Huonoin/törkein asiakaspalvelukokemuksenne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen muslimi ja käytän hiukset, kaulan ja niskan peittävää huivia, mutta olen täysin suomalainen (=hyvin vaaleaihoinen). Asun ulkomailla ja olin tulossa käymään Suomessa, kun jouduin yllättäen pistotarkastukseen. Tää tullinainen oli tosi mukava ja rento tyyppi, eikä myöskään sanonut mitään siitä että mulla oli pari ylimäärästä askia tupakkaa.

Se mikä tilanteesta teki hieman jos ei nyt törkeän mutta huvittavan, oli se että olen lentänyt elämäni aikana monia monia kertoja, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun käytin huivia tullessani Suomeen, ja jouduin "satunnaiseen pistotarkastukseen" :D Mutta niin kuin sanoin, nainen oli tosi mukava ja ystävällinen, mutta tilanteesta jäi sellanen "mitäs tähän nyt sanois"- fiilis. Saas nähä joudunko pistotarkastukseen seuraavallakin kerralla :D

Häh? Olen lentänyt paljonkin, ja viime kesänä ensimmäistä kertaa Lontooseen. Ja jostain syystä MINUT kiskaistiin siellä päässä satunnaiseen pistotarkastukseen. Ja minäkin olen ihan täysin suomalainen, en kylläkään muslimi. Jessus, en tajunnutkaan että se oli rasismia? Mikähän minussa oli vikana? Liian vaalea ja sinisilmäinen? Liian "suomalaisen näköinen"? Näkivät passista, että täältä tulee joku ulkomaalainen, pakkohan tuolla on olla jotain häikkää matkatavaroissa ja/tai pahat mielessä?

No, mitään ei tietenkään löytynyt. Itse en edes ajatellut asiaa jälkeenpäin. Että eiköhän ne satunnaiset pistotarkastukset ole ihan normaali käytäntö johon joka ikinen voi joutua. Ja minusta ihan hyvä että tällaisia tehdään, en ottanut mitenkään nokkiini. Vai saisiko niitä suorittaa vain tällaisille harmaan tasapaksun massan edustajille?

Olen suomalainen, en ole muslimi enkä käytä huivia ja olen joutunut kolme kertaa satunnaisen pistotarkastuksen kohteeksi. Lähes joka toinen kerta minut "arvotaan" tarkastukseen. Minulla ei ole rikosrekisteriä eikä tietääkseni yhteyttä terroristeihin.

Asuin ennen ulkomailla ja asuinmaahani oli ainoastaan välilaskullisia lentoyhteyksiä. Kerran Suomessa vieraillessani onnistuin joutumaan satunnaiseen tarkastukseen kerran tulomatkalla ja kahdesti paluumatkalla; en ole koskaan kuvitellut, että tämä mitenkään johtuisi minusta, vaan työtään ne turvatarkastajatkin vaan tekevät :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen muslimi ja käytän hiukset, kaulan ja niskan peittävää huivia, mutta olen täysin suomalainen (=hyvin vaaleaihoinen). Asun ulkomailla ja olin tulossa käymään Suomessa, kun jouduin yllättäen pistotarkastukseen. Tää tullinainen oli tosi mukava ja rento tyyppi, eikä myöskään sanonut mitään siitä että mulla oli pari ylimäärästä askia tupakkaa.

Se mikä tilanteesta teki hieman jos ei nyt törkeän mutta huvittavan, oli se että olen lentänyt elämäni aikana monia monia kertoja, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun käytin huivia tullessani Suomeen, ja jouduin "satunnaiseen pistotarkastukseen" :D Mutta niin kuin sanoin, nainen oli tosi mukava ja ystävällinen, mutta tilanteesta jäi sellanen "mitäs tähän nyt sanois"- fiilis. Saas nähä joudunko pistotarkastukseen seuraavallakin kerralla :D

Häh? Olen lentänyt paljonkin, ja viime kesänä ensimmäistä kertaa Lontooseen. Ja jostain syystä MINUT kiskaistiin siellä päässä satunnaiseen pistotarkastukseen. Ja minäkin olen ihan täysin suomalainen, en kylläkään muslimi. Jessus, en tajunnutkaan että se oli rasismia? Mikähän minussa oli vikana? Liian vaalea ja sinisilmäinen? Liian "suomalaisen näköinen"? Näkivät passista, että täältä tulee joku ulkomaalainen, pakkohan tuolla on olla jotain häikkää matkatavaroissa ja/tai pahat mielessä?

No, mitään ei tietenkään löytynyt. Itse en edes ajatellut asiaa jälkeenpäin. Että eiköhän ne satunnaiset pistotarkastukset ole ihan normaali käytäntö johon joka ikinen voi joutua. Ja minusta ihan hyvä että tällaisia tehdään, en ottanut mitenkään nokkiini. Vai saisiko niitä suorittaa vain tällaisille harmaan tasapaksun massan edustajille?

Olen suomalainen, en ole muslimi enkä käytä huivia ja olen joutunut kolme kertaa satunnaisen pistotarkastuksen kohteeksi. Lähes joka toinen kerta minut "arvotaan" tarkastukseen. Minulla ei ole rikosrekisteriä eikä tietääkseni yhteyttä terroristeihin.

Asuin ennen ulkomailla ja asuinmaahani oli ainoastaan välilaskullisia lentoyhteyksiä. Kerran Suomessa vieraillessani onnistuin joutumaan satunnaiseen tarkastukseen kerran tulomatkalla ja kahdesti paluumatkalla; en ole koskaan kuvitellut, että tämä mitenkään johtuisi minusta, vaan työtään ne turvatarkastajatkin vaan tekevät :)

Itse ennen olin vain kerran joutunut pistotatkastukseen ja se oli Israelissa. Menin muslimin kanssa naimisiin ja nykyään harvoin pääsen läpi ilman tarkastusta. Olisiko sattumaa vai profilointia?

Helsingin Stokmannin lastenvaateosaston kassalla ei vastattu tervehdykseen "hei, ostaisin nämä", ei vastattu hymyyni, sanoin kiitos vaikkei minulle sanottu ole hyvä. Olen ujo ja minusta saa ehkä arankin vaikutelman. Olen miettinyt mistä huono kohtelu voi johtua? Ehkä myyjällä oli vain huono päivä. Noin epäystävälliseen palveluun en ole ikinä törmännyt missään. Tuo Helsingin Stockmannin kokemus on aunut kerta, kun olen saanut huonoa palvelua. En laske huonoksi palveluksi jos myyjä tms on väsynyt tai selvästi surullinen tai esim flunssassa ja siksi väsynyt tai nuori ja kokematon tai vanha ja väsähtänyt.

Vierailija kirjoitti:

Menin Emotion-liikkeeseen ostamaan miehelleni partavettä. Kaksi myyjää jutteli niin keskittyneesti, ettei huomanneet mua vaikka tahallaan aika lähelle tulinkin. Alko vituttaa, poistuin ja ovella huikkasin: Kiitos avusta! Katsoivat pitkään ja hiljenivät.

Joo, emotion on kyllä ihan hanurista. Onneksi tänne tuli kilpaileva liike josta saa pikkusen parempaa palvelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen muslimi ja käytän hiukset, kaulan ja niskan peittävää huivia, mutta olen täysin suomalainen (=hyvin vaaleaihoinen). Asun ulkomailla ja olin tulossa käymään Suomessa, kun jouduin yllättäen pistotarkastukseen. Tää tullinainen oli tosi mukava ja rento tyyppi, eikä myöskään sanonut mitään siitä että mulla oli pari ylimäärästä askia tupakkaa.

Se mikä tilanteesta teki hieman jos ei nyt törkeän mutta huvittavan, oli se että olen lentänyt elämäni aikana monia monia kertoja, mutta tämä oli ensimmäinen kerta kun käytin huivia tullessani Suomeen, ja jouduin "satunnaiseen pistotarkastukseen" :D Mutta niin kuin sanoin, nainen oli tosi mukava ja ystävällinen, mutta tilanteesta jäi sellanen "mitäs tähän nyt sanois"- fiilis. Saas nähä joudunko pistotarkastukseen seuraavallakin kerralla :D

Häh? Olen lentänyt paljonkin, ja viime kesänä ensimmäistä kertaa Lontooseen. Ja jostain syystä MINUT kiskaistiin siellä päässä satunnaiseen pistotarkastukseen. Ja minäkin olen ihan täysin suomalainen, en kylläkään muslimi. Jessus, en tajunnutkaan että se oli rasismia? Mikähän minussa oli vikana? Liian vaalea ja sinisilmäinen? Liian "suomalaisen näköinen"? Näkivät passista, että täältä tulee joku ulkomaalainen, pakkohan tuolla on olla jotain häikkää matkatavaroissa ja/tai pahat mielessä?

No, mitään ei tietenkään löytynyt. Itse en edes ajatellut asiaa jälkeenpäin. Että eiköhän ne satunnaiset pistotarkastukset ole ihan normaali käytäntö johon joka ikinen voi joutua. Ja minusta ihan hyvä että tällaisia tehdään, en ottanut mitenkään nokkiini. Vai saisiko niitä suorittaa vain tällaisille harmaan tasapaksun massan edustajille?

Olen suomalainen, en ole muslimi enkä käytä huivia ja olen joutunut kolme kertaa satunnaisen pistotarkastuksen kohteeksi. Lähes joka toinen kerta minut "arvotaan" tarkastukseen. Minulla ei ole rikosrekisteriä eikä tietääkseni yhteyttä terroristeihin.

Asuin ennen ulkomailla ja asuinmaahani oli ainoastaan välilaskullisia lentoyhteyksiä. Kerran Suomessa vieraillessani onnistuin joutumaan satunnaiseen tarkastukseen kerran tulomatkalla ja kahdesti paluumatkalla; en ole koskaan kuvitellut, että tämä mitenkään johtuisi minusta, vaan työtään ne turvatarkastajatkin vaan tekevät :)

Itse ennen olin vain kerran joutunut pistotatkastukseen ja se oli Israelissa. Menin muslimin kanssa naimisiin ja nykyään harvoin pääsen läpi ilman tarkastusta. Olisiko sattumaa vai profilointia?

Eikös sen 1980-luvun Lockerbien lentoturman taustalla ollut suomalainen nainen, joka oli naimisissa muslimin kanssa. Se nainen vei sen pommin koneeseen... ja kone räjähti..

Satakunta68v kirjoitti:

Ruokakaupoissa on pari kertaa käynyt niin että nuori naiskassa on kälättänyt kaverinsa kanssa eikä luonut vilaustakaan ostoksiini hihnalla tai piippauttanut ne läpi irroittamatta katsetta kaveristaan.

Itsellä samoja kokemuksia, paitsi että kyseessä ovat olleet keski-ikäiset naiskassat. Jutellaan edellisen asiakkaan kanssa ja itse on siinä kuin ilmaa, edes päin ei katsota. Todella tökeröä. Itse moikkaan aina kassaa ja olen asiallinen, olen itsekin asiakaspalvelutyössä. Annoin kyllä joskus firmaan palautettakin asiasta.

Kerran oltiin kavereitten kanssa vappuna menossa yhteen ravintolaan syömään ja koska ravintola oli aivan täynnä laitettiin nimi varauslistalle että voivat kuuluttaa sitten kun meille vapautuisi pöytä ja voisimme sillä aikaa istua baarissa odottamassa. Annoin oman sukunimeni joka on hieman erikoisempi, usein joudun sanomaan sen useamman kerran. Sen jälkeen tämä tarjoilija kysyi että onko minua kiusattu nimestäni koulussa lapsena. Jäin aivan monttu auki. Oli asiatonta käytöstä tarjoilijalta mielestäni.

Vierailija kirjoitti:

Helsingin keskustan Sokos. Samalla vierailulla kaksi kokemusta, molemmat kosmetiikkapuolelta. Etsin yhtä asiaa, ja lähettyvillä maleksi kolme naismyyjää, jotka vain juttelivat keskenään. Kun menin kysymään yhdeltä, että anteeksi osaisitkohan auttaa, hän vastasi: "no, riippuu ihan siitä mitä sä aiot kysyä". Tuli sitten vastahakoisen näköisenä hakemaan kanssani tuotetta, ja vastaili kysymyksiini ärtyneenä ja töksäyttäen. Kaksi muuta myyjää näyttivät yhtä nyrpeä naamaa.

No, sitten toisella puolen osastoa myyjä tuli kysymään, tarvitsenko apua - pisteet siitä. Mutta kun kerroin etsiväni kasvokuorintaa, hän ohjasi minut kasvorasvojen luo, ja alkoi tiputtaa minulle yhtä uutuustuotetta (selvästi hänet oli määrätty tekemään niin...). Vähän kiinnostuinkin tuotteesta, mutta kun kyselin siitä ihan peruskysymyksiä, myyjä ei osannut vastata mihinkään. Kun tiedustelin, että onko rasva atooppiselle iholle ok, hän vastasi: "nooh, kyllä se ihan tarkoituksensa täyttää!" Siis mitä?

No, eipä tarvitse tuolla enää myyjien apua kysellä.

Tuputtaa siis, ei tiputtaa :D

Junan ravintolavaunussa taitaa hlökunnan pääsykriteerinä olla se, että naaman on oltava norsunveellä ja asiakaspalvelun mahdollisimman huonoa. En vaan käsitä, miten suurin osa niistä on niin veemäisiä. Eihän se einesruuan mikrottaminen ja kaljan myyminen nyt niin kivaa ole, mutta olisi kiva saada edes joskus hymy.

t. paljon työkseen junalla matkaava nainen, joka itse hymyilee ja tervehtii

Tämä tapahtui Los Angelesissa ennen vuosituhannen vaihtumista. Halusin ostaa korvakuulokkeet ja kyseisessä erikoisliikkeessä kaikki tavarat olivat lasivitriinissä siten että ainoastaan myyjän kanssa pääsi niitä tutkimaan eikä missään tietenkään lukenut hintoja. No myyjä, joka oli jo valmiiksi tympääntyneen oloinen, näytti sitten muutamaa mallia ja aina erikseen sai kysyä vielä hintaakin. Kun pyysin näyttämään kolmatta mallia ja kysyin hintaa niin hän kysyi narisevalla äänellä että aionko vain katsella ja kysellä hintoja vai aionko ostaa jotakin. Menin aivan hämilleni ja muutaman sekunnin kuluttua sanoin että muutin juuri mieleni enkä ostakaan mitään. Poistuin liikkeestä vähin äänin korvat punoittaen. Onneksi nykyään on netti minkä kautta kaikki laitteet voi tilata. Tämä oli lisäksi ensimmäinen reissuni USA:an ja tuttuni sanoivat että on hyvä aloittaa länsirannikolta koska siellä ihmiset ovat ystävällisempiä kuin itärannikolla. Tosin koskaan myöhemmin New Yorkin reissuillani en ole törmännyt yhtä tympeään ja epäkohteliaaseen myyjään kuin tuo ensin mainittu.

Matkustin vähän aikaa sitten taksilla kotiin keskustasta, jossa olin käynyt ruokaostoksilla. Kello oli noin kymmenen illalla. Taksikuski aloitti juttelun ihan mukavalla sävyllä aluksi, vitsailtiin siinä ruokakassin painavuudesta ym. mutta sitten tyyli muuttui jotenkin todella kylmäksi. Hän alkoi puhumaan miten ihmiset "ennenkin kerkesivät hoitamaan asiansa normaaleihin kauppa-aikoihin" ja että suurempien määrien ostaminen, varsinkin keskellä yötä, oli "oikeastaan uusavutonta". Sillä "loppujenlopuksi me muut asiakkaat maksetaan se öinen aukiolo tuotteiden hinnoissa". 

Jäin ihan suu auki ihmettelemään kommentteja loppumatkan ajaksi. :o Ottamatta kantaa siihen, mikä on totuus ylläolevissa asioissa, mielestäni kuski oli todella törkeä arvostellessaan minua, asiakasta joka mahdollistaa hänellekin leivän pöytään, kesken kyydin! Poiskaan en voinut hypätä; lisäksi asetelma oli ikävän perinteinen "nuorempi nainen ja vanhempi mies".

Maksoin kyytini ja mumisin kiitokset, kuski totesi painokkaasti "Hyvää yötä". Tuli sellainen olo, että meidän naisten tulisi olla jo nukkumassa, hittoako ramppaamme ulkona. :/ Vaan eipä kuski tiennyt meidän vuorotyötä tekevästä perheestä, ja siitä, että tuo kauppareissu taksikyyteineen oli minulle viikon kohokohta "omana aikana". Kyllä jäi paska maku suuhun.

-Onko sulla yhtään pienempää? Eikö? No, siinä on ovi!

Näin tiuskaisi TKL:n keski-ikäinen mieskuski, kun 15-vuotiaana yritin tarjota hänelle viisikymppistä. Kostoksi boikotoin busseja melkein vuoden, ellen pakon edestä joutunut käyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Varmistin bussikuskilta, meneehän bussi varmasti sinne minne olen menossa ja vastaus kuului "KYLLÄHÄN AIKUISEN IHMISEN PITÄISI TIETÄÄ"

Mulla on myös sellainen kokemus bussikuskeista, että jos niiltä kysyy, meneekö bussi paikkaan x, niin vähintäänkin katsovat kuin hullua. Useimmille varmaan myös opetetaan koulutuksessa, ettei asiakkaan tervehdykseen saa vastata.

Minä, ensimmäistä kertaa kyseisellä bussireitillä vieraassa kaupungissa: Moi, ajatko pysäkin X ohi?

Bussikuski, vihaisena: EMMÄ MITÄÄN KATUJA TIEDÄ MÄ VAAN AJAN. 

Helsinkiläinen bussikuski. Olen menossa uuteen paikkaan ja jään eteen istumaan, kysyn, että meneehän bussi varmasti sinne. Kyllä menee. Seuraan paikkoja ja arvelen, että nyt on se mun pysäkki. Painan stoppia, nousen ja kysyn vielä "onko tämä se pysäkki x". Kuskin mukaan on ja hyppään kyydistä. Pysäkki on väärä ja kävelen pitkän matkan ja sama bussikuski huristelee matkan varrella ohitseni toista puolta katua.

Käytän nykyisin googlemapsia kännykästä ja odotan robottibusseja.

Olen kokenut huonoa palvelua muutamassa paikassa. Itse olen en valittava ja iloinen. Ja lisäksi myyjä itsekin. Mutta en siedä myyjän äksyilyä, koska en tee sitä omassakaan työelämässä. Hyvän naamamuistini takia muistan töykeät myyjät. Ja joka kerta kun nämä myyjät yrittävät tehdä kauppaa kanssani (koska tahallani näytän setelinippuni lompakossa ja kerron kuinka paljon olen valmis käyttäjän heidän kaupassaan), niin vaadin toista myyjä ja kerron sille myyjälle suoraan miten minua hän on kohdellut. Koska lappalaiset sanoo miltä tuntuu. Ja kenenkään asiakaspalvelijan huono päivä ei kuulu asiakkaalle. Käy tauolla jos joku asia ketuttaa. Purkaa sen siellä.

Vierailija kirjoitti:

-Onko sulla yhtään pienempää? Eikö? No, siinä on ovi!

Näin tiuskaisi TKL:n keski-ikäinen mieskuski, kun 15-vuotiaana yritin tarjota hänelle viisikymppistä. Kostoksi boikotoin busseja melkein vuoden, ellen pakon edestä joutunut käyttämään.

Minulle myös 10v takaperin bussikuski kettuili, kun olin kolikoista saanut kasaan lipun hinnan että "mikäs kasa sieltä tulee", kohteli äärimmäisen nuivasti mutta päästi sentään kyytiin. Mitähän sitten olisi pitänyt tehdä, kun ykskaks pitää bussilla päästä eikä ole aikaa käydä mitään lippuja tai isompia rahoja nostelemassa. Ei tällainen ainakaan lisää julkisten käyttämisen intoa.

Vierailija kirjoitti:

Matkustin vähän aikaa sitten taksilla kotiin keskustasta, jossa olin käynyt ruokaostoksilla. Kello oli noin kymmenen illalla. Taksikuski aloitti juttelun ihan mukavalla sävyllä aluksi, vitsailtiin siinä ruokakassin painavuudesta ym. mutta sitten tyyli muuttui jotenkin todella kylmäksi. Hän alkoi puhumaan miten ihmiset "ennenkin kerkesivät hoitamaan asiansa normaaleihin kauppa-aikoihin" ja että suurempien määrien ostaminen, varsinkin keskellä yötä, oli "oikeastaan uusavutonta". Sillä "loppujenlopuksi me muut asiakkaat maksetaan se öinen aukiolo tuotteiden hinnoissa". 

Jäin ihan suu auki ihmettelemään kommentteja loppumatkan ajaksi. :o Ottamatta kantaa siihen, mikä on totuus ylläolevissa asioissa, mielestäni kuski oli todella törkeä arvostellessaan minua, asiakasta joka mahdollistaa hänellekin leivän pöytään, kesken kyydin! Poiskaan en voinut hypätä; lisäksi asetelma oli ikävän perinteinen "nuorempi nainen ja vanhempi mies".

Maksoin kyytini ja mumisin kiitokset, kuski totesi painokkaasti "Hyvää yötä". Tuli sellainen olo, että meidän naisten tulisi olla jo nukkumassa, hittoako ramppaamme ulkona. :/ Vaan eipä kuski tiennyt meidän vuorotyötä tekevästä perheestä, ja siitä, että tuo kauppareissu taksikyyteineen oli minulle viikon kohokohta "omana aikana". Kyllä jäi paska maku suuhun.

Taksikuskeilta muuten puuttuu yllättävän usein joku ruuvi sosiaalisista taidoista! Olen itsekin kuullut taksikuskeilta mm. rasistista kommentointia ja kertomuksia omista baariseikkailuista. Kerran, kun jaoin miespuolisen kaverini kanssa taksin (olen itse nainen), kuljettaja ei malttanut lakata vihjailemasta, että meillä olisi ollut jotain vispilänkauppaa. Kun pohdimme, jäisikö kaverini kanssani samalla kertaa pois vai jatkaisiko taksilla kotiinsa, kuljettaja totesi naureskellen, että totta kai kaverini haluaisi jäädä kanssani samaan osoitteeseen, kjeh kjeh. Se oli ihan uskomattoman vaivaannuttavaa eikä loppunut millään! En ikimaailmassa kehtaisi asiakaspalvelijana vihjailla asiakkaalle noin. Yksi kerta olisi ehkä mennyt huonon vitsin piikkiin, mutta nämä aivopierut vain eivät loppuneet millään.

Joskus olen myös saanut kuunnella taksikuskien sinänsä ystävällisiä ja asiallisia, mutta puuduttavan tylsiä kertomuksia omasta elämästään, esimerkiksi suunnitelmista mennä Toton keikalle. Ihan kiva, mutta jos maksan kyydistä itseni kipeäksi, niin en jaksaisi viihdyttää kuljettajaa keskustelemalla väkisin hänen lempiyhtyeestään. Ja koska olen ammatiltani sosiaalityöntekijä ja kuljen toisinaan työasioissa taksilla paikasta toiseen, olen saanut työni selvittyä kuunnella kaikenlaisia henkilökohtaisia tarinoita. Yllättävän moni kuljettaja muuten kysyy suoraan millä asioilla matkustaja liikkuu, ihan kuin se heille kuuluisi. Kerran meinasin oikeasti jättää kyydin kesken, kun olin kiireisen viikon keskellä menossa kotikäynnille, puhelimeen pärisi soittoja ja viestejä toisten asiakkaiden asioista ja kun menin paljastamaan kyselevälle kuljettajalle ammattini, hän avautui koko loppumatkan ulkopuolisuuden kokemuksistaan ulkomaalaisena 1980-luvun rasistisessa Suomessa. Ihan oikeasti hei. 

N. 50% asiakaspalvelukokemuksista negatiivisia täällä Tallinnassa, vaikka olen puoliksi virolainen, eli osaan kieltä. 

Tallinnassa on kyllä tosi töykeitä aspoja. Ei ehkä niin paljoa Virukeskuksessa, mutta kun menee vähän kauemmas keskustasta niin saa silmienpyörittelyä osakseen ja tympeää naamaa vaikka olisit itse ystävällinen ja asiallinen. Nuorilta naisilta pääosin.. Hirveän vakavia ovat. No sentään yksi nuori venäläis tai vironvenäläinen mies pelasti kohteliaalla käytöksellä illallisemme. 

Keskustassa myös mulle naureskeltiin päin naamaa kun kävin kysymässä apteekissa allergialääkettä. Sillee, vi*tu anteeks että mulla on siitepölyallergia!

ja toi silmienpyörittely on juurikin halveksiva ele.

Vierailija kirjoitti:

Helsingin Stokmannin lastenvaateosaston kassalla ei vastattu tervehdykseen "hei, ostaisin nämä", ei vastattu hymyyni, sanoin kiitos vaikkei minulle sanottu ole hyvä. Olen ujo ja minusta saa ehkä arankin vaikutelman. Olen miettinyt mistä huono kohtelu voi johtua? Ehkä myyjällä oli vain huono päivä. Noin epäystävälliseen palveluun en ole ikinä törmännyt missään. Tuo Helsingin Stockmannin kokemus on aunut kerta, kun olen saanut huonoa palvelua. En laske huonoksi palveluksi jos myyjä tms on väsynyt tai selvästi surullinen tai esim flunssassa ja siksi väsynyt tai nuori ja kokematon tai vanha ja väsähtänyt.

Itselläni on vastaavanlainen kokemus juurikin Helsingin Stockmannin lastenvaateosaston kassalta. Muita asiakkaita ei ollut kuin pari ja menin maksamaan valitsemani pari lasten vaatetta (hupparin ja muutaman parin sukkia) kassalle, jossa ei ollut jonoa. Hämmentävä kokemus. Kassa ei reagoinut mitenkään., katseli vain muualle. Tervehdin kassaa jo toistamiseen ja sanoin samalla, että ostaisin nämä tuottee. Ja kassa vaan jatkoi muualle tuijottelua. Mieleen tuli jo että jos kyseessä on sairaskohtaus. Sitten kassa "huomasi" minut ja sain maksaa ostokseni. Koko aikana kassa ei ottanut katsekontaktia minuun eikä sanonut edes ostosten summaa vaan lykkäsi vain maksulaitteen eteeni. Tuli tosi tylytetty olo.