Huonoin/törkein asiakaspalvelukokemuksenne?
Kenkä Marskissa on pystyyn kuollut tunnelma. Myyjät hiippailee oudosti tarjoamatta kuitenkaan apua. Yhdessä kukkakaupassa mulle ei myyty kukkapuskaa kun myyjä kuuli, että vien sen sairaalaan. Puhelinpalvelut hävyttömän usein ikäviä kokemuksia. Kai se puhelimessa on niin helppo (piilo)vittuilla.
Kommentit (1511)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni teki kuolemaa espoolaisessa isossa sairaalassa, oli mennyt jo tajuttomaksi viimeksi kuluneen vuorokauden-parin aikana. Olin tullut paikalle katsomaan häntä tietenkin myös sinäkin päivänä ja huomasin heti että hän hengitti ilmaa haukkoen, toisin kuin oli ollut edeltävinä päivinä.
Halusin tietenkin kysyä joltakin hoitajalta hänen tilastaan, jolloin minut lopulta ohjattiin kysymään eräältä tietyltä hoitajalta, jolle siinä työvuorossa kuului myös isäni hoito. Kysyttyäni asiaa ko. hoitajalta, sanoi hän vain sen että on tehty sellainen sopimus(en minä) että tiedottaminen isäni asiasta/tilasta keskitetaan yhdelle omaisista, joka en ollut minä vaan siskoni joka oli silloin omassa työssään, mutta eri osastolla, hoitaja hänkin. Sanoin tälle isäni hoidosta vastaavalle hoitajalle että siskollani on omat kiireensä koska hän on töissä omalla tahollaan. Siihen tämä hoitaja vastasi kuin myös, enkä saanut häneltä tietoa isäni sen hetkisestä tilasta. (elinaikaa isälläni käytännössä osoittautui olevan siitä hetkestä eteenpäin enää noin 2 vrk.)
Tein tietenkin valituksen (muistutuksen)hoitajan tavasta suhtautua tiedon tarpeeseeni isäni vakavasta tilasta ja sain aikanaan osastonhoitajalta vastaukseksi että hän tai he ovat erittäin pahoillaan tapahtuneesta ja että sellainen järjestely kuin nyt oli tapahtunut, ei missään tapauksessa sovi mainitun kaltaiseen tilanteeseen. Vastaus mainittuun muistutukseen tuli tietyllä viiveellä niinkuin ne yleensäkin ja isäni oli silloin siis jo kuollut.
Hoitajalla ei ollut muuta tietoa kuin tämä järjestely. Ei hän siitä voi alkaa poikkeamaan. Minä makasin joskus teholla ja isäni yritti väen väkisin saada tietojani hoitohenkilökunnalta. Onneksi eivät kertoneet mitään. Sukulaisuussuhde ei kerro yhtään mitään ihmisten keskinäisistä väleistä.
Eräs tuttuni yritti saada tietoa sukulaisensa tilanteesta sairaalasta. Eivät suostuneet kertomaan mitään, koska heidän papereissaan luki yhteyshenkilönä toisen sukulaisen nimi. Pitkän suostuttelun jälkeen sai jätettyä soittopyynnön hoitavalle lääkärille. Ennen lääkärin soittoa tuli soitto tältä papereihin metkityltä sukulaiselta, että tämä sairaalassa ollut sukulainen oli kuollut sinä aamuna. Tämä oli siis hoitajillakin tiedossa, mutta eivät sitäkään saaneet/voineet kertoa.
Tästä on tosi kauan mutta muistan vieläkin. Kenkäkaupaan menin ostaa työkenkiä ja istullaan sovitin niitä kun ei löytynyt sopivia myyjä alkoi nakella kenkiä eteeni lattialle. Lähdin kaupasta pois aika pahoin mielin. Ei tullut kauppoja, enkä siinä kenkäkaupassa enää käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni teki kuolemaa espoolaisessa isossa sairaalassa, oli mennyt jo tajuttomaksi viimeksi kuluneen vuorokauden-parin aikana. Olin tullut paikalle katsomaan häntä tietenkin myös sinäkin päivänä ja huomasin heti että hän hengitti ilmaa haukkoen, toisin kuin oli ollut edeltävinä päivinä.
Halusin tietenkin kysyä joltakin hoitajalta hänen tilastaan, jolloin minut lopulta ohjattiin kysymään eräältä tietyltä hoitajalta, jolle siinä työvuorossa kuului myös isäni hoito. Kysyttyäni asiaa ko. hoitajalta, sanoi hän vain sen että on tehty sellainen sopimus(en minä) että tiedottaminen isäni asiasta/tilasta keskitetaan yhdelle omaisista, joka en ollut minä vaan siskoni joka oli silloin omassa työssään, mutta eri osastolla, hoitaja hänkin. Sanoin tälle isäni hoidosta vastaavalle hoitajalle että siskollani on omat kiireensä koska hän on töissä omalla tahollaan. Siihen tämä hoitaja vastasi kuin myös, enkä saanut häneltä tietoa isäni sen hetkisestä tilasta. (elinaikaa isälläni käytännössä osoittautui olevan siitä hetkestä eteenpäin enää noin 2 vrk.)
Tein tietenkin valituksen (muistutuksen)hoitajan tavasta suhtautua tiedon tarpeeseeni isäni vakavasta tilasta ja sain aikanaan osastonhoitajalta vastaukseksi että hän tai he ovat erittäin pahoillaan tapahtuneesta ja että sellainen järjestely kuin nyt oli tapahtunut, ei missään tapauksessa sovi mainitun kaltaiseen tilanteeseen. Vastaus mainittuun muistutukseen tuli tietyllä viiveellä niinkuin ne yleensäkin ja isäni oli silloin siis jo kuollut.
Hoitajalla ei ollut muuta tietoa kuin tämä järjestely. Ei hän siitä voi alkaa poikkeamaan. Minä makasin joskus teholla ja isäni yritti väen väkisin saada tietojani hoitohenkilökunnalta. Onneksi eivät kertoneet mitään. Sukulaisuussuhde ei kerro yhtään mitään ihmisten keskinäisistä väleistä.
Olipa tyhmä vastaus sinulta tuohon alunperin minulta tulleeseen kuvaukseen tuosta tositapauksesta. Tottakai Voi ja Pitääkin poiketa sovitusta mutta epävirallisesta järjestelystä, jos se ei ollenkaan sovi vallitsevaan tilanteeseen. Eikä se ollut edes mikään virallinen järjestely. Sen verran pitää olla Tervettä Järkeä ja Tilannesilmää, sen voi jopa sanoa kuuluvan yleiseen ammattitaitoon. Eikä hoitohenkilökunnalle millään lailla kuulu potilaan ja hänen omaistensa välit ja sitten sen pohjalta toimiminen, heillä on tarpeeksi tekemistä omassa varsinaisessa työssäänkin.
Ikimuistoiset kirjoitti:
Onhan näitä huonoja kokemuksia, vaikea valita pahinta.
Tosi moni lupaa soittaa myöhemmin jostain tuotteesta mutta ei ikinä soita.
Yhdessä suuressa rautakaupassa etsin pitkään myyjää. Lopulta tavoitin yhden myyjän. Kysyin, onko liikkeessä saatavilla tietynlaista puulistaa. Myyjä vastasi töykeä ilme kasvoillaan: ei ole eikä tule.
Sitten paikallisen tarvikekeskuksen naismyyjään ei meinaa saada mitään kontaktia kassalla ja asiakas on häiriötekijä. Katselee lähellä olevasta TV:stä kauniita ja rohkeita.
Samaisessa liikkeessä etsin pitkään myyjää kysyäkseni neuvoa tarvikeasiassa. Lopulta löysin hyllyn välistä myyjän joka laittoi tavaroita hyllylle. Sanoi erittäin epäystävällisesti, että etsi Matti (tai joku muu miehen nimi, jota en tuntenut) käsiisi, ehkä hän voi auttaa. Olin siis siihen mennessä etsinyt koko putiikin läpi ja en löytänyt paikasta muuta myyjää kuin kyseisen. Sanoin, että koko kauppa on etsitty läpi mutta hän ainoa myyjä. Sanoi, että ehkä se meni ulos tyhjentämään jotain kuormaa. Ei suostunut tekemään mitään asiani eteen. Jäi tarvike ostamatta.
Missähän tämä rautakauppa sijaitsee?
Mitä mieltä olette teitittelystä? Kuuluuko se kohteliaaseen asiakaspalveluun? Itselleni on iäkkäät naiset sanoneet että elä hyvänen aika teitittele, ei tarvitse olla muodollinen. Ja olen sitten kiittänyt ja jatkanut sinuttelulla.
Itselleni särähtää jos jossain ruvetaan rouvittelemaan tai teitittelemään. Olen tykännyt käydä Instrussa sen leppoisan tyylin vuoksi, mutta viime kerralla minulle vieras työntekijä teitittelikin. Ja kaiken kukkuraksi lässyttävällä tavalla. Sanoin ettei tarvitse teititellä, en ole tarpeeksi vanha siihen.
Käsittääkseni asiakasta teititellään kun hän esimerkiksi vaikuttaa itseään verrattuna paljon vanhemmalta. Mutta minä olin luullakseni reilusti tätä asiakaspalvelijaa nuorempi eli otin sen epäkohteliaisuutena. Ja minusta olisi ollut hyvä että hän olisi pahoitellut tai sanonut että selvä juttu sinutellaan toki. Mutta ei sanonut mitään. En ole halunnut mennä ko liikkeeseen enää, koska hän varmastikin huomasi että hänen tyylinsä puhutella minua ei ollut kohteliasta eikä tarpeellista.
liian nuori teitittelyyn kirjoitti:
Mitä mieltä olette teitittelystä? Kuuluuko se kohteliaaseen asiakaspalveluun? Itselleni on iäkkäät naiset sanoneet että elä hyvänen aika teitittele, ei tarvitse olla muodollinen. Ja olen sitten kiittänyt ja jatkanut sinuttelulla.
Itselleni särähtää jos jossain ruvetaan rouvittelemaan tai teitittelemään. Olen tykännyt käydä Instrussa sen leppoisan tyylin vuoksi, mutta viime kerralla minulle vieras työntekijä teitittelikin. Ja kaiken kukkuraksi lässyttävällä tavalla. Sanoin ettei tarvitse teititellä, en ole tarpeeksi vanha siihen.
Käsittääkseni asiakasta teititellään kun hän esimerkiksi vaikuttaa itseään verrattuna paljon vanhemmalta. Mutta minä olin luullakseni reilusti tätä asiakaspalvelijaa nuorempi eli otin sen epäkohteliaisuutena. Ja minusta olisi ollut hyvä että hän olisi pahoitellut tai sanonut että selvä juttu sinutellaan toki. Mutta ei sanonut mitään. En ole halunnut mennä ko liikkeeseen enää, koska hän varmastikin huomasi että hänen tyylinsä puhutella minua ei ollut kohteliasta eikä tarpeellista.
Ei teitittelyä asiakkaan iän vuoksi tehdä. Vanhempien ihmisten teitittely on vuosien ajan kuulunut hyviin tapoihin, mutta asiakaspalvelutilanteessa teitittely merkitsee vain sitä, että asiakaspalvelija kohtelee asiakasta korkeampiarvoisena kuin itseään. Ei mitään tekemistä siis iän kanssa vaan vain sen konseptin, että "myyjä palvelee".
Huom. muissa Euroopan maissa teitittely kuuluu hyviin tapoihin myös nuorten keskuudessa. Joten jos esim. Saksassa alat sinuttelemaan nuorisoa, niin sinua voidaan jopa pitää epäkohteliaana.
Terveisin, kirjastovirkailija
Saan aina aika hyvää palvelua. Johtuuko siitä että olem aktiivinen ja kohtelias ja tervehdin?
Jyväskylän sairaala Novan päivystyksen vastaanottoluukulla oli kyllä sellainen asiakaspalvelijanainen, että joutaisi kilometritehtaalle. Vastaulset aivan järkyttävän tylyjä ja asiakasta syyllistäviä. Rillit ja lyhyet hiukset, pyöreähkö,tiedoksi vaan sinne asianosaisille.
Olen aikoja sitten joutunut IBS:n takia gluteenittomalle ruokavaliolle. Tilasin pizzaa lähellä sijaitsevasta huoltsikan Kotipizzasta ja hain pizzan kotiini jalan. Mussutin tovin, kunnes aloin epäilemään olisiko pizza tehty gluteenilliseen vehnään mausta ja koostumuksesta päätellen. Soitin pizzeriaan ja he ohjeistivat että gluteenittomissa on aina foliolautanen mukana, jota minun omassani ei ollut. Oli tapahtunut kämmi, mutta sain uuden pizzan tilalle kotiinkuljetuksella. Toivoin vain ettei maha tule kipeäksi ja söin uuden pizzan tyytyväisenä. Laitoin kuitenkin palautteen erheestä Kotipizzalle.
Seuraavana päivänä sain puhelun kys. pizzeriasta. Omistaja vaahtosi puhelimessa, miten tämä oli minun vikani kun söin sitä pizzaa ja että kyllähän minun pitäisi tajuta pizzan ulkonäöstä sen sisältävän gluteenia ja tilanteesta, että se on ollut täysin inhimillinen erhe. Niinhän minä olin jälkimmäisen tajunnutkin, enkä missään vaiheessa ilmaissut pettymystäni sen kummemmin (en edes siinä antamassani palautteessa). Sain kuulla tovin huutoa hänen puolustaessaan nuorta, joka pizzan minulle valmisti. Ihmettelin hyökkäävää asennetta ja laitoin palautetta Kotipizzalle uudestaan tästä puhelusta, heh. Ja boikotoin edelleen kyseisen omistajan omistamaa Kotipizzaa, muualla palvelu ollut erittäin hyvää.
liian nuori teitittelyyn kirjoitti:
Mitä mieltä olette teitittelystä? Kuuluuko se kohteliaaseen asiakaspalveluun? Itselleni on iäkkäät naiset sanoneet että elä hyvänen aika teitittele, ei tarvitse olla muodollinen. Ja olen sitten kiittänyt ja jatkanut sinuttelulla.
Itselleni särähtää jos jossain ruvetaan rouvittelemaan tai teitittelemään. Olen tykännyt käydä Instrussa sen leppoisan tyylin vuoksi, mutta viime kerralla minulle vieras työntekijä teitittelikin. Ja kaiken kukkuraksi lässyttävällä tavalla. Sanoin ettei tarvitse teititellä, en ole tarpeeksi vanha siihen.
Käsittääkseni asiakasta teititellään kun hän esimerkiksi vaikuttaa itseään verrattuna paljon vanhemmalta. Mutta minä olin luullakseni reilusti tätä asiakaspalvelijaa nuorempi eli otin sen epäkohteliaisuutena. Ja minusta olisi ollut hyvä että hän olisi pahoitellut tai sanonut että selvä juttu sinutellaan toki. Mutta ei sanonut mitään. En ole halunnut mennä ko liikkeeseen enää, koska hän varmastikin huomasi että hänen tyylinsä puhutella minua ei ollut kohteliasta eikä tarpeellista.
Itse kuvittelin teitittelyn olevan kohteliasta siihen asti, kun menin armeijaan ja kuulin ensimmäisen kerran sanat - Alokas TE! Se mikä noita sanoja seurasi oli kaikkea muuta kuin kohteliasta.
Menimme ystäväni kanssa Amarilloon juomaan siiderit ja baarimikko käyttäytyi minua kohtaan todella oudosti. Ystävälleni "Moi, minkäs sä otat" täysin normaalilla puheäänellä ja sitten minulle "eeentä teiiille?" Lässyttäen ja teititellen ja vielä venyttäen hitaaaasti. Olin ihan että mikä v""ua? ja ystävänikin näytti ämistyneeltä. Menimme sitten juomien kanssa istumaan, minulla oli neulottu löysä myssy päässä ja äkkiä se sama lässyttävä baarimikko käveli takaamme ja nyki pipoani!
Vierailija kirjoitti:
Kärkkäinen, tuore kokemus verkkokaupasta. Tilasin muiden tuotteiden ohessa energiajuomia, Outletissä oli Bang Bangster Berry sekä Bang Rainbow Unicorn 0,5 l tölkkejä hintaan 1 e.
Ei mainintaa siitä, milloin menevät vanhaksi. Paketti tuli ja Bangster Berryt olivat jo ostohetkellä olleet hiukan vanhentuneita. Laitoin palautetta menemään. Kärkkäiseltä vastattiin nopeasti, pyydettiin kuva tölkeistä ja tämän jälkeen luvattiin hyvitys.
Sain 2 euroa.
Yleensä tapana on se, että asiakkaalle jää hyvä mieli, nyt jäi tosi paska fiilis, kun en edes saanut sitä mitä tilasin. Odotin todellakin hiukan muuta kuin tuota 2 e hyvitystä.
Tähän asti olen Kärkkäisestä tykännyt ja käynyt Lahden toimipisteessä reissujen ohessa, tämä oli ensimmäinen verkkokauppatilaukseni. Viimeiseksi asioinniksi Kärkkäisellä taisi jäädä. Koko tilaus oli lähes 80 e, joten en edes ollut ihan paska asiakas, joka ostaa vain vähän.
SAMA KOKEMUS, siis että ennen pidin Kärkkäisestä, mutta viimeisimmän reklamaation hoitivat niin tylysti (jättivät hoitamatta), että sai riittää minulle sen puljun tarjonta. Jos joku Kärkkäisen työntekijä lukee tätä, niin haista v.
Kauppahallissa ei myyty siivua palvikinkkua lihapiirakan väliin. Olisi pitänyt ostaa 100 gr.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni teki kuolemaa espoolaisessa isossa sairaalassa, oli mennyt jo tajuttomaksi viimeksi kuluneen vuorokauden-parin aikana. Olin tullut paikalle katsomaan häntä tietenkin myös sinäkin päivänä ja huomasin heti että hän hengitti ilmaa haukkoen, toisin kuin oli ollut edeltävinä päivinä.
Halusin tietenkin kysyä joltakin hoitajalta hänen tilastaan, jolloin minut lopulta ohjattiin kysymään eräältä tietyltä hoitajalta, jolle siinä työvuorossa kuului myös isäni hoito. Kysyttyäni asiaa ko. hoitajalta, sanoi hän vain sen että on tehty sellainen sopimus(en minä) että tiedottaminen isäni asiasta/tilasta keskitetaan yhdelle omaisista, joka en ollut minä vaan siskoni joka oli silloin omassa työssään, mutta eri osastolla, hoitaja hänkin. Sanoin tälle isäni hoidosta vastaavalle hoitajalle että siskollani on omat kiireensä koska hän on töissä omalla tahollaan. Siihen tämä hoitaja vastasi kuin myös, enkä saanut häneltä tietoa isäni sen hetkisestä tilasta. (elinaikaa isälläni käytännössä osoittautui olevan siitä hetkestä eteenpäin enää noin 2 vrk.)
Tein tietenkin valituksen (muistutuksen)hoitajan tavasta suhtautua tiedon tarpeeseeni isäni vakavasta tilasta ja sain aikanaan osastonhoitajalta vastaukseksi että hän tai he ovat erittäin pahoillaan tapahtuneesta ja että sellainen järjestely kuin nyt oli tapahtunut, ei missään tapauksessa sovi mainitun kaltaiseen tilanteeseen. Vastaus mainittuun muistutukseen tuli tietyllä viiveellä niinkuin ne yleensäkin ja isäni oli silloin siis jo kuollut.
Hoitajalla ei ollut muuta tietoa kuin tämä järjestely. Ei hän siitä voi alkaa poikkeamaan. Minä makasin joskus teholla ja isäni yritti väen väkisin saada tietojani hoitohenkilökunnalta. Onneksi eivät kertoneet mitään. Sukulaisuussuhde ei kerro yhtään mitään ihmisten keskinäisistä väleistä.
Eräs tuttuni yritti saada tietoa sukulaisensa tilanteesta sairaalasta. Eivät suostuneet kertomaan mitään, koska heidän papereissaan luki yhteyshenkilönä toisen sukulaisen nimi. Pitkän suostuttelun jälkeen sai jätettyä soittopyynnön hoitavalle lääkärille. Ennen lääkärin soittoa tuli soitto tältä papereihin metkityltä sukulaiselta, että tämä sairaalassa ollut sukulainen oli kuollut sinä aamuna. Tämä oli siis hoitajillakin tiedossa, mutta eivät sitäkään saaneet/voineet kertoa.
Juu ja menepä kertomaan sellaiselle henkilölle, jolle ei saa, niin taas tehdään valitus. Ne papereihin merkityt omaiset on siellä ihan syystä ja on minusta suurempi paha mennä kertomaan potilaan asioista sellaisille, joille ei saisi. Omaiset keskustelkoot keskenään näistä.
Vierailija kirjoitti:
Kokkolan päivystyksen "makoiluhuone" Yövuoro nauroi ja jutteli isoon ääneen samalla kun me potilaat kärsittiin omissa peteissä. Missä potilaskunnioitus??!! Tärkeempää oli iskeä sitä kuumaa kollegaa jonka jutut oli omg niin hauskoja.
Sama Tampereen Acutassa.
Ajatusten Tonava kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joissain liikkeissä,varsinkin elektroniikka tai autonosia myyvissä, myyjät jauhavat puhelimessa eikä heiltä voi kysyä mitään. Olet heille pelkkää ilmaa. Tuskin se puhelinkeskustelu on yhtä tuottoisa kuin maksava asiakas.
En yritä vähätellä, mutta ehkä siellä luurin toisessa päässä oli toinen asiakas?
Tässä puhuttiin myyjistä, eli niitä oli useita.
Olen varmaan kertonut tämän ennenkin, mutta tällainen painajaismainen tilanne on jäänyt mieleen.
Olin 18-vuotias ja menossa Cittariin ostoksille. Siellä ala-aulassa oli pari miestä myymässä silmälasien huurtumista estävää ainetta. Kokeilin sitä, mutta hinta oli niin suolainen että sanoin ei kiitos. Silloin toinen myyjistä (keski-ikäinen äijä) alkoi huutaa minulle, että olin tuhlannut heidän aikaansa kun annoin toisen laittaa sitä ainetta laseilleni ja kaikkea. Sanoin että mulla ei rahat riitä, ja hän huusi että kaurahiutaleet maksaa euron. Olin nuorena tyttönä niin järkyttynyt, että en uskaltanut sanoa muuta kuin että lähden nostamaan ne rahat. Pakenin ovesta enkä mennyt enää takaisin.
Tyttöystävä kävi Etolassa jokunen aika sitten,Pyysi myyältä tuotetta ,ja hetken kuluttua myyjä sanoi,että hetkinen!Myyjä käveli hyllyjen väliin ja tyrröystävä seurasuihäntä .Myyjä kääntyi poikittaiselle käytävälle ja tyttöystäväni ajatteli,että kohta varmaan löytyy ja käveli perässä.
Yhtäkkiä myyjä pysähtyi sa sanoi:-Mitä sä mua seuraat!
-Sitä kumiputkea,josta juuri puhuttiin!
Myyjä pyyhkäisi kädellä otsaansa ja sanoi,että on täällä muitakin myyjiä.Sitäpaitsi mulla alkaa kohta kahvitunti!
Tyttöystäväni ei seurannut seuraavaan hyllyväliin puolijuoksua kadonnutta asiakaspalvelijaa ,vaan antoi kumiputken hankkimisen minun tehtäväkseni!
Ei nyt niin törkeä mutta huvittava tapaus Hesburgerilla joskus : Hampurilaisateria oli tarjouksessa, halusin siihen kuuluvaksi juomaksi maidon. Ei käy maito, ei ole sellaista koodia, sanoi poika. Diginatiivit nuoret on kädettömiä kun eteen tulee tilanne joka ei ratkea koodin antamalla, ei haluta etsiä ratkaisua muuta kautta.
Ei siinä mitään, ostin sen maidon erikseen.
Hoitajalla ei ollut muuta tietoa kuin tämä järjestely. Ei hän siitä voi alkaa poikkeamaan. Minä makasin joskus teholla ja isäni yritti väen väkisin saada tietojani hoitohenkilökunnalta. Onneksi eivät kertoneet mitään. Sukulaisuussuhde ei kerro yhtään mitään ihmisten keskinäisistä väleistä.