Vanhempani haluavat periä vuokraa asumisestani (olen 18v)

Vierailija kirjoitti:

Tällaisia vanhempia aina löytyy. Minun äitini kirjoitti aina oikein suurieleisesti "kuitin" maksamastani vuokrasta, ja muisti aina korostaa miten tämä on hänen kotinsa. 

Olen säilyttänyt nämä kuitit. Äitini alkaa nyt olla sen verran iäkäs ettei jaksa pyörittää omaa talouttaan ja on alkanut vihjailla miten minulla on oma talo ja tilaa... Voi olla että taipumus pikkumaiseen vittuiluun on periytynyt mutta jos hän suoraan ehdottaa luokseni muuttoa niin otan vuokranmaksun esiin, onhan hänellä nyt sentään omia eläketulojakin, ja jos ei kelpaa niin vanhainkotiin voi aina mennä. 

Ihmiset muistavat kun heitä poljetaan, ja lapsesi ovat ihmisiä. Tämä pääsee monelta mammalta unohtumaan. 

Aivan oikein ja vanhisten hoito se vasta kallista on, kun pelkkä vuokra ei riitä. Mun äiti ei vuokraa pyytänyt ja nyt hänellä alzheimer. Tulen taas äiti kulta huomenna sun luokse sua auttamaan.

Karmeita vanhempia suurin osa. Sääliksi käy teidän lapsianne.

Jos haluat oikeuksia, niin totta kait otat elämästä vastuuta, sillä viiden tähden palvelut eivät voi jatkua ikuisesti, niin kuin täällä mammat kuorossa vaativat.

Kerrohan ap. mitä tuo muutaman satasen vuokra pitää sisällään - kuka huolehtii pyykistäsi, huoneesi siivouksesta, kuka korjaa jälkesi (likaset vaatteet. astiat) pitkin kämppää, ruuat, vaatteestasi, kuljetukset, harrastuksesi jnen.jnen.

Meillä asutaan samassa asunnossa minä ja 20 vuotias tytär. Kaksi muuta lasta ovat jo muuttaneet omilleen. Kotona oleva tytär on töissä ja maksaa mulle ruokarahaa 150e/kk. Palkka on 2000 käteen. Mielestäni tuo summa on ihan kohtuullinen pyytää töissäkäyvältä aikuiselta. Minä sitten palkastani maksaan loput kulut. Kun tytär opiskeli, en pyytänyt osallistumaan kuluihin.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani siis haluavat periä vuokraa muutaman satasen kuussa siitä että asun VIELÄKIN kotona. Kukaan muu kaverini ei maksa vuokraa ja pitävät vaatimusta kohtuuttomana. Olen jäämässä välivuodelle nyt lukion loputtua mutta töitä en ole vielä saanut, joten olen työtön eikä minulla ole rahaa. Jos en maksa, heittävät pihalle.

Olemme hyvin toimeentuleva perhe ja asumme maalla hieman pk-seudun ulkopuolella.

Onko kohtuullista?

Okei. Tuttu asetelma minulle parinkymmen vuoden takaa. Itse tein sen päätöksen että muutin pois kotoa ja hankin työpaikan vaikka halusin opiskelemaan. Mun vanhemmilta ei koskaan herunut neuvoja eikä apua saati tukea siihen että miten pääsen pieneltä paikkakunnalta opiskelemaan isompaan joten mun piti ensin päästä omilleni jotta pystyin järkkäämään opiskelut itselleni. Sen lisäksi että mun olis pitänut maksaa vuokraa  olisin myös ollut siivoja, pyykkäri, veljeni lapsenvahti ja äitini jatkuvan haukkumisen kohteena (näin tapahtui myös koko lukion aikana) joten päätös ei ollut vaikea. Pariinkymmeneen viime vuoteen on mahtunut kaikkea opiskelusta ja omasta perheen perustamisesta uraelämään ja kaikki olen käynyt läpi ilman omien vanhempien tukea. Mun seura toki kelpaisi heille nyt menestyneenä mutta en halua olla enää missään tekemisissä lapsuuden perheeni kanssa. Omia lapsiani tuen varmasti niin kauan kuin tukea jollain tapaa tarvitsevat, kotona saavat asua vaikka kolmikymppisiksi vaikkei siitä näytä olevan pelkoa, omatoimisia heistäkin on tullut.

Vierailija kirjoitti:

Jos haluat oikeuksia, niin totta kait otat elämästä vastuuta, sillä viiden tähden palvelut eivät voi jatkua ikuisesti, niin kuin täällä mammat kuorossa vaativat.

Kerrohan ap. mitä tuo muutaman satasen vuokra pitää sisällään - kuka huolehtii pyykistäsi, huoneesi siivouksesta, kuka korjaa jälkesi (likaset vaatteet. astiat) pitkin kämppää, ruuat, vaatteestasi, kuljetukset, harrastuksesi jnen.jnen.

''Viiden tähden palvelut'' - huhhuh.. Askareita tekee toki jokainen, eli huolehtii oman huoneen siisteydestä, osallistuu pyykinpesuun ja mahdollisesti osallistuu muuhunkin kodinhoitoon. Tämä on kohtuullista korvausta _kotona_ asumisesta. Mikä ihmeen riippakivi omasta lapsesta huolehtiminen on täällä muutamalle?

Meillä oli tilanne, missä 19v poika joutui puoli vuotta odottamaan armeijaan lähtöä. Vuokraa en perinyt. Mutta maksoi ruokansa ja elatuksensa tekemällä kotityöt. Ei todellakaan olisi ollut oikein, että aikuinen mies olisi maannut kotona odottamassa palveluita. Hoisi mallikkaasti hommat ja kotona oli aina lämmin ruoka odottamassa, kun tultiin töistä.

Jotakin voisi ap.kin tehdä elatuksensa eteen, eikä vain vuotta maata kotona.

On hauska huomata, miten eri tavalla asiat esitetään eri tilanteissa.

Nuori ei tee kotitöitä

''Tämä on sinunkin talosi, eli vastuu siivoamisesta/pyykkäämisestä/jne kuuluu myös sinulle''

Nuori täyttää 18v''

''Tämä on minun taloni eli täällä ei sitten ruveta loisimaan nurkissa, maksat vuokraa tai lähdet menemään''

Itse pidin välivuoden lukion jälkeen. Olin töissä työmarkkinatuella ja asuin kotosalla, koska työpaikka sijaitsi samalla paikkakunnalla. Maksoin porukoille 50 euroa kuussa, joka oli mielestäni reilu diili.

Teen ruokaa joka päivä joihin maksan jo nyt aineksia, eli kun jostain ruuasta puuttuu jotain niin menen ostamaan omilla rahoilla, äiti ei anna. Käytössäni on auto mutta maksan omat bensat siihen joita myös äitini kuluttaa, kun ei jaksa ostaa omaan käyttöautoonsa bensaa ja suuttuu kun mainitsen tästä koska pitää kunnioittaa äitiä kun hän on minut synnyttänyt ja antanut kaiken. Vahdin pikkusisaruksia ja kuskaan heitä ympäriinsä, siivoan, teen polttopuita ja pihatöitä. 

Tosiaan rahasta ei oo pulaa, uus omakotitalo 300 neliötä ja kolme autoa pihassa. Naurattaa vähän että äiti jopa joskus maksoi laskuja mun tililtä kun olin vielä alaikäinen ja kun kysyin minne rahat meni niin sanoi että oon ite varmaan käyttänyt vaikka automaatilta pystyin nähdä tilitapahtumat. 

ap

Riippuu paljon tienaat/saat tukia tms. Ja siitä sitten katsotaan kohtuullinen siivu vanhemmille, täysin reilua mielestäni.

En lukenut kaikkia viestejä, mutta ensimmäisellä sivulla ei ollut puhetta p-a-l-j-o-n-k-o täytyisi maksaa.

Epäreilua on se, jos saat 100€ kuussa (olipa sitten tukia/palkkaa tmv.) Ja joudut maksamaan 300€.

Jos taas tienaat 700€/kk, niin kohtuullista on laittaa 200-300€ kuussa vanhemmille ja maksat itse omat vaatteet, baarireissut, puhelinlaskut sun muut joutavat kuluerät. Näin opit myös rahankäyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tilanne, missä 19v poika joutui puoli vuotta odottamaan armeijaan lähtöä. Vuokraa en perinyt. Mutta maksoi ruokansa ja elatuksensa tekemällä kotityöt. Ei todellakaan olisi ollut oikein, että aikuinen mies olisi maannut kotona odottamassa palveluita. Hoisi mallikkaasti hommat ja kotona oli aina lämmin ruoka odottamassa, kun tultiin töistä.

Jotakin voisi ap.kin tehdä elatuksensa eteen, eikä vain vuotta maata kotona.

Ihme ennakko-odotus, että AP ei laita tikkua ristiin kotihommien eteen. Siivoaminen ja ruoanlaitto on vähän eri asia kuin vuokran maksaminen. Aiemmissa viesteissä AP jo kertoi, että on aina maksanut omat ylimääräiset menonsa vaatteista lähtien, ei kuulosta ihmiseltä joka ei tekisi kotitöitä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli tilanne, missä 19v poika joutui puoli vuotta odottamaan armeijaan lähtöä. Vuokraa en perinyt. Mutta maksoi ruokansa ja elatuksensa tekemällä kotityöt. Ei todellakaan olisi ollut oikein, että aikuinen mies olisi maannut kotona odottamassa palveluita. Hoisi mallikkaasti hommat ja kotona oli aina lämmin ruoka odottamassa, kun tultiin töistä.

Jotakin voisi ap.kin tehdä elatuksensa eteen, eikä vain vuotta maata kotona.

Juuri näin. Joko nuori tekee kotitöitä, ainakin oman osuutensa, jos vanhemmat ovat töissä tai sitten maksat.

Elämässä on muutakin kuin kaverit, jotka tietysti eivät tarvitse maksaa, eikä osallistua kotitöihin, vaan voivat nukkua iltapäivään, jolloin elämä alkaa.

Oksettavaa, ettei vanhemmilta löydy ymmärrystä auttaa lapsiaan elämän kipukohdissa. Tämän olen kerta toisen jälkeen kokenut myös omakohtaisesti. Lyhyesti kerrottuna mieleen tulevat esim. seuraavat tilanteet:

1) olisin halunnut lukion jälkeen lukea yliopiston pääsykokeisiin puolisen vuotta kotona ennen kuin armeija alkaa - ei käynyt vanhemmille, käskivät mennä töihin. 10 tuhannen asukaan kaupungissa se käytännössä tarkoitti paikkakunnalta poismuuttoa ja yliopistohaaveiden hautaamista vähäksi aikaa.

2) Sain töitä ulkomailta ja olisin halunnut lainata vanhemmiltani 1000 euroa elämän alkuun pääsemiseksi. Isäni, johtaja jonka palkka on n. 6000e/kk tasoa, ei halunnut lainata rahoja. Hän itse oli perheensä ainoa lapsi ja sai nelikymppiseksi asti äidiltään kuukausittain rahakirjeitä.

Vastaavia esimerkkejä elämäni varrelta löytyy useita. Kovia vanhemmat ovat puhumaan lapsistaan muille ihmisille, mutta eivät ole koskaan nähneet tarpeeksi tukea lastaan elämän vaikeissa kohdissa. Sen sijaan kummatkin ovat saaneet itse tukea omilta vanhemmiltaan. Ennustan yksinäistä vanhuutta heille.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani siis haluavat periä vuokraa muutaman satasen kuussa siitä että asun VIELÄKIN kotona. Kukaan muu kaverini ei maksa vuokraa ja pitävät vaatimusta kohtuuttomana. Olen jäämässä välivuodelle nyt lukion loputtua mutta töitä en ole vielä saanut, joten olen työtön eikä minulla ole rahaa. Jos en maksa, heittävät pihalle.

Olemme hyvin toimeentuleva perhe ja asumme maalla hieman pk-seudun ulkopuolella.

Onko kohtuullista?

Vanhempien elatusvelvollisuus loppui kun täytit 18 ja lukio loppui. Mistä saat rahaa että sinulta voidaan periä vuokraa?

Kuvittelitko voivasi asua ties miten kauan vain täyden palvelun tavaratalossa maksamatta omaa osuuttasi kuluista? Hanki oma asunto, niin sittenpä näet ihan konkreettisesti, kuinka paljon elämiseen ja asumiseen menee rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Teen ruokaa joka päivä joihin maksan jo nyt aineksia, eli kun jostain ruuasta puuttuu jotain niin menen ostamaan omilla rahoilla, äiti ei anna. Käytössäni on auto mutta maksan omat bensat siihen joita myös äitini kuluttaa, kun ei jaksa ostaa omaan käyttöautoonsa bensaa ja suuttuu kun mainitsen tästä koska pitää kunnioittaa äitiä kun hän on minut synnyttänyt ja antanut kaiken. Vahdin pikkusisaruksia ja kuskaan heitä ympäriinsä, siivoan, teen polttopuita ja pihatöitä. 

Tosiaan rahasta ei oo pulaa, uus omakotitalo 300 neliötä ja kolme autoa pihassa. Naurattaa vähän että äiti jopa joskus maksoi laskuja mun tililtä kun olin vielä alaikäinen ja kun kysyin minne rahat meni niin sanoi että oon ite varmaan käyttänyt vaikka automaatilta pystyin nähdä tilitapahtumat. 

ap

Kuullostaa siltä, että lähtisin kyllä aika lujaa pois.

Äityleiden (ja isukkien) kannattaa muistaa, että se oma lapsi voi olla viime kädessä se, joka päättää mihin hoitokotiin menet vai menetkö ollenkaan. Kovasti lapsia tehdään "vanhuuden varalle" että olisi sitten joku  joka vanhoilla päivillä huolehtisi. Voipi sitten itse kukin miettiä, että kiinnostaako lasta huolehtia omista vanhemmistaan tuollaisen käytöksen jälkeen.

Hieman helpommalla pääsee ne nuoret, jotka saavat kotona säästää rahaa opiskelujen alkuun ilman, että heidän rahansa menisivät vanhemmille. On mahdoton yhtälö opsikella vähänkään haastavaa alaa ja käydä samaan aikaan töissä niin, että niin eläisi. Säästöillä välttää lainan ottamisen.

Vierailija kirjoitti:

Teen ruokaa joka päivä joihin maksan jo nyt aineksia, eli kun jostain ruuasta puuttuu jotain niin menen ostamaan omilla rahoilla, äiti ei anna. Käytössäni on auto mutta maksan omat bensat siihen joita myös äitini kuluttaa, kun ei jaksa ostaa omaan käyttöautoonsa bensaa ja suuttuu kun mainitsen tästä koska pitää kunnioittaa äitiä kun hän on minut synnyttänyt ja antanut kaiken. Vahdin pikkusisaruksia ja kuskaan heitä ympäriinsä, siivoan, teen polttopuita ja pihatöitä. 

Tosiaan rahasta ei oo pulaa, uus omakotitalo 300 neliötä ja kolme autoa pihassa. Naurattaa vähän että äiti jopa joskus maksoi laskuja mun tililtä kun olin vielä alaikäinen ja kun kysyin minne rahat meni niin sanoi että oon ite varmaan käyttänyt vaikka automaatilta pystyin nähdä tilitapahtumat. 

ap

Kuulostaa kyllä melko kusipäiseltä mutsilta. Toivottavasti lukee palstaa.

Sun vanhemmat kuulostaa kusipäisiltä. Sinuna alkaisin katsoa kämppiä enemmän kuin tosissaan, miten olis kimppakämppä jonkun kaverin kanssa?