Lapsuutesi herkkuja, jotka nykyään ällöttävät?
Me teimme "pirtelöä", johon tuli Coca colaa, banaania ja jäätelöä, haarukalla sekoittaen. Aivan kamalaa.
Kommentit (238)
Ei varsinaisesti ällötä, mutta ei tee mielikään, voileipäkeksi paksulla voikerroksella ja siinä sokeria päällä.
Hylamaitoon paloiteltu paahtoleipä jo vähän ällöttää.
Hattara.
Ja se suussa paukkuva sokeriseos.
Niitä riisimuro-kookosrasva-leivoksia. Todella ällön-makeilta tuntuu suuhun nykyään. Yritin verestää vanhoja muistoja ja tein niitä. Yääk :D Siskon muksuille sitten annoin ja hyvin upposi.
Sokeria ja voita sekaisin ja suoraan vaan suuhun :D
Sokerihuurretut rix-rax-pox-pax riisimurot maidossa runsaasti lisäsokeroituna.
Vastalypsetty, vaahtoava ja lehmänlämmin maito suoraan siivilän reunalta ryystettynä.
Itse tehty karkki eli sulatettiin voita kattilassa ja siihen sitten hurjasti sokeria, massa levitettiin ohuesti leivinpaperille, päälle kookoshiutaleita ja jääkaappiin jäähtymään. siitä tuli kivikovaa ja sit lohkottiin siitä paloja ja syötiin niitä.
Hyi olkoon nyt kun ajattelee..
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli omituinen tapa tehdä ranskalaisia mikrossa. Siis mikrossa lämmitettyjä pakasteranskalaisia, höystettynä vielä hemapalla! Nehän olivat ihan velttoja lötköjä ne ranskalaiset. Ei siihen aikaan ollut mikroissa mitään grillivastuksia. Näitä syötiin perjantai-iltana ja lauantai-iltana.
Joskus sain kaverilla ihan uunissa tehtyjä ranskalaisia ja ai että ne oli hyviä. Rapsakoita. Kysyin äidiltä, että miksei tehdä uunissa niitä niin vastaus oli jotain "uunin lämmittäminen maksaa/kestää liian kauan/tms".
Minä teen ranskikset yhä näin. Mättöpäivänä ostan pussin pakasteranskalaisia, heitän lautaselle, mikroon, käristän siellä ja sitten päälle paljon suolaa ja alas menee.
Vierailija kirjoitti:
Sokerihuurretut riisimurot (oliko Frost rice?) joihin saatoin vielä lisätä sokeria 😨
70-luvulla kaupoissa myytiin muroja, jotka olivat pienen neliönmallisen tyynnyn muotoisia, sisältä onttoja. Niitä lautaselle, päälle sokeria ja punaista maitoa. Oli niin hyvää, että muistan juoneeni maidon lopun lautaselta. Nykyisin en syö muroja, maitoa tai sokeria.
Raaka korvapuusti eli munalla voideltu, rasvainen ja kardemummainen superherkku.
Piparkakkutaikina
Tomaatinviipaleet, joiden päällä sokeria
Kuivakakkutaikina. Äiti antoi aina leipoessaan taikina-astiat lapsille lusikan kera ja saatiin syödä taikinanloput
Vierailija kirjoitti:
Niitä riisimuro-kookosrasva-leivoksia. Todella ällön-makeilta tuntuu suuhun nykyään. Yritin verestää vanhoja muistoja ja tein niitä. Yääk :D Siskon muksuille sitten annoin ja hyvin upposi.
Meillä tehtiin näitä kans usein ysärillä. Oli ihan vakiokamaa synttärijuhlilla, yms ja hyvin upposi kaikille lapsille. Ei kai noita kukaan muu oikein voi syödäkään :D
Mainittu jo aikaisemmin mutta kaikenlaista ruokaa sokeriin dipattuna( makkarat, kurkut, ruisleipä..), juusto mikroaaltouunissa sulatettuna, vesi-kaurahiutale-sokerimössö..
Omituisin kyllä oli pahvi! Saatoin syödä kokonaisen pahvilootan seinän iltasella lukiessani kirjaa... :D Vessapaperi ja piirustuspaperi meni myös mutta paksu pahvi oli parasta :S
Lapsuuteni Elannon liikkeissä myytiin juomaa kotikaljan nimellä. Pullo oli sellainen iso pallomahainen, ruskea väriltään. Meille sitä ostettiin janojuomaksi. Me lapset lisättiin siihen sokeria oikein kunnolla ja syötiin lusikalla. Se vaahtosi mukavasti.
En tiedä, oliko siinä alkoholia, jos oli, niin varmaan oli siman vahvuista.
Hassua muistella tämän nykyajan puolihysteerisen nipotuksen vallitessa, kuinka tuollaiset pikkuasiat eivät silloin pätkääjään ketään kiinnostaneet.
Vierailija kirjoitti:
Mainittu jo aikaisemmin mutta kaikenlaista ruokaa sokeriin dipattuna( makkarat, kurkut, ruisleipä..), juusto mikroaaltouunissa sulatettuna, vesi-kaurahiutale-sokerimössö..
Omituisin kyllä oli pahvi! Saatoin syödä kokonaisen pahvilootan seinän iltasella lukiessani kirjaa... :D Vessapaperi ja piirustuspaperi meni myös mutta paksu pahvi oli parasta :S
Hahhah. Todella outoa. Tuollaisesta kai on tullut tää sanonta, kun rahat loppuu, niin syödään tapettia.
Monta siivua oltermannia lautaselle ja mikroon kunnes ne sulavat. Kerran meinasin tukehtua tuollaiseen palloon kun olin yksin kotona, onneksi sain sen yskittyä pois kurkusta. Ja sitten ranskanleipä, jonka päälle iso kerros mansikkahilloa. Lukiossa pystyin syömään kokonaisen pussillisen paahtoleipää päivässä, en tästä syystä ole koskaan ostanut itselleni leivänpaahdinta; pelkään että jään koukkuun paahtoleipiin taas.
-mätitahna
-ranskanleipä
Näitä yhdessä (ja päälle vielä lauantaimakkaraa ja ketsuppia!!!!) tai erikseen. Ei uppoais enää.
-keitettyä makaronia, paksteherneitä ja valkosipulisuolaa. Tätä "herkkua" joka päivä kun opiskelin. Örrkkkyäääk!
-Kaurahiutale-maito-sokerimössö. Ja sitä sokeria oli ja paljon... Tein pienen annoksen aikuisiällä muistelu maistiaiseksi, oli aivan kauheaa :D
-Kuumaan kaakaoon dippasin runsaasti voilla höystettyä sämpylää. Tätäkin testasin huvikseni, voi minkälaista mössönlössöä sitä on lapsena "nauttinut" :D
Syltty/alatoopi eli lihahyytelö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pullamössö. Vähän kahvia, paljon maitoa ja sokeria. Sitä kait syötettiin ihan pienestä pitäen.
Ai niin, tuota en muistanutkaan. Se oli 50-luvun lasten tavallinen aamupala. Silloin tykkäsin, enää en söisi mistään hinnasta, vaikka kaikista noista aineksista pidän kovasti, siis erillään.
Ja sitten nimittelevät nuorempia pullamössösukupolveksi. Ite ovat. :D
Lihahyytelö ja veriletut.