Joensuussa on 0,1% ruotsinkielisiä, mutta silti siellä on pakkoruotsi

Vierailija kirjoitti:

Niin. Joensuussa pitäisi tämän perustelun mukaan olla pakkovenäjä, niknkuin monessa muussakin Suomen kaupungissa. Ja sekös naapuria miellyttäisi.

Miksi pakon vaihtoehto olisi toinen pakko? Olisiko vallan mullistavaa jos saisi valita: venäjä, ruotsi, saksa tai ranska?

Joensuun  nuoretkin menee yliopistoon ja tarvitaan suorittaa nk virkaruotsi. Osa jää sille tielleen. Kyllä se on niin että sitä ruotsia on vaan opiskeltava halusi tai ei. Myönteinen suhtautuminen, se on kaiken a ja o. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen kielipolitiikka on pikemminkin järkevää -ruotsin kieli on tärkeä osa suomalaista kulttuuria.

Ei ole sen tärkeämpi osa kuin esim. saamelaisuus (jolla on paljon pidemmät juuret Suomessa kuin ruotsin kielellä). Silti ei ole pakkosaamea.

Pitää huomioida että saamen kieli on ollut marginaaliasemassa käytännössä aina.

Mielestäni ruotsin kielen opiskelulle on samanlainen historiallinen perusta Suomessa kuin mikä on kanjimerkistön käytölle on Japanissa. Japanissahan käytetään kolmea merkistöä, joista kanjit ovat Kiinasta tullutta lainaa. Kanjien (joissa yksi sana vastaa yhtä merkkiä) opettelu on hiraganaan ja katakanaan verrattuna työlästä, mutta koska maan historia on kuitenkin kirjoitettu kanjein, kanjeista ei haluta luopua.

Jos Suomessa lakattaisiin opettamasta ruotsia kansalle, meille kävisi samalla tavalla kuin Korealle, joka uudisti kirjoitusjärjetelmäänsä etääntyäkseen entisestä emämaa-Kiinasta: Etelä-Korealaiset eivät kykene nykyään lukemaan klassikkoteoksiaan ja historiallisia asiakirjoja muuten kuin käännöksinä.

Myös meidän varhainen historiamme on kirjoitettu ruotsiksi ja suuri osuus maamme klassikkoteoksista on kirjoitettu ruotsiksi -voimme tietenkin lukea aina käännöksiä, mutta käännöksissä merkitykset muuttuvat ja jotakin väistämättä menetetään. Haluammeko todella katkaista kielellisen yhteyden menneisyyteemme?

Kuinka moni oikeasti lukee noita teoksia ruotsiksi? 0,1% suomalaisista? Ne, jotka oikeasti lukevat jotain klasikkoteoksia ruotsiksi, olisivat taatusti valinneet ruotsin valinnaisena aineenakin.

Ruotsinkielisyys on vieras kulttuuri Suomessa. Se on elänyt kyllä Suomen maantieteellisellä alueella, mutta suomalaisuudesta erillisenä. Voisi siis sanoa, että ruotsin kieli on osa Suomen maantieteellistä aluetta, mutta ei osa suomalaisuutta.

Ruotsin kieli ei kykene kilpailemaan suurten kielten kanssa. Jos pakkoruotsi poistetaan niin kohta ei halukkailla olisi mahdollisuutta valita ruotsia valinnaisena muualla kuin suurissa kouluissa.

Sopiva kompromissi olisi se, että ruotsin ryhmiin ei laiteta minimirajaa, ts. kaikilla olisi OIKEUS opiskella ruotsia.

No tämä kelpaisi kyllä minulle. Kalliiksi se kyllä tulisi, mutta ei se ainakaan enempää maksaisi kuin nykysysteemi.

Vierailija kirjoitti:

Joensuun  nuoretkin menee yliopistoon ja tarvitaan suorittaa nk virkaruotsi. Osa jää sille tielleen. Kyllä se on niin että sitä ruotsia on vaan opiskeltava halusi tai ei. Myönteinen suhtautuminen, se on kaiken a ja o. 

Huoh. Pakkoruotsin poisto tarkoittaa pakkoruotsin poistoa myös jatko-opinnoista. Virkamiespakkoruotsi on varsin nuori keksintö, joten sen poistokaan ei ole mikään iso juttu. RKP:läinen opetusministeri sen aikoinaan keksi.

Kun kilpailijat pyyhivät oikealta ja vasemmalta ohi niin täällä tavataan ruotsinkieltä vaikka se on pieni marginaalikieli jota ei tarvitse missään.  Ruotsinkieli on sellainen "ihan kiva osata" mutta ei tarpeellinen. Maailma on paljon "ihan kiva osata" juuttuja mutta kun pitäisi keskittyä olennaiseen ja lukea kieliä joita maailmalla käytetään runsaasti.

Miksi anamme jo pelkästään kielikysymyksessä tasoitusta ? Eikö lisätä tämä pakkoruotsin poisto KIKY sopimukseen !

Olen kotoisin pienestä kaupungista, jossa ruotsinkielisiä oli taatusti 0 kpl. Ruotsista on silti ollut minulle töissä paljon hyötyä, olen kotipaikkakunnalta muutettuani asunut mm Vaasassa ja Turussa.

Vierailija kirjoitti:

Voisi aivan hyvin luopua esimerkiksi antiikin Kreikan historian opetuksesta. Sen voisi korvata Suomen lähihistorialla joka olisi yleissivistyksen kannalta tärkeämpää. Musiikin teoriaopetuksessa voisi perehtyä ulkolaisten oopperoiden sijaan kotimaisen musiikin historiaan ja esittäjiin. Näitä korvattavia aiheita voisi luetella vaikka kuinka paljon. jostain syystä ne on kuitenkin kaikki valittu perusopetukseen mukaan. Varmasti aika montaa muutakina asiaa vastustettaisiin jos mielipiteitä aktiivisesti mitattaisiin. Ruotsin opetuksesta on kuitenkin tehty poliittinen kysymys jonka takia sen vastustaminen on noussut yli muiden ilman konkreettisia asiaperusteita. Kun rkp tippui hallituksesta niin heti keskustelu laantui selvästi.

Valitsit kyllä huonon esimerkin nyt. Kreikan historiaan opetukseen käytettiin ainakin minun aikaan vain muutama oppitunti ala-asteella, opetus oli hyvin yleisluonteista ja pelkistettyä. Kuitenkin antiikkiin perehtyminen oli välttämätöntä jotta oppilaat voisivat oppia esimerkiksi Rooman historiasta (jota kukaan tuskin pitää turhana) tai renesanssista, jonka vaikutukset ulottuivat tänne Suomeenkin asti. Globaalista perspektiivistä Kreikan historian tuntemus kuuluu erottamattomasti länsimaiseen yleissivistykseen.

Kannattaisi muistaa, että pakkoruotsi on Suomen koulujärjestelmän pakollisin aine. Mikään muu aine ei ole pakollinen jokaisella opintojen tasolla: ala-asteella, yläasteella, lukiossa, ammattikoulussa, amk:ssa, yliopistossa. Missään muualla ei ole vastaavanlaista pakkojärjestelmää.

turhat pois kirjoitti:

Kun kilpailijat pyyhivät oikealta ja vasemmalta ohi niin täällä tavataan ruotsinkieltä vaikka se on pieni marginaalikieli jota ei tarvitse missään.  Ruotsinkieli on sellainen "ihan kiva osata" mutta ei tarpeellinen. Maailma on paljon "ihan kiva osata" juuttuja mutta kun pitäisi keskittyä olennaiseen ja lukea kieliä joita maailmalla käytetään runsaasti.

Miksi anamme jo pelkästään kielikysymyksessä tasoitusta ? Eikö lisätä tämä pakkoruotsin poisto KIKY sopimukseen !

Poistetaan sitten kaikki epäoleelliset aineet kouluista. Turha opettaa taideaineita, historiaa tai uskontoa.