästy (/haluttukaan, ainakaan mitenkään hulppein menoin) mutta yhteinen asunto ostettiin, tsempattiin toisemme valmistumaan ja pääsemään töihin, matkusteltiin, viihdyttiin. Miehelle on varmasti aina ollut selvää, että minä haluan lapsia, kovasti. Mieskin kuulemma, sitten joskus, kun elämäntilanne on oikea. Ensin piti valmistua yliopistosta (tietenkin, olinhan itsekin sitä mieltä), sitten päästä töihin, sitten ostaa asunto, sitten vielä vähän matkustella ja edetä uralla. Ja nyt, tänään, ottaessani jotenkin kasuaalisti puheeksi, että "sitten jos me saamme vauvan, niin tahdon kyllä tehdä sitä ja tätä", mies kylmän viileästi totesi, että hän ei kyllä ole enää ollenkaan varma, että haluaako hän sittenkään lasta, ikinä, koskaan.
Ensin olin ihan rauhallinen ja kysyin, että miten sinusta nyt siltä tuntuu. Ei kuulemma ehkä olekaan valmis uhraamaan hyviä asioita elämästään lapsen vuoksi. Kysyin että mitä asioita hän tarkalleen ottaen tarkoittaa, ei oikein osannut vastata. Rauhallisuus alkoi siitä kovasti karsiutua ja nyt parun ripsivärejäni poskille teinisiskoni kämpillä ja yritän ymmärtää, että tämä suhde taisi sitten olla tässä. Että se on avoero, kämppä myyntiin, vimmaista vuokra-asunnon etsintää, maallisen omaisuuden jako (melkein kaikki jää mulle, kun olen melkein kaiken ostanutkin) ja sen hyväksyminen, että kahdeksan kallista vuotta on kulunut ikään kuin hukkaan, ja se lapsiunelma, jonka luulin jo olevan melkein oven takana, lipui yhtäkkiä paljon, paljon kauemmaksi.
Kommentit (230)
Itse erosin 34-vuotiaana vastaavassa tilanteessa. Lasten hankinnasta oli tosin sovittu jo suhteen alkupuolella, ja mies oli asiassa jopa innokkaampi. Ajankohdasta keskusteltiin minun aloitteestani säännöllisesti, vastaus oli aina "katsotaanko vuoden päästä, eihän se vuosi mitään meinaa". Lopulta selvisi, että oli sotkenut oman taloutensa totaalisesti pelaamalla.
Nyt pari vuotta myöhemmin syksyllä edessä on koeputkihedelmöitys uuden miehen kanssa, kun noiden hukkaan heitettyjen vuosien aikana endometrioosi on syönyt munasarjani ja kohtukin on täynnä kasvaimia. Todennäköisesti nuo vuodet siis veivät minulta mahdollisuuden tulla äidiksi. Katkeruudesta on vaikea päästä yli, älä siis jää odottelemaan ihmeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina haukutaan naisia jotka hankkiutuvat raskaaksi miehen tietämättä, mutta tuollainen kusipää kuin ap:n mies sietääkin tulla isäksi vastoin tahtoaan. Todennäköisesti kyse on siitä, että mies haluaa vain vaihtaa eukkoa ja tiesi mistä narusta vetää, että saa naisen ottamaan eron. Rakastava ihminen ei tee tuollaista temppua toiselle, eikä sellaista pitäisi tehdä edes vihamiehelle. Miehet ovat julmia itsekkäitä sikoja.
Voisiko joku ajatella sitä lastakin? Naiselta äärimmäisen törkeä teko omaa lastaan kohtaan, on hankkia hänet vastentahtoiselle miehelle.
Ymmärrän miestäsi. Olen nainen mutta samoilla linjoilla kuin kumppanisi.
Mieheni on aina halunnut lapsia ja minä olen lupaillut harkita asiaa myöhemmin. Nyt 35-vuotiaana ja asiaa pähkäiltyäni en ole valmis äidiksi enkä tule ikinä olemaankaan. En koe että miehesi on sinua millään tavalla huijannut vaan ajan kanssa tullut siihen päätökseen ettei halua lapsia. Ja hyvä niin, nyt olet vapaa löytämään jonkun joka jakaa kanssasi saman ajatusmaailman.
Meillä oli samanlainen tilanne kuin ap:lla ja jahkailu jatkunut yhtä pitkään. Mies oli sanonut haluavansa joskus lapsia, mutta aina asia siirtyi milloin milläkin verukkeella. Meillä onneksi miehen puheet pitivät paikkansa, viimein tuli päivä jolloin hän oma-alotteisesti ilmoitti että nyt voimme yrittää. Tähän pääseminen oli vaatinut häneltä paljon pohdintaa ja asioiden läpikäymistä mielessään. Hän kun on luonteeltaan muutenkin sellainen että kaikki päätökset vaativat hirveästi aikaa ja mietintää. Nyt meillä on lapsi ja mies on erittäin onnellinen isänä.
Kun myöhemmin juttelimme siitä mistä jahkailu johtui, myös minussa oli ollut "vikoja" joiden vuoksi mies epäröi lapsen tekoa kanssani. En ollut miehen mielestä ottanut riittävästi vastuuta elämästäni ja hän halusi tämän muuttuvan ennen lapsentekoa. Tästä aiheesta olimme monesti riidelleet mutta en aiemmin tiennyt että se vaivasi miestä myös lapsenhankinnan suhteen. Kun viimein sain omia asioitani järjestymään paremmin, oli mieskin valmis.
Kannattaa AP kysyä mieheltäsi vaivaako sinussa jokin häntä? Ehkä haluaa lapsia mutta ei ole varma onko sinusta tällä hetkellä sellaiseksi äidiksi kuin toivoisi sinusta olevan. Ehkä ei vain kehtaa puhua epäilyksistään. Itse jouduin katsomaan peiliin ja ryhdistäytymään elämänhallintani suhteen (minulla nämä olivat työhön liittyviä asioita) ennenkuin mies uskalsi ryhtyä lapsentekopuuhiin.
Kannattaa myös muistaa että miehille ei välttämättä koskaan tule samanlaista biologista vauvakuumetta kuin naisille, joten sitä on turha jäädä odottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi tutulta, olin samassa tilanteessa reilu viisi vuotta sitten. 8 vuotta avoliitossa, kokoajan pahempia ja pahempia riitoja liittyen siihen että mies ei tiennyt haluaako lapsia ja ainakaan ei vielä ja kuulosti kokoajan enemmän ja enemmän siltä että ei koskaan. Oltiin jo päälle kolmekymppisiä. Sitten yksi tosi paha itkuriita aiheesta, sovintoseksiä ja tulin raskaaksi. Mies tiesi siis hyvin että ehkäisynä käytetään kumia, olin joutunut terveydellisistä syistä lopettamaan hormonaalisen ehkäisyn jo ehkä vuosi takaperin. Kun raskaustesti tehtiin, mies oli heti ihan valmis ja alkoi suunnitella lapselle nimeä. Nyt meillä on kaksi alle 5-v lasta ja mies on myöntänyt olleensa väärässä. Itseäni ottaa joskus vieläkin pannun se että monta vuotta meni tosi kireissä tunnelmissa, lasten hankkimisesta ei oikein voinut edes keskustella järkevästi kun mies vaan ahdistui. Itse olin ihan hajalla tilanteesta. Nyt tyyppi on mitä parhain ja luontevin isä ja olisi esim. ekan lapsen jälkeen ollut heti valmis tekemään toisenkin. Miehet on joskus vaan niin epävarmoja ja lapsellisia, naiset osaa suhtautua lasten hankkimiseen jotenkin luontevammin ja varmemmin. Tsemppiä sulle, i feel you!
Eihän tuostakaan vielä tiedä, miten teille lopulta käy. Toivottavasti kukaan ei saa tästä tarinasta mitään ideoita, vaan olisi tuollaisissa riitatilanteissa normaaliakin tarkempi ehkäisyn suhteen. Ei ole lapselle oikein syntyä keskelle myrskyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis oliko mies ihan tosiaan sanonut että haluaa lapsia joskus vai että ei tiedä? Aika törkeää jos on sanonut aiemmin että haluaa, hänen oisi pitänyt ilmoittaa heti kun alkanut tuntua siltä että ei ehkä haluakaan
Niin, haluaa lapsia "joskus". Nämä kaverit tiedetään. Kyllä mulle ainakin kävi selväksi ap:n kirjoituksesta, että mikä on tilanne. Kyseessä on tyyppi, joka pelaa aikaa, siirtää ratkaisua tuonnemmaksi aina vaan, kunnes onkin jo liian myöhäistä. Lapsien hankinta on parisuhteessa niin perustavanlaatuinen kysymys, että siinä ei kummankaan tarvitse tai pidä tehdä kompromisseja. Vastentahtoinen lastenhankinta kuten vastentahtoinen lapsettomuuskin johtavat eroon aina. Jos ap nyt luopuu omasta unelmastaan, se melko varmasti johtaa katkeroitumiseen vuosien saatossa. Tulee tunne, että on uhrannut jotain peruuttamatonta toisen takia. Toisaalta, jos ap:n puoliso suostuu lastenhankintaan vastentahtoisesti, niin vaikeuksia on edessä silloinkin. Pikkulapsiaika on rankkaa yövalvomisineen ja oman ajan puutteineen ja vastuunjakoineen. Toinen osapuoli voi tällöin kokea, ettei ole velvollinen panostamaan tähän, koska ei alunperinkään perhettä halunnut. Minä en lähtisi enää katsomaan, tuleeko suhteesta vielä jotain. Kummallakin on oikeus haluamaansa elämään.
Minä menin sinkkuna lapsettomuushoitoihin 34-vuotiaana. Olin 8 v yksinhuoltaja ja hyvin meni. Sitten tapasin elämäni miehen ja menimme naimisiin ja nyt on uusperhe. En vaihtaisi päivääkään pois.
Ap sulla on onneksi mahdollisuuksia, kun olet nainen ja voit saada lapsen yksinkin. Minulle sw oli elämän suurin toive. Miehesi kuulostaa epäkypsältä ja on törkeästi vedärtänyt sua. Varmaan tuli kolmenpympinkriisi ja alkoi unelmoida jostain parikymppisestä nymfomaanista eikä halua sitoutua sinuun enää.
Katsele siis avoimin mielin ympärillesi, mutta pidä miekessä, että jos uutta miestä ei löydy pian lapsentekoon, voi tänä päivänä edetä myös ns päinvastaisessa järjestyksessä noiden asioiden suhteen. Klinikoille voi lähettää mailia ja kysyä, hoitavatko sinkkuja, mm. Tampereella on klinikka, joka hoitaa, mutta varmaan muuallakin, kaikki kai eivät.
Eli häntä pystyyn ja lusikat jakoon samantien! Ja kesäterassille katselemaan tarjontaa ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille näyttää edelleen olevan ylivoimaisen vaikeaa myöntää, että on suuren luokan kieroutta jättää ehkäisy pois ilman mitään sanomisia.
Luitko yhtään ainutta viestiä vai puratko vaan kiukkuasi omasta saamattomuudestasi?
Yleinen mielipide näytti olevan, että miehen kusetus asiassa=väärin, naisen kusetus asiassa=väärin.
Tyhmä olet ollut, jos olet kusettavan naisen ristiksesi ottanut. Lähde menemään ja vapauta penskat myrkystäsi.
Katsoppas vähän niitä ala/yläpeukutusten määrää liittyen naisen isukiksi kusetukseen vs miehen lapsettomuusjahkailuun. Aivan kuin olisin näkevinäni noissa peukutuksissa aivan toista trendiä kuin se miten väität asian olevan.
Kun olet niin hyvä ihmisasiantuntija näemmä, niin kerrohan kuinka etukäteen voi edes aavistaa että toinen lähtee tuolle tielle eli jättää mitään sanomatta ehkäisyn pois? Luulisi että koulutettuun muuten fiksuun naiseen voisi luottaa tuollaisessa asiassa? Erityisesti kun sanoin hänelle "jos haluat lapsen, saat etsiä uuden miehen" - ei kelvannut tämä vaihtoehto vaan piti meikäläinen pistää isukiksi väkisin.
Toki, tuossa vaiheessa olisin itsekin lähteä tieheni mutta en vaan uskonut että tuo lumppu pystyy tämän luokan petokseen.
Ja kyllä, lähden heti kun lapset ovat tarpeeksi isoja kestämään sen. Eikös olekin hienosti nainen hoitanut asian, sai lapsilleen hyvinkin vastuuntuntoisen suorittajaisukin. Varmaan lapset olisivat halunneet sellaisen joka myös välittää heistä. Joskus kerron lapsilleni suoraan tästä asiasta, ehkä sitten ymmärtävät miksi isi ei koskaan halunnut tehdä mitään heidän kanssaan tai mennä yhdessä perheenä tms, miksi isi oli niin tasaisen muodollinen äitiä kohtaan jne. Jostain syystä rouvaa ei ole kiinnostanut eron ottaminen, asiallahan ei ole mitään tekemistä minun +100 000 E vuositulojen kanssa...
Mua pidettiin 5 vuotta. Lupaili vielä että tehään se lapsi, kun pakkasin kamoja muuttaakseni pois. Arvatkaapa lämmittikö enää siinä vaiheessa?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille näyttää edelleen olevan ylivoimaisen vaikeaa myöntää, että on suuren luokan kieroutta jättää ehkäisy pois ilman mitään sanomisia.
Luitko yhtään ainutta viestiä vai puratko vaan kiukkuasi omasta saamattomuudestasi?
Yleinen mielipide näytti olevan, että miehen kusetus asiassa=väärin, naisen kusetus asiassa=väärin.
Tyhmä olet ollut, jos olet kusettavan naisen ristiksesi ottanut. Lähde menemään ja vapauta penskat myrkystäsi.
Katsoppas vähän niitä ala/yläpeukutusten määrää liittyen naisen isukiksi kusetukseen vs miehen lapsettomuusjahkailuun. Aivan kuin olisin näkevinäni noissa peukutuksissa aivan toista trendiä kuin se miten väität asian olevan.
Kun olet niin hyvä ihmisasiantuntija näemmä, niin kerrohan kuinka etukäteen voi edes aavistaa että toinen lähtee tuolle tielle eli jättää mitään sanomatta ehkäisyn pois? Luulisi että koulutettuun muuten fiksuun naiseen voisi luottaa tuollaisessa asiassa? Erityisesti kun sanoin hänelle "jos haluat lapsen, saat etsiä uuden miehen" - ei kelvannut tämä vaihtoehto vaan piti meikäläinen pistää isukiksi väkisin.
Toki, tuossa vaiheessa olisin itsekin lähteä tieheni mutta en vaan uskonut että tuo lumppu pystyy tämän luokan petokseen.
Ja kyllä, lähden heti kun lapset ovat tarpeeksi isoja kestämään sen. Eikös olekin hienosti nainen hoitanut asian, sai lapsilleen hyvinkin vastuuntuntoisen suorittajaisukin. Varmaan lapset olisivat halunneet sellaisen joka myös välittää heistä. Joskus kerron lapsilleni suoraan tästä asiasta, ehkä sitten ymmärtävät miksi isi ei koskaan halunnut tehdä mitään heidän kanssaan tai mennä yhdessä perheenä tms, miksi isi oli niin tasaisen muodollinen äitiä kohtaan jne. Jostain syystä rouvaa ei ole kiinnostanut eron ottaminen, asiallahan ei ole mitään tekemistä minun +100 000 E vuositulojen kanssa...
Karmaisevaa että tuollaisia ihmisiä on kuin sinä. Toki vaimo on toiminut typerästi, ei kai siitä muuta mieltä voi olla, mutta kuinka idiootti on mies joka kostaa sen lapsilleen??
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miestäsi. Olen nainen mutta samoilla linjoilla kuin kumppanisi.
Mieheni on aina halunnut lapsia ja minä olen lupaillut harkita asiaa myöhemmin. Nyt 35-vuotiaana ja asiaa pähkäiltyäni en ole valmis äidiksi enkä tule ikinä olemaankaan. En koe että miehesi on sinua millään tavalla huijannut vaan ajan kanssa tullut siihen päätökseen ettei halua lapsia. Ja hyvä niin, nyt olet vapaa löytämään jonkun joka jakaa kanssasi saman ajatusmaailman.
Mieli ja ihminen ehtii muuttua kahdeksassa vuodessa. Jokainen on vastuussa omasta onnestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tää niin tätä. Jos sanoo ettei halua lapsia, hymyillään tietävästi ja sanotaan kyl sun mieli vielä muuttuu. Jos käy niin kuin ap:n tapauksessa on petturi ja hirviö.
Väkisinkö sen miehen pitäisi isäksi alkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille näyttää edelleen olevan ylivoimaisen vaikeaa myöntää, että on suuren luokan kieroutta jättää ehkäisy pois ilman mitään sanomisia.
Luitko yhtään ainutta viestiä vai puratko vaan kiukkuasi omasta saamattomuudestasi?
Yleinen mielipide näytti olevan, että miehen kusetus asiassa=väärin, naisen kusetus asiassa=väärin.
Tyhmä olet ollut, jos olet kusettavan naisen ristiksesi ottanut. Lähde menemään ja vapauta penskat myrkystäsi.
Katsoppas vähän niitä ala/yläpeukutusten määrää liittyen naisen isukiksi kusetukseen vs miehen lapsettomuusjahkailuun. Aivan kuin olisin näkevinäni noissa peukutuksissa aivan toista trendiä kuin se miten väität asian olevan.
Kun olet niin hyvä ihmisasiantuntija näemmä, niin kerrohan kuinka etukäteen voi edes aavistaa että toinen lähtee tuolle tielle eli jättää mitään sanomatta ehkäisyn pois? Luulisi että koulutettuun muuten fiksuun naiseen voisi luottaa tuollaisessa asiassa? Erityisesti kun sanoin hänelle "jos haluat lapsen, saat etsiä uuden miehen" - ei kelvannut tämä vaihtoehto vaan piti meikäläinen pistää isukiksi väkisin.
Toki, tuossa vaiheessa olisin itsekin lähteä tieheni mutta en vaan uskonut että tuo lumppu pystyy tämän luokan petokseen.
Ja kyllä, lähden heti kun lapset ovat tarpeeksi isoja kestämään sen. Eikös olekin hienosti nainen hoitanut asian, sai lapsilleen hyvinkin vastuuntuntoisen suorittajaisukin. Varmaan lapset olisivat halunneet sellaisen joka myös välittää heistä. Joskus kerron lapsilleni suoraan tästä asiasta, ehkä sitten ymmärtävät miksi isi ei koskaan halunnut tehdä mitään heidän kanssaan tai mennä yhdessä perheenä tms, miksi isi oli niin tasaisen muodollinen äitiä kohtaan jne. Jostain syystä rouvaa ei ole kiinnostanut eron ottaminen, asiallahan ei ole mitään tekemistä minun +100 000 E vuositulojen kanssa...
Olet kamala ja epäkypsä, itsekäs ihminen. Ignoraat omia lapsiasi ja ajattelit sopivassa välissä kertoa heille, että et toivonut heidän syntymäänsä. Luonnehäiriöinen pahimmasta päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On tää niin tätä. Jos sanoo ettei halua lapsia, hymyillään tietävästi ja sanotaan kyl sun mieli vielä muuttuu. Jos käy niin kuin ap:n tapauksessa on petturi ja hirviö.
Väkisinkö sen miehen pitäisi isäksi alkaa?
Kyllä, keskimääräisen av-mamman mielestä miehellä on suorastaan velvollisuus alkaa isäksi ja tarjota (keskiluokkainen) perhe-elämä naiselle. Ei käy vaikka mies sanoo suoraan "ei nyt eikä koskaan", sitten voidaankin sopivasti unohtaa pillerit ja hups..."vahinko".
Perkele. Missä oli vela-naiset silloin kun itse etsin jonkinlaista vakituista naisjuttua, pitikin haksahtaa naiseen joka alkuun sanoi "ei ne lapset ole niin välttämättömiä" ja ajan myötä niistä tulikin välttämätöntä. Tosin nyt tässä vaiheessa voisi elää ihan ilman sitä velaakin, täysin itselleen ja itsensä näköistä elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisille näyttää edelleen olevan ylivoimaisen vaikeaa myöntää, että on suuren luokan kieroutta jättää ehkäisy pois ilman mitään sanomisia.
Luitko yhtään ainutta viestiä vai puratko vaan kiukkuasi omasta saamattomuudestasi?
Yleinen mielipide näytti olevan, että miehen kusetus asiassa=väärin, naisen kusetus asiassa=väärin.
Tyhmä olet ollut, jos olet kusettavan naisen ristiksesi ottanut. Lähde menemään ja vapauta penskat myrkystäsi.
Katsoppas vähän niitä ala/yläpeukutusten määrää liittyen naisen isukiksi kusetukseen vs miehen lapsettomuusjahkailuun. Aivan kuin olisin näkevinäni noissa peukutuksissa aivan toista trendiä kuin se miten väität asian olevan.
Kun olet niin hyvä ihmisasiantuntija näemmä, niin kerrohan kuinka etukäteen voi edes aavistaa että toinen lähtee tuolle tielle eli jättää mitään sanomatta ehkäisyn pois? Luulisi että koulutettuun muuten fiksuun naiseen voisi luottaa tuollaisessa asiassa? Erityisesti kun sanoin hänelle "jos haluat lapsen, saat etsiä uuden miehen" - ei kelvannut tämä vaihtoehto vaan piti meikäläinen pistää isukiksi väkisin.
Toki, tuossa vaiheessa olisin itsekin lähteä tieheni mutta en vaan uskonut että tuo lumppu pystyy tämän luokan petokseen.
Ja kyllä, lähden heti kun lapset ovat tarpeeksi isoja kestämään sen. Eikös olekin hienosti nainen hoitanut asian, sai lapsilleen hyvinkin vastuuntuntoisen suorittajaisukin. Varmaan lapset olisivat halunneet sellaisen joka myös välittää heistä. Joskus kerron lapsilleni suoraan tästä asiasta, ehkä sitten ymmärtävät miksi isi ei koskaan halunnut tehdä mitään heidän kanssaan tai mennä yhdessä perheenä tms, miksi isi oli niin tasaisen muodollinen äitiä kohtaan jne. Jostain syystä rouvaa ei ole kiinnostanut eron ottaminen, asiallahan ei ole mitään tekemistä minun +100 000 E vuositulojen kanssa...
Eroa, nyt heti. Perhe-elämänne kuulostaa larmealta ja naisesi itsekkäältä ihmiseltä.
Turha sitä on alkaa odottamaan mitä mies on mieltä joskus , muutenhan me kuoltais sukupuuttoon. Ainahan sattuu nk "vahinkoja". Lapsi on parasta mitä nainen voi saada elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Turha sitä on alkaa odottamaan mitä mies on mieltä joskus , muutenhan me kuoltais sukupuuttoon. Ainahan sattuu nk "vahinkoja". Lapsi on parasta mitä nainen voi saada elämässä.
Vähintä mitä nainen voi tuossa tilanteessa on etsiä mies, joka haluaa isäksi eikä "unohtamalla" pakottaa ketään vastentahtoista miestä isäksi.
Ihan noin niin kuin terveellä järjellä ajatellen tämä voisi olla se paras ratkaisu? Vai vaatiiko liikaa vaivaa hoitaa asia oikein?
Mutta jos mies on kahden vaiheilla vuosia tai jopa uskoo haluavansa mutta elämä ja vuodet muuttavat mieltä. Petollisuus on väärin, mutta jos tunne asian suhteen elää ja muuttuu lopulta päätyen päätökseen, että ei lapsia niin ei se kai ole väärin. Se on reilua myöntää se, kun tunteille kukaan voi mitään. Todella ikävä tilanne mutta ei välttämättä miehen ilkeyttä vaan aitoa mielipiteen muokkautumista.
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos mies on kahden vaiheilla vuosia tai jopa uskoo haluavansa mutta elämä ja vuodet muuttavat mieltä. Petollisuus on väärin, mutta jos tunne asian suhteen elää ja muuttuu lopulta päätyen päätökseen, että ei lapsia niin ei se kai ole väärin. Se on reilua myöntää se, kun tunteille kukaan voi mitään. Todella ikävä tilanne mutta ei välttämättä miehen ilkeyttä vaan aitoa mielipiteen muokkautumista.
Kuinkahan kauan mies olisi ollut asiasta hiljaa ja tuhlannut aloittajan aikaa ellei ap olisi ottanut asiaa ns. vahingossa esille?
Luitko yhtään ainutta viestiä vai puratko vaan kiukkuasi omasta saamattomuudestasi?
Yleinen mielipide näytti olevan, että miehen kusetus asiassa=väärin, naisen kusetus asiassa=väärin.
Tyhmä olet ollut, jos olet kusettavan naisen ristiksesi ottanut. Lähde menemään ja vapauta penskat myrkystäsi.