Huonoin/törkein asiakaspalvelukokemuksenne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synlabin puhelinpalvelun ihminen. Minulla oli kysyttävää, ja hän ei oikein tuntunut tietävän mitään. Alkoi syyttelemään minua vaikka mistä ja tivaamaan, mihin minä sitä tietoa tarvitsen. Kokemus oli kertakaikkiaan uskomaton, olin täysin häkeltynyt. Samasta firmasta ei muuten asiakaspalvelun sähköpostista vastattu ollenkaan, kahdesti yritin.

Ko. nainen kuulosti virolaiselta, joten liekö sikäläisellä palvelukulttuurilla osuutta asiaan. Kerran on muussa firmassa sattunut samanlainen, nimittäin kun valitin palautelomakkeella jostain muistaakseni Scandic-hotellin epäkohdasta, niin sieltä soitti (siis vaikka olin netin kautta ottanut yhteyttä) niinikään virolaisen oloinen nainen, joka kävi kimppuun kuin herhiläinen.

Kysyitkö kenties asiakaspalvelusta, mistä poikkeava koetulos voisi johtua? Tai mihin toimiin olisi syytä ryhtyä. Synlab ei noissa tarjoa apua.

Ei ollut kyse tästä, ja vaikka olisi ollutkin, niin ei kai se törkeätä ja vihamielistä kohtelua oikeuttaisi. Sen, niin kuin minkä muunkin asian, voi sanoa kohteliaasti ja kunnioittavasti.

Citymarketin sushibaari. Sen oli määrä aueta kello 11 mutta kun tulin paikalle klo 11.20 niin tyhjä tiski ja  kaksi tyyppiä vaan pilkkoi siellä  rauhassa susheja sekä muutenkin hääräili jotain. Ajattelin että kohta ne varmaan avaavat ja kävin hakemassa kissanruokaa, jugurttia ym kiertelin kun palasin tiskille kello oli 11.40 ja sama  verkkainen pilkkominen vaan jatkui, tyypit vilkaisivat minua ja käänsivät katseen pois.  En jaksanut jäädä päivystämään  enkä ruveta ontuvalla englannilla kyselemään millloin sushit mahdetaan saada tiskiin, vaan  poistuin kassalle.

Asioin K-Raudan noutopihalla tarkoituksena ostaa muutama kevytsoraharkko. Lastasin niitä autoni peräkonttiin, kun viereen ajoi kuorma-auto purkamaan lastiaan. Paikalla oli myös henkilökuntaan kuulunut nuorimies, joka käski minun ajamaan helvettiin. Vastasin, että en nyt ehdi sinne asti, koska olen menossa poikani rakennustyömaalle. Nostin harkot peräkontista asfaltille ja ostin harkot vieressä olevalta kilpailijalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon ehkä jo kirjoittanut vuosia sitten tähänä ketjuun saman, mutta menköön uudestaan. Ysärin lopussa olin nuori ja köyhä juuri Helsinkiin muuttanut yliopisto-opiskelija. Rahaa oli vähän mutta päätin "halpa tulee lopulta kalliiksi"- mentaliteetilla panostaa ja ostaa kunnon talvikengät kesätyösäästöistäni. Olin nähnyt Stokkan mainoksesta, että siellä oli kanta-asiakastarjouksena laadukkaat talvinilkkurit. Lainasin opiskelukaverin kantis-korttia, kävin automaatilta hakemassa käteisen rahan, mikä oli siihenastisen elämäni suurin käteisnosto ikinä ja lompsin Stokkalle. 

Sovittelin kenkiä, mutta en suinkaan kaikessa rauhassa, sillä ympärillä pyöri  hapannaamainen keski-ikäinen myyjä nokka pystyssä minua katsellen. Ei mitään "hei, voinko auttaa"-kysymyksiä, vaan todellakin sellainen "et kuulu tänne"-asenne. 

Lopulta pääsin kassalle. Oli hiljainen arkipäivän keskipäivä ja vain yksi kassa kenkäkerroksessa auki. Kassalla joku hieno turkkiin pukeutunut eläkemummeli rupatteli maireaan sävyyn kaikessa rauhassa myyjän kanssa, vaikka molemmat näkivät että jonotan siinä.  Tuntui ihan ikuisuudelta ja tunsin oloni idiootiksi siinä odotellessa. Lopulta, kun myyjä suvaitsi palvella minua, en saanut edes tervehdystä, mistään "anteeksi kun jouduit odottamaan"-pahotteluista puhumattakaan, vaan  sain pelkkää ylimielistä mulkoilua. Muistan, miten kävi oikein supertarkasti läpi antamani sadan markan setelit, ikään kuin varmistaen että kyseessä on aidot rahat. Lähtiessäni kassalta näin, miten sinne juuri tulevaa asiakasta myyjäeukko tervehti taas mairean iloisesti "no hyvää päivää".

En ehkä edes osaa kuvailla sitä myyjien töykeää asennetta minua kohtaan, mutta ehkä saatte tästä kokemuksesta kiinni. Stokkahan on ollut pitkään tunnettu siitä, että asiakaspalvelu sujuu pärstäkertoimella. Ehkä tosin nykyään on jo vähän paremmin, jos nuo hapannaama eukot ovat toivottavasti jo eläköityneet. Sitä en tiedä, sillä tuon jälkeen en ole Stokkalle jalallakaan astunut enkä tilannut netistä. Mielessäni ja ihan ääneenkin olen nauranut aina lukiessani Stokkan huonoista uutisista. Koomista on, että nyt kun olen hyvätuloinen keski-ikäinen täti-ihminen, voisin olla todella hyvä asiakas Stockmannille. Heidän ihan oma kieroutunut palvelukulttuurinsa sai kuitenkin aikanaan karkoitettua tämän(kin) asiakkaan pois. 

No kyllä Stocksn myyjät ovat kautta aikojen kuvitelleet olevansa vähintään Englannin kuningattaria.

Mun ystävä oli joskus Stockan ravintolassa töissä (kokki). Hän kertoi että Stockan myyjättäret eivät koskaan tulleet samaan hissiin keittiöhenkilökunnan jäsenen kanssa vaikka tilaa olisi ollut hyvin :D. 

Valmistaloa ostaessa sain jäätävää kohtelua useammassakin rakennusliikkeessä ja toiveitani vähäteltiin sekä lisätöitä ylihinnoiteltiin.

Joillekin miehille oli liikaa, että kyselin tarkemmin- eihän nainen voi tietää rakentamisesta, hinnoittelusta tai tuotteista mitään.

Vierailija kirjoitti:

Saan aina aika hyvää palvelua. Johtuuko siitä että olem aktiivinen ja kohtelias ja tervehdin?

Ei. Monikin on lähtökohtaisesti kohtelias ja tervehtii, mutta saa joskus kurjaa, jopa luokatonta palvelua.

Kyse on joskus siitäkin, miten asiakas palvelun kokee. Se, mikä toiselle on asiallista, on toiselle huonoa. Eilen juuri törmäsin tilanteeseen, jossa ihan mitättömästä syystä asiakas alkoi huutaa ja raivota asiakaspalvelijalle. Itse olisin tilanteessa ollut ihan ok.

Tämä ei nyt varsinaisesti ole asiakaspalvelukokemus, kun en "asiakkaaksi" hakeutunut, mutta tapahtui Tallinna-Helsinki-laivalla. Tultiin mieheni kanssa Virosta, kun yhtäkkiä neljä (4) ihmistä hyökkää kimppuuni ja alkaa repiä minua sellaisen verhon taakse. Yritin kysyä, että mistä on kysymys. Eivät vastaa. Sanoin, että kävelen itse, ei tarvitse repiä.  Tullitarkastus oli kyseessä. Kippasivat mun olkalaukun jollekin tiskille tyhjäksi ja suut tiukkana viivana penkoivat. En edes tupakkaa polta, niin ei sieltä nyt mitään kauhean dramaattista löytynyt.  Varsinaiset matkatavarat olivat matkanjärjestäjän linja-auton ruumassa. Aikansa mun meikkejä ja muuta sälää tutkivat ja sitten häipyivät. Mä jäin siihen seisomaan tyhmänä, että saanko lähteä nyt.  Keräsin tavarani takaisin kassiin ja kysyin, että oliko tämä tässä? Voinko mennä.

Virkailija: Lähde helvettiin täältä.. 

Selvä. Ehkä itse olisin sanonut, että anteeksi häiriö ja mukavaa merimatkaa. Mutta maassa maan tavalla. Sieltä tuotiin jo uutta uhria sisään.. 

Vierailija kirjoitti:

Instrumentariumissa optikko ohjasi minut näöntarkastuksen jälkeen toisen henkilön luo, että hän auttaisi minua valitsemaan kehykset.

Tämä henkilö tempaisi jostakin halvimpien alennuskehysten laatikon ja kolautti sen pöytään, jättäen minut ihmettelemään sen sisältöä yksin. Hän kuljeskeli kyllä liikkeessä ympäriinsä, mutta piti tympeää naamaa ja vaikutti välttelevän katsomasta minuun päinkään. Olin sillä hetkellä ainoa asiakas.

Valitsin siinä sitten melkein itku silmässä kehyksistä jotkut, ihan vain että pääsisin tilanteesta pois. Lasit jäivät pitämättä ja jättämääni asialliseen asiakaspalautteeseen en koskaan saanut vastausta.

Maksoitko palvelusetelillä?

Vierailija kirjoitti:

Olen varmaan kertonut tämän ennenkin, mutta tällainen painajaismainen tilanne on jäänyt mieleen.

Olin 18-vuotias ja menossa Cittariin ostoksille. Siellä ala-aulassa oli pari miestä myymässä silmälasien huurtumista estävää ainetta. Kokeilin sitä, mutta hinta oli niin suolainen että sanoin ei kiitos. Silloin toinen myyjistä (keski-ikäinen äijä) alkoi huutaa minulle, että olin tuhlannut heidän aikaansa kun annoin toisen laittaa sitä ainetta laseilleni ja kaikkea. Sanoin että mulla ei rahat riitä, ja hän huusi että kaurahiutaleet maksaa euron. Olin nuorena tyttönä niin järkyttynyt, että en uskaltanut sanoa muuta kuin että lähden nostamaan ne rahat. Pakenin ovesta enkä mennyt enää takaisin. 

Olisit kirjoittanut googlemäppiin 1 tähden arvostelun.

Se on köyhän purkautumistie, kun saa kuulla olevansa köyhä.

hermanni kirjoitti:

Menin paikalliseen autokauppaan, olin päättänyt vaihtaa 100000 km ajetun autoni uuteen. Seisoin esittelyauton vieressä ja kurkistelin auton sisälle, automyyjä mennä viuhtoi usean kerran ohitseni eikä ollut huomaavinaan minua. Viimein kysyin "paljonkohan saisi uuteen vaihdossa kolme vuotta vanhasta Avensiksesta".  Hän vain meni ja mennessään sanoi, että " pitää joskus katsoa" Vastasin, että se on muuten 

täysin ehjä mutta tuulilasissa on halkeama. Hän pysähtyi ja sanoi kovalla äänellä, " no se on tonni hinnasta pois". Lähdin pois ja menin seuraavana lauantaina Jyväskylään sitikan liikkeeseen, siellä ystävällinen myyjä tuli heti kysymään miten voin palvella. Selitin asiani ja sanoin samat sanat, auto muuten ehjä mutta tuulilasissa halkeama. Hän vain totesi " no sellaistahan sattuu, ei se mitään" Kaupat tein samalla istumalla. 

Autokaupan myyjä tuo myyjien leijonakuningas.

ja tunnettu kummeli hahmo...

Minua luultiin myös kerran myymälävarkaaksi. Nivalassa oli joku kauppa minkä tilalla on nyt halpahalli.

Minut vietiin takahuoneeseen ja pyydettiin tyhjentämään taskut ja muut. Tein työtä käskettyä ja mitään ei löytynyt. Myyjä ei edes pahoitellut mutta sätti ja tuntui silti pitävän syyllisenä. Sanoin jotai n näsäviisasta tälle tyypille ja poistuin mutta olisi pitänyt viedä asia eteenpäin, kun niiin asiattomasti kohteli.

Olin tuolloin aika herkässä iässä ja elämänvaiheessa. Itkin ja näin jopa painajaisia tuosta jälkeenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei nyt varsinaisesti ole asiakaspalvelukokemus, kun en "asiakkaaksi" hakeutunut, mutta tapahtui Tallinna-Helsinki-laivalla. Tultiin mieheni kanssa Virosta, kun yhtäkkiä neljä (4) ihmistä hyökkää kimppuuni ja alkaa repiä minua sellaisen verhon taakse. Yritin kysyä, että mistä on kysymys. Eivät vastaa. Sanoin, että kävelen itse, ei tarvitse repiä.  Tullitarkastus oli kyseessä. Kippasivat mun olkalaukun jollekin tiskille tyhjäksi ja suut tiukkana viivana penkoivat. En edes tupakkaa polta, niin ei sieltä nyt mitään kauhean dramaattista löytynyt.  Varsinaiset matkatavarat olivat matkanjärjestäjän linja-auton ruumassa. Aikansa mun meikkejä ja muuta sälää tutkivat ja sitten häipyivät. Mä jäin siihen seisomaan tyhmänä, että saanko lähteä nyt.  Keräsin tavarani takaisin kassiin ja kysyin, että oliko tämä tässä? Voinko mennä.

Virkailija: Lähde helvettiin täältä.. 

Selvä. Ehkä itse olisin sanonut, että anteeksi häiriö ja mukavaa merimatkaa. Mutta maassa maan tavalla. Sieltä tuotiin jo uutta uhria sisään.. 

On se kumma, että vironmatkailu vähenee...

Menin apteekkiin kun lääkärissä oli todettu eturauhastulehdus ja oireena oli virtsankarkailu. Kysyin

farmaseutilta tiskillä että onko teillä aikuisten virtsankarkailusuojia, myyjä "huusi" collekalleen

tuotko tänne niitä aikuisten miesten vaippoja asiakkaalle näytille. Kyllä nolotti kun kaikki katsoi,

että tuokin 35 mies kulkee vaipoissa. Seuraavat ostinkin sitten netistä anonyymisti.

Yks vanhan tavaran kauppa jossa penskana kävin. Kävin kysymässä olisiko omistajalla yhtä vanhaa 70luvun autolehteä jota tämä oli mainostanut netissä mutta kertoi ettei ole saanut sitä tuotua vielä liikkeeseensä (hän itse osti eri paikoista kaiken ja myi liikkeessään voitolla) ja koska minä halusin sen niin tyhjäsin taskusta kuukauden viikkorahat joka oli aika tasan puolet lehden hinnasta ja annoin ne omistajalle ja sanoin maksavani loput kun lehti on kaupassa, omistaja sanoi että parinviikon päästä sopii käydä kun oli jäämässä lomalle. Parin viikon päästä pyöräilin paikalle ja liike oli kirjaimellisesti hävinnyt, pari savupiippua, työmaa-aidat ja kaivinkone oli tilalla ja omistajaan ei voinut mitään kautta saada yhteyttä. Kyllä vitutti kun mulle melko iso summa tuli laitettua hukkaan. Toki voi olla että omistaja vaikka menehtyi äkillisesti tjsp vilpitön syy mutta tuli mieleen että huijasko se ja tiesi ettei liikettä ole enää parin viikon päästä

Hiljattain oli 10 vuotiaan lapseni kanssa Claesolhsonilla. Katselimme kaikessa rauhassa valikoimaa, lapsi jäi tutkimaan jotain hyllyä, minä sisustustavaraa. Yhtäkkiä kuulin, kun nuori naismyyjä kovaan ääneen komensi lastani olemaan koskematta esineisiin.

Hämmennyin, ja lapsi myös, sillä ei hän ollut erikoisemmin mitään tehnyt, kuin vain tutkinut tavaroita.

Outoa oli, että heti sen jälkeen sama myyjä kääntyi kyselemään minulta maireasti hymyillen tarvitsenko palvelua. En tarvinnut, otin lapseni ja lähdettiin pois. Näköjään k18 meininki kyseisessä putiikissa.

Soitin joskus puhelinyhtiöön nimenmuutoksesta ja sanoin, että lasku on tullut tyttönimelläni, vaikka nimeni on vaihtunut. Asiakaspalvelija nauroi ja sanoi pilkallisesti, että voi voi, täytyy sitten nimi muuttaa. Jotenkin outo reaktio minusta oli hänellä nimiasiaan. 😏

Erään kerran, kun soitin siihen hammashoitolaan, jossa olin vuosittain käynyt, minulle tokaistiinkin, että pitäisi mennä toiseen hoitolaan, tämä on enemmänkin sellaisten koululaisten hoitola. Ei minulle sellaista kukaan ollut kertonut aiempina vuosina. Olivat vain vuosittain antaneet ajan ja suu oli hoidettu kuntoon, vuosi toisensa perään, kunnes tuli tämä yllättävä varauspäivä eteen. Tosi noloa, vaikkakin kyllä kokonaan heidän tyhmyyttään. Missään ei lukenut, että paikka olisi vain joku koululaisten hoitola. Ja olin samassa käynyt koko aikuiskäni siihen asti.

Tuohon hammashoitolatouhuun liittyi muitakin huonoja asiakaskokemuksia. En esim. kerran saanut suuhygienistille aikaa, koska vastaanottovirkailija luki koneelta, että minun pitäisi hammaslääkärissä välillä käydä. Vaikka kuinka sanoin, etten halua hammaslääkärille, vaan vain hammaskiven poistoon (ne kun ovat eri käyntejä ja eri ihmisen tekemiä), en saanut aikaa, koska koneella luki, että hammaslääkärikäynnistä on vuosia. Jätin sitten käynnin ottamatta ja koitin vuoden päästä varata aikaa uudestaan. Jopa heltisi aika suuhygienistille. Oli varmaan tyhmää vastaanottovirkailijaa ojennettu, joka ei suostunut antamaan aikaa. Kyllä se kait aikuine taitaa kumminkin olla se, joka päättää, mitä terveyspalveluita hän käyttää. 😂

Mutta ei ne töppäkset hammashoitolassa siinäkään olleet. Mutta en jaksa enempää kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Menin apteekkiin kun lääkärissä oli todettu eturauhastulehdus ja oireena oli virtsankarkailu. Kysyin

farmaseutilta tiskillä että onko teillä aikuisten virtsankarkailusuojia, myyjä "huusi" collekalleen

tuotko tänne niitä aikuisten miesten vaippoja asiakkaalle näytille. Kyllä nolotti kun kaikki katsoi,

että tuokin 35 mies kulkee vaipoissa. Seuraavat ostinkin sitten netistä anonyymisti.

Itse olen vähän samanlaisessa tilanteessa sanonut ootko varma, ettei toi nainen tuolla takanurkassa kuullut.

Huudatko vielä uudedtaan, että taatusti kuulee.

Ja sitten tehnyt valituksen. Oon kysynyt luuletko kukaan haluaa , että koko apteekki tietää ongelmistsni

Aikanaan Iin Kelan toimistossa, oli vielä johtaja, vanhempi nais ihminen joka marssi paikalle.

Olin lasteni kanssa liikkeellä ja kysyin neuvoa lapsiperheen tukiasioissa. Ojensin hänelle lomakkeet ja kysyin onko siinä kaikki mitä tuen hakemiseen tarvii?

Nainen vilkaisi lappuja ja nakkasi ne minulle takaisin huutaen: Luulekko sinä että alan tässä tekemään päätöksiä?

Sitä en tiedä miksi kyseinen johtaja tuli asiakaspalvelu luukulle palvelemaan.

Lähdin itkun kanssa pois.

Nyt ajattelen että asia olisi pitänyt tehdä julkiseksi. Silloin ei voimat siihen riittäneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei koske minua henkilökohtaisesti, mutta en tajua, miten Tokmannilla pitää nykyään kantaklubilaisten sanoa sotunsa kassalla, ilmeisesti alehinnan saadakseen. Kävin vähän aikaa sitten Hgin Kaisiksen myymälässä, ja yksi asiakas luetteli kuuluvalla äänellä tunnustaan kassalle. Toivon, että ne asiat voi hoitaa siellä turvallisemminkin. Hulluahan tuo on.

Se on puhelinnumero.

Turun Tokmanneilla on ollut kokemukseni mukaan mukavat myyjät. Oma huonoin aspa-kokemukseni oli lapsena, kun koululla järjestettiin joku tapahtuma. Äiti antoi rahaa makkaran ostoa varten, mutta makkarakojun äijä oli kuin ei huomaisikaan minua, ja myi makkaraa vain takanani tuleville ihmisille. En tiedä tekikö hän sen tyhmyyttään vai ilkeyttään, mutta oli ikävää seistä siinä kolikot kourassa ja tulla täysin ohitetuksi. Toinen kerta oli ulkomaan reissussa yhdessä grillityylisessä ruokapaikassa, jossa löysin piirakkani sisältä sinne tahallaan laitetun tupakantumpin. Saman paikan äijä syytti meitä veden varastamisesta. Hänellä oli varmaan jotain turisteja vastaan hampaankolossa.

Samanlainen kokemus kun joskus 90-luvlula yritin ostaa lihatiskiltä ruokaa. Tämä tapahtui aika kauan sitten, ennen kuin oli vuoronumeroita. Myyjä otti joka ikisen aikuisen ensin, vaikka olin odottanut kauemmin. Viimein kun kaikki aikuiset oli palveltu, hän kysyi alentuvalla äänellä, mitäs tyttöselle laitetaan ja onko sulla äidin lupa tähän ostokseen. Olin 12. 

Kampin Instrussa eivät sanoneet edes hei, vaikka näkivät minut. Yksi oli toisen asiakkaan kanssa, toinen ei ja kolmas haahuili ympäriinsä. Menin viereiseen Nisseniin (tosin samaa firmaa nykyään) ja sain parempaa palvelua.  Tämä 2 vuotta sitten. Äskettäin Hkin keskustan Sokoksessa kysyin tietyn kokoista kosmetiikkatuotetta, nuori neiti huokaili. Ylivoimaista on palvella ns. toisesta brändistä kyseleville asiakkaille. Onko provikkaliksa? Ylipäänsä olen huomannut (älkää vihatko) että jos heitä kohtelee napakasti, jopa töykeästi on palvelu parempaa. Jos yrittää ystävällisesti, heikompaa. Koirat siis kuriin.