Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Vierailija kirjoitti:

Näistä kielioppivirheistä sen verran, että toki ymmärrämme lukivaikeuden, neurologisten ongelmien, ulkomaalaistaustaisuuden tai pitkään ulkomailla asumisen tuottamat ongelmat, JOS vain tiedämme niistä, samoin tuon raivostuttavan automaattisen tekstinkorjauksen tuottamat ongelmat, mutta on myös yllättävän paljon niitä, jotka vähät välittävät oikeinkirjoituksesta. Asenne heillä on, että kyllä he ihan ymmärrettävää tekstiä kirjoittavat, silloinkin se todellakaan EI Ole ymmärrettävää ja yksiselitteistä.

Luen toisinaan näitä juttuja ääneen äidilleni tai miehelleni, mutta se on joskus vaikeaa pelkän luetun rytmittämisen takia, koska kaikki välimerkit ja jopa isot kirjaimet ovat miten sattuu. Sijamuodot ja päätteet, erityisesti lukusanojen kanssa, ov8at aivan käsittämättömiä eli täytyy vain yrittää ARVATA merkitys tekstiyhteydestä, ei kai se voi olla kirjoittajan tarkoitus?

Yleisellä keskustelupalstalla kaikki tällainen on lähinnä häiritsevää, mutta työpapereissa oikeasti ärsyttävää, koska sellainen tietämättömyys, huolimattomuus ja välinpitämättömyys altistaa virheille - ja opettaa talon vieraskielisille työkavereillekin väärät kirjoitustavat.

Ei tarvitse olla täydellinen kirjoittaja, mutta vähän yrittämistä kuitenkin.

Tämä on netin keskustelupalsta, kannattaa aloittaa äänenlukuharjoitukset vaikkapa kirjoista tai lehdistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainasin kirjastosta yhden kirjan kaverille, sillä hänellä ei ollut omaa korttia mukana. Ei palauttanut kirjaa ja sain muistutuskirjeen. Loukkaantui, kun mainitsin asiasta, kirja kuulemma palautettu. Ostin itse korvaavan kirjan. Kaveri mainitsi vuoden päästä ohimennen löytäneensä kirjan kotoaan.

Kun teen kirjastokortin lapselle, kerron aina, ettei koskaan saa lainata omalla kortilla edes parhaalle kaverille ellei huoltaja anna lupaa. - Kirjastotäti

Meillä oli opettaja pistänyt kolme poikaa lainaamaan kirjat minun poikani kortilla. Olin jokseenkin ihmeissäni menettelystä. Onneksi kaikki kirjat kuitenkin palautettiin ehjinä ja ajoissa.

Kai annoit opettajalle palautetta? Jos nyt edes sitten olikaan asia ihan noin - lapsi ehkä halus olla kiva ja pisti homman opettajan syyksi, kun huomasi ettei tää homma mennytkään äidin mielestä hyvin...

Terveisin ope jolle ei tulis tommonen järjestely ikinä mieleenkään.

Kyllä se asia oli juuri noin. Kirjastokortit piti ottaa kouluun mukaan, mutta näillä toisilla pojilla ei sellaisia ollut. Opettaja oli sitten määrännyt oman lapseni lainaamaan kavereillekin pulpettikirjat.

Olisikohan määrännyt vai pyytänyt tai sitten poikasi muisti ”väärin”. Joskus koululla on oma kirjastokortti.

Älä jaksa!

Riistakamera tai ei, kuvat olivat häipyneet netistä. Tai niin kirjoittaja uskoo; onkohan vaan kirjoittaja perheineen bannattu? Olennaista ei ole, onko riistakameraa lainkaan. Kumma, ettei kuvien facettaja bannannut heti "sopimattomia silmäpareja" ! Pitäiskö tarkistaa jonkun muun facen avulla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lainasin kirjastosta yhden kirjan kaverille, sillä hänellä ei ollut omaa korttia mukana. Ei palauttanut kirjaa ja sain muistutuskirjeen. Loukkaantui, kun mainitsin asiasta, kirja kuulemma palautettu. Ostin itse korvaavan kirjan. Kaveri mainitsi vuoden päästä ohimennen löytäneensä kirjan kotoaan.

Kun teen kirjastokortin lapselle, kerron aina, ettei koskaan saa lainata omalla kortilla edes parhaalle kaverille ellei huoltaja anna lupaa. - Kirjastotäti

Meillä oli opettaja pistänyt kolme poikaa lainaamaan kirjat minun poikani kortilla. Olin jokseenkin ihmeissäni menettelystä. Onneksi kaikki kirjat kuitenkin palautettiin ehjinä ja ajoissa.

Kai annoit opettajalle palautetta? Jos nyt edes sitten olikaan asia ihan noin - lapsi ehkä halus olla kiva ja pisti homman opettajan syyksi, kun huomasi ettei tää homma mennytkään äidin mielestä hyvin...

Terveisin ope jolle ei tulis tommonen järjestely ikinä mieleenkään.

Kyllä se asia oli juuri noin. Kirjastokortit piti ottaa kouluun mukaan, mutta näillä toisilla pojilla ei sellaisia ollut. Opettaja oli sitten määrännyt oman lapseni lainaamaan kavereillekin pulpettikirjat.

Olisikohan määrännyt vai pyytänyt tai sitten poikasi muisti ”väärin”. Joskus koululla on oma kirjastokortti.

Älä jaksa!

Joskus totuus kirpaisee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riistakameran välityksellä näkee, millaisia eläimiä pihallamme liikkuu. Se kamera ei erittele naapureita muista eläimistä, vaan tasapuolisesti kuvaa kaiken näkemänsä.

Riistakamera oli  käytössä ennen kuin nämä naapuriystävälliset ihmiset hankkivat viereisen tontin kiinteistöineen itselleen.

Niin? Mihin tämä nyt liittyy? On meilläkin riistakamera mökin pihalla, mutta en kehuskele sillä kenellekään. Meillä se on asennettu murtovarkaiden varalta.

Kannattaisiko vaikka seurata keskustelua taaksepäin, niin ei tarvitsisi ihmetellä mihin liittyy. Riistakamera ei varsinaisesti liittynyt asiaan mitenkään, joku nyt on vaan takertunut siihen. 

Vierailija kirjoitti:

Sukulaisetovat kirjoitti:

Mieheni isoveli (36v) ja hänen tyttöystävänsä (28v). Kysyivät kuukauden päästä kun ostimme meidän ensimmäisen asunnon, voidaanko pantata se, jotta voisivat ostaa maata ja rakentaa kavereittensa kanssa sinne talon jonka myyvät sitten eteenpäin..

Kaiken tämän asuntosähläyksen/säästämisen jälkeen, olin myös 7kk raskaana, olin todella ihmeissään miten joku kehtaa.

Samat henkilöt pyysivät myös rahaa (muisti hän 8 vuoden takaisen lainamme häneltä) viikko sen jälkeen kun olin synnyttänyt, eivät tulleet katsomaan edes vauvaa, rahaa baari reissuun kaipasivat.. ei sitten löytänyt parempaa aikaa. Annoimme sen 200e tilisiirrolla samantien.

Ja nyt sitten eivät tule ristiäisiin, koska ovat menossa mökille, ja jos pitäisi keretä Helsinkiin takaisin sunnuntaina klo 13 joutuvat he liian aikaisin heräämään ja menettävät tunteja mökkivuokrasta..

Lapsemme on esikoinen, heillä ei vielä ole lapsia.. mieheni ja minun vanhemmista tuli ekaa kertaa isovanhempia..

Mieheni mielestä ylireagoin, kun sanon että on aika törkeetä.

Nyt pitää kyllä kysyä MIKSI annoitte 200 euroa johonkin helvetin baarireissuun, kun selvästi nämä sukulaiset eivät teistä piittaa? 

Jotenkin ymmärtäisin että antaisi vaikka vuokraan jos on rästissä ja uhkaa lentää ulos talosta, mutta baarireissuun?? 

Maksoivat velkansa _kahdeksan vuoden_ jälkeen. Kai sitä pitää velanantajan juhlia vaikka sitten menemällä baariin.

Vierailija kirjoitti:

No kai sinä voit apteekkiin laittaa reseptin uusimisesta palkkion, jonka potilas maksaa ostoksen yhteydessä ja  sinä kirjaat tapahtuman sitten potilasarkistoosi.Näinhän ainakin ennen lääkärit toimivat, oli potilas tuttu tai vieras.

Reseptipalkkiota ei vaan ole potilaan pakko maksaa, tiesitkös sen?

Vierailija kirjoitti:

Olin töissä, kun eräs tunnettu laulaja yritti vongata multa pesää. Naimissakin on.

Millainen oli?

Asuttiin aiemmin rivitalossa, ja samassa talossa asui perhe, jossa kolme alle kouluikäistä lasta. Sen perheen vanhemmat käyttivät tosi häikäilemättä meitä lapsenvahteinaan eli saattoivat vaan tuoda lapsensa meidän ovelle ja sanoa käyvänsä kaupassa ja asioilla. Yleensä häipyivät niin äkkiä, etten mitään ennättänyt sanoa. Ja ne niitten kauppareissut saattoi kestää useammankin tunnin.  

Kun yritin asian ottaa heidän kanssaan puheeksi, suuttuivat tai pistuvät leikiksi, että mikset sä kotiaäitinä muka voin oman lapses kaveriksi heidän lapsiaan ottaa. Monata hankalaa tilannetta tuli, kun olin lähdössä jonnekin tai meillä vieraita tai muuta ohjelmaa, niin nämä kolme tevanaa pelmahti paikalle.

Onneksi muutettiin pois talosta, ei ole ollut ikävä niitä naapureita!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin töissä, kun eräs tunnettu laulaja yritti vongata multa pesää. Naimissakin on.

Millainen oli?

Yritti vongata, mutta ei sitten vongannutkaan? Eli tämä oli omaa haaveuntasi, joka ei toteutunut.

Vierailija kirjoitti:

Asuttiin aiemmin rivitalossa, ja samassa talossa asui perhe, jossa kolme alle kouluikäistä lasta. Sen perheen vanhemmat käyttivät tosi häikäilemättä meitä lapsenvahteinaan eli saattoivat vaan tuoda lapsensa meidän ovelle ja sanoa käyvänsä kaupassa ja asioilla. Yleensä häipyivät niin äkkiä, etten mitään ennättänyt sanoa. Ja ne niitten kauppareissut saattoi kestää useammankin tunnin.  

Kun yritin asian ottaa heidän kanssaan puheeksi, suuttuivat tai pistuvät leikiksi, että mikset sä kotiaäitinä muka voin oman lapses kaveriksi heidän lapsiaan ottaa. Monata hankalaa tilannetta tuli, kun olin lähdössä jonnekin tai meillä vieraita tai muuta ohjelmaa, niin nämä kolme tevanaa pelmahti paikalle.

Onneksi muutettiin pois talosta, ei ole ollut ikävä niitä naapureita!

Meillä aivan sama.

Poikkeuksena mentiin vain kerran halpaan. Soitin sossut paikalle.

Äiti pystyi vaan ilmoittamaan lapset tulevat teille silloin ja silloin. Ilmoitin ei käy.

Sossukäynnin jälkeen äiti laittoi lapset etukäteen soittamaan ovikelloa, ei avattu ovea.

N 30 min myöhemmin äiti luovutti. Piti lähteä ennen tai jälkeen.

Teki samaa muillekin vuoronperään. Ei häpeää

Naapurin vanhapoika halusi ruopata rantaansa kaivinkoneella; kysyi josko kone voisi ajaa meidän nurmikon poikki ettei oma menisi ruvelle ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on vähän sitä iänikuista mökkirutinaa, mutta anoppi. Meillä yhteinen mökki anopin kanssa ja hän kutsuu jatkuvasti vieraita kummista kaimaan kun olemme yhdessä mökillä ja syöttää vieraille meidän ostamat lihat ja juottaa ostamamme viinit. Anoppi ostaa vain jotain pientä kuten leipää ja juustoa ja taivastelee kuinka paljon me niitä syömme - oikeastihan meillä on omat mukana. 

Ensin ostamme pullaa kun anoppi haluaa kutsua vieraita. Sitten kesken vierailun anoppi heittäytyy höveliksi ja sanookin vieraille että nyt grillataan ja jäätte yöksi. Paha siinä on sitten sanoa että oltiin kyllä ihan itselle ne monen kympin lihat ostettu. 

On sanottu anopille tästä sata kertaa mutta ei vain mene jakeluun. 

Eihän se mene jakeluun, jos siitä ei ole mitään seurauksia hänelle.

Kun seuraavan kerran anoppi kutsuu vieraita, niin pakkaatte etukäteen tai vaivihkaa vieraiden aikana omat eväät kylmälaukkuun ja sitten anopin ehdottaessa grillausta, toteatte, että pitääkin sitten käydä ostamassa lisää evästä ja pakkaatte ”tyhjän” kylmälaukun autoon ja ajatte kotiin.

Jos ja kun anoppi soittaa perään, että missä viivytte, voitte keksiä selityksen, että autosta meni rengas ja vaihdatte just vararengasta alle.

Seuraavaan soittoon vastaatte, että vararengas olikin tyhjä ja odotatte hinuria, mutta anoppi voi vaikka pistää grillin tulille ja tarjota, mitä kaapista löytyy.

Sitten puhelimet kiinni. Jälkikäteen selitys, että meni akku ja auto pitikin viedä kaupunkiin asti, joten menitte saman tien kotiin yöksi.

Toinen vaihtoehto on grillata ja syödä lihat etukäteen. Anoppi kertoo, että kohta tulee vieraita. Saman tien ruoanlaittoon ja ruoat onaan napaan. Mieluiten vaikka niin, että viimeiset herkut menee ääntä kohti, kun anopin vieraat astuvat sisään.

Tai sitten sanotte suoraan vieraille, että sori, mutta ei oltu varauduttu vieraisiin ja ruokien pitää riittää viikonloppuun yms asti.

Aikuiset ihmiset ja pitäisi tuommoiseen farssiin ryhtyä. Voi hyvänen aika.

Varmaan kuitenkin ymmärsit, että se kolmas neuvo oli se aikuisille tarkoitettu eli tämä, että selitetään asia vieraille anoppia nolaamatta? Kahvit voidaan tarjota, mutta ruokaa on varattu vain omiin tarpeisiin.

Tosin anoppihan se tuossa alkuperäisessä tarinassa on se, joka ei käyttäydy kuin aikuinen, vaan kuin hemmoteltu kakara, joka toimii oman päänsä mukaan muista välittämättä.

Varmaan ymmärrät, että moinen farssi ruokien pakkaamisesta piiloon, uimaan menosta tunneiksi ruoat mukana, lihojen syömistä etukäteen, vaikka ei olisikaan nälkä jne. ovat typeryyden huippu.

Aikuiset selvittää asiat puhumalla, jos anopilla on muistisairaus eikä siksi puhetta ymmärrä. Vieraille voi sanoa, että eipä tietty, että tulette, olisimme varanneet ruokaa, jos olisimme tienneet.

Tuohon "aikuiset selvittää asiat puhumalla" neuvoon kommentoin, että yleensä pahimmat hyväksikäyttäjät eivät siedä minkäänlaista puheeksi ottamista. Jos heille yrittää korrektisti laittaa rajaa, he suuttuvat, katkaisevat välit ja yleensä aloittavat seläntakana pahanpuhimisen kostoksi.

Heidän kanssa vaihtoehdot on tulla toistuvasti hyväksikäytetyksi tai välirikko. Riippuu tilanteesta ja ihmisestä, kumpi on pienempi paha. Suuttunut hyväksikäyttävä lähisukulainen voi sotkea muutkin sukulaissuhteet kostollaan. Vastaava työkaverin kanssa tai vaikkapa exän kanssa, jos on yhteisiä lapsia.

Sitten on tyyppejä, joiden katoaminen elämästä on vain hyvä asia.

Ystäväni kertoi heille on vuosia käyneet yllätysvieraat mökillä. Pari v keksivät hyvän keinon : puuroa.

Hommasivat toisen jääkaapin ja tuvan keittiö oli aina lähes tyhjä.

Kun tuli yllätysvieraita, kysyivät suoraan toitteko ruokaa mukana.

Sitä kahvipakettia ja keksejä on kannettu. On lämmitetty saunaa ja illaksi keitetty kaurapuuroa. Sekaan marjoja, jos on kypsiä

Viimeistään 3.s puuroruoka sai vieraat nopeasti vaihtamaan osoitetta. Lapsiperheet vielä nopeammin.

Vierailija kirjoitti:

Olin aikoinaan hetken aikaa työttömänä. Eräs tuolloinen kaverini rupesi sitten laittelemaan viestejä, että voisinko käydä hänelle kaupassa ym. hoitaa muita juoksevia asioita hänen puolestaan sillä aikaa kun hän on töissä tai lastensa kanssa. Kun sanoin että ei ole aikaa juosta hänen asioillaan (kun kuitenkin vietin päiväni lähettelemällä työhakemuksia ja tekemällä muita omia asioitani), niin kaverini tokaisi ihmeissään, että no mitä muutakaan sä tekisit, kun olet työtön ja makaat kuitenkin vaan sohvalla. Joo-o.

Mulla vastaavia kokemuksia jäätyäni työkyvyttömyyseläkkeelle erittäin kivuliaan vaivan vuoksi.

Tuttavat alkoivat pyytäö tekemään palveluksia, kun "onhan se sulle itsellekin vaihtelua". Lähetettiin ostoslistoja tavaroista, mitä lähden heille ostamaan Hulluilta päiviltä ja ohjeistettiin, että tietysti menen sinne heti seitsemältä, että tavaraa riittää. Että kivuissa pyörimisen jälkeen lähden kuudelta bussiin ja ruuhkaan jonottamaan. Ja kai sä voit omasta pussistas maksaa, mä maksan sitten kun haen tavarat.

Ja oletettiin, että ilahdun suuresti, että mulle on oikeastaan viikon kohokohta, kun joku pikkuserkku 6-henkisine perheineen tulee viikonloppuna johonkin aikaan ohiajaessaan (aikaahan ei tartte tarkemmin sopia, koska sähän olet aina kotona) syömään, ettei tartte ABC:lle mennä. Ja ihan suahan me ajatellaan, yritetään järkätä vaihtelua sun kurjaan ja tylsään elämään.

Ja kuskauskeikkoja olisi riittänyt. Että voinhan tulla yöllä bussilla baariin ja ajaa seurueen jäsenet koteihinsa jonkun autolla ja lopuksi ajaa bussilla kotiin. Koska onhan mulla seuraava päivä aikaa nukkua.

En näihin suostunut, minkä seurauksena tuttavapiirini kutistui melko pieneksi.

Monesti pyytäjät eivät usko kieltäytymistä. Vaikka kuinka sanoo, ettei sovi, puhutaan päälle, että tehdään sitten näin ja nähdään siellä sitten. En alkanut kilpaa huutaa, mutta perään laitoin tekstarin, että en tiedä, ymmärsitkö, mutta en pääse huomenna hoitamaan asiaasi. Sieltä tulee sitten se mikset muka? Eihän sulla ole muuta kuin aikaa!

Vierailija kirjoitti:

Naapurin vanhapoika halusi ruopata rantaansa kaivinkoneella; kysyi josko kone voisi ajaa meidän nurmikon poikki ettei oma menisi ruvelle ...

Kai kehotit vaihtamaan urakoitijan sellaiseen, joka osaa siirtää koneet tuhoamatta pihaa enemmän kun tarvii?

Vierailija kirjoitti:

Naapurin vanhapoika halusi ruopata rantaansa kaivinkoneella; kysyi josko kone voisi ajaa meidän nurmikon poikki ettei oma menisi ruvelle ...

Teidän piha on ilmeisesti luonnontilassa tai muuten sellainen, että luuli, ettei haittaa?

Joskus 15 vuotta sitten ostin laivalta ex-kaverilleni hänen pyytämänsä tuotteen hinnaltaan tyyliin 15, 90 euroa ja kävin varta vasten hänelle sen tuomassa kun hän pyysi. Hän maksoi minulle käteisellä 16 euroa ja jäi hämmästyksekseni odottamaan vielä vaihtorahoja, eli 10 senttiä. Hän kinusi loppurahoja ja minulla ei ollut tasarahaa, joten kaveri ehdotti että anna 50 senttiä sitten. Olin jo siinä vaiheessa että what! Lopputulema, jäin koko hommasta 30 senttiä tappiolle ja näin vielä vaivaa kuitenkin kaverin ostoksen eteen.. itse olisin vastaavassa tilanteessa antanut sen 5 euroa vaivanpalkkaa lisäksi automaattisesti. Saman ex-kaverin kanssa olin baarissa ja käytiin grillillä syömässä, haluamaani annokseen minulla ei ollut tarpeeksi rahaa, puuttui vain 10 senttiä, jota pyysin kaveriltani lainaan ja sanoi vain, että ei ole yhtään ylimääräistä antaa.. ja kappas satuin huomaamaan että hän maksoi 20 euron setelillä ostoksensa ja olisi ollut kyllä rahaa lainattavaksi!

Vierailija kirjoitti:

Joskus 15 vuotta sitten ostin laivalta ex-kaverilleni hänen pyytämänsä tuotteen hinnaltaan tyyliin 15, 90 euroa ja kävin varta vasten hänelle sen tuomassa kun hän pyysi. Hän maksoi minulle käteisellä 16 euroa ja jäi hämmästyksekseni odottamaan vielä vaihtorahoja, eli 10 senttiä. Hän kinusi loppurahoja ja minulla ei ollut tasarahaa, joten kaveri ehdotti että anna 50 senttiä sitten. Olin jo siinä vaiheessa että what! Lopputulema, jäin koko hommasta 30 senttiä tappiolle ja näin vielä vaivaa kuitenkin kaverin ostoksen eteen.. itse olisin vastaavassa tilanteessa antanut sen 5 euroa vaivanpalkkaa lisäksi automaattisesti. Saman ex-kaverin kanssa olin baarissa ja käytiin grillillä syömässä, haluamaani annokseen minulla ei ollut tarpeeksi rahaa, puuttui vain 10 senttiä, jota pyysin kaveriltani lainaan ja sanoi vain, että ei ole yhtään ylimääräistä antaa.. ja kappas satuin huomaamaan että hän maksoi 20 euron setelillä ostoksensa ja olisi ollut kyllä rahaa lainattavaksi!

Asuin ulkomailla ja kaveri tuli mun luokse pitkäksi viikonlopuksi. Majoitin, näytin kaupunkia, tarjosin syötävää... Kaveri jäi jostain ostoksesta mulle velkaa, eikä ollut mistään isosta summasta kyse, mutta vähän huvitti saada tilisiirtona takaisin tasan se tyyliin 9,90 euroa. Ei sillä, että olisin sillä 10 sentillä mitään tehnyt, jos olisi kymppiin sen pyöristänyt, mutta vähän tuntui saivartelulta.

Vähän meni nyt ohi aiheen, sori siitä.

Olen opettaja. Kun lapseni olivat pieniä: ”sähän voit katsoa JOKA arkipäivä meidän liisamaariaa ja nikopetteriä” siinä samalla… Ai enkö? No EN!