Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Mikä helvetti siinä on, kun ihmiset eivät ymmärrä niin yksinkertaista sanaa kun EI!? Kinuaminen ja jankkaaminen vain jatkuu ja jatkuu? t: mies 60 vee

Joidenkin mielestä nämä ihmiset ovat ihan liian kilttejä, kun suostuvat kaikenlaisiin vaatimuksiin.

Ongelmana ei ole liika kiltteys, vaan toisen osapuolen pyrkimys syyllistämään kilttejä ihmisiä, kun eivät saa välittömästi tahtoaan läpi.

Pim pom. Mä tuun teille hengaa. Olis niin kiva jutskata ja ottaa pari kaljaa. Eiks oo kaljaa. Mä voin vaik hakee jos joku antaa rahaa ja avaimet. Vois ottaa tupakkaa kanssa kun mulla on loppu, annaks vähän lisää rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Härskeintä oli kun pyydettiin liittymään demaripuolueeseen

Pyydettiin! Mua on uhkailtu että pitää liittyä pessuihin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan kumpikin asukas autottomia ja naapureita. 

Jouluna mun imuri hajosi ja pyysin naapurilta hänen omaa lainaan. Tuli hyvin tyly vastaus, että ei lainata ja et menet taksilla koska miesystävä käski niin. Olin siis aivan rahaton. 

Noin kolmen viikon kuluttua tulivat kyselemään mun kaverilta autokyytiä jotta saisivat vietyä naapurin miesfrendin imurin kierrätykseen!!

Haloo. 

Kyselithän itsekin sitä imuria lainaan. He sanoivat sinulle ei ja itse olet voinut vastata samalla tavalla autokyytiin. Mikä on ongelma? Aina voi kysyä mutta ei pidä mennä kysymään jos ei kestä vastausta.

Sain naapurilta imurin lainaan. Nyt ne valittaa että se haisee sp***rm***alta. Se on kyllä totta.

Vierailija kirjoitti:

Mikä helvetti siinä on, kun ihmiset eivät ymmärrä niin yksinkertaista sanaa kun EI!? Kinuaminen ja jankkaaminen vain jatkuu ja jatkuu? t: mies 60 vee

Pane nenään kunnolla, tyhmempikin tajuaa, ettei kannata kun tulee iso pipi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on pyydetty ilmaiseksi lapsenvahdiksi, koska "sulla ei oo omia lapsia niin mitä muutakaan tekisit?"

Joo o, koska heille lapset on ainoa elämä niin lapsettomuus = ei elämää 

 

Minulla on yksi lapsi koska se on se määrä jonka siedän ja jonka koen voivani kasvattaa. Veljeni vaimoineen on tuutannut pihalle puolen tusinaa, kenelläkään ei ole käytöstapoja ja jatkuvasti yrittävät tyrkyttää laumaansa meille tai vaatia minua hoitamaan heitä koska "Minulla on niin helppoa". Sanoin kerran kun veljeni piti minulle palopuhetta siitä miten helppoa meillä on ettei pitäisi tehdä enempää kuin mistä voi huolehtia ja sen jälkeen kälyni alkoi levittää huhua miten olen vain kateellinen heille ja katkera kun en voi saada en

Olisitpa itse vastaavassa tilanteessa? Helppohan se on tuomita

Yksinkertaista. Lopetat tuon paskan, EI rahaa enää!

Yksinkertaista. Lopetat tuon paskan, ei rahaa enää

Yksinkertaista. Ei rahaa enää, pärjätköön pummipaska omillansa

Muinainen miesystäväni maksatti minulla ja lapsellani - hänen -  takaisiperintävän KELA:n asumistuen pois.

Mies jättänyt aikanaan lähes vuoden vuokrat maksamatta vuokranantalle, mutta vastaanottanut (kavaltanut) asumistuet KELA:lta tuolta ajalta.

Summa on noin 1200e. Kokonaissumma nousi vielä ajan kuluessa, koska tuli viivästyskorkoja, perimiskuluja.

Muutimme yhteen asumaan eli yhteinen ruokakunta.

Yhteinen (3 aikuista henkilöä) asumistukemme oli minimaalinen, olematon, koska siitä mies sai maksettua velkansa. KELA ulosmittasi.

Maksoimme siis 2/3 vuokrasta ja muista asumiseen liittyvistä kuluista. 

Mies mitä ilmeisimmin oli tämän kuvion suunnitellut ja maksanut salassa tuloistaan omia laskujaan.

Mies itse ei milloinkaan kertonut lukemattomista hoitamattomista laskuistaan ja perinnässä olleista laskuistaan. Ei sanallakaan.

Nötkötti kirjoitti:

Joidenkin mielestä nämä ihmiset ovat ihan liian kilttejä, kun suostuvat kaikenlaisiin vaatimuksiin.

Ongelmana ei ole liika kiltteys, vaan toisen osapuolen pyrkimys syyllistämään kilttejä ihmisiä, kun eivät saa välittömästi tahtoaan läpi.

Saatetaan vedota jopa aiemmin saatuihin perintöihin, lottovoittoihin tai muuhun *ilmaiseksi saatuun rahaan* jne.

Tätini/kummitätini mies kuoli ja pyysin työnantajalta paria tuntia vapaata, että olisi käynyt keskellä päivää siunaustilaisuudessa. Työnantajan vastaus " ei käy. jos olisi kyseessä omat hautajaisesi, niin voisin harkita". Jostain syystä satuin sairastumaan tuona päivänä ja jouduin olemaan töistä pois koko päivän. 

Vierailija kirjoitti:

Pim pom. Mä tuun teille hengaa. Olis niin kiva jutskata ja ottaa pari kaljaa. Eiks oo kaljaa. Mä voin vaik hakee jos joku antaa rahaa ja avaimet. Vois ottaa tupakkaa kanssa kun mulla on loppu, annaks vähän lisää rahaa.

Lähikaupan pihassa. Tulin juuri kaupasta

- Onksulla heittää yhtä röökii?

- En polta

- Anna nyt kyllsänytvoityhenheittää

- Ei mulla ole. En polta!!

Lähden käveleen kotioppäin. Jonne seuraa mua rullalaudalla koko matkan ja marisee jotain epämääräistä.

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut enää nuoruudesta asti tuntemaani kaveria, joka oli oikeasti yhteydessä vain silloin kun tarvitsi jotain.

Ärsytti semmoiset virittelyt, että halusi minut seuraksi vaikka lauantaina klo 17-20 että otti muutaman jännitykseen ennen treffejä. Näkemisessä oli myös aina kyse jotenkin hänestä, milloin oli tylsää, milloin tarvitsi seuraa jonnekin ja niin edelleen. Ei kysynyt koskaan minusta mitään ja puheenaiheidenkin piti olla jotain mitkä sopivat hänelle. Mistään syvällisemmästä ei saanut puhua, kun se "ahdisti" tai "ei ollut positiivista".

Ei tuntunut myöskään koskaan sisäistäneen ajatusta, että elämäntilanne ei ainakaan minulla ollut sama kuin nuorena. Olen perheellinen ja oikeasti oli järjestelyn takana päästä näkemään ja silloin ärsytti että oli paikalla vaan täyttämässä tylsää hetkeä. Saattoi usein myös ehdottaa jotain extempore-juomareissuja.

Ei ehdottanut koskaan että tulisi vaikka minun uokseni tai että se pointti olisi yhteinen tekeminen ja näkeminen vaan aina oli kyseessä hänen hyöty.

Mulla oli samanlaista. Lapsuuden ystävä ja sen perusteella sitä ihan liian kauan jaksoinkin. Valehtelikin ihan päin naamaa ja harmittaa että en tuolloin nostanut ns kissaa pöydälle. En vain uskonut että tekee mulle niin.

Sovittiin jotain, asia muuttui lennosta kun ei sovittu yhtäkkiä häntä kiinnostanutkaan. Jos kävi mulla, niin oli koko ajan kauhea teputus, että pitää lähteä kun on koko päivä mennyt sukuloimassa. Olin vain viimeinen velvollisuus, pelkästään minua tapaamaan ei voinut tulla. Lupasi palata asiaan vähän myöhemmin, ei tehnyt niin vaan saattoi viikkoja, kuukausia mennä ennen kuin otti yhteyttä. Yhteyttä otti kun oli taas vailla jotain, olkapäätä, työpaikkaa mitä milloinkin. 

Jos tarvitsi apua tai jotain ilmaiseksi jonka olisin pystynyt järjestämään, oli yhteydessä. Keskusteluissa tiesi aina paremmin miten asiat menee ja näin jälkikäteen on helppo huomata, että minun näkemykseni aina vähäteltiin. 

Laitoin välit poikki kun halusi tavata ja oli myös taas vailla jotain joka muuttui lennosta siihen ettei jaksanutkaan tavata = tuli jotain kiinnostavampaa. En kaipaa ystävää jota minä en oikeasti kiinnosta. Jos tilanne on mennyt siihen, että vuodessa nähdään kerran kaksi kahvilla ja toinen keskittyy omiin asioihin eikä halua käytännössä mitään muuta tehdä sun kanssa koskaan ja on pyytämässä aina jotain, niin pärjään kyllä ilmankin. 

Harmi että kesti niin kauan tajuta.

Ahhahaa! On tosiaan aika luupää. Kuvittelee, että kun on tuhlannut rahat niin voi leikkiä ettei niitä koskaan ollutkaan. Sinuna nauraisin vaan ja kahta kauheammin jos hän yrittää oikeasti jotain rahoja sinulta vaatia! 

Lähisukulaiselle on vaikea laittaa välit poikki mutta olen laittanut välit poikki kaikkien niiden ns. ystävien kanssa ketkä ovat kohdelleet jollain tavalla huonosti. Esim. arvostelleet tai pitäneet itsestään selvänä tmv. Jäljellä on vain muutama ystävä mutta he ovatkin sellaisia oikeita ystäviä jotka ovat rehellisiä, fiksuja ja omaavat samanlaisen ajatusmaailman minun kanssa. En kaipaa hyväksikäyttäjiä tai muuten negatiivista energiaa tuovia ikäviä ihmisiä elämääni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapuri sanoi:  Eiköhän tuo teidän koira olisi jo syytää lopetta kun haukkuu kaiket päivät ja yöt.

Minä: Jotta mitä?

Naapuri: No just sitä, että koira on häiriöksi ollut jo monta vuotta. Jos ensi yönä vielä kuuluu koiranne haukunta, otan yhteyttä isännöitsijään.

Minä: Siinä sitten teet niin.

Kului 2 päivää, sain puhelun isännöitsijältä, jotta koiramme häiritsee naapureita. Jaa, sanoin minä. En ikävä kyllä mahda asialle mitään kun koiramme on ollut koirien taivaassa jo kuusi vuotta, mutta jos hän viestittelee naapurin eukolle pitää hänen ottaa yhteyttä koirien taivaaseen. Sanoin heippa ja suljin puhelimen.

3 kk tämän jälkeen naapurit muuttivat pois, ehkä siksi kun aina kun näimme kysyin, jotta vieläkö Zero-koira on ollut yhteyksissä. Tais muijaa vähän hävettää, ainakin siltä vaikutti, mutta mitä tilaa sitä saa.

Naapuri tais löytyä :D :D

Exän kanssa tuli ero, sain tappelun kanssa ja viranomaisten avulla muutaman tonnin rahaa, kun olisi ollut talo, tilukset ja farkku jaettavaksi. Isäntä maksoi rahat vittuilun ja uhkailun kera, ja toi ison kasan laskuja jotka jättänyt maksamatta kun oli kuukausitolkulla elänyt toista elämää erään vosun ja tämän penikoitten kanssa. Minä jouduin maksamaan laskut, mutta pääsin hurjasta eroon. Katkeruus käyty läpi, ja exä jo haudassa. Älkää hyvät naiset luottako että oikeusaputoimiston tai asianajajan kautta avioeron ositus menis aina oikeudenmukaisesti!!! Huijaavat minkä ilkiävät ja ovat puolueellisia. 

Valmistuin ammattiin ja sain työpaikan, äitini onnittteli ja kysyi milloin saan ensimmäisen palkkani. Olin asunut omillani jo vuosia ja hoitanut omat kuluni, pikku siskoni asui vielä vanhempiemme kanssa. Kävin viikonloppuna vanhemmillani ja minulta kysyttiin mitkä perheen laskuista otan jatkossa hoitaakseni...?