Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Kasvatan pihallani kaikenlaista syötävää kesäisin ja pari sukulaistani on sitä mieltä että he saavat tulla ja kerätä esim viinimarjat, mansikat, porkkanat ja viedä mukanaan. "Ilmaiseksihan ne siinä kasvavat".

Vierailija kirjoitti:

Tämä menee varmaan tämän ketjun jatkoksi. Olisi todella mielenkiintoista tietää, onko tällainen käytös yleistä.

Olin eräässä kahvilassa lounaalla. Istuin ikkunapöydässä syöden ja samalla kirjaa lukien. Paikalle pelmahti äiti kahden ehkä 3-5 v. lapsen kanssa. He pyörivät salissa pöytää etsien, vaikka siellä oli useampikin vapaa pöytä. Hetken kuluttua perheen äiti lähestyi minua ja kysyi voisinko vaihtaa istumapaikkaa, sillä hänen lapsensa haluaisi istua juuri siinä pöydässä.

Minä kysyin miksi, sillä onhan vieressä vapaita pöytiä. Äiti sanoi, että hänen poikansa haluaisi päästä istumaan juuri siihen pöytään jossa minä olen. Sanoin, että minulla on nyt tässä lounas ja hengähdyshetki kesken, ja etten halua siirtyä mihinkään. Äiti alkoi maanitella minua, mutta sanoin, että he voivat aivan hyvin istua jossain noista muista vapaista pöydistä, ja että minä en halua siirtyä kamojeni ja puoliksi syödyn ruoka-annokseni kanssa toiseen pöytään.

Lapsi näytti tyytymättömältä. Äiti tuohtui tästä ja sanoi minun olevan kohtuuton ja ilkeä kun en suostu ajattelemaan lasta ja hänen toivettaan.

Menivät istumaan toiseen pöytään, mutta kuulin miten äiti supatti lapsilleen jotain ikävästi käyttäytyvästä tädistä ja mulkoili minua.

Käyttäytyvätkö ihmiset oikeasti nykyään näin? Lapsille ollaan valmiita tasoittamaan ihan kaikki, ja oletetaan, että mitä tahansa saa pyytää koska lapsen paha mieli.

Mulla on 5- ja 2-vuotiaat eikä tulisi mieleenkään käyttäytyä noin. Sanoisin muksulle, että ei voida mennä tuohon kun paikka on jo varattu, ja se siitä. Kai sitä piloille lellittyjä kersoja on aina ollut.

Olen asunut vuokralla alle vuoden osaketalossa ja koska en ole kaikista asioista tietoinen,esim.milloin vaihdetaan suodattimet tai kuuluuko joku asia huollon korjata vai asunnon omistajan yms. Olen niistä kysellyt joiltakin asukkailta ja joku/ jotkut ovat kokeneet sen niin häiritseväksi että yhtiökokouksessa on laitettu paperille ettei asukkailta tai hallituksen jäseniltä saisi kysellä asioista vaan pitää ottaa yhteyttä huoltoon. Minusta on todella kummaa käytöstä ettei asioista voi kysyä tai puhua ja taas yksi todiste siitä kuinka vuokralaisiin suhtaudutaan osaketaloissa. Vuokranantajani on itse hallituksen jäsen eli ilmoituksen mukaan en saisi kysyä häneltä asioista jotka liittyvät esim.asunnon korjaustoimiin.T. Vuokralainen vaan.

Jospa lainasi? Omansa saa ottaa pois.

Vierailija kirjoitti:

Tämä menee varmaan tämän ketjun jatkoksi. Olisi todella mielenkiintoista tietää, onko tällainen käytös yleistä.

Olin eräässä kahvilassa lounaalla. Istuin ikkunapöydässä syöden ja samalla kirjaa lukien. Paikalle pelmahti äiti kahden ehkä 3-5 v. lapsen kanssa. He pyörivät salissa pöytää etsien, vaikka siellä oli useampikin vapaa pöytä. Hetken kuluttua perheen äiti lähestyi minua ja kysyi voisinko vaihtaa istumapaikkaa, sillä hänen lapsensa haluaisi istua juuri siinä pöydässä.

Minä kysyin miksi, sillä onhan vieressä vapaita pöytiä. Äiti sanoi, että hänen poikansa haluaisi päästä istumaan juuri siihen pöytään jossa minä olen. Sanoin, että minulla on nyt tässä lounas ja hengähdyshetki kesken, ja etten halua siirtyä mihinkään. Äiti alkoi maanitella minua, mutta sanoin, että he voivat aivan hyvin istua jossain noista muista vapaista pöydistä, ja että minä en halua siirtyä kamojeni ja puoliksi syödyn ruoka-annokseni kanssa toiseen pöytään.

Lapsi näytti tyytymättömältä. Äiti tuohtui tästä ja sanoi minun olevan kohtuuton ja ilkeä kun en suostu ajattelemaan lasta ja hänen toivettaan.

Menivät istumaan toiseen pöytään, mutta kuulin miten äiti supatti lapsilleen jotain ikävästi käyttäytyvästä tädistä ja mulkoili minua.

Käyttäytyvätkö ihmiset oikeasti nykyään näin? Lapsille ollaan valmiita tasoittamaan ihan kaikki, ja oletetaan, että mitä tahansa saa pyytää koska lapsen paha mieli.

Jossain vaiheessa elämää ne pettymykset sitten lasahtavat päin naamaa, koulussa nyt viimeistään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin luvannut lasten sängyn ilmaiseksi siskoni pojalle aikoja sitten. Olimme menossa kylään heille 130 km päähän ja juuri pakanneet kamamme ja valmiina lähtöön. Sisko soitti, että tuokaa se sänky nyt samalla.

Ei onnistunut, koska sänky oli vintillä kokonaisena, meitä 4 henkeä matkaan lähdössä ja koko systeemi ei olisi mahtunut mukaan mitenkään palasinakaan. Henkilöauto kun oli. Tuloksena suuttunut sisko ja kaunan kanto tähän päivään saakka.[/quo

Tyhmä hän sä ite olet, olit luvannut sängyn ja menossa kohteeseen etkä tajunnut et tavaran voi viedä samalla. I di ootti olit

Kerro, miten sen olisi voinut viedä, kun se ei mahtunut kyytiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä menee varmaan tämän ketjun jatkoksi. Olisi todella mielenkiintoista tietää, onko tällainen käytös yleistä.

Olin eräässä kahvilassa lounaalla. Istuin ikkunapöydässä syöden ja samalla kirjaa lukien. Paikalle pelmahti äiti kahden ehkä 3-5 v. lapsen kanssa. He pyörivät salissa pöytää etsien, vaikka siellä oli useampikin vapaa pöytä. Hetken kuluttua perheen äiti lähestyi minua ja kysyi voisinko vaihtaa istumapaikkaa, sillä hänen lapsensa haluaisi istua juuri siinä pöydässä.

Minä kysyin miksi, sillä onhan vieressä vapaita pöytiä. Äiti sanoi, että hänen poikansa haluaisi päästä istumaan juuri siihen pöytään jossa minä olen. Sanoin, että minulla on nyt tässä lounas ja hengähdyshetki kesken, ja etten halua siirtyä mihinkään. Äiti alkoi maanitella minua, mutta sanoin, että he voivat aivan hyvin istua jossain noista muista vapaista pöydistä, ja että minä en halua siirtyä kamojeni ja puoliksi syödyn ruoka-annokseni kanssa toiseen pöytään.

Lapsi näytti tyytymättömältä. Äiti tuohtui tästä ja sanoi minun olevan kohtuuton ja ilkeä kun en suostu ajattelemaan lasta ja hänen toivettaan.

Menivät istumaan toiseen pöytään, mutta kuulin miten äiti supatti lapsilleen jotain ikävästi käyttäytyvästä tädistä ja mulkoili minua.

Käyttäytyvätkö ihmiset oikeasti nykyään näin? Lapsille ollaan valmiita tasoittamaan ihan kaikki, ja oletetaan, että mitä tahansa saa pyytää koska lapsen paha mieli.

Jossain vaiheessa elämää ne pettymykset sitten lasahtavat päin naamaa, koulussa nyt viimeistään

Paitsi silloinkin tällaiset vanhemmat ovat vaatimassa lapsilleen erityisoikeuksia ja tasoon nähden liian hyviä numeroita tai muuten uhkaavat tehdä valituksen.

Eron jälkeen exä olisi halunnut, että käyn häntä välillä tapaamassa, jotta hän olis voinut käyttää minua seksiin. Kun ei kuulemma tinderissä onnistanut ja tapailuun ei muutenkaan olisi ollut aikaa opiskelujen takia. Hän myös halusi, että toisin hänelle sohvan, minulla kun oli auto jolla kuljetus olisi onnistunut.

Vierailija kirjoitti:

Kasvatan pihallani kaikenlaista syötävää kesäisin ja pari sukulaistani on sitä mieltä että he saavat tulla ja kerätä esim viinimarjat, mansikat, porkkanat ja viedä mukanaan. "Ilmaiseksihan ne siinä kasvavat".

Minulla oli kaveri, joka ekan vierailukerran jälkeen tuli isojen muovipussien kanssa ja aikoi kerätä porkkanoita, perunoita ja marjoja kotiinsa. Siitä tuli äkkiä loppu kun äitini huomasi mitä tapahtuu..

Vierailija kirjoitti:

Teen siivoustyötä. Eräät sukulaiset ovat sitä mieltä, että minun pitäisi vapaalla ollessani siivota myös heidän p*skaiset luukkunsa ilmaiseksi.

Koska mehän olemme sukulaisia, j*malauta! En ole suostunut, mun ei tarvitse. 😊

Huh. Olen IT-alalla ja saan aina välillä pyyntöjä korjata ihmisten tietokoneita, puhelimia tai jotakuinkin kaikkia koneita mihin tulee sähkö. Olen käyttänyt usein esimerkkinä tätä että eihän kukaan pyydä siivoojaakaan siivoomaan asuntoaan vaikka hän tekee sitä työkseen, mutta nyt pitänee luopua tästäkin käsityksestä :D

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut vuokralla alle vuoden osaketalossa ja koska en ole kaikista asioista tietoinen,esim.milloin vaihdetaan suodattimet tai kuuluuko joku asia huollon korjata vai asunnon omistajan yms. Olen niistä kysellyt joiltakin asukkailta ja joku/ jotkut ovat kokeneet sen niin häiritseväksi että yhtiökokouksessa on laitettu paperille ettei asukkailta tai hallituksen jäseniltä saisi kysellä asioista vaan pitää ottaa yhteyttä huoltoon. Minusta on todella kummaa käytöstä ettei asioista voi kysyä tai puhua ja taas yksi todiste siitä kuinka vuokralaisiin suhtaudutaan osaketaloissa. Vuokranantajani on itse hallituksen jäsen eli ilmoituksen mukaan en saisi kysyä häneltä asioista jotka liittyvät esim.asunnon korjaustoimiin.T. Vuokralainen vaan.

No tämä on kyllä erikoista. Olen itsekin taloyhtiön hallituksessa ja nimenomaan yritetään kannustaa ihmisiä kysymään asunnon huoltoon liittyvistä asioista, ja erityisesti vuokralaisia joilla voi olla vähemmän kokemusta näistä asioista. On kaikkien ja varsinkin osakkeenomistajien etu että asunto ja talo pysyy kunnossa ja tarvittavista huoltotoimenpiteistä huolehditaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pahasti allerginen mm. kissoille ja koirille, allergiani ei ole tyyppiä "nappi naamaan ja pärjään" vaan kyse on siitä pystynkö hengittämään vai en. 

No se härski homma: Serkkuni kissa oli taas saanut pentuja ja niille piti löytää kodit. Koska näitä "yllätys pentuja" tulee säännöllisesti, niin kotien löytäminen alkaa olla aika hankalaa. Hän sai sitten älynväläyksen ja toi meille 2 pentua kun olimme kaupassa, hän jätti kuljetuskopin terassille, niin että se näkyi keittiön ikkunasta. Kopassa oli lappu jossa luki pentujen nimet ja "Olkaapa Hyvät".

Päätimme viedä poikaset paikalliseen löytöeläintaloon ja ne otettiin sinne ongelmitta kun selitin tilanteen ja poikasille löytyi koti parissa päivässä. Viikko tämän jälkeen serkkuni kyseli maireasti miten pennut meillä jaksavat ja kun kuuli niiden päätyneen löytöeläinkotiin hän sai raivarin ja alkoi vaatia niistä maksua ja teki meistä eläinsuojeluilmoituksen... 

ihan ekanakin, nykyään on lähes mahdotonta saada HALVALLA kissanpentua. Hinnat on kirjaimellisesti pilvissä. Et siis tiennyt että saitte rahanarvoisen lahjoituksen, serkulta joka ajatteli hyvää hyvyyttään antavansa teille kalliit lahjat. Sinun olisi vähintäänkin pitänyt laittaa tekstari missä muistutat serkkuasi ettette voi ottaa allergian takia kissoja, että hän hakisi välittömästi ne pois, tai viette ne löytökotiin. Et tahallasikaan tehnyt näin koska olet narsisti. Serkkusi teki ihan oikein,  sinä et. Olit ylimielinen itsekeskeinen eläinten heitteillejättäjä, vaikka tiesit että serkku olisi ottanut ne takaisin eikä ymmärtänyt allergiasi vakavuutta. 

Kissanpennuille kodin löytäminen EI todellakaan ole hankalaa kuten väität. Kaikki menisi heti jos antaisi esim. ilmaiseksi.

Lemmikki ei ole lahja vaan vuosikausien sitoutuminen ja rahareikä! Oli allergiaa tai ei. Tuo juttu olisi ollut törkeä vaikka lahjansaajalla ei olisi edes ollut allergiaa. Ihan jokainen perhe tekee itse sen päätöksen haluaako lemmikkiä hankkia, millaisen lemmikin ja milloin. 

Kissoja on todellakin valtavat määrät ja ainakin maaseudulla niitä saa edelleen ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan. Esim. meidän mökkipaikkakunnan kaupan ilmoitustaululla näkyy jatkuvasti näitä annetaan kissanpentuja -ilmoituksia. Eläinsuojeluyhdistykset pullistelevat kissoja, myös pentuja, koska niitä ihan todellakin on niin paljon ettei kaikille ole kotia, ne kun tuppaavat sikiämään kun vastuuttomien ihmisten leikkaamattomat kissat ulkoilevat vapaasti. Eläinsuojeluyhdistyksen kautta otettu kissa toki maksaa, mutta se maksaa siksi että se on rokotettu, leikattu ja eläinlääkärin tarkastama. Jos ottaa ilmaisen kissan, nuo kulut tulevat joka tapauksessa itselle maksettavaksi jos asiallisesti meinaa kissansa hoitaa. Kissan lahjaksi antamalla lahjoitat siis lahjansaajalle ylimääräisiä kuluja (puhumattakaan tulevista eläinlääkärikuluista, ruoista, kissanhiekoista, tarvikkeista jne) joita hän ei itse saanut harkita tai valita ottavansa. Lemmikistä on myös vaivaa, on hankittava hoitajat aina kun lähtee lomalle jne.

Rakastan eläimiä ja minulla on lemmikkejä itsellänikin, mutta en ikipäivinä suostuisi ottamaan sellaista "lahjaksi" enkä voisi kuvitellakaan että lähipiirissäni kukaan kuvittelisi eläimen olevan asiallinen lahja. Uskomatonta, että vielä tähän maailmanaikaan on näin ajattelevia ihmisiä. Ja tuo serkku ei todellakaan ole "hyvää hyvyyttään" ajatellut mitään vaan raukkamaisella tavalla sysännyt oman ongelmansa eteenpäin. Serkun kuuluisi leikkauttaa kissansa eikä antaa sen tehdä yllätyspentueita toisensa perään, mutta eihän näin vastuuttomat ihmiset viitsi tehdä edes vähintä mahdollista eläintensä hyväksi.

seli seli. Laita linkki YHTEENKIN ilmotukseen missä mikään Eläinsuoja tai kukaan antaisi muka ilmaisena kissanpennun. Ei ole. Pentua. Lopeta p...njauhaminen. Eikä tuossa jutussa ongelma ollut kissalahjan torjuminen vaan tahallinen ongelmasta ilmoittamatta jättäminen sen antajalle, että hakisi pois tai se menee löytötaloon (piikille). Ihan tahallista. ihan sama kuin heittäisi lapsen pois kuolemaan jonkun väärinkäsityksen takia. Eläinsuojat riistää hyvää tarkoittavia ihmisiä, vaatiivat kalliit maksut ilmaisena saaduista löytöeläimistä, tai uhkaavat tappaa ne jos joku ei maksa. JA tappaavat. Ne ei todellakaan tee pisaraakaan hyväntekeväisyyttä, vaikka moni saa testamenttilahjoituksiakin.

Vaikka tämä on todennäköisesti katkeroituneen ihmisen provo, niin kommentoidaan nyt siltä varalta ettei joku aidosti tiedä. Eläinsuojeluyhdistykset ja löytöeläinkodit pyytävät kissoista rahaa kahdesta syystä. Ensimmäinen se, että eläimiä ei haluta antaa ilmaiseksi koska tällöin niitä otetaan helpommin ilman harkintaa. Toinen se, että eläimet luovutetaan vain eläinlääkärin tarkastamina, rokotettuina, leikattuina, madotettuina ym. Ja tämä maksaa rahaa, useita satoja euroja. Et niinkään maksa kissasta, vaan kissan ottaessa maksat eläinlääkärin kuluja ja ruoka- ja hiekkakuluja mitä kissan hoitoon on mennyt ennen kuin se luovutetaan sinulle. 

Eläinsuojeluyhdistykselle harvemmin myöskään tulee mitään miljoonalahjoituksia testamentteina, vaan vapaaehtoiset ihmiset tekevät omalla vapaa-ajallaan kovasti työtä järjestäessään erilaisia keräyksiä joilla kerätään rahaa ja ruokaa ja tarvikkeita löytöeläimille. 

Lainasin aikoinaan eräälle kaverilleni satasen, jonka hän lupasi maksaa tiettynä päivänä takaisin. Kun maksupäivä koitti, ei kaverilla ollutkaan rahaa millä maksaa, joten hän ehdotti ihan pokkana, että maksaisi velkansa takaisin tavarana.

Tavaralla hän tarkoitti vähän käytettyjä meikkejä, rihkamakoruja joita ei itse tarvinnut ja muutamia vaatteita, joihin oli kyllästynyt.

Sanoin, että haluan kyllä rahan rahana takaisin ja kaverini sai pienen ajattelutyön jälkeen lainattua satasen isältään, jonka hän sitten "maksoi" minulle pitkin hampain ja murjottaen. Sanomattakin lienee selvää, että välimme viilenivät huomattavasti sen episodin jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut vuokralla alle vuoden osaketalossa ja koska en ole kaikista asioista tietoinen,esim.milloin vaihdetaan suodattimet tai kuuluuko joku asia huollon korjata vai asunnon omistajan yms. Olen niistä kysellyt joiltakin asukkailta ja joku/ jotkut ovat kokeneet sen niin häiritseväksi että yhtiökokouksessa on laitettu paperille ettei asukkailta tai hallituksen jäseniltä saisi kysellä asioista vaan pitää ottaa yhteyttä huoltoon. Minusta on todella kummaa käytöstä ettei asioista voi kysyä tai puhua ja taas yksi todiste siitä kuinka vuokralaisiin suhtaudutaan osaketaloissa. Vuokranantajani on itse hallituksen jäsen eli ilmoituksen mukaan en saisi kysyä häneltä asioista jotka liittyvät esim.asunnon korjaustoimiin.T. Vuokralainen vaan.

menee kyllä sivuun aiheesta mutta olin asukkaiden tiedotustilaisuudessa. siellä kaikille selvisi että olen vuokralainen. nyt monet juttukaverit pihalta ei suostu edes moikkaan. :D

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri halusi päästä eroon leluista, kuulemma oli rakennuspalikoita ja iso junarata itsestään kulkevine vetureineen siellä. Olin ilahtunut, että kiitos, otan mielelläni. Hän antoi muovikassillisen roskaa, mm. yhden ympyrän kokoinen junarata, rikkinäinen veturi ja pieni laatikollinen puupalikoita, ja pyysi 45. Maksoin hölmistyneenä ja nolona, kun en kerran tajunnut etukäteen kysyä hintaa vaan oletin olevan ilmaista. Kun myöhemmin tarjosi nukenvaatteita, osasin kieltäytyä.

Mä olen myös oppinut kantapään kautta sanomaan "ei nyt taideta tarvita" kaikille tällaisille vastaaville tarjouksille.

Työkaveri sanoi, että meillä olisi pussillinen tyttöjen vaatteita teidän tytöille ja voisin sulle tuoda ne. En nyt olisi varsinaisesti tarvinnut, mutta tuokoon sitten, laitan vaikka kierrätykseen. Sitten kun vaatekasdit oli jo autossani niin työkaveri täräyttää ihan merkittävän summan rahaa, jonka vaatteista haluaa. En sitten siinä enää kehdannut nostella niitä pois autosta ja sanoa, että en sitten halua niitä jos ne maksavat.

Eli nykyään sanon kaikkeen tarjottuun heti, ettei ole tarvetta jos se ei ole sellaista mistä olisin valmis maksamaan. Silloinkin kyselen ensin hinnat ennen kuin kun alan mitään intoilemaan tai näyttämään kiinnostustani. Jos tuntuu kalliilta niin sanon, että varmasti olisi ihana mutta en nyt tarvitse. Ilmaisestakin mietin, että onko sille oikeasti käyttöä.

Ja tosiaan kantapään kautta opittua. Kysy aina ensin mitä maksaa ennen kuin saamasi tavarat ovat jo auton takakontissa.

Joskus 80-luvun lopussa kaverini oli Alpeilla laskettelureissulla. Reissun jälkeen jossain vaiheessa pyysi minua todistamaan vakuutusyhtiölle, että hän oli rinteessä kaatuessaan rikkonut järjestelmäkameran, merkkiaurinkolasit, lasketteluvälineet ja mitä siinä olikaan. Olin ihan äimän käkenä; en ollut koko reissulla mukana enkä niin ollen pystynyt millään tavoin tietämään ja todistamaan, mitä siellä oli tapahtunut. Kieltäydyin ja välimme viilenivät joksikin aikaa.

Työkaveri oli myymässä vanhaa puuvenettä. Kysyin hintaa ja hän sanoi, että se on aika huonossa kunnossa, joten hän myi sen tervan hinnalla. En tiedä, millaisen pytyn tervaa hän oli veneeseen lotrannut, mutta hinta oli 500e. Kieltäydyin ostamasta. 

Röyhkeyttä riittää niin kauan kuin ihmiset elää periaatteella minä ensin..

Äidilläni on ihmeellinen tapa jakaa meidän omaisuutta kysymättä meiltä. Vuosikymmenien saatossa jouduttu turhan usein ärähtämään ettei onnistu.

Viimeisin esimerkki on meidän mökki. Ostimme pari vuotta sitten Lapista ihan kunnon mökin täysin varusteltuna. Kohtuu ison järven rannalla ja helppojen yhteyksien päässä. Soitti joku aika sitten, että se serkkusi on tulossa Etelä-Suomesta pohjoiseen niin hän lupasi että saa mennä meidän mökille viettää lomaa.

Sanoin äidille ettei todellakaan käy. Ollaan itse koko kesä siellä eikä kaivata vieraita sinne. Sanoi että minun pitäisi soittaa serkulleni ja kertoa ettemme lainaa mökkiä. Ihmettelin asiaa että miksi minä soittaisin kun en ole ollut vuosikymmeniin missään tekemisissä.

Jälleen suuttui mutta minkäs teet..

Asia oli jo unohtunut ja oltiin käymässä äitini luona niin kyseinen serkku oli tullut etelästä ja matkalla pohjoiseen. Kysyi todella ilkeämielisesti että miksei muka voida lainata mökkiä kun kerran ei nyt just siellä olla. Kysyin hieman hölmistyneenä että paljonko on valmis maksamaan vuokraa. Lisäsin että eihän kukaan anna kallista mökkiä ilmaiseksi lainaan. Sanoin vielä että vastaava järven toisella laidalla on vuokralla n700€/viikko.

Ei muuten jatkettu mökistä enää mitään.

Mökkeilijä kirjoitti:

Röyhkeyttä riittää niin kauan kuin ihmiset elää periaatteella minä ensin..

Äidilläni on ihmeellinen tapa jakaa meidän omaisuutta kysymättä meiltä. Vuosikymmenien saatossa jouduttu turhan usein ärähtämään ettei onnistu.

Viimeisin esimerkki on meidän mökki. Ostimme pari vuotta sitten Lapista ihan kunnon mökin täysin varusteltuna. Kohtuu ison järven rannalla ja helppojen yhteyksien päässä. Soitti joku aika sitten, että se serkkusi on tulossa Etelä-Suomesta pohjoiseen niin hän lupasi että saa mennä meidän mökille viettää lomaa.

Sanoin äidille ettei todellakaan käy. Ollaan itse koko kesä siellä eikä kaivata vieraita sinne. Sanoi että minun pitäisi soittaa serkulleni ja kertoa ettemme lainaa mökkiä. Ihmettelin asiaa että miksi minä soittaisin kun en ole ollut vuosikymmeniin missään tekemisissä.

Jälleen suuttui mutta minkäs teet..

Asia oli jo unohtunut ja oltiin käymässä äitini luona niin kyseinen serkku oli tullut etelästä ja matkalla pohjoiseen. Kysyi todella ilkeämielisesti että miksei muka voida lainata mökkiä kun kerran ei nyt just siellä olla. Kysyin hieman hölmistyneenä että paljonko on valmis maksamaan vuokraa. Lisäsin että eihän kukaan anna kallista mökkiä ilmaiseksi lainaan. Sanoin vielä että vastaava järven toisella laidalla on vuokralla n700€/viikko.

Ei muuten jatkettu mökistä enää mitään.

Törkeää tuollainen toisten puolesta lupaaminen oli kyse ihan mistä vaan.

Kaverin kokemus....kaverini on IT alalla.

Kaverilleni oli soittanut joku vanha tuttu josta ei ollut kuullut mitään kuuteen vuoteen. Tämä tuttu oli kuullut että kaverini on IT alalla ja otti yhteyttä koska oli jotain ongelmia tietokoneen kanssa. Soitti siis. Kyseessä oli sen sortin ongelma, että kaverini ei voinut auttaa tuttuansa  vaan joutui ohjaaman hänet jollekin huoltoliikkeelle (muistaakseni kaverini teki hommia enemmänkin verkkoarkkitehtuurin ei siis esim help deskin puolella).

No tästähän tämä tuttu oli kilahtanut ja haukkunut kaverin pataluhaksi josta "ei ole mihinkään".

Ja siis ei oltu missään yhteyksissä ja viime tapaamisestakin se kuusi vuotta.