Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Vierailija kirjoitti:

Asuin sopivasti keskustassa. Kaveriporukalla oli kesäaikaan tapana loppuillasta soitella "tule kuule sinäkin tänne lähiterassille, on hyvä jengi koossa ja on niin hieno ilmakin". No, siinä sitten istuttiin tunti ja hauskaa oli. Sitten alkoi porukkaa pikkuhiljaa häipyä. Lopuksi olin parin viimeisen kanssa, mutta näillä ei sattunutkaan olemaan paperirahaa eikä kortteja mukana "kun niin äkkiä kutsuttiiin meidätkin mukaan" ja illan piikki oli tietysti auki. No, minullehan se jengin lasku sitten jäi. Parin kerran jälkeen opin; aina kun tulin mukaan, maksoin heti omani pois ja toisinaan vinkkasin tarjoilijoille että voisi vähän välilaskua viedä pöytään. Soittelu loppui siinä vaiheessa kun kerran suoraan pyydettiin tulemaan hoitamaan lasku. Vastasin ettei pidä tilata jos ei ole rahaa.

Helvetti mitä sikoja! Kai vaadit omasi takaisin, kerro miten kävi? T: mies 61 vee

Naisystäväni poika pääsi maaliskuussa vankilasta, ja nyt minun pitäisi yllättäen maksaa muuntoon menneistä sakoista 700€, muutoin joutuu taas lusimaan, en koe maksamista velvollisuudekseni ja aavistelen, ettei se tähän jää. Mitä tehdä, t: mies 61 vee

Vierailija kirjoitti:

Naisystäväni poika pääsi maaliskuussa vankilasta, ja nyt minun pitäisi yllättäen maksaa muuntoon menneistä sakoista 700€, muutoin joutuu taas lusimaan, en koe maksamista velvollisuudekseni ja aavistelen, ettei se tähän jää. Mitä tehdä, t: mies 61 vee

Mitään ei ole oppinut, mitään ei tule oppimaan. Et maksa.

Vierailija kirjoitti:

Naisystäväni poika pääsi maaliskuussa vankilasta, ja nyt minun pitäisi yllättäen maksaa muuntoon menneistä sakoista 700€, muutoin joutuu taas lusimaan, en koe maksamista velvollisuudekseni ja aavistelen, ettei se tähän jää. Mitä tehdä, t: mies 61 vee

Kerrot, että autat ainoastaan oikeassa hädässä esim ruokapussin ostamalla jos kaapista loppuu. Mutta sanot myös suoraan, että et aio maksaa rikoksen tehneen sakkoja, koska rikosseuraamukset tulee jokaisen vastuullisen kantaa itse. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis itsekin olen lainannut kaverilleni satoja euroja kun hän oli pahassa tilanteessa. Takaisinmaksu on viivästynyt ja viivästynyt. Pitänee alkaa kohta ihan toden teolla painostaa maksamaan, koska ei mulla ole varaa laittaa satoja euroja savuna ilmaan enkä kyllä enää ikinä lainaa kenellekään, ellei kyseessä ole läheinen sukulainen. Miksi on niin vaikeaa maksaa ajallaan takaisin?! 

yleensä perinpohjainen pieksäminen lisää maksuhaluja, olen itse hakenut omia saamisiani nyrkillä ja haulikolla, -toimii!

En ryhdy väkivaltaisuuksiin. Ensinnäkin se ei ole laillisesti eikä moraalisesti oikein. Olen kuitenkin ainakin ollut hyvä ihminen ja yrittänyt auttaa, mutta jatkossa se apu tulee kyllä olemaan minun puoleltani muunlaista kuin rahallista. Jos ei kelpaa, ei voi mitään. 

Onko oikein jättää velka maksamatta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukulainen täytti 50 ja kutsui synttäreille. Sanoi, ettei tarvi tuoda mitää. Hän tiesi huonon rahatilanteeni. Hänen vaimonsa olikin eri mieltä. Ne, jotka ei tuo lahjaa, ei saa kakkuakaan. 

Aina voi viedä jotain aineetonta lahjaksi

Hyvää mieltä ja positiivista asennetta

Vierailija kirjoitti:

Ei mulle mutta Mikko Koivulle on käynyt härskiski: erosi virolaisesta akastaan ja akka avioehdon mukaan saanut osuutensa, akkapa murtautui Mikon omistaman mökin vierasmajaan ja elää siellä ilmaiseksi lokkina, ei mene töihin eikä elätä itseään/lapsiaan vaan eksän rahoilla 5v eron jälkeen elvistelee ja alentaa lapsensa jakamalla niiden aamupierutkin instassa. Härskiä.

Eihän se nyt ole kivaa, kun ei voi enää elää Mikon rahottamaa luksuselämää! On se niin väärin, t: mies 61 vee

Näytin keskustelun ketjun  kynegologi miehelleni,hän ihmettelee miksi kukaan naisystävistäni ei ole pyytänyt ilmaista toosan tarkastusta

Vierailija kirjoitti:

Meillä on suvussa kulkenut vanha sormus. Aikoinaan 1860-luvulla teetetty isoisoiso-jotain-äidille vihkisormukseksi: kultaa ja safiireja. Kulkenut minulle, ja nykyään minulla käytössä. Silloinen kaverini pyysi sormusta häälahjaksi itselleen, "jotain vanhaa ja sinistä". Tietenkin kieltäydyin, näin vanha perintökalleus on ihan velvollisuus säilyttää suvussa, eikä antaa ei-kovin-läheiselle kaverille pois. Lisäksi sormus ei ole nykyarvoltakaan mikään halpa. Kieltäydyin siis selvin sanoin, ja luulin asian olleen loppuunkäsitelty.

Pari viikkoa myöhemmin vietimme kaveriporukalla kosteaa iltaa kotonani. Illanvieton jälkeen en löytänyt sormusta mistään, ja aivan maani myyneenä tulin johtopäätökseen, että olen kadottanut sen jonnekin. Säilytin sormusta siis muiden korujen kanssa makuuhuoneen lipastossa, silloin kun se ei ollut minulla sormessa.

Kuinka ollakaan: melkein vuotta myöhemmin bongasin Facebookista erään kultasepänliikkeen jul

Helvetti, että raivostuttaa puolestasi! Se varas olisi pitänyt pieksää tohjoksi! t: mies 61 vee