Lue keskustelun säännöt.
Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11882)
Vierailija kirjoitti:
Meille on tapahtunut samankaltainen tapaus, kun perimme Helsingistä tätini pienen yksiön. Emme ole myyneet sitä, kun on hyvä olla yöpymispaikka Hesassa kun käymme teatterissa ja ravintoloissa syömässä. Vastiketta siitä menee 311 euroa kuukaudessa, eli saman verran kuin jos kaksi ihmistä yöpyisi hotellissa pari yötä.
Nyt tuttavat ovat sen huomanneet, ja ovat useita kertoja halunneet mennä sinne yöpymään, mutta emme ole siihen suostunut, koska siellä on meidän sängyt vuodevaatteineen ja muut huonekalut meitä varten. Aikamoista nyrpistelyä ja kiukkuisia tekstiviestejä on ollut ihan riittävästi.
Oliko teidän pakko hölöttää siitä asunnosta muulle suvulle? Olisitte vain väittäneet myyneenne sen. Mitä se kenellekään kuuluu onko totta vai ei.
Kyllä ne sukulaiset tiesivät jo, että perimme sen asunnon. Riesana onkin ollut naapurit, tuttavat ja työkaverit, jotka siellä haluaisivat yöpyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille on tapahtunut samankaltainen tapaus, kun perimme Helsingistä tätini pienen yksiön. Emme ole myyneet sitä, kun on hyvä olla yöpymispaikka Hesassa kun käymme teatterissa ja ravintoloissa syömässä. Vastiketta siitä menee 311 euroa kuukaudessa, eli saman verran kuin jos kaksi ihmistä yöpyisi hotellissa pari yötä.
Nyt tuttavat ovat sen huomanneet, ja ovat useita kertoja halunneet mennä sinne yöpymään, mutta emme ole siihen suostunut, koska siellä on meidän sängyt vuodevaatteineen ja muut huonekalut meitä varten. Aikamoista nyrpistelyä ja kiukkuisia tekstiviestejä on ollut ihan riittävästi.
Oliko teidän pakko hölöttää siitä asunnosta muulle suvulle? Olisitte vain väittäneet myyneenne sen. Mitä se kenellekään kuuluu onko totta vai ei.
Kyllä ne sukulaiset tiesivät jo, että perimme sen asunnon. Riesana onkin ollut naapurit, tuttavat ja työkaveri
Sanoisin että se on myyty, tai pyytäisin saman hinnan kuin hotellit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vanhin serkku pyysi että toisten serkkujen vanhemmat tekisivät testamentit hänen tyttärelle! En ymmärrä miten tuommoinen tulee edes mieleen! Että eno ja täti antaisivat omaisuutensa hänen tyttärelle eikä omilleen!
Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan perinnöstä, vaikka vainaja olisi määrännyt omaisuudestaan testamentilla.
Ei pidä paikkaansa. Perillinen voidaan kyllä sulkea pois testamentilla.
Kurkatkaa itse pykälät asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Meille on tapahtunut samankaltainen tapaus, kun perimme Helsingistä tätini pienen yksiön. Emme ole myyneet sitä, kun on hyvä olla yöpymispaikka Hesassa kun käymme teatterissa ja ravintoloissa syömässä. Vastiketta siitä menee 311 euroa kuukaudessa, eli saman verran kuin jos kaksi ihmistä yöpyisi hotellissa pari yötä.
Nyt tuttavat ovat sen huomanneet, ja ovat useita kertoja halunneet mennä sinne yöpymään, mutta emme ole siihen suostunut, koska siellä on meidän sängyt vuodevaatteineen ja muut huonekalut meitä varten. Aikamoista nyrpistelyä ja kiukkuisia tekstiviestejä on ollut ihan riittävästi.
Oliko teidän pakko hölöttää siitä asunnosta muulle suvulle? Olisitte vain väittäneet myyneenne sen. Mitä se kenellekään kuuluu onko totta vai ei.
Mulla on tuollainen asunto kaupungissa. Oli joskus vuokrallakin mutta nyt käytän itse kun olen reissussa. Jos joku kysyy lainaan sanon vaan ettei käy.
Mussutukset ei kiinnosta. Ihan sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vanhin serkku pyysi että toisten serkkujen vanhemmat tekisivät testamentit hänen tyttärelle! En ymmärrä miten tuommoinen tulee edes mieleen! Että eno ja täti antaisivat omaisuutensa hänen tyttärelle eikä omilleen!
Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan perinnöstä, vaikka vainaja olisi määrännyt omaisuudestaan testamentilla.
Ei pidä paikkaansa. Perillinen voidaan kyllä sulkea pois testamentilla.
Kurkatkaa itse pykälät asiasta.
Tietysti silloin voi sivuuttaa, jos perillinen on käyttäytynyt sopimattomasti ja rikollisesti perittävää isäänsä tai äitiänsä kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitini antoi minun ja veljeni tavaroita pois kysymättä meiltä, kun olimme nuoria. Lupaili myös meitä vaikka mihin töihin ja kuljetuksiin kysymättä meiltä. Ja kun emme pystyneet hoitamaan asiaa - hirveä huuto.
Esim. Olin 24v ja olin avovaimoni kanssa juhlimassa toisella paikkakunnalla. Äitini soitti, että on luvannut minun hakevan serkun serkun poikaystävän seuraavana aamuna lentokentältä, ettei tarvi hänen taksia maksaa.
Wtf?
Tästä tuli mieleen tätini, terveisiä vaan jos joku tunnistaa!Olin yläasteikäinen, kun olivat meillä kesän aikaan lomailemassa. Kun tulimme äidin kanssa kauppareissulta yhtenä päivänä, niin oli alkanut keneltäkään kysymättä tyhjentää meidän ullakkoa ja heittänyt jo hyvän tovin tavaraa roskiin. Sinne meni mm. äitini vaatteita, meidän leluja ja kirjoja sekä vauvavaatteita, joita äiti halusi säilyttää mu
Jos noilla joille tätisi tarjoaa sinun apua niin vähäänkään raksuttaa järki niin tajuavat kyllä ettei noissa lupauksissa ole mitään katetta.
Ja siksi ei mitään avunpyyntösoittoja tulekaan.
Tietty jos yksinkertanen ihminen kyseessä niin eri juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli joskus sillä tavalla rasittava kaveri, että ollessamme yhdessä jossakin hän yhtäkkiä pyysi minua ostamaan hänelle jotakin, ja teki sen vieläpä esim. kassalla.
Ollaan vaikkapa kahvilassa ja olen ostamassa kahvia niin hän parkkeeraa ihan iholle kiinni ja kysyy että voitko ostaa mullekin kahvin? Niinä kertoina kun olin suostunut, hän tilasi kalliin erikoiskahvin kaikilla lisukkeilla (hinta tyyliin 10e). Itse ostin yleensä tavallisen kahvin, joka maksoi hienommissakin kahviloissa kuitenkin sen 3-4e korkeintaan.
Samaa teki vaatekaupoissa toisinaan, siellä sanoin jo kylmästi että en osta.
Entinen kaveri, syystäkin.
Juuri näihin tapauksiin käteinen on erinomainen, joku pyytää esim"maksatko kahvin" niin jos myönnyn hän saa 5e setelin kouraansa että oleppa hyvä.
Jos kyselee selitystä niin sanoo et on helpompi muistaa näin.
Eiks olis helpompaa sanoa ettei ole käteistä kun omiin ostamisiin?
Miks antaa ton 5 eukkua, kun ei saa todennäkösesti takasin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän vanhin serkku pyysi että toisten serkkujen vanhemmat tekisivät testamentit hänen tyttärelle! En ymmärrä miten tuommoinen tulee edes mieleen! Että eno ja täti antaisivat omaisuutensa hänen tyttärelle eikä omilleen!
Rintaperillisillä on aina oikeus lakiosaan perinnöstä, vaikka vainaja olisi määrännyt omaisuudestaan testamentilla.
Ei pidä paikkaansa. Perillinen voidaan kyllä sulkea pois testamentilla.
Kurkatkaa itse pykälät asiasta.
Tietysti silloin voi sivuuttaa, jos perillinen on käyttäytynyt sopimattomasti ja rikollisesti perittävää isäänsä tai äitiänsä kohtaan.
Epäsiveellinen elämä riittää :) . hmm, ei taida tulla perintöjä minulle siis.
T.setämies, ahkera pattayan kävijä.
Tälläisten ihmisten takia pidän turpani kiinni kaikista omista asioistani, kaikesta mitä omistan, kaikista asioista joista nuo lokit pyrkivät hyötymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Serkkuni tuli äitinsä kanssa käymään vanhemmillani. Asumme toisessa maassa, he suomessa.
Tulivat samalla käymään minunkin luonani. Olin äityislomalla, rahaa ei tietenkään pahemmin ollut.
No kahviteltiin ja sitten kysyivät oliko mulla mitään vanhoja vaatteita mistä haluaisin eroon?
Sanoin että ei ole. No molemmat kuitenkin vaatekaapille tutkimaan.
Tilannetaju puuttu täysin.
Pari vuotta tosta serkkuni sai ensimmäisen lapsensa, ei käynyt mulla mielessä mennä tonkimaan vaatekaappia hänen kotonaan.
Kaverin kanssa sovittiin, että ostetaan hänen tutultaan lasten vaatteita. Yhtä paljon kummallekin ja puoliksi maksetaan. Oli ostanut vaatteet ja kun menin sitten hakemaan omaa osuuttani niin olin niin järkyttynyt etten saanut sanaa suustani. Oli valinnut jo itselleen ja mulle oli jättänyt reikäisiä ja kulahtaneita vaatteita.
Toinen kaveri tiesi, että mulla on ompelukone. Kun menin käymään hänen luonaan niin ensimmäiseksi esitteli hameen, jota pitäisi kaventaa. Sanoin vaan etten nyt kerkeä, on muutakin tekemistä.
Autoton kaveri sai kyydin joltain ja tuli yllättäen kylään. Sanoi heti tullessaan ettei ole kyytiä kotiin. Ei siinä auttanut kun kuskata sitten kaveri kotiinsa, 20 km.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sovimme erään kaverin kanssa, että menemme erääseen eläinpuistoon lasten kanssa linja-autolla tiettynä päivänä tiettyyn aikaan. Tämä kaveri sitten teroitti minulle useita kertoja että sitten mennään vaikka mikä olisi etkä sitten peru tätä (minulla ei muutenkaan ole tapana perua kevyin perustein sovittuja menoja ja olen meistä se täsmällisempi).
Kyseisenä päivänä sitten satoi kaatamalla mutta katsoin säätiedotetta ja totesin että perillä on parempi ilma. Yritin soittaa kaverille tarkistaakseni onko suunnitelma virlä voimassa- en saanut häntä kiinni joten lähdin linja-autolle lasten kanssa ja bussimatkalla tämä sitten soittaa minulle seuraavanlaisen puhelun:
- Hei en huomannut että olit soittanut, lähdin lasten kanssa linja-autolla teille kun ulkona sataa niin kauheasti joten päättelin ettei me varmaan olla sinne menossa. Me tullaan nyt sinne teille viettämään päivää (ja syömään) koko päiväksi.
Hän sitten suuttui minulle kun kerroin, että olen jo menossa sovittuun paikkaan koska oletin hänenkin olevan sinne matkalla aiemmista puheistaan päätellen.
Minua ärsytti tämä oletus, että vaikka olisimmekin peruneet tämän menon, en olisi halunnut tätä kaveria koko päiväksi meille. Hän ei lähde kulumallakaan pois ja syö luon hevonen lastensa kanssa kaikki ruuat mitä näkee. Tuo tapaaminen muualla olisi ok, koska kaikilla on omat eväät ja tapaaminen kestää rajallisen ajan.
Perillä oli nätti ilma ja vietin lasten kanssa siellä useamman tunnin, joten kaverikin olisi ehtinyt mukaan vaikka seuraavalla autolla. Loukkaantui kun menin yksin. (Enkä passannut heitä kotonamme)
Heh, tutustuin harrastuksen kautta erääseen naiseen. Kaveerasimme sitten vähän muutenkin kuin harrastuksen aikana, mutta ei meistä mitään sydänystäviä tullut. Nainen asui työsuhdekämpässä poikaystävänsä kanssa. Heille tuli sitten ero, ja nainen lähti toiselle puolelle Suomea uusiin opiskeluihin. Niin hän keksi ehdottaa, että kun poikaystävältä menee "asunto alta eikä töitäkään ole" että josko tuo poikaystävä olisi voinut muttaa minun ja puolisoni luokse. Olin tämän poikaystävän tavannut ohimennen pari kertaa. En tietenkään oman puolisoni kanssa tällaiseen järjestelyyn suostunut, majoittamaan ventovierasta tyyppiä määrittelemättömäksi aikaa. Nainen katosi kuin pieru saharaan eikä ole yhteyttä pidellyt. Eikä kyllä haittakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihdoimme pienen television suurempaan. Päätin laittaa taloyhtiön yhteiseen ryhmään myynti-ilmoituksen: myydään edullisesti toimiva tv. Kaupat syntyivät. Seuraavana päivänä ostaja tuli koputtelemaan oven taakse ja kertoi olevansa hakemassa antennijohtoa mitä tv:n mukana ei ollut 🤣🤣.
Varmaan härskeintä on aina ollut muiden tapa olettaa, että pystyn hirveistä kivuista huolimatta toimimaan normaalisti ja jossen ole, niin toinen on hoputtanut kärsimättömänä et mikä on kun en liiku/tee jotain/tai pysty johonkin. Ensimmäisen kerran tämä tapahtui yläasteella. Vatsaani sattui aivan hirveästi kuukautisten aikaan, ja oli ihme, että pysyin järjissäni hirveissä krampeissa. Kerrankin makasin koulun käytävällä aivan puolikuolleena, kun opettaja simputti minut luokkaan "Tule nyt, että voin aloittaa tunnin!" ja hän oli vielä biologian opettaja, jonka pitäisi tietää että kuukautiskivut voivat olla todella lamauttavat. Muija ei ohjannut terkkarille, ei kysynyt tarvitsisiko päästä jonnekin lepäämään, voisiko soittaa äidille, vaan hän pakotti minut koko luokan seuratessa vartin väsytystaistelun jälkeen luokkaan istumaan ja melkein veti minut ylös sieltä lattialta. Kaveri tajusi tilanteen, otti minua kädestä ja seurasi tunnin kulkua "puoli tuntia enää, vartti enää.." ja tällä tavoin auttoi kestämään sen läpi. En muista koko tunnista yhtään mitään, ja lopulta äiti soitti pihalta et on autoineen siellä. Seuraavana päivänä luokanvalvojamme haukkui minut pystyyn, kun en ollut mennyt anelemaan lupaa lähteä apteekin kautta äidin kyydillä kotiin ja maalaili uhkakuvia "Jos olisi tullut tulipalo, niin sinua olisi etsitty täältä -" Sanoin takaisin, että aika saapasta porukkaa, jos luokkakaverit näkivät, että äiti haki minut kotiin ihan hyvästä syystä ja puhelin on keksitty, et tieto poistumisestani olisi varmasti mennyt perille. Lisäksi oli aika mauton veto muutenkin vedota tulipaloon, koska olin vuotta aiemmin menettänyt paikkakunnalla olleessa tehdaspalossa hyvän kaverin, ja opettajat tiesivät tämän varsin hyvin - pieni paikkakunta kun oli. Opettaja suuttui ihan hirveästi kun kehtasin väittää vastaan. Olin edellispäivänä niin kivuissani, että ainoa asia mikä pyöri mielessä oli päästä äkkiä kotiin. Lisäksi opettaja liioitteli, koska luokkakaverit olivat sanoneet seuraavalla tunnilla seuraavalle opettajalle, että lähdin kaksin kerroin kävellen kotiin koulualueelta äidin kyydillä. En toisaalta olisi uskaltanut kävellä lähellekään opehuonetta ettei joku olisi keksinyt miten burana naamaan ja takaisin tunneille ja käsketty lopettaa teeskentely.
Terveisiä siis Piikkiön yläasteelle, herranjestas kesti vuosia tajuta olevansa ihmisarvonsa sen kolmen vuoden jälkeen.
Jäi kertomatta, että kaaduin kerran kaverin pyörällä talvella. Kaveri ajoi edeltä tienreunaa pitkin, ja itse tulin perässä. Totta kai siinä oli huonosti hiekoitettu kohta, joten liukastuin pyörän kanssa ja kaaduin suoraan ajoväylälle. Takana tuli auto, joka jäi vain odottamaan pitkät päällä, kaveri tuijotti edellä eikä tehnyt elettäkään ja itseäni sattui käteen ja lantioon niin paljon, etten pystynyt liikkumaan. Olin aivan lamaantunut ja shokissa siitä kivun määrästä, ja yritin liikuttaa kättäni varovasti arvioiden onko jotain poikki. Lopulta kaveri tuli ja nosti pyörän pois jättäen minut siihen mihin olin jäänyt, mutta ohiajanut auto vain ajoi ohi edes kysymättä kuinka minulle kävi. Tämäkin Piikkiössä, mahtavaa seutua kasvaville nuorille 90-luvulla.
Nuoruuden kaverini oli minulle ison summan rahaa velkaa. Tätä velkaa oli kertynyt pikkuhiljaa lisää ja lisää, kaverini aina pummaili semmoisia kymppejä, kahtakymppiä esimerkiksi röökiin ja alkoholiin. Rupesi sitten tuntumaan, että nyt on takaisinmaksun aika, niin ei suostunut maksamaan euroakaan ja perusteluna oli "on niin paljon velkaa joka suuntaan, että sun velat ei ole siinä etusijalla." Hän oli siis elämänhallinta- ja motivaatio-ongelmissa oleva nuori. Fyysinen terveys täysin kunnossa ja muutenkin olisi ollut kykenevä töihin.
Olin niin yksinäinen, että annoin olla ja sanoin, ettei niitä tarvitse maksaa. Iso virhe, eipä mennyt kauaa, kun hänellä oli päällä 300 euron talvitakki ja reissaili ympäriinsä ulkomailla.
Ei vaan nähnyt minua sen arvoisena, että olisi maksanut mitään takaisin. Itse ihan oikeasti ajattelin, että ollaan ystäviä,saan mun rahat takaisin ja kaveri tekisi saman mulle.
Olen poistanut tämän ihmisen elämästäni.
Puolison vanha kaveri aikoi tulla käymään meille viikonlopuksi kun meillä oli töistä vapaata. Olimme siis tuossa vaiheessa jo aikuisia ja omistusasunto yms.
Ajattelin että mukava kun saavat ajan kanssa nähdä ja jutella- virhe!
Tämä kaveri päättikin kesken vierailun, että jää meille ainakin viikoksi. Mitään ruokia ei ostanut, tai haki kyllä kerran hk- sinisenlenkin kaupasta. Jätti rantuiset kalsarinsa ja likaiset sukkansa kodinhoitohuoneemme lattialle ja oletti varmaan että minä pesisin ne.
Halusi baariin mutta rahaa hänellä ei ollut, joten yritti sitten vipata meiltä ja meidän tutuilta joita ei itse edes tuntenut. Kyseli ystävistäni olidiko vinkata panokaveria hänelle ym törkeää. Häpesin koko tyyppiä enkä enää kehdannut myöntää edes tubtevani tätä törppöä.
Lopulta saimme kakistettua ulos, että meille ei enää sovi majoittaminen ja hänen täytyisi lähteä kotiinsa. Lainasi bussilippuun rahat ilmeisesti exältään ja pääsimme lopulta eroon.
Vitutti niin paljon käytöstapojen puute, että emme enää pitänyt yhteyttä tähän tyyppiin.
Vierailija kirjoitti:
Vanha armeijakaveri, jota en ollut nähnyt 2 vuoteen pyysi kahville/ kaljalle baariin.
Paikalla oli yllättäen hänen vaimonsa. Kautta rantain pyysivät rahaa lainaan 200-1000e bisnekseensä. Jokin pyramiidihuijaus - pesuaineiden ja rasvojen myyntiä jne.
Olivat eronneet jostakin uskonlahkosta aiemmin ja piti saada rahaa.
Poistuin paikalta ja blokkasin yhteystiedot
Tämä oli creepy
Eipä noilla enoilla ja tädeillä ollut (sikäli kuin ymmärrän, en ole tuo ensimmäisen viestin kirjoittaja) mitään syytä testamentata sitä lakiosan ulkopuolelle jäävää puolikastakaan omaisuudestaan sille vanhimman serkun lapselle.