Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Viimeisin kuulosti ihan anoppivainajalta.. Oli vailla juuri tälläisiä eikä jäänyt pelkästään omiin laskuihin. Vaimon sisko oli miehensä kanssa ryssinyt raha-asiansa. Heidänkin kulutusluottoja yritti meille. Aina joku säälikortti kehissä. 

Onneksi saatiin pidettyä päämme näissä pyynnöissä/vaatimuksissa. Se kylläkin kostautui juhlapäivien kutsuissa. 

Nykyään vaimoni edelleen jaksaa ihmetellä asiaa, mutta ei ole keltä selvittää miksi näin. Ollaan kuitenkin pärjätty ilman heitä. 

Oma äitini yritti yhden kerran ja kun huomasi, että ei omalta lapselta olla vailla rahaa. Lopui Aija lyhyeen.  

Me annamme omalle enemmän kuin mitä itse saatiin. Pitää muistaa käyttäytyä niin kuin olisi itselle toivonut.

Eräs työkaveri pyysi minua hakemaan lapsensa päivähoidosta kesken työpäiväni, kun hän eikä hänen miehensä kuulemma ehtineet.

Lupauduin ja menin myös kerran heille lapsenvahdiksi klo 5 aamulla, kun kummallakin oli aikainen aamulento. 

Menin sitten joku kuukausi myöhemmin heille kylään (eka kerran ilman että oli pyydetty lapsenvahdiksi) klo 19. Seuraavana aamuna työkaverini kertoi kuinka miehensä mielestä olin tullut heille liian myöhään! Muistan että mies näköjään odotteli että vaimonsa vie lapset nukkumaan, itse istui tyhjän panttina sovalla (olin vaimon työkaveri).

Tämän jälkeen kieltäydyin (pilke kulmassa) kaikista avunpyynnöistä, oli ihan mielenkiintoista seurata tätä junttimaisuutta ;-)

Isosiskollani on 2 lasta, joiden lapsenvahtina olin tosi useasti, n 10 v ajan. Hain joskus päiväkodistakin. Ja kerran olin heillä yhden kesäkuukauden kokopäivätoimisesti lapsenvahtina ja ruuan laittajana. Kävelin heille, talvet ja kesät, 3 km yhteen suuntaan, koska bussit eivät kulkeneet sinne.



Kerran vuodessa, jouluna, siskoni antoi minulle "palkkana" 10 € lahjan, jonka osti paikallisesta ruokakaupasta. Itse ostin lahjat koko perheelle.



Yhden ainoan kerran soitin ja pyysin autokyytiä 10 km päähän keskustaan, koska bussit eivät kulkeneet enää kl 18 jälkeen. Siihen siskoni sanoi ettei hänen miehensä viitsi lähteä minua viemään.



He eivät myöskään koskaan kysyneet minua kyytiin kun menivät vanhempiemme luo, vaikka asuntoni oli matkan varrella. Toiset sisareni sen sijaan pyysivät minut mukaan, vaikka heille tuli 2 km lisämatka.



Kun lähdin jatko-opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, hän vaati saada tulla viikonlopuiksi, yksin tai lapsineen, 1-2 kertaa/kk. Kerran luokseni piipahti yllätysvieraina entisiä työkavereita pariksi tunniksi. Tästä siskoni oli pettynyt, ja sanoi ettei sama saa toistua enää kun hän on luonani.



Kerran tenttikautena jouduin sanomaan ettei voi nyt tulla. Siihen hän vastasi että hän oli jo luvannut lapsille että tulevat, joten tulevat kuitenkin. Lopulta sain hänet uskomaan etteivät voi tulla. Sen jälkeen hän oli reilun vuoden soittolakossa ja vastasi vain ylimielisesti kun soitin.



Noin 5 v myöhemmin hän kertoi että monet tuttuni kotipaikkakunnallamme olivat lähettäneet minulle terveisiä ja onnea opiskeluihin, mutta siskoni oli "unohtanut" kertoa terveiset minulle, jokaikisen niistä. Hän ei koskaan unohda mitään. Harmitti etten voinut edes lähettää terveisiä takaisin. Osa tutuista oli eräästä entisestä työpaikastani, johon järjestin siskonikin kiireapulaiseksi joksikin aikaa.



Itseään hän pitää erittäin hyvänä ja moraalisena ihmisenä, ja saarnaa ahkerasti minulle ja muille kuinka täytyy elää oikein.



Nykyään pidän häneen yhteyttä vain pakolliset pari kertaa vuodessa, se riittää ihan mainiosti. 

Venäläinen vei kahvimukin sitten alushousut ja ruokaa. Romani vei imurin kaapista sininen. Helluntailainen. Toinen vei lasipöydän olohuoneesta. 

Työkaverini kysyi kerran, ryhtyisinkö henkilökunnan ja pomon väliseksi viestimieheksi. Eli olisin saanut kaikki kurat päälleni molemmista suunnista. En helkutissa suostunut. En tiedä miksi halusi mut susille heittää.

Vierailija kirjoitti:

Venäläinen vei kahvimukin sitten alushousut ja ruokaa. Romani vei imurin kaapista sininen. Helluntailainen. Toinen vei lasipöydän olohuoneesta. 

Kappas varasteluhullu on päässyt suljetulta, tai sitten lääkkeet ovat loppuneet.

Sinua ei olekaan yli vuoteen näkynyt täällä, ellei jopa kahteen.

Vierailija kirjoitti:

Onhan näitä.

-Nuorempana "kaveri" pummaili kokoajan rahaa. Jotain pieniä summia baariin, röökiin, millon mihinkin. Kuvittelin että ollaan jotain sydänystäviä ja ajattelin, että varmasti jos minä olisin rahaa vailla niin maksaisi minulle.

Jossain vaiheessa havahduin, että en ole mikään sosiaalitoimisto, miksei tyyppi mene töihin ja maksa itse omia menemisiään.

Otin puheeksi tämän ja sovittiin joku ihan naurettava summa (olisko ollut 70e, totuus lähempänä varmaan 700). En rahoja koskaan saanut, kun hänellä kuulemma on niin paljon velkoja, että minulle oleva velka ei ole etusijalla. Opinpahan etten rahaa enää lainaa, en valitettavasti missään tilanteessa.

- Sovitaan joku summa, esim maksan mökin vuokrasta tai bensoista summan x. Maksan sen ja se ei riitäkään eikä olekaan tarpeeksi. En suostu maksamaan lisää, niin tästä suututaan ja näytetään hapanta naamaa.

Ensin siis pyydettiin ja maksoin 200e, sitten pyydettii

Pane nenään raskaalla hanskalla, eiköhän mene perille!

Minun ja sisareni isä kuoli leskenä vajaa 3 vuotta sitten. Isä oli antanut sitä ennen pitkään leskeneläkkeensä sisarelleni n.300 e /kk. Kyllä - mieskin voi saada leskeneläkettä, mitä en tiennyt.

Sisareni on sitä mieltä, että minun jostain kumman syystä pitäisi maksaa hänelle ko. summa joka kuukausi. Lähettelee karhuviestejä ja nyt olen muka velkaa yli 10000e.

Vie kuulemma perintätoimistolle/ulosottomiehelle jos en ala maksaa. 



Perusteena, että perin isäni vaatimattoman asunnon ja hän sai lakiosansa rahana.

Jos sinulla ei ole mitään tekemistä, älä tee sitä täällä

Vierailija kirjoitti:

sikakoira

Schweinhund

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin erään vanhan tutun joka on alkoholisoitunut ja kulkee rollaattorin kanssa,n.60v mies. Vaihdoimme numeroita ja pian sen jälkeen alkoi soitot jossa pyysi minua alkosta viinaa hakemaan. Asun n. 4km päässä hänestä. Nyt on myös katkonut käsivartensa joten ajattelin auttaa ja kävin alkossa. Poljin pyörällä n. 10km edestakaisin liukkaalla talvikelillä koska jouduin hakemaan häneltä ensin rahat,itsellä ei ollut. Pullon ja loppurahat saatuaan ei tehnyt elettäkään jotta olisi jotain vaivanpalkkaa antanut, katsoi vain sen näköisenä että koska lähden siitä. Oli eka ja vika kerta kun autoin,sen verran röyhkeätä käytöstä tuollainen. Oli ennen mukava mies.

 

Itse en suostuisi hakemaan alkoholia henkilölle, jonka tietäisin tai epäilisin olevan päihdeongelmainen. Eli mielestäni tässä tapauksessa myös tarinan kertoja toimi

Itsepähän on tilanteensa tahallaan aiheuttanut, miksi mokomaa paskaa hyysäämään?!

Vierailija kirjoitti:

Minun ja sisareni isä kuoli leskenä vajaa 3 vuotta sitten. Isä oli antanut sitä ennen pitkään leskeneläkkeensä sisarelleni n.300 e /kk. Kyllä - mieskin voi saada leskeneläkettä, mitä en tiennyt.

Sisareni on sitä mieltä, että minun jostain kumman syystä pitäisi maksaa hänelle ko. summa joka kuukausi. Lähettelee karhuviestejä ja nyt olen muka velkaa yli 10000e.

Vie kuulemma perintätoimistolle/ulosottomiehelle jos en ala maksaa. 



Perusteena, että perin isäni vaatimattoman asunnon ja hän sai lakiosansa rahana.

Kerro sisarelle, että ilmoitat verottajalle siskon vuosia jatkuneista ylimääräisistä pimeistä kuukausituloista.

Vierailija kirjoitti:

Valmistuin ammattiin ja sain työpaikan, äitini onnittteli ja kysyi milloin saan ensimmäisen palkkani. Olin asunut omillani jo vuosia ja hoitanut omat kuluni, pikku siskoni asui vielä vanhempiemme kanssa. Kävin viikonloppuna vanhemmillani ja minulta kysyttiin mitkä perheen laskuista otan jatkossa hoitaakseni...?

Et kai suostunut?

Auttelin naapureita vuosien mittaan useita kertoja lastenhoidossa, loma-aikaan kukkien kastelussa sun muuta. Meiltä sai käydä lainaamassa milloin mitäkin ruoka-ainetta, kun ei "ehtinyt" sadan metrin päähän kauppaan. Itse en ollut vastaavia palveluita heiltä koskaan vailla.

Kerran pyysin heiltä yhtä tavaraa lainaksi pariksi päiväksi parin viikon kuluttua. Alkoi kiemurtelu, että voi kun ehkä itse tarvitaan sitä just silloin. Ei voi millään tietää, no et sä kyllä nyt oikein voi lainata sitä. Ei siinä mitään, aina ei onnistu. Tosin heillä ei ollut tarvetta ko. tavaralle pyytämääni laina-aikaan, mutta eipä minullakaan ole enää ollut aikaa hoitaa heidän asioitaan. Kummasti loppui pihalla moikkaamista enempi yhteydenpito siihen.

Serkulla meni herne pahasti nenään, kun en oman jaksamiseni takia sähkötöitä hänelle käynyt hetkeen tekemässä. Näin jälkikäteen miettineenä kaveruus olikin ollut vaan toisesta hyötymistä. Nyt helpompaa, kun ei olla enää tekemisissä kiitos siitä. 

Ystäväni ilmoitti minulle että hän jättää koiransa minun vastuulleni, kun hän lähtee poikaystävänsä kanssa laivalle ja Ruotsiin. Kieltäydyin, koska mulla oli muita lukkoonlyötyjä suunnitelmia muiden kanssa, jotka vaativat kaupungista poistumisen. Hänpä kertoi jo olevansa autossa matkalla laivalle, ja että avain löytyy porrasmaton alta, että kyllä mun täytyy nyt hoitaa koirat, muuten ne ei saa ruokaakaan. Siihen sanoin, että eläintensuojelu on vain puhelinsoiton päässä, ja että jos koirat ovat yksin kun tänä iltana asunnossanne käyn, soitan sen puhelun heitteillejätöstä. Ystävä rupesi raivoamaan siitä, miten paska ystävä olen.

Tietysti olisin voinut katsoa niitä koiria, jos a) multa olisi kysytty ajoissa eikä vain vaadittu ja b) mulla ei olisi ollut suunnitelmia. Sinä iltana kun menin sinne asuntoon, soitin ovikelloa ja yllätyksekseni ystävän äiti avaa oven ja rupeaa hänkin mua haukkumaan :D

Toinen juttu on se, että koska olin nuori, sinkku nainen, jokainen sukulainen nakitti mut lastenvahtimishommiin ilman palkkaa. En pidä lapsista vieläkään, eikä niitä itsellä ole. Sitä vain oletettiin, että ilman muuta se Kyllikki vahtii lapsia kun aikuiset pitää hauskaa häissä/sukukokouksissa/kissanristiäisissä. Kerran häihin mennessäni napattiin mut jo ennen kirkkoa lastenhuoneeseen, ja ilmoitettiin että Sirkulla on diabetes, Valpurilla kissa-allergia ja Arhippa ei syö perunaa. Kun sukulaistäti kääntyi lähteäkseen, nauroin vain että minä en lapsia vahdi, ja lähdin takaisin kirkkoon. En aina pyydettäessä kieltäytynyt, lapsia vahdin vaikka pari kertaa kunhan multa kysyttiin ja mulle sopi. Ärsyttää vain ne olettajat ja muiden puolesta päättäjät :) Ja joskus ylioppilasjuhlissa tätini sopi ylioppilaan äidin kanssa, että kyllä se Kyllikki sitten voi tiskata. Multa ei kysytty mitään! Yhden altaallisen tiskasin ja ilmoitin, että tämä oli tässä, minä olen vieras talossa.

Olen sairaalan lastenosastolla töissä ja siellä tulee kyllä niin uskomatonta settiä vanhemnilta, ettei aina vaan tajua. Lempparein valitus on se, että vanhemmat joutuvat nukkua patjalla. Tai se, ettei saada yksityishuonetta. Nyt ollaan kuitenkin sairaalassa eikä hotellissa. Vanhemmille voidaan tilata aamiainen osastolle, mutta muuten sitten omat eväät, kanttiinin antimet tai ruokailu hlökuntahintaan ruokalassa. "Ai miks ei voi tilata kaikkia ruokia?". Erikoista myös se, että kehdataan tulla etsimään omaa hoitajaa kahvihuoneesta, kun hoitaja on pitämässsä omaa ruokataukoa. Kuinka monessa muussa työpaikassa kehtaisit mennä ettimään työntekijää taukotiloista? Kyllä apua saa aina, mutta ei välttämättä just siltä omahoitajalta joka kerta. Lisäksi ihmetytti kun pyydettiin rattaita lainaksi ja vein sellaiset vähän vanhanaikaiset, mutta ihan kelvot rattaat, että näillä voitte mennä ulkoilemaan. "Eiks oo mitään muita?" Joo venaa ku kaivan katalogin esiin. Näin tasan samanlaiset rattaat just tänään kaupungilla, eli kyllä semmosia ihan käytössäkin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä äidit jotka lupaa sukulaisille vaikka mitä puolestasi.

- äitini lupasi, että toimin sukulaiaperheille usean viikon ajan autokuskina kotikaulungissani. Mulla oli kesätöitä ja opiskelin.

- äitini antoi sukulaislapsille arvokkaat keräilysarjakuvat jne. Menetin 300e edestä tavaraa.

- äitini lupasi, että hoidan koko kesän itsetuhoista sukulaislasta, jotta lapsi pääsisi pois suljetulta osastolta ja oma äiti ei häntä uakaltanut ottaa.

Jne

 

Minun äitini lupailu ei rajoittunut pelkästään sukulaisiin. Naapureille ja työkavereillekin luvattiin, että kyllä minä voin hoitaa milloin minkäkin asian. Tämä oli vielä aikaan ennen kännyköitä ja sähköposteja, joten jouduin luistamaan jopa omista sovituista menoista enkä saanut ilmoitettua siitä muille. Tiedän, että olin tuohon aikaan säälittävä lapanen, jota äitini käytti

Sinun olisi pitänyt pakottaa äitisi itse vastaamaan tekemistään lupauksista! KUKAAN ei voi ilman valtuutusta sopia kenenkään puolesta mitään! Hyi helvetti mikä paska!

Naapuri näki, kun meille tuotiin uusi nahkainen sohvakalusto, sohva ja kaksi nojatuolia. Hän tuli varta vasten niitä ihailemaan ja kehtasi pyytää, että tuokaa ne mun asuntoon kun viikonloppuna tulee kavereita käymään.

Vierailija kirjoitti:

Olen sairaalan lastenosastolla töissä ja siellä tulee kyllä niin uskomatonta settiä vanhemnilta, ettei aina vaan tajua. Lempparein valitus on se, että vanhemmat joutuvat nukkua patjalla. Tai se, ettei saada yksityishuonetta. Nyt ollaan kuitenkin sairaalassa eikä hotellissa. Vanhemmille voidaan tilata aamiainen osastolle, mutta muuten sitten omat eväät, kanttiinin antimet tai ruokailu hlökuntahintaan ruokalassa. "Ai miks ei voi tilata kaikkia ruokia?". Erikoista myös se, että kehdataan tulla etsimään omaa hoitajaa kahvihuoneesta, kun hoitaja on pitämässsä omaa ruokataukoa. Kuinka monessa muussa työpaikassa kehtaisit mennä ettimään työntekijää taukotiloista? Kyllä apua saa aina, mutta ei välttämättä just siltä omahoitajalta joka kerta. Lisäksi ihmetytti kun pyydettiin rattaita lainaksi ja vein sellaiset vähän vanhanaikaiset, mutta ihan kelvot rattaat, että näillä voitte mennä ulkoilemaan. "Eiks oo mitään muita?" Joo venaa ku kaivan katalogin esii

Symppaan :D Muistan tän omilta ajoilta kun sairaalassa tein töitä. Mä olen nyt ihan pth puolella työssä ja liki päivittäin saan kuulla huokailua ja taivastelua kun ei me terveydenhuollossa olla kiireettömissä asioissa iltakasilta tai viikonloppusin auki. On se kyllä kohtuutonta ettei julkisilla (loppumassa olevilla) verovaroilla kustanneta jotain luomitarkastuksia sunnuntaisin tai iltakahdeksalta :D Luulisi, että tänä päivänä julkisen terveydenhuollon kriisi olisi jo aika hyvin ihmisillä tiedossa mutta ei näköjään.