Miehen etälapsi tulossa "lomalle"

Mulla ei ole kahdenkeskistä aikaa mun miehen kanssa koko kesänä, eikä ollut keväällä eikä ole syksylläkään. Ollaan ydinperhe ja meillä on kolme lasta. En ole edes tajunnut, että kun lapsia on hankkinut, niin sitten saisi vielä vaatia viikkokaupalla jotain aikuisten omaa aikaa vuodessa.

Näin kolmen lapsen yh-isänä en kyllä voi ymmärtää aloittajan ongelmaan. Kirjoituksen mukaan pari viikkoa on aiemmin sovittu ja ok. Mutta yksi viikonloppu on nyt se mistä kenkä puristaa. Siis 2-3yötä.

Ymmärtääkseni aloittajalla on omat lapsensa uusperheen arjessa pääaääntöisesti mukana. Hoitaako mies heitä tai osallistuuko kotitöihin tms. Jolloin tukis aloittajan vanhemmuutta ja kasvatusvastuuta.

Jos molemmat käyvät töissä ja ahdistaa olla miehen lapsesta vastuussa niin kipin kapin lusikat jakoon jos ette muuta keksi. Jos taas parisuhde on niin tärkeä ja rakas että koet miehen sun mieheksesi niin ota ihmeessä asia puheeksi. Hommatkaa lastenhoito osaksi aikaa tms.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole kahdenkeskistä aikaa mun miehen kanssa koko kesänä, eikä ollut keväällä eikä ole syksylläkään. Ollaan ydinperhe ja meillä on kolme lasta. En ole edes tajunnut, että kun lapsia on hankkinut, niin sitten saisi vielä vaatia viikkokaupalla jotain aikuisten omaa aikaa vuodessa.

Voi voisivatko nämä vähä-älyiset pyhät mamit jo olla hiljaa...

Uusperhe-elämähän oli niin ihanaa....

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole kahdenkeskistä aikaa mun miehen kanssa koko kesänä, eikä ollut keväällä eikä ole syksylläkään. Ollaan ydinperhe ja meillä on kolme lasta. En ole edes tajunnut, että kun lapsia on hankkinut, niin sitten saisi vielä vaatia viikkokaupalla jotain aikuisten omaa aikaa vuodessa.

Etkö tosiaan ole tajunnut? Kuule, kyllä teillä on miehesi kanssa ihan täysi oikeus ottaa sitä kahdenkeskistä aikaa myös. Voitte hommata lastenhoitajan/lapsille hoitopaikan ja viettää aikaa ihan kaksistaan ilman lapsia. Suosittelen!

onnellinen näin kirjoitti:

Näin kolmen lapsen yh-isänä en kyllä voi ymmärtää aloittajan ongelmaan. Kirjoituksen mukaan pari viikkoa on aiemmin sovittu ja ok. Mutta yksi viikonloppu on nyt se mistä kenkä puristaa. Siis 2-3yötä.

Ymmärtääkseni aloittajalla on omat lapsensa uusperheen arjessa pääaääntöisesti mukana. Hoitaako mies heitä tai osallistuuko kotitöihin tms. Jolloin tukis aloittajan vanhemmuutta ja kasvatusvastuuta.

Jos molemmat käyvät töissä ja ahdistaa olla miehen lapsesta vastuussa niin kipin kapin lusikat jakoon jos ette muuta keksi. Jos taas parisuhde on niin tärkeä ja rakas että koet miehen sun mieheksesi niin ota ihmeessä asia puheeksi. Hommatkaa lastenhoito osaksi aikaa tms.

Tämä viesti ei kyllä ole miehen kirjoittama. Kukaan mies ei kirjoita että kipin kapin, etenkään noin syyllistävällä sävyllä.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole kahdenkeskistä aikaa mun miehen kanssa koko kesänä, eikä ollut keväällä eikä ole syksylläkään. Ollaan ydinperhe ja meillä on kolme lasta. En ole edes tajunnut, että kun lapsia on hankkinut, niin sitten saisi vielä vaatia viikkokaupalla jotain aikuisten omaa aikaa vuodessa.

Tämä on tosi ilkeää kirjoittelua. Ap ei vaadi lomaa omasta lapsestaan vaan miehensä lapsen hoitamisesta. Ap ei vaadi lomaa siitä lapsesta, jonka on itse hankkinut. Sille ei vaan voi mitään, että oma lapsi on eri kuin vieras lapsi. Joten älä enää jeesustele että sinä et kaipaa lomaa omista lapsistasi. Ala itse elämään omien lapsien lisäksi yhtäkkiä jonkun vieraan lapsen kanssa, jonkun jota et tilannut etkä pyytänyt, jonkun josta kyllä joudun kantamaan vastuuta mutta josta et saa päättää mitään, ja tule sitten neljän vuoden jälkeen tänne kertomaan kuin IHANAA se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole kahdenkeskistä aikaa mun miehen kanssa koko kesänä, eikä ollut keväällä eikä ole syksylläkään. Ollaan ydinperhe ja meillä on kolme lasta. En ole edes tajunnut, että kun lapsia on hankkinut, niin sitten saisi vielä vaatia viikkokaupalla jotain aikuisten omaa aikaa vuodessa.

Tämä on tosi ilkeää kirjoittelua. Ap ei vaadi lomaa omasta lapsestaan vaan miehensä lapsen hoitamisesta. Ap ei vaadi lomaa siitä lapsesta, jonka on itse hankkinut. Sille ei vaan voi mitään, että oma lapsi on eri kuin vieras lapsi. Joten älä enää jeesustele että sinä et kaipaa lomaa omista lapsistasi. Ala itse elämään omien lapsien lisäksi yhtäkkiä jonkun vieraan lapsen kanssa, jonkun jota et tilannut etkä pyytänyt, jonkun josta kyllä joudun kantamaan vastuuta mutta josta et saa päättää mitään, ja tule sitten neljän vuoden jälkeen tänne kertomaan kuin IHANAA se on.

Ap:n mies elää vieraan lapsen kanssa 50 viikkoa vuodessa. Lapsen, jota ei tilannut eikä pyytänyt.

Minulla onkin ehdotus ap:lle: laittakaa se sinun lapsesi viikoksi jollekin leirille, niin saatte enemmän aikuisten keskinäistä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi mies ei saa väsyä vaimonsa entisen liiton lapsiin. Niitä pitää rakastaa, kuin omiaan ja maksaa niiden elatus päälle.

Miksi ei saisi? Tottakai saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

POINTTI oli, että moni uusperheellinen on täysin vieraantunut siitä perusolettamuksesta, että kun lapsia tehdään, niin niiden kanssa myös pääsääntösesti OLLAAN JA ELETÄÄN 24/7 miinus töissäolot/päiväkodit/kouluajat. Se kaikki kahdenkeskinen/ oma aika mitä saatte kun lapset on heivattuna exälle on teille pelkkää luksusta, tai henkilökohtasta helvettiä, elämänasenteesta riippuen. Koska todella kaikki uusperheet ei ole samasta puusta veistettyjä, on monia jotka vapaaviikolla itkee itsensä uneen koska lapsi pitää "jakaa" exän kanssa.

.

Ööh... Täytyy näin uusperheellisenä sanoa, että "silakat ja vieraat alkaa haisemaan kolmantena päivänä". Omat lapset ei todellakaan ole sama kuin siipan lapset. Ehkä jollekin jalolle ihmiselle on, mutta suurimmalle osalle ei ole. Jos ajattelen itseäni, niin omat on aina tässä. Eivät käy edes yökylässä paitsi vanhempi joskus kavereillaan. Lapset on aina hoidettu täysin itse pl. hoitopäivät tai koulupäivät, kun ollaan töissä. Eikä tunnu yhtään rankalta. Mutta jos miehen lapsi olisi tullut tähän vaikka kuukaudeksi, niin olisin kokenut sen tosi raskaana. Minulle lapsi on vieras työmaa. En halua muitakaan sukulaislapsia tähän hoidettavaksi.

Onko siippasi jalo ihminen vai miksi sinun lapsesi eivät ole hänelle ylipääsemätön työmää ja "haisevia vieraita"?

Olen tyrmistynyt tämän ketjun viesteistä! Onko oikeasti olemassa naisia, joille on itsestäänselvyys, että uusi mies hyväksyy heidän oman lapsensa perheenjäseneksi, mutta miehen lapsi on haiseva vieras, työmaa ja kaikinpuolinen rasite?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole kahdenkeskistä aikaa mun miehen kanssa koko kesänä, eikä ollut keväällä eikä ole syksylläkään. Ollaan ydinperhe ja meillä on kolme lasta. En ole edes tajunnut, että kun lapsia on hankkinut, niin sitten saisi vielä vaatia viikkokaupalla jotain aikuisten omaa aikaa vuodessa.

Tämä on tosi ilkeää kirjoittelua. Ap ei vaadi lomaa omasta lapsestaan vaan miehensä lapsen hoitamisesta. Ap ei vaadi lomaa siitä lapsesta, jonka on itse hankkinut. Sille ei vaan voi mitään, että oma lapsi on eri kuin vieras lapsi. Joten älä enää jeesustele että sinä et kaipaa lomaa omista lapsistasi. Ala itse elämään omien lapsien lisäksi yhtäkkiä jonkun vieraan lapsen kanssa, jonkun jota et tilannut etkä pyytänyt, jonkun josta kyllä joudun kantamaan vastuuta mutta josta et saa päättää mitään, ja tule sitten neljän vuoden jälkeen tänne kertomaan kuin IHANAA se on.

Ap:n mies elää vieraan lapsen kanssa 50 viikkoa vuodessa. Lapsen, jota ei tilannut eikä pyytänyt.

Minulla onkin ehdotus ap:lle: laittakaa se sinun lapsesi viikoksi jollekin leirille, niin saatte enemmän aikuisten keskinäistä aikaa.

Ap on kertonut, että mies vain nukkuu kaiken kotonaoloajan. Että töissä on, mutta kaiken muun ajan on unessa. Eikä tee mitään lasten hoitamisia. Ap:n mies ehkä asuu ap:n lapsen kanssa 50 viikkoa vuodessa mutta ei nukkumisen takia tee lapsen eteen mitään. Ap hoitaa yksin. Mies ei myöskään hoida omaa lastaan vaan ap hoitaa myös miehen lapsen. Joten mieti nyt vähän.

Kuulkaas nyt. Vaikka kumppanilla olisi lapsia, ei se äiti/isäpuoli ole niitä lapsia valinnut ja halunnut elämäänsä. On vain rakastunut ihmiseen, jonka on halunnut valita. Omat lapset taas suurimmalta osin on tehty omasta halusta.

Tottakai, kun valitset kumppaniksi miehen/naisen, jolla lapsia on, näiden kanssa täytyy opetella elämään ja ystävällisesti kohtelemaan. Ylitsevuotavaa rakkautta harva oppii tuntemaan, ja vaikka oppisikin, silti on täysin oikeutettua kaivata "lomaa" puolison lapsista. Harva lopulta valittaa, jos välillä saa ihan niitä omiaankin pois, eikä se vähennä kiintymyksen määrää yhtään.

Jokainen terve aikuinen, jolla parisuhde voi hyvin, myös kaipaa aikaa sen kumppanin kanssa kahden. Jollekin riittää tv:n katselu sen jälkeen, kun lapset ovat nukkumassa, joku tarvitsee enemmän. Parisuhteen eteen panostaminen koituu taas pelkästään lasten eduksi, aikuisten parisuhde kuitenkin on lasten koti.

Ap:n tapaus on hankala, toisaalta miehen lapsi on ilmeisesti aika vähän isänsä kanssa, joten tuntuu kylmältä kieltää tulemasta. Toisaalta yleisesti hieman tilannetajua kaivattaisiin, että saataisiin kaikki lapset yhtä aikaa pois ja sitten taas sitä perhe-elämää. Nukkuva ja masentuneen oloinen mies pitäisi myös saada terveeksi ja kiinnostumaan lapsensa elämästä.

Aikuinen erolapsi haluaa tähän kommentoida. Molemmat vanhempani menivät uuteen avioliittoon kun olin vielä lapsi. Toinen vanhemmistani itseasiassa vielä sitten myöhemmin yhteen uuteen avioliittoon. Kaikki äitipuoleni ja isäpuoleni, henkilöstä ja sukupuolesta riippumatta on aina kokenut, että olen rasite, toivottavasti olisin lomalla muualla ja että olen vieras lapsi jota ei pyydetty eikö toivottu. On kyllä osoittanut tämän suoraan minulle, välillä sanonutkin. Vaikka julkisesti ovat esittäneet muuta, ja kaikki nämä henkilöt ovat olleet koulutettuja, ystäviensä keskuudessa arvostettuja ja pidettyjä ihmisiä. Joten tässä teille ikävä totuus, tällaisia ne uusperheet on.

Vierailija kirjoitti:

Aikuinen erolapsi haluaa tähän kommentoida. Molemmat vanhempani menivät uuteen avioliittoon kun olin vielä lapsi. Toinen vanhemmistani itseasiassa vielä sitten myöhemmin yhteen uuteen avioliittoon. Kaikki äitipuoleni ja isäpuoleni, henkilöstä ja sukupuolesta riippumatta on aina kokenut, että olen rasite, toivottavasti olisin lomalla muualla ja että olen vieras lapsi jota ei pyydetty eikö toivottu. On kyllä osoittanut tämän suoraan minulle, välillä sanonutkin. Vaikka julkisesti ovat esittäneet muuta, ja kaikki nämä henkilöt ovat olleet koulutettuja, ystäviensä keskuudessa arvostettuja ja pidettyjä ihmisiä. Joten tässä teille ikävä totuus, tällaisia ne uusperheet on.

Sama jatkaa vielä. Menin joka kesä mielelläni erilaisille leireille ja kavereiden mökeille ym. Leireillä sain olla ihan haluttu tyyppi, eikä tarttenu kokea olevansa jonkun riesana. Lapsi kyllä huomaa olevansa ylimääräinen, vaikka hänelle oltaisiinkin ystävällisiä ja kohteliaita. Ja lapsi kyllä tajuaa että oma lapsi on rakas ja vieras lapsi on aina vieras lapsi. Eli ap:n miehen lapsi saattaa haluta itsekkin mennä leirille.

Rakastua voi ja saa toki kehen vaan, se on vahva tunne. Ei se kuitenkaan tarkoita automaattisesti, että ruvetaan perheeksi. Aikuisten ihmisten tulisi ymmärtää pysähtyä ennen yhteen muuttamista ja uusien lapsien tekoa miettimään, toimiiko koko paketti. Kestätkö puolisosi sekopäistä exää? Ymmärrätkö puolison aikaisempien lasten olevan hänelle mahdollisesti yhtä tärkeitä kuin ne teidän yhteiset? 

Rakkaus on rakkautta, mutta sivistynyt ihminen tietää, ettei käytäntöä voi paeta. 

Vierailija kirjoitti:

Miehen lapsi miehen vastuu. Mene lomalle jos oot jo noin väsynyt. Itse en jaksaisi makaavaa miestä. 

Minä en osaisi ajatella, että mieheni lapsi olisi vain hänen vastuullaan, vaikka näin varmaan lain mukaan onkin. Vastuu perheestä on vahvasti yhteinen, mutta ydinperheellinen olenkin. Jos ottaisin puolison, jolla on lapsi, kokisin vastuuta myös hänestä, koska lapsi tulee aina olemaan tärkeä osa miehen elämää aikuistuessaankin ja mahd. saadessaan utse lapsia.

Aloituksessa sanotaan, että lapsen tulo kahdeksi viikoksi on ok, mutta ylimääräinen viikonloppu on ongelma. Mikä siinä parissa lisäpäivässä on se ongelma? Siis ap:n lapset ovat juuri tuon viikonlopun isällään ja siksi tuo viikonloppu olisi sitä kahdenkeskistä aikaa, niinkö?

Tämä kommentti ei nyt ole ap:lle, vaan yleisesti. Kasvoin uusperheessä, jossa meitä isän lapsia oli kaksi, ja hänen vaimollaan oli kaksi omaa lasta, yhteisiä ei. Etävanhempia ei ollut, vaan asuimme saman katon alla pysyvästi kaikki. Äitipuoli hoisi kodin, isäni toimeentulon. Olimme siis enemmän äitipuolen kanssa tekemisissä kuin isäni.

Joku tuolla sanoi, että rakkaus vieraan lapsiin ei välttämättä synny koskaan. Menen vielä pidemmälle ja väitän, että vieraan lapsia kohtaan saattaa kokea jopa inhon ja vastenmielisyyden tunteita, tai ainakaan heitä ei koskaan todellisuudessa hyväksy perheen jäseniksi. Minusta tällöin pitäisi lähteä eri teille. Lapset ovat lapsia rajallisen, häviävän lyhyen ajan, jolloin luodaan pohja heidän loppuelämälleen. Kun lapsi joutuu omassa kodissaan, oli se ykkös- tai kakkoskoti, luikkimaan pitkin seiniä kuin epätoivottu vieras, tällä on pysyvät seuraukset.

En itsekään pitäisi ap:n tilannetta oikeudenmukaisena. Mutta lapsen kannalta tilanne on täysin kestämätön. Kyllä hän tietää, ettei ole tervetullut. Lapsi tietää.

Itse seurustelin joskus sellaisen miehen kanssa, jolla oli kaksi pientä lasta. Emme koskaan asuneet yhdessä. Minulle jäi jo seurusteluaikana hoidettavaksi hyvin paljon lasten asioita, koska mies ei niitä tehnyt ja minä vastuuntuntoisena lapsettomana naisena sitten tein, koska ei lasta voi heitteillekään jättää. Väsyin siihen kuvioon, vaikka muuten parisuhde oli hyvä, mies teki muita kotitöitä molempien kotona ja kahdenkesken meillä kaikki sujui oikein hyvin. Mutta hiersi tuo, että lastenhoito jäi minulle, ja seurusteluaikana lapset todellakin on vielä vieraita lapsia eikä mitään jäseniä. Lopetin suhteen, ajattelin että jos en nyt pidä siitä että miehen lasten asiat jää minulle niin en varmasti pidä siitä myöhemminkään. Ymmärrän hyvin ap:ta. On paljon miehiä, jotka mielellään jättävät lasten hoidon naiselle, ydinperheessäkään se ei ole ok mutta se ei kertakaikkiaan käy uusperheessä.

Mikä tässä on epäselvyys. Miehen lapsi ja miehen pitäisi olla lapsensa kanssa. Sinähän voit lähteä vaikka ulkomaille. Ota äkkilähtö.