Jos synnyttää TIETOISESTI vammaisen lapsen, niin onko silloin mielestäsi oikeutettua hakea yhteiskunnalta vammaistukia?

Minusta on järkyttävää, että tällaista asiaa edes pohditaan. Mitä se kertoisi yhteiskunnasta, jos tuet evättäisiin perheiltä, jotka ovat vammaisuudesta tietäen pitäneet lapsen?  Aivan kuin vain terveillä olisi oikeus syntyä ja vammaiset olisivat jotenkin vähempiarvoisia.  Onneksi yhteiskunta ei kuitenkaan toimi näin vaan tukee perheitä, joissa on vammainen lapsi.

Vammainen on ihan yhtä arvokas kuin tervekin ja vammaisella lapsella on oikeus syntyä. Hän voi elää hyvän ja onnellisen elämän ja olla jopa onnellisempi kuin moni terve. Lisäksi vammaiset saattavat opettaa terveille monia asioita esimerkiksi onnellisuudesta, rakkaudesta ja elämästä.

Hmm... kerropa ap. mitä vammaistukea vammaisen vauvat saavat tai äiti, joka synnyttää vammaisen lapsen.

Kertokaa nyt ihmeellä, mitä edes tämä tuet ovat, mitä äiti saa synnytettyään vammaisen lapsen.

Olenko ainoa jota hieman hirvittää hieman ajatus siitä, että etukäteen määriteltäsiin tiukasti ne rajat, jolloin lapsi olisi niin sanotusti oikeus syntyä. - Vosiko asiaa lähestyä myös toisinpäin. Miksi kukaan "terveen" lapsen saanut tarvitsee tukea? - Harvoin vammasta saa ("ansaitesee") niin paljon tukea, että se välttämättä kattaisi kaikki vammasta aiheutuvat kulut.   

Mielestäni ei ole. Jos ehdoin tahdoin tekee vammaisen, pitäisi sitoutua hoitamaan hänet alusta loppuun itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö yhteiskunnan mielestäsi pakottaa aborttiin, jos ilmenee joku vamma?

Ei pakottaa, mutta synnyttäjä voisi itse vastata lapsensa elatuksesta ja vammaisuudesta koituvista kuluista täysimääräisesti.

Ei ap

Ja vastaavasti kätilö ja lääkäri vastaisivat täysimääräisesti kaikista niistä kuluista, jotka aiheutuvat, kun lapsi vammautuu synnytyksessä? Jos lähdetään siitä, että aiheuttaja maksaa, niin ei taida olla sen jälkeen tunkua synnytyssaliin töihin.

Ap ajattelee niin kuin Hitler muutama vuosikymmen sitten. 741

Kuka sen vammaisuuden määrittää? Jos epäillään ADHD:ta, niin abortti? Kun se on jo isällä ja äidillä, niin kaiketi se olisi lapsellakin...

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa jota hieman hirvittää hieman ajatus siitä, että etukäteen määriteltäsiin tiukasti ne rajat, jolloin lapsi olisi niin sanotusti oikeus syntyä. - Vosiko asiaa lähestyä myös toisinpäin. Miksi kukaan "terveen" lapsen saanut tarvitsee tukea? - Harvoin vammasta saa ("ansaitesee") niin paljon tukea, että se välttämättä kattaisi kaikki vammasta aiheutuvat kulut.   

Et ole ainut. Minuakin tällainen ajattelu kylmää ja järkyttää. Jokaisen elämä on yhtä arvokas.

Vierailija kirjoitti:

Aika moni vähän koulutettu alemman sosiaali luokan ihminen senkun sikiää.. ei tee töitä eläissään... lapsista tulee samanlaisia pummeja.. joten he silti saavat automaattisesti tuet.. Tunnen meinaan pari kehitysvammaista jotka elävät ja elättävät itsensä. Ja terveisiä vaan tädilleni sinne itä-helsinkiin.. ja sen kolmelle normaalille ja terveelle lapselle, eli serkuilleni, jotka ovat kaikki yli 20v. Ja yhdelläkään ei ole ammattia, eivätkä edes opiskele. Et niinkun silleen joo...

On se niin hienoa, kun moni kouluja käynyt ylemmän sosiaali_luokan ihminen hallitsee kirjoitus_taidon. :'D

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa jota hieman hirvittää hieman ajatus siitä, että etukäteen määriteltäsiin tiukasti ne rajat, jolloin lapsi olisi niin sanotusti oikeus syntyä. - Vosiko asiaa lähestyä myös toisinpäin. Miksi kukaan "terveen" lapsen saanut tarvitsee tukea? - Harvoin vammasta saa ("ansaitesee") niin paljon tukea, että se välttämättä kattaisi kaikki vammasta aiheutuvat kulut.   

Ööh luetun ymmärtäminen hakusessa? Otsikossa ei puhuta mitään oikeudesta syntyä.

Jos on suulakihalkio niin pois vaan? Hehän tarvitsevat hoitoa ja seurantaa vuosien ajan. Joskus tarvitsevat koko ikänsä esim. hampaisiin liittyvää erikoishoitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olenko ainoa jota hieman hirvittää hieman ajatus siitä, että etukäteen määriteltäsiin tiukasti ne rajat, jolloin lapsi olisi niin sanotusti oikeus syntyä. - Vosiko asiaa lähestyä myös toisinpäin. Miksi kukaan "terveen" lapsen saanut tarvitsee tukea? - Harvoin vammasta saa ("ansaitesee") niin paljon tukea, että se välttämättä kattaisi kaikki vammasta aiheutuvat kulut.   

Ööh luetun ymmärtäminen hakusessa? Otsikossa ei puhuta mitään oikeudesta syntyä.

Mitähän muuta mahdetaan tarkoittaa...

No eikö vois mielummin jälkiabortoida kaikki pedofiilit ja raiskaajat?

Säästyis niistäkin terapiakulut ja vankilassa elättämiset?

Vammaiset ihmiset ovat viattomia omaan tilaansa. Eikö nimenomaan viattomia pitäs suojella?

Puuttumatta siihen, onko aina järkevää tieten synnyttää vammainen lapsi totean olevan aivan korrektia nostaa tuet. Tuet on lapsen ylimääräiseen hoivaan, kuntoutukseen ja menoihin, ei mikään palkkio vanhemmalle. Kääntöpuolihan asialle on että vammainen lapsi on abortoitava tai yhteiskunta sanoo itsensä irti huotosuhteesta? Olen tehnyt vammaistyötä lähes 30v ja omalla kohdalla olisi llut hankala valinta. Onneksi silloin ei asian kanssa joutunut pohtimaan. Koskaanhan ei voi olla varma, millainen tulevaisuus lapsella on esim down voi olla täysin 24/7 hoidettava ikänsä tai täysin itsekseen toimeentuleva ja töissäkäyvä aikuinen. Paha siinä on ratkaisuja tehdä?

Ennemmin elintapasairaudet joita terveet ns. täysipäiset ihmiset hankkivat tieten tahtoen olisi hoidettava omakustanteisena. Niille jokainen voi jotakin ja on OMA henk.koht valinta. Kelan kustantamana lenkkarit läskille jne.

Vierailija kirjoitti:

Jos on suulakihalkio niin pois vaan? Hehän tarvitsevat hoitoa ja seurantaa vuosien ajan. Joskus tarvitsevat koko ikänsä esim. hampaisiin liittyvää erikoishoitoa.

Niin mitä mieltä olet? Kuuluuko lapsen saada yhteiskunnan tuki vanhempien tietoisesta valinnasta, vaiko hoito maksaa vanhempien pussista?

Vierailija kirjoitti:

Hmm... kerropa ap. mitä vammaistukea vammaisen vauvat saavat tai äiti, joka synnyttää vammaisen lapsen.

Vammaiset eivät siis tarvitse lääkäriä, tutkimuksia, terapiaa/kuntoutusta, apuvälineitä, taksikyytejä, avustajaa yms.? Kaikki tuollainen maksaa yhteiskunnalle vammaisen elinaikana todella paljon, joku Kelan satasen tai parin vammaistuki on pennosia vammaisesta koituviin todellisiin kustannuksiin verrattuna.

Ja vammaisen itsensä kokemaa kärsimystä ei edes voi rahassa mitata, mutta eipä se terveitä vanhempia kiinnosta. Kun mä haluun.

Ap, kuinka monen tiedät tietoisesti siittävän vammaisen lapsen? Entä kuinka monen luulet tietoisesti siittävän vammaisen lapsen?

Eiköhän kuka tahansa, joka kasvattaa vammaista lasta eläisi paljon mieluummin ilman sitä taakkaa. Juuri näiden heikompien takia maailmassa yhteiskunnat on tukemassa heikompia. Ei minusta olisi mitään syytä maksaa enää veroja, jos ei olisi tarkoitus kustantaa palveluita, joilla autetaan raskaammissa elämän tilanteissa eläviä. Esimerkiksi raskaana olevien ja terveitäkin synnyttäneiden perheet saavat näitä apuja neuvolasta, vaikka lapsi olisi ihan terve.

Jos vammaisten vanhemmilta kiellettäisiin yhteiskunnan apu, minkä ihmeen takia apuja ja tukia annettaisiin silloin terveiden vanhemmille?

Vierailija kirjoitti:

Puuttumatta siihen, onko aina järkevää tieten synnyttää vammainen lapsi totean olevan aivan korrektia nostaa tuet. Tuet on lapsen ylimääräiseen hoivaan, kuntoutukseen ja menoihin, ei mikään palkkio vanhemmalle. Kääntöpuolihan asialle on että vammainen lapsi on abortoitava tai yhteiskunta sanoo itsensä irti huotosuhteesta? Olen tehnyt vammaistyötä lähes 30v ja omalla kohdalla olisi llut hankala valinta. Onneksi silloin ei asian kanssa joutunut pohtimaan. Koskaanhan ei voi olla varma, millainen tulevaisuus lapsella on esim down voi olla täysin 24/7 hoidettava ikänsä tai täysin itsekseen toimeentuleva ja töissäkäyvä aikuinen. Paha siinä on ratkaisuja tehdä?

Ennemmin elintapasairaudet joita terveet ns. täysipäiset ihmiset hankkivat tieten tahtoen olisi hoidettava omakustanteisena. Niille jokainen voi jotakin ja on OMA henk.koht valinta. Kelan kustantamana lenkkarit läskille jne.

Voi miksi piti pilata muuten hyvä teksti ala- arvoisella läskiksi haukkumisella?

Miten tämä vammaisuus määritellään, sillä vain harvat meistä on täydellisiä ja täysin terveitä koko eliniän.

Minusta vammaisuus ei ole pahinta mitä ihmistä voi kohdata, vaan pahin on asennevamma, jota ikävä kyllä ei voi edes hoitaa, vaikka se aiheuttaa paljon surua ja kärsimystä läheisissä, jotka nekin maksavat yhteiskunnalle erilaisena terapiana.