Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Nyt tulee ihan tarinoiden kuningas, mutta pakko se on tässä kertoa. 

Rakas isoäitimme menehtyi kunnioitettavassa n. 90 vuoden iässä suhteellisen yhtäkkiä yllättäin. Korkeasta iästään huolimatta hänen poismenonsa yllätti, koska hän oli aivan pirteä ja reipas viimeisiin päiviinsä asti. Joka tapauksessa surutyö on ollut valtaisa ja uutinen tuli shokkina kaikesta huolimatta. Äitini joka on sovitusti hoitanut asioita isoäidin kuolinpesän irtaimiston myynnistä kaikkien juoksevien asioiden hoitoon alkoi järjestää enojeni kanssa hautajaisia, ja siitä saatiinkin farssi. 

Saimme sovittua pitkän väännön jälkeen hautaustoimiston virkailijan avustuksella hautajaispäivän, mikä oli arkipäivä. Viikonloput ovat häille ja kastajaisille ja asiaa hankaloitti se, että piti saada sopimaan pitopalvelu, muistotilaisuuteen varattu paikka ja kirkko. Seurasin kun virkailija sovitti näitä kappaleita yhteen, ja aika hommahan se oli soitella moneen paikkaan ja pitää päivämäärät koossa. 

Yksi serkuistani sai raivokohtauksen kuultuaan miten hautajaiset on sovittu arkipäiväksi. Ensin hän laittoi miehensä soittamaan isälleen. Kun se ei tehonnut, sen jälkeen hän soitti itse, huusi ja haukkui kuin m..puoli. Kun isänsä sanoi, ettei hautajaispäivää voi vaihtaa, he soittivat äidilleni. Kun sekään ei auttanut, niin mies lupasi että he voivat järjestää hautajaiset ja maksaa ne. Äiti sanoi tiukan ei:n. 

Pian jostain paikasta soitettiin äidillemme varmistuspuhelu, että onko äitini todellakin vaihtamassa hautajaispäivää, koska he saivat puhelun, jossa sitä yritettiin siirtää? Hetki kesti, ennen kuin tajuttiin, että serkkuni yritti omin päin vaihtaa päivää, mutta se oli tyssännyt siihen, ettei heillä ollut isoäitimme sotua. JATKUU 

Tajuttuaan, ettei äiti, enoni eikä nämä tahot taivu hautajaisoäviän vaihtoon, niin he alkoivat soitella muuta sukua läpi. Kun kaikki olivat että grow up, niin tämä kaksikko yritti pyrkiä enoni kämppään väkisin. He hakkasivat tuntikausia oven takana, huusivat postiluukusta ja potkivat ovea, että päästä sisään. Heidän tarkoituksenaan oli änkeä kämppään sen takia, että jos enollani olisi säilytyksessä papereita, joissa on mummin sotu. 

Kun eno sitten aamulla käveli ulos asunnoltaan, niin serkkuni aviomies löytyi sieltä unisen ja tokkuraisen oloisena passista. He olivat kuulemma vuorotelleet ovella vahtimassa, milloin enoni ovi aukeaa. 

Hautajaiset menivät lopulta hyvin, mutta tämä perhe ei osallistunut muistotilaisuuteen ja kävi siunaustilaisuudessa vain mumisemassa omat värssynsä ja tietoisesti välttelivät kaikkia. Serkkuni haki valokuvansa koko suvulta pois, pisti kaikki estoille ja ilmoitti ettei enää koskaan ota meistä kehenkään yhteyttä. 

By-hyy? 

Vanha ystävä pyysi 500 euroa rahaa,valitettavasti annoin..

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on mitä rakastettavin tyyppi, mutta välillä hänen toimintansa on äärimmäisen raivostuttavaa. 

Olin hiljattain parin päivän työmatkalla Euroopassa. Aikataulu oli todella tiukka, ja olin kotiinlähdön aikaan aivan poikki. Kaiken lisäksi paluuni viivästyi useilla tunneilla huonon sään vuoksi. En ollut ehtinyt syömään kunnolla koko päivänä, vaan olin liikkeellä välipalapatukan ja kahvin kanssa pikaisesti nautitun leivonnaisen voimin. Lisäksi karmea sää tarkoitti sitä, että kastuin yhdessä vaiheessa läpimäräksi sateenvarjosta huolimatta.

 Ollessani bussissa matkalla kotiin, mies laittoi viestiä, ettei kotona ole ruokaa. Olin asiasta hieman närkästynyt, sillä hän oli poissaollessani tehnyt etätöitä, sekä ollut vapaalla. Hän ei kuulemma ollut halunnut lähteä ruokakauppaan sateen vuoksi. Lähin ruokakauppa sijaitsee viiden minuutin kävelymatkan päässä.

Mies tarjoutui tilaamaan ruokaa, ja kysyi, m

Ei se mies ole ajatustenlukija. Jos eibosaa lähettää viestiä että tulen väsyneenä ja nälkäisenä kotiin että kämpän pitää olla siivottu ja ruokaa pöydällä tai on eron paikka. Silloin on ona vika kun on tyhmä ja oletat tyhmiä.

Vierailija kirjoitti:

Tajuttuaan, ettei äiti, enoni eikä nämä tahot taivu hautajaisoäviän vaihtoon, niin he alkoivat soitella muuta sukua läpi. Kun kaikki olivat että grow up, niin tämä kaksikko yritti pyrkiä enoni kämppään väkisin. He hakkasivat tuntikausia oven takana, huusivat postiluukusta ja potkivat ovea, että päästä sisään. Heidän tarkoituksenaan oli änkeä kämppään sen takia, että jos enollani olisi säilytyksessä papereita, joissa on mummin sotu. 

Kun eno sitten aamulla käveli ulos asunnoltaan, niin serkkuni aviomies löytyi sieltä unisen ja tokkuraisen oloisena passista. He olivat kuulemma vuorotelleet ovella vahtimassa, milloin enoni ovi aukeaa. 

Hautajaiset menivät lopulta hyvin, mutta tämä perhe ei osallistunut muistotilaisuuteen ja kävi siunaustilaisuudessa vain mumisemassa omat värssynsä ja tietoisesti välttelivät kaikkia. Serkkuni haki valokuvansa koko suvulta pois, pisti kaikki estoille ja ilmoitti ettei enää koskaan o

Oli eilen illalla hirveä kiire saada viesti tulemaan läpi ennen sulkuja, joten teksti oli myös sen mukaista. Tulin sen verran jatkamaan, että tämä serkku on siis sekoillut koko aikuisikänsä, ja näitä höyrähdyksiä riittää. Tämä hautajaisepisodi sai kuitenkin sellaisia piirteitä, että ikinä ennen hän ei ole näin pahasti lyönyt yli. En ymmärrä miten 50 vieraasta 48 vierasta ilmoitti suoraan, että joko pääsee tai ei pääse, eikä päivä ollut ongelma, mutta serkku miehineen sitten jaksoivat napinoida kun päiväksi valikoitui keskiviikko. Äitini ja enoni halusivat mummoni nopeasti hautaan, jotta pääsevät pääsevät aloittamaan surutyön ja perunkirjoitukset, joten viikonlopulle hautajaisten siirtäminen olisi siirtänyt niitä koko peijaisia kuukaudella taas eteenpäin.

Unohdin kokonaan, että aiemmin mummon vielä eläessä tämä serkku oli uskotellut siskolleen, että hänelle on luvattu mummon vihkisormukset. Hän oli siis omin luvin käynyt kollaamassa mummon tavaroita muuton yhteydessä ja etsinyt niitä rinkuloita, ja vedettyään vesiperän laittoi siskonsa eli toisen serkkuni viestinviejäksi. Mummoni kimpaantui, ja ilmoitti, ettei ole luvannut niitä kenellekään ja hän otti äitini avustuksella kuvan missä ne ovat hänen sormissaan. Nyt hautajaisten aikoihin serkkuni aloitti hirveän riidan taas niistä, ja siskonsa luuli oikeasti, että ne on luvattu hänelle. Emme tiedä mistä hän oli saanut päähänsä mitään tuollaista.

Joka tapauksessa serkulla katkesi jokin kamelinselkä, koska hän kävi keräämässä perheenjäseniltään kaikki valokuvansa omakätisesti pois ja ilmoitti, ettei aio olla enää kenenkään kanssa missään tekemisissä. Hän katkaisi välit jopa enooni ja kieltää lapsiaan tapaamasta isoisäänsä, kun eno ei lauantaiksi muuttunut. Hän yritti äidillenikin viestitellä että haluaa ihan joka ikisen kuvan itselleen missä on edes lapsena, mutta valehtelimme ettei meillä ole sellaisia - jotain perhevalokuvia, joissa on vaari ja puoli sukua, emme tasan lähde hävittämään niitä kuvia vain siksi että hän on niissä kaksi vuotiaana. 

Veljeni tuleva vaimo pyysi minua ja siskoani leipomaan kakut heidän häihinsä. Lupauduimme tottakai. Lisäksi minua hän pyysi soittamaan pianolla heidän häävalssinsa sekä muutamia muita kappaleita. Olin siis

opetellut säestämään vasta aikuisena korkeakouluopinnoissani, enkä siis todellakaan ollut mikään kokenut soittaja vaan vasta reilu vuoden soittamista harjoitellut noviisi, mutta lupauduin tähänkin. No useampi viikko ennen häitä meni pianoa pimputellessa, vaikka olin pienen lapsen yh äiti ,jolla oli omat opinnotkin suoritettavana. Jokin aika ennen häitä kuulin tuttaviltani kuinka he olivat saaneet kutsun polttareihin. Kutsua tältä tulevalta vaimolta ei kuitenkaan kuulunut minulle eikä siskolleni, vaikka kaikki muut lähisuvun naiset oli kutsuttu. Kyllä täytyy sanoa, että tästä tuli melkoinen vitutus meille molemmille, että kyllä me kakkuja kelvataan päiväksi vääntämään ja tietenkin ilmaiseksi, mutta polttareihin on turha odottaa kutsua. No kiltisti väänsimme hääkakut häitä edeltävänä päivänä lähinnä veljemme takia. Vitsailimme kyllä, että olisi pitänyt laittaa vähän laksatiivia täytteisiin😂 Häissä soitin pianoa häävalssin verran. Kun muiden kappaleiden aika tuli kävi tämän vaimon ystävätär (joka toimi solistina) ilmoittamassa minulle, ettei minun tarvitse enää säestää kun hän ei oikein pidä pianosta niin hommasi jonkun kitaran rämpyttäjän mun tilalle. Ei tätä tietenkään voinut aikaisemmin sanoa, eihän minulla muutakaan tekemistä olisi ollut yh opiskelijana kuin harjoitella viikko tolkulla uusia kappaleita niin, että niiden esittäminen paineen alla onnistuu. Paska maku jäi suuhun koko häistä, eikä vika todellakaan ollut kakuissa

Olin palkannut häihini DJ:ksi äitini ystävän miehineen. Maksoin heille keikasta asiallisen korvauksen. Häitä edeltävänä iltana olin koristelemassa juhlatilaa kun kyseiset henkilöt roudasivat musakamat paikan päälle. Mukana oli heidän tuttavapariskunta auttamassa. Samaisena iltana sitten kysyivät, että oisko ok jos tämä heidän tuttavapariskunta tulisi myös häihin ja selitys oli, että heilläkin olisi jotain seuraa juhlissa. Olin kyllä hetken sanaton, mutta sain kakisteltua, että ei se nyt oikein sovi kun häihin siis oli tulossa sata henkeä ja olin joutunut jättämään esimerkiksi ystäviäni kutsumatta kun juhlapaikalle ei mahdu ja näin isot juhlat tulevat muutenkin tosi kalliiksi ruokineen ja juomineen. Nämä oli kuvitelleet viettävänsä bileillan meikäläisten piikkiin! No nämä ottivat nokkiinsa kun en antanut kenenkään tulla häihini kuokkimaan. Hääiltana DJ-pariskunta veti meidän kustantamaa viinaa kuin pesusienet ja vittuili häävieraille kun he biisitoiveita esittivät. Kuulemma morsian on pomo ja määrää, että kysy siltä saako tätä biisiä soittaa. Minun piti jo käydä sanomassa, että hei teidät on maksettu tänne töihin ja tarkoitus olisi tosiaan viettää mahdollisimman mukava ilta, joten jos vaan voisitte toteuttaa vieraiden esittämiä toiveita. Tämän lisäksi olin huolella vääntänyt listan kappaleista, joita toivoin soitettavan, mutta kas kummaa nämä biisit oli hävinneet eikä niitä kuultu koko iltana. No häät muuten olivat menestys, lukuunottamatta näitä kahta pelleä, jotka meinasivat pilata illan. Tämä pariskunta oli siis jotain 50+ iältään, mutta ilmeisesti kaikki ei viisastu vanhetessaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei se mies ole ajatustenlukija. Jos eibosaa lähettää viestiä että tulen väsyneenä ja nälkäisenä kotiin että kämpän pitää olla siivottu ja ruokaa pöydällä tai on eron paikka. Silloin on ona vika kun on tyhmä ja oletat tyhmiä.

Aikuiselta ihmiseltä odottaisi kyllä hieman enemmän. Se mies on aikuinen, ei teini. 

Vierailija kirjoitti:

Veljeni tuleva vaimo pyysi minua ja siskoani leipomaan kakut heidän häihinsä. Lupauduimme tottakai. Lisäksi minua hän pyysi soittamaan pianolla heidän häävalssinsa sekä muutamia muita kappaleita. Olin siis

opetellut säestämään vasta aikuisena korkeakouluopinnoissani, enkä siis todellakaan ollut mikään kokenut soittaja vaan vasta reilu vuoden soittamista harjoitellut noviisi, mutta lupauduin tähänkin. No useampi viikko ennen häitä meni pianoa pimputellessa, vaikka olin pienen lapsen yh äiti ,jolla oli omat opinnotkin suoritettavana. Jokin aika ennen häitä kuulin tuttaviltani kuinka he olivat saaneet kutsun polttareihin. Kutsua tältä tulevalta vaimolta ei kuitenkaan kuulunut minulle eikä siskolleni, vaikka kaikki muut lähisuvun naiset oli kutsuttu. Kyllä täytyy sanoa, että tästä tuli melkoinen vitutus meille molemmille, että kyllä me kakkuja kelvataan päiväksi vääntämään ja tietenkin ilmaiseksi, mutta polttareihin

Mulla olisi kaikki tamineet tippuneet käsistä pelkästään ton kohdalla kun polttarikutsua ei kuulunut. Näin olen siis tehnytkin. Mieheni veljen tuleva vaimo ei kutsunut minua mihinkään ja kihlajaisissa blokkasi minut pois perhekuvista, joten heittäydyin yhtä hankalaksi. Mieheni ei puolustanut minua lainkaan, kun tämä morsio simputti minua kaikin tavoin ja teki selväksi, että olen ei toivottu henkilö. Menin lankoni polttareihin ja varmistin, että näyn videolla (morsian kiehui) ja häissä jätin onnittelut välistä. Sanoin, että tämä liitto kestää vuoden ja kaikki ketkä ei usko, ovat mulle satasen velkaa. Appiukko pulitti satasen sen jälkeen kun morsian laittoi eropaperit vetämään, myönsi että minua olisi kannattanut kuunnella. Mieheni jätin pian tämän jälkeen, koska mitä kukaan lapasella tekee. 

Aika härskiä ja vastenmielistä on naapurien jatkuvat pyynnöt milloin mistäkin. Aina pitäisi jotain saada ilmaiseksi, jonkun pitäisi kuljettaa niitä paikasta toiseen, halutaan tulla katsomaan 100-tuumaista telkkaria ja odotetaan että samalla tarjotaan jotain pikkupurtavaa.

Sain vuosia sitten ennen joulua tutulta tekstiviestin. Siinä lueteltiin mitä tarvitsee,siis tyyliin bensaa,ruokaa ym.  kun on nyt rahat lopussa. Liitteenä tilinumero ja että maksaa kyllä takaisin. Laitoin viisikymppisen, sen mikä oli ylimääräistä.  Ei ole tullut kiitosta eikä takaisinmaksua.  Ei tosin uusia kerjuupyyntöjäkään.  

Miksi nämä matkat valehdellaan aina sadoiksi kilometreiksi? Ei kukaan pyydä hoitamaan parveke kukkia 200 km:n päästä jä vielä koirahoitolalasku. Höpö höpö aikuiset ihmiset. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi nämä matkat valehdellaan aina sadoiksi kilometreiksi? Ei kukaan pyydä hoitamaan parveke kukkia 200 km:n päästä jä vielä koirahoitolalasku. Höpö höpö aikuiset ihmiset. 

Katso ketjun otsikko.

Ei täällä puhuta normaaleista ja kohtuullisista vaan härskeistä ja kohtuuttomista pyynnöistä tai älyttömistä vaatimuksista, joihin niiden esittäjät olettavat ilman muuta toisten olevan suorastaan velvollisia suostumaan ja alistumaan.

Älkää koskaan aliarvioiko ihmisten kusetus, kosto ja hyötymis haluja. Varsinkin tutut ja sukulaiset osaavat nämä. 

Vierailija kirjoitti:

Älkää koskaan aliarvioiko ihmisten kusetus, kosto ja hyötymis haluja. Varsinkin tutut ja sukulaiset osaavat nämä. 

Juuri näin ja perusteluna on joku vanha ja sitä kautta pysyvä kiitollisuudenvelka, joku kuviteltu apu, jonka toinen on saanut joltakin tai se, että toisella on varaa. Tai joku vastaava kuviteltu syy.

Vierailija kirjoitti:

Veljeni tuleva vaimo pyysi minua ja siskoani leipomaan kakut heidän häihinsä. Lupauduimme tottakai. Lisäksi minua hän pyysi soittamaan pianolla heidän häävalssinsa sekä muutamia muita kappaleita. Olin siis

opetellut säestämään vasta aikuisena korkeakouluopinnoissani, enkä siis todellakaan ollut mikään kokenut soittaja vaan vasta reilu vuoden soittamista harjoitellut noviisi, mutta lupauduin tähänkin. No useampi viikko ennen häitä meni pianoa pimputellessa, vaikka olin pienen lapsen yh äiti ,jolla oli omat opinnotkin suoritettavana. Jokin aika ennen häitä kuulin tuttaviltani kuinka he olivat saaneet kutsun polttareihin. Kutsua tältä tulevalta vaimolta ei kuitenkaan kuulunut minulle eikä siskolleni, vaikka kaikki muut lähisuvun naiset oli kutsuttu. Kyllä täytyy sanoa, että tästä tuli melkoinen vitutus meille molemmille, että kyllä me kakkuja kelvataan päiväksi vääntämään ja tietenkin ilmaiseksi, mutta polttareihin

En tykkää tämmöisistä kirjoituksista, joissa ei osata tyynesti kieltäytyä, vaan toisen miellyttämisen takia toimitaan tollosti ja sitten valitetaan. Kannattaa mennä peilin eteen ääneen harjoittelemaan: Valitettavasti minulle ei sovi/miksei sovi/no, se on minun asia../tulisit nyt vaan/ei, en tule.

Vierailija kirjoitti:

Tutustuin netin kautta erääseen henkilöön, joka jo tämän tapahtuman aikaan oli oman taiteenalansa julkkis ihan kansainvälisestikin. Pyysi tekemään mittatilaustyönä showkäyttöön sopivan hameen ja ei todellakaan ollut mikään perushame vaan ihan jo muotoilu ja koristelu käsinompeluna oli useamman tunnin homma. Lopputulos oli tuntipalkan huomioonottaen yli 500e arvoinen. Heittäytyi hankalaksi siinä kohtaa kun olisi pitänyt maksaa, loppujen lopuksi maksoi 200, oli niin nihkeä ihminen että totesin tyytyväni edes siihen. Kyseinen vaate on näkynyt vuosia sitten myös valtamediassa. En enää ikinä tee kyseiselle henkilölle yhtään mitään. 

Jos oli 500 eken arvoinen, niin hinta on hinta! Kasvata sitä itsetuntoasi seuraavaa kertaa varten ettei jymäytetä toiste.

Vierailija kirjoitti:

Kaveri kysyi satasta lainaksi, kun ei ole töissä enää vaan opiskelee. Sanoin, ettei minulla ole kuin 40 eikä minulla ole tuloja, kun olen lukiossa. Kysyi mistä olen sen 40 saanut. No isältäni. Kysyi sitten voisinko pyytää isältäni vielä 60 ja lainata hänelle sitten 100. Sanoin, että voi itse käydä kysymässä sitä 60 isältäni. Lainasi vain sen 40 sitten, jota en koskaan saanut takaisin. Myöhemmin kuulin, että on kaikille velkaa jotakin eikä koskaan maksa lainojaan.  Välit kylmeni. Halvalla pääsin eroon.

Miksi ihmeessä pitää edes mennä selvittämään paljonko sulla on rahaa ja keneltä sait sen?? Riittää kun sanoo ettei ole rahaa lainattavaksi ja jos kysyy paljonko sulla on niin sanoo, senverran ettei ole lainattavaksi, ymmärrätkö? Jos vielä jänkkää niin sano EI ja lähde pois.

Nää Niitä Masokisteja jotka haluaa heitä käytettävän jatkuvasti hyväksi ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sinänsä iäkkäiden avun tarpeen, mutta kun on mahdollista saada apua tietoteknisiin asioihin neuvontapisteiltä ynnä muualta. Ja nämä naapurit jotka pyytää apua osaavat kyllä tietotekniikan ja muuta mutta olettavat silti että olen aina saatavilla. Ja vaikka sanon että kokous on kesken ja olen myöhemmin saatavilla niin jäädään inttämään. Huoh. 

Jos on sähköinen ovikello niin patteri irti. Tai mekaanisesta jousi tms. irti ja tilalle kameralla varustettu ovikello niin tietää onko siellä lähetti vai naapuri.

räjähdyspanos ovimaton alle, loppuu vittuilu

    Uudessa talossa soi ovikello 4-5 kertaa viikossa 1-2 tunnin kuluttua töistä tultuani. Oven takana kaksi pelastuksen tarjoajaa. Lepokin tarpeen. Hokasin viimein irroitta ovikellon soimapuolen. Kilinä loppui. kuului vain rapinaa josta nautin.