Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11882)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen yrittänyt saada yhteyttä kotiseudulla asuvaan serkkuuni jonka kanssa olimme lapsina hyviä ystäviä emmekä ole tavanneet kunnolla vuosiin. Yllättäen sainkin häneltä viestiä ja kyselyn saisiko hän tulla käymään meillä. Ilo tapaamisesta haihtui kun selvisi että haluaa perheineen meille yöksi kun ovat menossa aamulennolla ja muutimme pari kuukautta sitten 3 km päähän lentokentästä. Sanoi puhelimessa että tulevat illalla, menevät suoraan nukkumaan ja lähtevät seitsemältä lentokentälle, ei ole aikaa muistelemisiin.
Et kai tuohon vaan suostunut? Todella itsekästä ajattelua serkultasi.
Kiinnostaisi myös tietää miten tässä kävi. Luulen että itselleni olisi vaikeaa kieltäytyä puhelimessa enää jos kerran jo luvannut, liian kiltti kun olen. Vaan härskiä hyväksikäyttöä
Olimme puhuneet vierailusta, ei vielä yöpymisestä, joten oli helppo todeta ettei meillä ole tarpeeksi sänkypaikkoja kun "muutto on vielä kesken". Eivät tulleet.
Vierailija kirjoitti:
Taas jouduin pitämään palopuhetta exälleni kun oli kuppaamassa lapsen työpaikan tuotteita, kun lapsi saa niitä henkilökunta-alennuksella.
Jälleen otin puhelun exälle ja kysyin, että mikä ihme siinä omillaan toimeen tulemisessa on niin vaikeaa. Kuulemma hänellä on menoja ja vähän rahaa. Sanoin että koeta nyt j*malauta aikuinen ihminen käsittää, että niin me kaikki joudutaan tulemaan toimeen sillä mitä on, ja hänen tilanteensa ei ole muiden vika. Kukaan ei ole hänelle mitään velkaa eikä elatusvastuussa hänestä. (Jos hän ei kuppaisi muita, tuhlaisi rahojaan ja tosissaan yrittäisi elämässään, totta kai voisin silloin tällöin lainata rahaa, mutta tällaista en katsele).
Kysyin vielä, että mitä lapsen työpaikan tuotteita oli vailla ja paljollako piti olla, menenkö itse hakemaan hänelle? (Jokainen pystyy hankkimaan näitä normaalihinnoin). Ei kuulemma ollutkaan enää tarvetta ja äänensävystä päättelin, että asia lienee me
Ihme nipo olet. On se kuule hänenkin lapsensa, eikä asia kuulu edes sinulle, ,mitä heidän välillään tapahtuu tai mistä he on keskenään sopineet. Älä ole kyttä!
Olisi se nyt hölmöä jättää käyttämättä henkilökunta edut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija wrote:
Vierailija kirjoitti:
Mummu jolta ostimme talon viime syksynä, päätti tulla poimimaan marjat pois talon pihalla olevista pensaista. Kun huomasimme takapihallamme pyörivän vanhuksen ja menimme kysymään mitä hän oikein tekee niin ilmoitti että marjat ovat hänen, hän istutti pensaat vuosia sitten ja on hoitanut niitä. Piti pari kertaa selittää että talon ja tontin mukana meille siirtyivät myös pihan kasvit, lukuunottamatta yhtä koristepensasta jonka siirrosta oli sovittu kauppakirjassa.
Härskiä, mutta vähän myös säälittää höpsö mummo joka ei osannutkaan luopua pensaistaan. Toivottavasti tilanne ratkesi kauniisti.
Samallainen tapaus. Naapurin mökkivieraille edell.omistaja oli antanut luvan poimia meidän ostamastamme pihasta marjat, omenat yms. Vedin pensaat ja muut sileeksi. Aattelin istuttaa siihen muuta myöhemmin. Niin n
Kenelle he tekivät korvausvaatimuksen? Sille teidän tonttinne edelliselle omistajalleko?
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei sattunut itselle, mutta kuuluu ehdottomasti tähän ketjuun. Kaverini isovanhemmat asuvat Ruotsissa ja heillä on pieni maatila ja perinteinen sauna järven rannalla. Saman järven rannalla on myös hotelli ja muita majoituspaikkoja joten he ovat tottuneet siihen että järvellä liikkuvat turistit kuvaavat heidänkin pihaansa silloin tällöin. Viime kesänä yksi veneellinen turisteja oli tullut saunarantaan ja tavanomaisen "Saako kuvata?" kyselyn sijaan isovanhemmille oli ilmoitettu että saunan kiuas pitää sammuttaa ja lampaat siirtää, he eivät saa kunnon kuvia kun savu pilaa otoksen ja ruskeat lampaat ovat väärän värisiä. Kaverini fafa ja famo puhuvat sujuvasti englantia ja olivat häätäneet turistit pois pihaltaan kun saivat lopetettua nauramisen.
Pari tuntia myöhemmin oli tullut soitto hotellilta ja todella epäuskoinen vuoropäällikkö kyseli mitä oikein tapahtui? Ne turistit olivat palanneet hotellille, valittaneet h
Kukaan ei usko näitä teidän idioottimaisia uhritarinoita. Vai olivat vaatineet...kyllä kyllä. Keksi parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummu jolta ostimme talon viime syksynä, päätti tulla poimimaan marjat pois talon pihalla olevista pensaista. Kun huomasimme takapihallamme pyörivän vanhuksen ja menimme kysymään mitä hän oikein tekee niin ilmoitti että marjat ovat hänen, hän istutti pensaat vuosia sitten ja on hoitanut niitä. Piti pari kertaa selittää että talon ja tontin mukana meille siirtyivät myös pihan kasvit, lukuunottamatta yhtä koristepensasta jonka siirrosta oli sovittu kauppakirjassa.
Meille kävi lähes samalla tavalla, paitsi että marjapensaissamme hyörinyt lapsiperhe oli (ilmeisesti jo vuosien ajan) saanut hakea marjat edellisen omistajan luvalla. "Sopimus on sopimus, meillä on oikeus." Lähtivät vasta, kun uhkasin soittaa poliisille. Ja veivät jo poimimassa marjat mukanaan.
Loma-asunnon uutena omistajana olen
No onpas se nyt niin raskasta sulle kun on käyty kääntymässä pihassa. Miten teidät että ne oli juuri he eikä joku muu eksynyt? Moni käy katsomassa lapsuuden paikkojaan, ei siinä ole mitään rikollista.
Miksi uutta omistajaa pitäisi kiinnostaa jonkun randomin lapsuusmuistot? "Muistelijat" käyvät ehkä vain tarkistamassa, joko on mökki tyhjänä, jotta voisi murtautua. Totta kai on jokin peitetarina valmiina.
Melkein saman teki yksi omien sanojensa mukaan herrasmies, ent rauhanturvaaja, seurustelukumppanini aikoinaan. Viikonloppua viettämään hänen vanhempiensa mökille. Käydään matkalla ruokakaupassa. Tarkoitus oli ostaa mukaan omat yhden vuorokauden ruoat ja jotain juomisia. Hän sitten otti ison kärryn ovensuusta ja oikein urakalla lappasi kyytiin ruokia yms. ihan voipaketista ja vessapaperista lähtien. Piti ostaa isoa palaa lohta ja kaikenlaista herkkua, katkarapuja. "Nyt ei pihistellä kun kerta ollaan mökkeilemään menossa, eikös? On aika sinunkin syödä vähän parempaa ruokaa." No, ajattelin, että 2 lapsen (lapset harvinaista kyllä vkonlopun isällään) yhna saisin juuri ja juuri maksettua puolet (en siis ajatellutkaan että hän maksaisi kaiken vaikka valikoikin kärryyn kaikkea kallista). Päästiin alkoholeihin: siinä lensi kärryyn olutta, siideriä ja tuliaisia myös vanhemmilleen. Seuraavaksi lähestytään kassaa. Noin 2m ennen kassaa hän ilmoittaa, ettei voi maksaa nyt, joten voisinko hoitaa ruoat? :O Monttu auki katsoin, että mitä?!? Ollaan siis vieraalla paikkakunnalla, hänen autollaan. Mielessä kävi, miten pääsen kotiin jos en suostu maksamaan ruokia ja hän vetää nyt kilarit. En voinut muuta kuin maksaa luottokortilla kaikki ruoat ja viimeisillä rahoilla alkoholit. En olisi itse ikinä voinut tuollaista tehdä kenellekkään!
Siitä sitten mökille, jossa kaikki suoraan jakoon hänen vanhemmilleen. Olivat jo odotelleet nälkäisinä ja janoisina. Söimme hyvin kevyesti, kun piti saunoa eka. No, saunareissulla alkoi tämä miesystävä tarjoilla piilopullosta väkeviä todella vahvasti tuputtaen. Yritin useasti kieltäytyä, mutta vain intti. Hän 190cm ja reilusti päälle 100kg, minä 164cm ja 53kg. Nousihan tottumattomalle ne väkevät heti nuppiin kun ei oltu syötykään koko päivänä kunnolla. Nousi niin, että aloin voida huonosti. Eipä maistunut sen jälkeen ruoka kun tutustuin ulkohuussiin. Loppuillan ja seuraavaa aamupäivää hyvän osan vietin sängyssä pahoinvoivana. Miesystävä ja vanhempansa söi illalla ja aamulla ostamiani ruokia. Hän kävi vuorokauden aikana katsomassa minua 2 kertaa, pyysin jotain vaikka mehua pahaan olooni. Hän toi kerran kraanavettä. Kotiinlähdön hetkellä, olimme siis vain yhden yön, hän totesi iloisesti ääneen vanhemmilleen, että "nuo loput ostamansa ruoat ja juomat hän jättää sitten kiitokseksi talonväelle". Kiitos ja heippa!
Arvatkaa vaan jätinkö tuon "ihanan" miesystävän? :D
Eipä ollut kovin herrasmies tuo ex-rauhanturvaaja ei! Ilmankos hän sanoi ex kumppaniensa haukkuneen häntä narsistiksi. :D Olisi pitänyt arvata.
Yksi kaukaisempi sukulainen kutsui itsensä isäni 60v päiville. Kutsutaan häntä vaikka Tädiksi. Täti tietää että isäni lempikakku on melko isotöinen kakku, jonka täytteeenä on banaania ja Täti vihaa tätä keltaista herkkua. No, vieraat alkavat tulla paikalle ja niin myös Täti, joka tuo mukanaan kakkulaatikon ja huutaa jo ovelta että tässä on nyt kahvipöydän keskipiste niin kuin sovittiin. Täti marssii olohuoneeseen, käskee heittää siellä olevan kakun roskiin ja ilmoittaa että hänhän sanoi tuovansa kakun että miksi tuo hirvitys on tehty. Haukkuu siinä sivussa muutkin tarjoilut. Äitini ilmoitti että mitään sellaista ei ole sovittu ja että Tädin kakun voi laittaa sivupöydälle. Täti laittaa kakkunsa alas ja yrittää sitten ottaa isäni kakun pöydältä huutaen ettei kukaan tätä roskaa syö. Onneksi isäni jyrähti tässä vaiheessa ja käski Tädin lopettaa tai häipyä paikalta. Seurasi teatraalinen ulosmarssi.
Sisareni halusi tulla katsomaan lapsiani viime jouluna. Ei ollut rahaa junalippuun. Laitoin sitten lippurahat tilille nimikkeellä joululahja, ettei Kela vähennä tuista. Ei sitten tullut, koska oli "kuumeessa".
Epäilen, ettei ollut edes ostanut lippua. Tänä vuonna sama kitinä.
Ehdotin, että ostan nyt lipun ja laitan spostilla.
Ei käynyt. Nyt ehdottaa, että voisinko hakea ja palauttaa, kun selkä kipeä ja polvetkin. Eli ajaa yli 1000 km, että saan rohmun joulupöytään.
Vierailija kirjoitti:
Melkein saman teki yksi omien sanojensa mukaan herrasmies, ent rauhanturvaaja, seurustelukumppanini aikoinaan. Viikonloppua viettämään hänen vanhempiensa mökille. Käydään matkalla ruokakaupassa. Tarkoitus oli ostaa mukaan omat yhden vuorokauden ruoat ja jotain juomisia. Hän sitten otti ison kärryn ovensuusta ja oikein urakalla lappasi kyytiin ruokia yms. ihan voipaketista ja vessapaperista lähtien. Piti ostaa isoa palaa lohta ja kaikenlaista herkkua, katkarapuja. "Nyt ei pihistellä kun kerta ollaan mökkeilemään menossa, eikös? On aika sinunkin syödä vähän parempaa ruokaa." No, ajattelin, että 2 lapsen (lapset harvinaista kyllä vkonlopun isällään) yhna saisin juuri ja juuri maksettua puolet (en siis ajatellutkaan että hän maksaisi kaiken vaikka valikoikin kärryyn kaikkea kallista). Päästiin alkoholeihin: siinä lensi kärryyn olutta, siideriä ja tuliaisia myös vanhemmilleen. Seuraavaksi lähestytään kassaa. Noin 2m ennen kassaa hän ilmoittaa, ettei
Et todennäköisesti jättänyt, kun et muutenkaan saanut suutasi auki. Mulkku on mulkku, vaikka olisikin palvellut rauhanturvaajana.
Yks tyyppi koulussa pyysi mua kirjoitteleen sen kanssa vaikka tiesi että kirjoittelen jo toisen kanssa. Eihän se kuulemma haittaa.
Yks kaheli tyyppi kehotti valehtelemaan tyttöystävälleni että mulla ois ollut monta tyttöystävää ennen häntä, tytöt kuulemma tykkäävät tällaisista gigoloista. Hah hah. No en valehdellut onneksi tämmöistä sontaa.
Hääpari pyysi ammattivalokuvaaja-kaveria kuvaamaan häät häälahjana.
Minun synttärini osuivat viikonlopulle. En halunnut juhlia sen kummemmin, mutta sovimme mieheni veljen perheen kanssa vähän paremmasta lounaasta. Mukaan piti liittyä myös miehen äiti. Omat vanhempani asuvat kaukana.
Syntymäpäiväni aattona veljen perhe kuitenkin joutui perumaan suunnitelmat pahan flunssan takia. Myös miehen äiti perui tulonsa, kun ei olisi saanut veljeltä kyytiä (hän on vähän ailahtelevainen luonne, ja bussin ottaminen nousi jostain syystä kynnyskysymykseksi...)
Muutamaa päivää myöhemmin mieheni sanoi keskustelleensa veljensä kanssa, että mentäisiin lounaalle tulevana viikonloppuna. Veljen perhe haluaisi antaa lahjan, ja muutenkin voitaisiin vähän juhlistaa synttäriä jälkijunassa. Ilahduin ajatuksesta.
Saman päivän iltana mies kuitenkin kertoi veljensä sanoneen, että ei sittenkään halua mennä sovittuun ravintolaan, koska oli pettynyt siellä saamaansa ruokaan edellisellä käynnillä. Mies ilmoitti sitten pontevana, että oli kutsunut heidät meille lounaalle lauantaina klo 13. Veli oli kuulemma innostunut ajatuksesta. Mies ei keskustellut asiasta kanssani lainkaan ennen kuin esitti kutsun. Vastustelin asiaa ja yritin ehdottaa muita ravintoloita, mutta asiasta seurasi vain kiistaa.
Tilanne meni siis siihen, että jouduin lauantaiaamuna valmistamaan oman synttärilounaani jälkkäreineen kuudelle hengelle. Mies osallistui vähän, mutta koska olen häntä huomattavasti kokeneempi ruoanlaittaja, päädyin tekemään käytännössä kaiken työn. Että sellainen synttäriyllätys.
Vierailija kirjoitti:
Minun synttärini osuivat viikonlopulle. En halunnut juhlia sen kummemmin, mutta sovimme mieheni veljen perheen kanssa vähän paremmasta lounaasta. Mukaan piti liittyä myös miehen äiti. Omat vanhempani asuvat kaukana.
Syntymäpäiväni aattona veljen perhe kuitenkin joutui perumaan suunnitelmat pahan flunssan takia. Myös miehen äiti perui tulonsa, kun ei olisi saanut veljeltä kyytiä (hän on vähän ailahtelevainen luonne, ja bussin ottaminen nousi jostain syystä kynnyskysymykseksi...)
Muutamaa päivää myöhemmin mieheni sanoi keskustelleensa veljensä kanssa, että mentäisiin lounaalle tulevana viikonloppuna. Veljen perhe haluaisi antaa lahjan, ja muutenkin voitaisiin vähän juhlistaa synttäriä jälkijunassa. Ilahduin ajatuksesta.
Saman päivän iltana mies kuitenkin kertoi veljensä sanoneen, että ei sittenkään halua mennä sovittuun ravintolaan, koska oli pettynyt siellä saamaansa ruokaan edellisellä
Miksi suostuit? Minä olisin odottanut valmista ja jos se porukka ei olisi tehnyt, niin kysynyt että missäs se pöytä on varattuna? Ai ei ole? No hops hops sitten soittelemaan että missä ois tilaa. Hulluhan sinä olet ja kynnysmatto.
Vierailija kirjoitti:
Melkein saman teki yksi omien sanojensa mukaan herrasmies, ent rauhanturvaaja, seurustelukumppanini aikoinaan. Viikonloppua viettämään hänen vanhempiensa mökille. Käydään matkalla ruokakaupassa. Tarkoitus oli ostaa mukaan omat yhden vuorokauden ruoat ja jotain juomisia. Hän sitten otti ison kärryn ovensuusta ja oikein urakalla lappasi kyytiin ruokia yms. ihan voipaketista ja vessapaperista lähtien. Piti ostaa isoa palaa lohta ja kaikenlaista herkkua, katkarapuja. "Nyt ei pihistellä kun kerta ollaan mökkeilemään menossa, eikös? On aika sinunkin syödä vähän parempaa ruokaa." No, ajattelin, että 2 lapsen (lapset harvinaista kyllä vkonlopun isällään) yhna saisin juuri ja juuri maksettua puolet (en siis ajatellutkaan että hän maksaisi kaiken vaikka valikoikin kärryyn kaikkea kallista). Päästiin alkoholeihin: siinä lensi kärryyn olutta, siideriä ja tuliaisia myös vanhemmilleen. Seuraavaksi lähestytään kassaa. Noin 2m ennen kassaa hän ilmoittaa, ettei
"Maksan nämä." Ja valikoit ne tuotteet jotka on mielestäsi tarpeellisia. Ei tulisi mieleenkään kuluttaa viimeisiä rahoja alkoholiin ja vielä luottokortilla lisää. Jos olisit vähän rikkaampi niin mies olisi ostattanut sinulla Ferrarin etkä olisi silloinkaan saanut suutasi auki.
"sekä makean- että kaksi voileipäkakkua"
Makeankakkua?
Onneksi ex on ex...
Rakensimme omakotitalon ja pari vuotta sen jälkeen erosimme. Ex oli löytänyt uuden ja muutti suoraan hänen luokseen. Ositus tehtiin ihan virallisesti, lakimies tarkisti paperit jne. Otin lisälainaa ja ostin hänet ulos talosta. Kyseessä ei ole mikään ökytalo, vaan ihan tavallinen talo isossa kaupungissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Hän sai kuitenkin ihan merkittävän summan rahaa, enemmän kuin mitä tienasi usean vuoden aikana. Niillä rahoilla hän on sijoittanut (käsittääkseni tappiollisesti), ostanut todella kalliin auton ja matkustellut. Erosta on nyt muutama vuosi aikaa.
Olen nyt myymässä samaista taloa. Lapset ovat muuttamassa omilleen, tilaa on minulle liikaa ja olen korviani myöten täynnä lumitöitä. Ex valittaa, että talo on myynnissä liian halvalla, ja kun kysyin mitä asia häntä liikuttaa, niin kävi ilmi, että hän edelleen olettaa saavansa puolet talon myyntihinnasta avio-oikeuden nojalla! Hän väittää kivenkovaan, että ei ole saanut osuuttaan yhteisestä omaisuudesta joka hänelle kuuluu ja valittaa lapsille, sukulaisille ja somessa, että ex "nylkee hänet puille paljaille", puhuu taloudellisesta väkivallasta ja uhkailee juristilla yms. Nyxä säestää tietenkin.
Meillä ei ollut avioehtoa, koska menimme naimisiin köyhinä parikymppisinä. Ensimmäiset viisi vuotta opiskelimme molemmat, sen jälkeen olen (äitiysloma-aikoja lukuunottamatta) ollut kokopäivätöissä ja tienannut enemmän kuin hän. Tiedän, että en joudu maksamaan hänelle enää mitään, koska sopimukset on tehty asiallisesti ja minulla on kaikki paperit hyvässä tallessa. Ärsyttää vaan ihan älyttömästi että joutuu tällaisesta tappelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ex on ex...
Rakensimme omakotitalon ja pari vuotta sen jälkeen erosimme. Ex oli löytänyt uuden ja muutti suoraan hänen luokseen. Ositus tehtiin ihan virallisesti, lakimies tarkisti paperit jne. Otin lisälainaa ja ostin hänet ulos talosta. Kyseessä ei ole mikään ökytalo, vaan ihan tavallinen talo isossa kaupungissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Hän sai kuitenkin ihan merkittävän summan rahaa, enemmän kuin mitä tienasi usean vuoden aikana. Niillä rahoilla hän on sijoittanut (käsittääkseni tappiollisesti), ostanut todella kalliin auton ja matkustellut. Erosta on nyt muutama vuosi aikaa.
Olen nyt myymässä samaista taloa. Lapset ovat muuttamassa omilleen, tilaa on minulle liikaa ja olen korviani myöten täynnä lumitöitä. Ex valittaa, että talo on myynnissä liian halvalla, ja kun kysyin mitä asia häntä liikuttaa, niin kävi ilmi, että hän edelleen olettaa saavansa puolet talon my
Mitähän luupää eksäsi kuvittelee osituksessa saaneensa? Miksi hän oman näkemyksensä mukaan sai sinulta silloin rahaa? Oletko kysynyt?
Kiinnostaisi myös tietää miten tässä kävi. Luulen että itselleni olisi vaikeaa kieltäytyä puhelimessa enää jos kerran jo luvannut, liian kiltti kun olen. Vaan härskiä hyväksikäyttöä todella.