Mies ja raha-asiat
Mies on jatkuvasti töissä ja palkkakin ihan kohtalainen, mutta silti raha ei muka riitä mihinkään. Itse olen vielä pari kk äitiyslomalla, sitten palaan pienipalkkaiseen työhöni osa-aikaiseksi, että saan pitää pienet lapsemme kotona. Mies ostelee kyllä itselleen kaikkea ja rahaa kuluu harrastukseen, mutta jos mä haluan ostaa edes joskus itselleni jotain tai kotiin tai lapsille, niin aina kauhea naputus miten raha ei kasva puussa ja että mä tarvitsisin rikkaan miehen koska vaadin vaadin ja vaadin. Vaikka en vaadi, ainakaan jatkuvasti. Tuntuu vaan väärältä että me muut kituutamme kun mies elelee mukavaa elämää. Jos puhun asiasta hänelle, hän räjähtää täysin ja murjottaa monta päivää. Tuntuu että tilanne menee vaan pahemmaksi. Olen alkanut miettimään jopa eroa, mutta en halua viedä lapsiltani isää enkä edes tiedä olisiko taloudellinen tilanteemme sitten parempi, lapsetkin joutuisivat kokopäivähoitoon. Onko muilla ollut vastaavaa tilannetta? Kai mä kaipaisin jotain tsemppejä teiltä, oli pakko saada nämä ajatukset kirjoitettua.
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaukset ovat varsin ihmeellisiä, kieltämättä.
Minulle miehenä ja perheemme paremmin tienaavana aikuisena on itsestään selvää että mun tienaamani rahat ovat myös perheen rahoja. Ja että nyt kun vaimo on ollut kotona lasten kanssa (menee loppusyksystä takaisin töihin) ja rahallisesti on ollut melko tiukkaa, niin kaikki omat hankintani ja tarpeeni olen pistänyt jäihin. Vaatteita tai muuta itselleni olen viimeksi ostanut varmaan 3 vuotta sitten. Lasten tarpeet menevät siis heittämällä omieni edelle, ja niin sen pitää aikuisen perheellisen miehen arvomaailmassa mennäkin. Muuta väittävät ovat tuhkamunaisia luusereita ja lassukoita joille ei onneksi ole varmaan lapsia siunaantumassakaan.
Mutta on myös selvää että Suomessa yhden henkilön palkalla, varsinkaan AP:n miehen palkkatasolla, ei juuri kyllä hirveästi sisustella tms. ellei kirppareilta/kierrätyskeskuksista/Torista löydy edullisesti sopivaa. Perustarpeet (asunto, ruoka, sähkö, vakuutukset, vaatteet yms.) saadaan kyllä varmasti maksettua mutta muuten on tyytyminen odottamaan tulojen palautumista normaaliksi.
Kiitos tästä, mukavaa että joku järkevä ja normaalin ajatus- ja arvomaailman omaava mies osallistui keskusteluun noiden lukuisten lompakkolois-onanoijien vastapainoksi!
Siis ensimmäinen joka hyväksyy sen, että nainen pitää ostaa rahalla.
Täytyyhän loisimista puolustavaa valkoritaria erityisesti kiittää loisimisen puolustelusta.
Vierailija kirjoitti:
Ostat kuule juuri niin paljon niitä huonekaluja ja muuta tavaraa sitten kun olet taas töissä. Eli miehesi maksaa ruokannekin?
Olisin sinuna hyvin hiljaa ja kiitollinen
He ovat perhe ja perheessä niin avo kuin avioliitossakin on puolison elatusvelvollisuus.
Kumpikaan ei saa joutua toista huonompaan tai kohtuuttomaam rahalliseen tilanteeseen. Oikeus voi jopa määrätä toisen maksamaan rahaa puolisolle. Perheessä molemmilla pitää olla sama elintaso.
Kummasti muuten muijan pitää antaa miehelle rahaa jos miehellä esim työttömyyttä yms.
Vierailija kirjoitti:
Voi vittu mitä vinkunaa. NELJÄ !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! lasta, ja luulet että elämä on ruusuilla tanssimista?
Miehenäsi heivaisin noin epäkiitollisen ämmän, ja maksaisin ne minimiruokot, ennemmin kuin katsoisin tuollaista kiittämätöntä paskaa ja kitisijää. Ja palstan lompakkoloiset puolustelemassa, kuinka yllättävää.
Tässä kiteytyy koko ns mieheys. Tehdään lapsia ihan yhdessä omasta tahdosta naisen kanssa ja sitten naisen pitäisi elättää ja kustantaa ne yhteiset lapset ja vielä niin että mies haluaa että vaimo on kotona ja hoitaa ne yhteiset lapset! Sitten uhkaillaan erolla ja minimielareilla. Miehekästä joo.
Mies ei koskaan kasva aikuiseksi ja kykeneväksi tajuamaan ja huomioimaan toisia edes omia lapsia.
Kuinka paljon vähemmän kärsimystä olisi jos mieskin pystyisi olemaan aikuinen.
Aloittajana ottaisin kyllä eron.
Niin ja joku ns mies tulee kohta itkemään sitä kun naiset saa aina lapset erossa. Nyhyy sossuämmät vaan äidin puolella. Miksikähän...?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon vähemmän kärsimystä olisi jos mieskin pystyisi olemaan aikuinen.
Ja kuinka paljon rennompia mukavampia, hauskempia, persoonallisempi, ym. naiset olisivatkaaan, elleivät olisi lähes järjestäänsä niin ylenpalttisen ahneita, tosikkomaisia ja sosiaalisen paineeen ohjaamia.
Mä en oikein ymmärrä näitä vastaajia, taino täällähän aloittaja on aina väärässä.
Mutta oikeasti, siinä kohtaa kun uhraat elämästäsi monta vuotta lasten hoidolle, jotta miehesi voi tienata, olisi aika siirtyä yhteisiin rahoihin ja liittoon, jossa eron tullessa puolet miehen rahoista ja omaisuudesta kuuluu sinulle. Äitiyslomalla et taida kertyä esim. Eläkettä, säästöjä yms.
Mietippäs nyt, mitä jos miehesi jättää sinut kun lapset ovat vanhempia, jäät pienen palkkasi kanssa yksin, ilman säästöjä. Lisäksi saat surkean eläkkeen vanhoilla päivillä.
Nyt vaatimaan nainen, täräytät laskelmat pöytään paljonko lastenhoitajaan tai päiväkotiin menisi rahaa...
Anteeksi vaan, mutta miehesi kuulostaa itsekkäältä kusipäältä. Mihin ne hänen rahat sitten kuluu, jos ei omiin lapsiin ja lapsien äitiin, pelaamiseen vai huoriin?
Kunnon yhteistalous ja tulokeskustelu. Merkkaatte kaiken vaikka Excelille. Ei sun ja mun rahoja tuossa tilanteessa! Tämä ei tarkoita etteikö mies koskaan saisi ostaa mitään itselleen vaan että ei tuhlaa kaikkea itseensä. Ja vuokrat sun muut maksuun tulojen suhteessa ellei selkeä yhteistalous onnistu. Et todellakaan jatka niiden maksamista yksin!
Arvon kirjoittajat, mikä oli tilanne lapsuudenkodissanne? Oliko isällä ja äidillä erilainen elintaso vai yhteiset rahat?
Ainakin omat vanhempani puhuivat aina meidän perheestä, meidän lapsista, meidän kodista, meidän mökistä, meidän rahoista.
Vierailija kirjoitti:
Me oltiin mukamas rahattomia koko ajan.
Uutta sohvaa pohdittiin, mutta ei, nyt ei ole kahta tonnia laittaa sohvaan.
Kaksi kuukautta myöhemmin miehellä olikin varaa laittaa neljä tonnia silmäleikkaukseensa. Ihan vaan että pääsee eroon silmälaseista.
Että mä myötäelän. Mutta ei sitä toista ihmistä pysty muuttamaan.
Mä oon käynyt silmien laserleikkauksessa ja sori vaan, on ollut elämäni paras sijoitus ja vaihtaisin sen vaikka kymmeneen sohvaan. Sulla ei varmaan ole ikinä ollut laseja? On ärsyttävää olla puolisokea , lasit hiertää ja hajoaa, ovat aina tiellä. Laserleikkaus on koko loppuelämän kestävä sijoitus ja parantaa elämänlaatua niin merkittävästi, että typerää jos rupeat siitä miestä syyllistämään.
Vierailija kirjoitti:
Huh täällä on ilkeetä porukkaa. Ei kyllä yllätä.
Taitaa av-mammoja vaan harmittaa, kun niiden jääkaapeissa ei ole ahmittavaksi erikoismakkaroita ym. muita herkkuja jotka ap heittää pois.
Täällä on porukalla merkillisiä käsityksiä perhe-elämästä. Lapset ovat yhteisellä vastuulla, ja toivottavasti on yhdessä päätetty, miten lapset hoidetaan. On päivänselvää, että jos toinen jää kotiin, uhraten myös omaa työuraansa ja palkkakehitystään, toisen vastuulle jää kustantaa suurempi osa yhteisestä elämästä. Älkää kakarat alkako leikkimään perhettä ja tekemään lapsia, ellei ikä ja kypsyys vielä riitä yhteiseen talouteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh täällä on ilkeetä porukkaa. Ei kyllä yllätä.
Taitaa av-mammoja vaan harmittaa, kun niiden jääkaapeissa ei ole ahmittavaksi erikoismakkaroita ym. muita herkkuja jotka ap heittää pois.
Siideriä ne haluais ja av-mammoilla alkoon on varmaan niin kovat tolet, ettei ihan ihan muutama pullo riitä. Siideri on vaan aika kallista.
Paljonko miehesi tulot on, mietin oletko itse tietoinen mitä kakki maksaa. Meillä 6 henkinen perhe ja melestäni olemme hyvätuloisia nettotulot noin 5500€/kk mutta silti tuntuu ettei mikään riitä. Koskaan ei ole ylimääräistä. Toki matkustelemme paljon ja lapsemme saavat harrastaa melko arvokkaita harrastuksia, eikä ruuasta tingita, mutta silti säästöön ei juuri jää. Onneksi nyt lapset jo isompia, vanhin täysikäinen ja nuorinkin 11, joten odotankin päivää, että tuo summa jää vain meille kahdelle, mutta toisaalta elämäntilanne voi olla silloin ihan muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko ap ne teidän tulot on?
Mies saa bruttona n.3000e/kk, mä saan äprahaa nettona n.700 + 4 lapsen lapsilisät ja hoitoraha toisesta alle 3-vuotiaasta, joka on nettona vähän alle 30/kk.
Olitkin aikaisemmin laittanut teidän tulot. On kyllä niin pienet, ettei noilla miehen tuloilla todellakaan eletä kuin kroisokset.
terv. Se jolla myös 4lasta, mutta NETTOTULOT perheessä 5500€
Yhdessä maksetaan. Tarkat laskelmat. Tosin erosin itse ja mies on edelleen aivan surkea raha-asioissa. Kaksi asiaa, jotka eivät muutu: 1) mies hengaa kavereiden kanssa 2) mies ei osaa käyttää rahaa. Näiden asioiden suhteen ei tapahdu kehitystä koko eliniän aikana. Joten pohdi, haluatko jatkaa. Nuo molemnat nimittäin liittyvät kehitysvaiheeseen, josta mies ei etene. Joten paras pistää kiertoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon vähemmän kärsimystä olisi jos mieskin pystyisi olemaan aikuinen.
Ja kuinka paljon rennompia mukavampia, hauskempia, persoonallisempi, ym. naiset olisivatkaaan, elleivät olisi lähes järjestäänsä niin ylenpalttisen ahneita, tosikkomaisia ja sosiaalisen paineeen ohjaamia.
Se että nainen olettaa myös lapsen isän elättävän lastaan ja osallistuvan yhteisen kodin ja elämän rahoittamiseen ei ole ahneutta vaan ainut oikea maailmanjärjestys.
Nuo mainitut ominaisuudet ahneus, tosikkomaisuus ja sosiaalisen paineen ohjaama käytös on ihan yksinoman miehisiä ominaisuuksia.
Täälläkin nuo todentuvat eli mies on niin ahne että ei edes omaa lastaan raski elättää, tosikkomaisuus kun sanotaan joku harmiton vitsi miehistä niin ollaan hu..aa rankaisemassa ja älykkäimmänkin miehen täytyy olla mukana rankassa naisten haukkumisessa ja halventamisessa jotta voi kuulua miesporukkaan jne.
Sinun miehelläsi on pienet tulot, se selittää, ettei rahat riitä. Täytyy vaan odottaa, että pääset töihin ennen hankintoja.
En ymmärrä yhtään tällaista, että perheessä on erilaiset elintasot miehellä ja naisella lasten kanssa. Perhe perustetaan, mutta sitten aletaan laskemaan rahoja kuka tienaa mitäkin ja kuka maksaa mitäkin. Olen huomannut, että Suomessa nainen on se joka joutuu maksamaan lasten elatuksen ja kaikki tarpeet omista rahoistaan. Se on niin outoa, kun se mies on kuin ulkopuolinen lasten elämässä, ja lasten ja vaimon tarpeet ovat toissijaiset miehen tarpeiden rinnalla. Missä on rakkaus perheeseen ja puolisoon, ja siihen elämään, jossa puhalletaan yhteen hiileen ja kaikki maallinen mammona on yhteistä ja se käytetään yhteiseksi hyväksi. Mikä perhe on tällainen, jossa kaikki hinnoitellaan, ja se vähempi tienaava poikkeuksetta joutuu alisteiseen asemaan? Miksi ylipätään perustaa perhe ja tehdä lapsia, jos seurauksena on taloudellinen eriarvoisuus? Ei siinä ole järkeä. Pienipalkkaisena naisena kannattaa tarkkaan miettiä lähteekö perustamaan perhettä, koska väistämättä näyttää siltä, että hän joutuu lasten kanssa alisteiseen asemaan perheessä suhteessa mieheen.
Vierailija kirjoitti:
Mä nyt suomennan tämän teille, te kun päässänne käänsitte mut ahneeksi lompakkoloisijaksi. Mä olen monet kerrat sanonut miehelle, että esim ruokaa voisi ostaa vähemmän ja halvempaa, mutta ei, hän ei suostu, vien kuulemma viimeisetkin ilot hänen elämästään. Kun mies on työmatkoilla, mä ja lapset eletään todella säästeliäästi, ei ruokakauppaan mene paljon rahaa kun vaan suunnittelee ostokset. Mulla on täällä monesti tehtynä ruokaa, esim kasvissosekeittoa tai makaronilaatikkoa, mutta läheskään aina mies ei suostu näitä syömään, vaan tilaa pizzan tai hakee ruokaa vaikka kiinalaisesta. Joka työpäivä käy ravintolassa lounaalla. Ruokaa meillä menee jatkuvasti roskiin, koska mies ostaa itselleen kaikenlaisia erikoismakkaroita yms joita me muut emme välitä syödä, ja sitten ne vanhenevat jääkaapissa kun mies unohtaa niiden olemassaolon. Näillä rahoilla saataisiin jo ostettua se uusi sohva ja koulupöytä.
Se tässä oli ongelmana. Mä en oikeasti vaadi mitään kohtuuttomia ja mies ihan itse halusi vielä tehdä lisää lapsia ja haluaa että hoidan heidät kotona. Samalla kun mä hoidan lapset, miehellä on mahdollisuus edetä omalla urallaan ja uhrata itsensä työlle, joka on muuten myös hänen intohimonsa. Mutta mun ja lasten ei kuuluisi saada teidän mielestä mitään? Olla vaan kiitollisuudenvelassa miehelle koko ajan?ap
Nyt katkaiset tuon kierteen ja lähdet luomaan uraa itellesi. Teillä on näköjään ongelma myös miehen suhtautumisessa sinuun ja perheeseensä, ihan kuin olisitte hänelle taakka. Mies ei kuulosta rakastavaiselta, eikä sellaiselta joka kunnioittaa perhettään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko ap ne teidän tulot on?
Mies saa bruttona n.3000e/kk, mä saan äprahaa nettona n.700 + 4 lapsen lapsilisät ja hoitoraha toisesta alle 3-vuotiaasta, joka on nettona vähän alle 30/kk.
Eli paljonko saat yhteensä? Mieskö ei maksa omaa osaansa vuokrasta?
En muista paljonko tossa nyt on yhteensä, ehkä joku 1100euroa/kk? Mies ei maksa omaa osuuttaan, koska idea oli se että hän maksaa elämisen. Ja se aluksi toimikin, mutta nyt homma alkaa karkaamaan käsistä.
Heh, 1221€/kk saat käteen. Kun valittaa rahasta kannattaa pitää faktat oikeina. Sinä saat käteen ihan sopivan summan kun et ruoastakaan maksa. Miehelläsi ei ole kovin hyvä nettopalkka.
Siis ensimmäinen joka hyväksyy sen, että nainen pitää ostaa rahalla.