Mitä outoa lääkärinne on kirjoittanut teistä Omakantaan?
Kävin viime kuussa usein toistuneiden kovien migreenien takia lääkärissä. Käyntipäivänä sattui taas olemaan tuskaisen kova migreenikohtaus päällä, joten en varmaan ollut ihan parhaimmillani tai jaksanut käyttäytyä kovin iloisesti. Lääkäri oli kirjoittanut: "Ulkoinen olemus epäsiisti, väsynyt, käytös hermostunutta ja asiatonta." Enkä herranjumala todellakaan käyttäytynyt asiattomasti, vaan ihan normaalisti sanoin sanottavani, lääkäri uusi migreenilääkereseptini ja siinäpä se käynti olikin. Siis aivan varmasti olen näyttänyt kalpealta ja huonovointiselta, mutta että asiaton... Rupesi vähän kiukuttamaan, kun luin tuon. Onko todella tapana kirjoittaa huonovointisesta potilaasta noin?
Kommentit (320)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä karvoitus on ihan relevantti tieto, jotkut sairaudet kun oireilevat myös liiallisena karvan kasvuna tai karvoituksen harventumisena. Tätä voidaan siis käyttää tukemaan/häivyttämään jotain mahdollista diagnoosia. Samoin habitukseltaan tukeva voi olla olennainen tieto. Onhan sillä monen sairauden diagnosoitiin merkitystä, onko potilas lihonut yhtäkkiä paljon, vai onko ollut pitkään ylipainoinen tilanteen kuitenkaan muuttumatta. Lääkkeiden käytön kirjaukset saattavat vaikuttaa yliampuvilta, mutta on niilläkin merkitystä. Jos kovaan kipuun ottaa lääkkeen, ei auta, ottaa toisen, ei auta, ottaa kourallisen. Jos lääkkeen tehottomuutta ei hyväksy, on parempi, että se yliannosteltu lääke on jotain muuta, kuin opioideja tms.
Jotkut kommentit ovat selvästi asiattomia, mutta monilla voi olla merkitystä, mikä ei aukea, jollei tunne diagnosointia tai sairauksien ominaisuuksia ja oireita.
Ja yhdellekään lääkärille ei tule mieleen tutkia niiden kipujen syytä, joiden vuoksi lääkettä yliannostellaan?
Vierailija kirjoitti:
"Laiha", kun olin 169 cm ja 63 kg. :)
Minulla sama, ja mitat oli 170 ja 65!
Ei lääkäri näitä kirjoita Omakantaan, vaan sairauskertomukseen (yleensä eivät edes kirjoita vaan sanelevat) Nja te vain näette nämä Omakannasta.
"Hemaisevan kaunis kuuma mirri" olin pöyristynyt tekstin luettuani!
Olen sen verran neuroottinen, etten edes lue noita tekstejä. Kirjoittakoot mitä kirjoittavat. Kerran vilkaisin yhden masennukseen liittyneen käynnin jälkeen ja muistan lääkärin kirjoittaneen, että "siististi pukeutunut ja asiallisesti keskusteleva". Sitten varmaan alan noita tarkemmin lukea, jos jossain vaiheessa tulee pahempia terveysongelmia ja enemmän käyntejä.
Mun rauhallista olemusta kuvailtiin kerran näin: "psykomotorisesti vaimea" 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Laiha", kun olin 169 cm ja 63 kg. :)
Minulla sama, ja mitat oli 170 ja 65!
Minä taas olen ollut ylipainoinen 170cm 62 kg :)
Omakannassa voi myös kieltää omien tietojensa luovutuksen. Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Omakannassa voi myös kieltää omien tietojensa luovutuksen. Suosittelen.
Voit kieltää tietojesi näkymisen terveyskeskuksen ja sairaalan välillä, mutta kyllä silti kummassakin paikassa ne omat sairauskertomustiedot näkyvät.
Mua oli luonnehdittu ilmeettömäksi. Olin kipee enkä mä muutenkaa naamaa vääntele.
huhhuijaaa... en tiedä, en ole katsonut:-D
"Kalpea ja ilmeetön nainen", kuulostaa ihan joltain kauhuleffalta :D
Se noita kirjoitti että olen jännittyneen oloinen! No fak, enkä ollut edes! Olen vain kylmän asiallinen. Eihän lääkärin vastaanotto ole mikään huvipuisto.
Tarkistan joka käynnin jälkeen, mitä kirjoittivat.
Viimeksi ihmetytti, kun lääkäri kirjannut: "Liikunta vähäistä. Ohjattu kaupungin liikuntaneuvontaan .." Lääkäri ei kuunnellut, kun kerroin liikunnastani, vaan tuijotti ainoastaan siihen, että koronakiloja oli kertynyt. Mulla on siis liikuntaohjelma, päivittäinen. Hän sanoi, että tarvitsen ohjausta liikunnan aloittamiseen.
N56
epäoikeudenmukaista kirjoitti:
Hammaslääkärini kirjoitti diagnoosiksi: "Somatomotorinen häiriö", mikä tarkoittaa,että minulla ei ole mitään elimellistä vikaa, vaan ihminen on jotenkin " luulosairas" tai henkisesti jotenkin "epätasapainossa".
Hän ei kertaakaan edes kuvannut hampaitani eikä edellisiä epäonnistuneita juurihoitoja tullut noin päällipuolin katsellen esiin.
Nyt aina kun itse tai joku toinen lääkäri avaa omakanta tietoni, niin ensimmäisenä diagnoosina lukee tuo hammaslääkärin somatomotrorinen toimintahäiriö, eivätkä muut lääkärit sen lukemisen jälkeen viitsi enää vaivautua lukemaan lisää mistään muista diagnooseista eivätkä ole enää kiinnostuneita ottamaan selvää muista oireistani ja/tai mitä asiani koskee. Sanovat että, niin" sinullahan on tuo somatomotorinen toimintahäiriö" ja passittavat kotiin syömään buranaa. En saa hoitoa enkä kunnon lääkitystä.
Eikä noita saakelin lääkärin sanomisia ja diagnooseja saa sieltä mitenkään pois tai oikaistua.
ON KYLLÄ NIIN VÄÄRIN.
Toinen lääkäri kirjoitti minun omakantaani tietoja minun sukulaisistani - sekin on väärin ja vastoin lakia.
Mullekin hammaslääkäri kirjoitti että somatomotorinen häiriö, mutta se tarkoittaa narskuttelua. Kyllä myönsin että stressaantuneena tulee purtua hampaita yhteen enemmän ja se pahentaa oireita, en ollenkaan pahastunut tästä. Silti hammaslääkäri suhtautui minuun todella asiallisesti ja laittoi jatkotutkimuksiin. Sen verran kirjoitti veljestäni, että on ollut leukojensiirtoleikkauksessa. Tämä siksi koska purentaviat ovat vahvasti perinnöllisiä. Kerroin tästä ja oli sen kirjannut. Mutta ei nimellä kirjannut.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä karvoitus on ihan relevantti tieto, jotkut sairaudet kun oireilevat myös liiallisena karvan kasvuna tai karvoituksen harventumisena. Tätä voidaan siis käyttää tukemaan/häivyttämään jotain mahdollista diagnoosia. Samoin habitukseltaan tukeva voi olla olennainen tieto. Onhan sillä monen sairauden diagnosoitiin merkitystä, onko potilas lihonut yhtäkkiä paljon, vai onko ollut pitkään ylipainoinen tilanteen kuitenkaan muuttumatta. Lääkkeiden käytön kirjaukset saattavat vaikuttaa yliampuvilta, mutta on niilläkin merkitystä. Jos kovaan kipuun ottaa lääkkeen, ei auta, ottaa toisen, ei auta, ottaa kourallisen. Jos lääkkeen tehottomuutta ei hyväksy, on parempi, että se yliannosteltu lääke on jotain muuta, kuin opioideja tms.
Jotkut kommentit ovat selvästi asiattomia, mutta monilla voi olla merkitystä, mikä ei aukea, jollei tunne diagnosointia tai sairauksien ominaisuuksia ja oireita.
Minun karvoitusta tutkittiin tarkemmin, kun veriarvoissa oli liikaa miessukuhormoneja (olen keski-ikäinen nainen. Karvoja alkoi kasvaa leukaperiin, rintojen väliin, nänneihin. Suljettiin pois sairauksia (Cushing, gynekologisia sairauksia, mutta ei mitään löytyny. Gynekologi sanoi että on karvoitus on kulttuurinen juttu, että etelä-Euroopassa olisin normaali. Sain karvankasvua estävää voidetta. Silti ihmetetti kun ei noita veriarvoja noteerattu, testoteroniarvot koholla ja muitakin hormoniarvoja.
Up