Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11850)
Eräs pariskunta tuli jonkin matkan päästä ostamaan miehelläni myynnissä ollutta autoa. Kaupat sovittiin ja pariskunta oli jo tekemässä lähtöä, kun mieheni kysyi, että mitenkäs se maksupuoli?
Pariskunta oli kuvitellut, että he voivat rauhassa ajella mieheni autolla takaisin kotiinsa yli 100 km päähän ja siellä vasta siirtää rahan nettipankissa. Suuttuivat, kun mies ilmoitti, että auto ei lähde minnekään ennenkuin rahat ovat hänellä. Auto ja rahat vaihtoivat lopulta omistajaa, mutta varsinkin pariskunnan naisosapuoli oli ollut hyvin närkästynyt.
Tämä ei varmaan ole mikään pahin juttu, mutta merkkipäivämuistamisista tuli mieleen. Kun menin ensimmäiseen työpaikkaani, tein puolen vuoden sijaisuutta. Yksi kollega oli jäämässä eläkkeelle ja häntä varten kaikkien tuli antaa 20€. Myös minulta pyydettiin ja annoin kun en osannut kieltäytyäkään. Seuraava oli jäämässä eläkkeelle parin kk päästä ja silloin joku sanoi että me sijaiset voimme antaa vähemmän, esim 10€. Annoin sitten sen. Tätä ei saanut kuitenkaan kertoa talon siivoojalle koska kuulemma sitten hänkin olisi vaatinut saada maksaa vähemmän. Mielestäni se olisi ollut reilua kun siivoojan palkka oli kuitenkin selvästi pienempi. Myöhemmissä saman alan työpaikoissa on kerätty vapaaehtoinen lahjoitus pomolle jouluna ja keväällä ja se on ollut 1-2€/hlö. Merkkipäiviä ym varten ei ole tarvinnut antaa mitään, ei pomolle eikä muille kollegoille.
Tundra kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olin lapsena, alta kouluikäisenä joskus tuollainen härski. Kerran kävelin naapurin keittiöön ja katsoin jääkaapissa olevan limsapullon ja pyysin saada sen (en kuitenkaan suoraan ottanut sitä). En saanut, oli perheen lapselle evääksi. Siitä sitten sain - ansaitusti - kuulla koulussa kettuilua. Mitään syytä ei ollut muuta kuin että en ymmrätänyt rajoja ja mikä on soveliasta ja mikä ei. Joskus muistelen näin jälkeenpäin että ehkä vanhempani eivät olleet kertoneet minulle siihen ikään mikä on soveliasta ja mikä ei. Onneksi kasvoin ulos siitä, mutta muisto jäi. Tämä ohjaa osaltaan elämäni valintoja ja sitä etten koskaan yritä olla toisten siivellä vaan kannan omani kekoon joka tilanteessa. Kun joskus saan, myös vastavuoroisesti annan takaisin. Mitään en pyydä ilmaiseksi. Ja tutuille ammattilaisille, timpureille ja sähkömiehille maksan aina laskun mukaan.
Pointtina ehkä se että lapset eivät välttämättä itse tiedä mikä on soveliasta ja mikä ei, ellei vanhemmat opasta. Ja jos ehtii elää niin aikuisuuteen saakka, oppiminen voi käydä tosi koville.
Veljelläni on 45-vuotias tytär. Parisen vuotta sitten he tulivat luokseni kylään. Aivan yllättäen tämä, silloin 43-vuotias meni jääkaapilleni ja otti sieltä tölkillisen olutta, pyytämättä. Aivan röyhkeästi avasi sen ja joi pokkana. Jonkin ajan kuluttua hän meni vessaan ja kun hän tuli sieltä, olin pudota tuoliltani. Tämä 43-vuotias oli laittanut kasvoihin minun henkilökohtaista kasvonaamiotani. Kallista Guerlain Abeille Royale hunaja-naamiota. Veli oli kait hämillään ja ihmetteli, mutta mun reaktio oli, "täh" (älytön ilmaus noin muuten). Naamio kasvoillaan hän sitten asettui sohvaani ja alkoi lukemaan mukanaan tuomaa lasten satukirjaa. Tästä ei sen enempää, olin vain shokissa ja ymmälläni.
Ensiksi tuli mieleen, että 43-vuotias tytär on jollakin lailla sairas. Koska, noin ei terve ihminen tee toisen kodissa. Myös se, että tuon kirjoituksen mukaan ette edes tapaile toisianne usein, niin sitäkin oudompi oli käytös. Outoa oli myös veljesi reaktio, siis ei moittinut tytärtään. Minun mielestäni tytär käyttäytyi kuin 13-15-vuotias teini. Jäänyt jotenkin jälkeen älyllisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei lähdetty mökille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yövieras3912873 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestämme vuosittain erään porukan kokoontumisen vuokrahuvilalla. Vuokrahuvilan hinta on kiinteä kuten vuokramökkien yleensäkin ja se jaetaan tasan kaikkien osallistuneiden kesken. Eräs osallistuja joutuikin lähtemään aikaisemmin ja päätti maksaa vain puolet vuokransa osuudesta, koska vietti huvilalla vain puolet suunnitellusta ajasta. Ei meinaa millään mennä perille että jos hän maksaa 60 euron sijaan vain 30€, jonkun muun pitää maksaa puuttuva 30€, koska itse huvilan vuokra ei muutu mihinkään sen mukaan montako ihmistä siellä yöpyy minäkin yönä. Se sama kokonaisvuokra on maksettava joka tapauksessa ja puuttuva osuus menee sitten lopulta järjestäjän pussista.
Mulla on kokemusta ns. tuolta toisella puolella olemisesta, eli olen se joka on joutunut lähtemään kesken kaiken pois. Meillä on ollut pitkään tapana kokoontua kaveriporukalla kerran kesässä mökille muutamaksi päiväksi. Reissu on suunniteltu aina niin, että matkataan kohteeseen yhteiskuljetuksella, ostetaan perussafkat, naposteltavat, juotavaa yms tarvikkeita yhteisesti ja jaetaan kustannukset tasan. Jos joku on halunnut jotain erikoisempaa juotavaa tai grillattavaa, niin ne on sitten jokainen hankkinut erikseen siihen lisäksi.
Pari kesää sitten oli tilanne, että tiesin jo etukäteen, että en voi olla paikalla muuta kuin yhden illan. Jouduin muutenkin himmailemaan juominkien suhteen, kun tiesin, että seuraavana päivänä pitää olla suht skarppina. Halusin joka tapauksessa lähteä mukaan tapaamaan kavereita joita ei tule muuten juurikaan nähtyä. Lähdin paikalle parin sadan kilomterin päähän omalla autolla ja ajattelin, että on helpointa ottaa mukaan omia eväitä sen verran, että pärjään yön yli. Perillä kohteessa kävi ilmi, että ruokaa ja juomaa on hankittu kolmelle päivälle myös minut huomioiden. Ruokailut eivät kuitenkaan menneet ihan nappiin sillä joku nälkäinen oli ensimmäisenä iltana syönyt minun osuuteni ruuista sillä välin, kun olin saunomassa ja jouduin tyytymään lähinnä ruuantähteisiin.
Kun sitten tuli laskun jakamisen aika, niin muu seurue oli laskenut kulut niin, että olen mukana maksamassa ihan yhtä suurta osuuttaa kuin kaikki muutkin. Laskeskelin, että mökkivuokran jälkeen noille syömilleni jämäruuille ja parille oluelle tuli hintaa n. 50 euroa. Summa ei tuntunut millään muotoa kohtuulliselta, mutta koska kyseessä on pitkään yhtä pitänyt kaveriporukka, niin maksoin sen kuitenkin.
Jos kyseessä olisi ollut reilu kaveriporukka, olisivat he halutessaan osanneet jyvittää osutesi. Yleensä näyttää olevan niin, että ahneimmat ovat tasajaon kannalla, koska silloin he saavat rohmuta eniten. Tämä on nähty ja koettu. Osin tällaisen vuoksi ovat välit viilenneet joihinkin entisiin hyvinä pitämiin kavereihin, koska se ahneus sitten näkyy usein muussakin.
Jyvittämisenkin voi ilmeisesti tehdä monella tapaa. Suunnittelimme mökkiviikonloppua vuokramökillä, omalta osaltani jäi suunnitteluasteelle kuultuani, että maksut jaetaan ruokakunnittain. Eli sinkku maksaa saman kuin pariskunta yhteensä. Siitäkin huolimatta, että joku olisi joutunut yöpymään olohuoneessa (todennäköisesti joku sinkuista, eihän nyt pariskunnalta voi sellaista vaatia).
Härskeihin pyyntöihin menee tämäkin tavallaan, näillä mökkireissuilla ärsyttää kun aina oletetaan että porukan sinkut ottavat suosiolla huonoimmat nukkumapaikat patjoilla ja meluisan olohuoneen sohvalla, ja pariskunnat saavat automaattisesti omat huoneet ja sängyt. Ihan samalla tavalla minäkin haluaisin aikuisena naisena mukavan nukkumapaikan ja omaa rauhaa kuin se parisuhteessa oleva kaverikin.
Eivät pariskunnat tarvitse nukkumapaikkaa, vaan panopaikan.
Pariskunnat varmaan voi olla sen kaksi päivää panematta, ihan siinä missä ne sinkutkin.
No olkaa sitten sinkut keskenänne.
Vierailija kirjoitti:
Ex-poikaystäväni parikymppisenä vaati, että minun olisi pitänyt jäädä pois kouluni opintomatkalta. En ollut koskaan käynyt vielä ulkomailla ja Keski-Eurooppaan suuntautuva reissu oli minulle iso juttu. Oltiin kerätty matkaan rahaa koko kouluaika ja sitten minun olisi pitänyt jäädä kotiin, kun poikaystävälle olisi tullut viikossa ikävä.
Syyllisti minua myös siitä, että en ota häntä mukaan matkalle. Olisi pitänyt hänetkin hommata mukaan reissulle, johon lähti parikymmentä naishenkilöä. Voi sitä nyyhkettä, parkua ja dramaattista mököttämistä, kun matkalle lähtö läheni.
Jälkeenpäin vuosia myöhemminkin vielä harmittaa miten annoin exän melkein pilata reissuni. Pois en missään vaiheessa suunnitellut jääväni, mutta exä pilasi iloisen mieleni matkan odotuksen suhteen. Olisi pitänyt potkaista idiootti pihalle jo silloin. Minkä takia sitä on parikymppisenä niin kiltti ja tossukka, ettei osaa asettaa rajoja? Nykyään ei enää onnistuisi.
Poikaystäväsihän nimenomaan yritti asettaa sinulle rajoja ja miten hyvin se toimikaan? Et suinkaan siis ollut mikään hiljainen tossukka vaan ihan päinvastoin.
T by night kirjoitti:
Unohtumaton härskiyden härskiys on: "Mieheni kolmesta lapsesta kaksi olivat matkalla mummolaan kanssamme. Kun tulimme perille erään kaupungin esikaupunkialueelle niin ensimmäiseksi toinen lapsista, silloin noin 27v nuoriherra, varasi ensimmäisenä vierashuoneen itselleen, jossa minä ja mieheni yleensä asuivat mummon luona ollessamme. Niin siinä sitten kävi, että mieheni ja minä nukuttiin olkkarin lattialla. Oltiin lähemmäs 60-vuotiaita". Paskajannu tuli ekana mieleen.
Unohdit vaihtaa tarinassa sanan ”asuivat” muotoon ”asuimme”. Ei siis tapahtunut sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin vaihtanut työpaikkaa noin vuosi aiemmin, kun entinen työkaverini lisäsi minut yllättäen whatsapp-ryhmäänsä. Ryhmän syynä oli rahan kerääminen toisen ex-työkaverin 30-vuotislahjaan. Tähän ryhmään oli lisätty myös muita jo talosta poistuneita henkilöitä.
En osallistunut. Minusta on todella härskiä alkaa yhtäkkiä keräämään rahaa jollekin kolmekymppiselle, kun talossa ei ole ikinä ollut tapana muistaa ketään syntymäpäivänä vasta kuin 50 täyttäessä.
Toisekseen samassa työpaikassa on muitakin samana vuonna saman verran täyttäviä, joille ei kukaan ollut hommannut tietenkään mitään.HÄH?no onkai sitä elämää työpaikan ulkopuolellakin? Ja ystävyyttä, niiden kesken jotka on tutustuneet työssä mutta pysyyvät ystävinä töistä lähdettyään. Ehkä joku väärin luuli että olet ton 30v täyttävän oikea ystävä, ei vaan työkaveri. Voi hyvät hyssykät ettäs kehtasi luulla niin väärin!
Ei tässä ollut mistään ystävyydestä kyse.
Ryhmään oli lisätty sekä kaikki työpaikalla silloin töissä olleet henkilöt että sieltä jonkin ajan sisällä lähteneet. Ei ollut mikään ystäväporukka kyseessä. Haluttiin vaan kerätä mahdollisimman paljon rahaa ihmisiltä.
Viestin kirjoittanut
ei lähdetty mökille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yövieras3912873 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestämme vuosittain erään porukan kokoontumisen vuokrahuvilalla. Vuokrahuvilan hinta on kiinteä kuten vuokramökkien yleensäkin ja se jaetaan tasan kaikkien osallistuneiden kesken. Eräs osallistuja joutuikin lähtemään aikaisemmin ja päätti maksaa vain puolet vuokransa osuudesta, koska vietti huvilalla vain puolet suunnitellusta ajasta. Ei meinaa millään mennä perille että jos hän maksaa 60 euron sijaan vain 30€, jonkun muun pitää maksaa puuttuva 30€, koska itse huvilan vuokra ei muutu mihinkään sen mukaan montako ihmistä siellä yöpyy minäkin yönä. Se sama kokonaisvuokra on maksettava joka tapauksessa ja puuttuva osuus menee sitten lopulta järjestäjän pussista.
Mulla on kokemusta ns. tuolta toisella puolella olemisesta, eli olen se joka on joutunut lähtemään kesken kaiken pois. Meillä on ollut pitkään tapana kokoontua kaveriporukalla kerran kesässä mökille muutamaksi päiväksi. Reissu on suunniteltu aina niin, että matkataan kohteeseen yhteiskuljetuksella, ostetaan perussafkat, naposteltavat, juotavaa yms tarvikkeita yhteisesti ja jaetaan kustannukset tasan. Jos joku on halunnut jotain erikoisempaa juotavaa tai grillattavaa, niin ne on sitten jokainen hankkinut erikseen siihen lisäksi.
Pari kesää sitten oli tilanne, että tiesin jo etukäteen, että en voi olla paikalla muuta kuin yhden illan. Jouduin muutenkin himmailemaan juominkien suhteen, kun tiesin, että seuraavana päivänä pitää olla suht skarppina. Halusin joka tapauksessa lähteä mukaan tapaamaan kavereita joita ei tule muuten juurikaan nähtyä. Lähdin paikalle parin sadan kilomterin päähän omalla autolla ja ajattelin, että on helpointa ottaa mukaan omia eväitä sen verran, että pärjään yön yli. Perillä kohteessa kävi ilmi, että ruokaa ja juomaa on hankittu kolmelle päivälle myös minut huomioiden. Ruokailut eivät kuitenkaan menneet ihan nappiin sillä joku nälkäinen oli ensimmäisenä iltana syönyt minun osuuteni ruuista sillä välin, kun olin saunomassa ja jouduin tyytymään lähinnä ruuantähteisiin.
Kun sitten tuli laskun jakamisen aika, niin muu seurue oli laskenut kulut niin, että olen mukana maksamassa ihan yhtä suurta osuuttaa kuin kaikki muutkin. Laskeskelin, että mökkivuokran jälkeen noille syömilleni jämäruuille ja parille oluelle tuli hintaa n. 50 euroa. Summa ei tuntunut millään muotoa kohtuulliselta, mutta koska kyseessä on pitkään yhtä pitänyt kaveriporukka, niin maksoin sen kuitenkin.
Jos kyseessä olisi ollut reilu kaveriporukka, olisivat he halutessaan osanneet jyvittää osutesi. Yleensä näyttää olevan niin, että ahneimmat ovat tasajaon kannalla, koska silloin he saavat rohmuta eniten. Tämä on nähty ja koettu. Osin tällaisen vuoksi ovat välit viilenneet joihinkin entisiin hyvinä pitämiin kavereihin, koska se ahneus sitten näkyy usein muussakin.
Jyvittämisenkin voi ilmeisesti tehdä monella tapaa. Suunnittelimme mökkiviikonloppua vuokramökillä, omalta osaltani jäi suunnitteluasteelle kuultuani, että maksut jaetaan ruokakunnittain. Eli sinkku maksaa saman kuin pariskunta yhteensä. Siitäkin huolimatta, että joku olisi joutunut yöpymään olohuoneessa (todennäköisesti joku sinkuista, eihän nyt pariskunnalta voi sellaista vaatia).
Miehen suvussa mökki- ja juhlamenot jyvitetään perhekunnittain. Eli minä ja mieheni ollaan lapsettomia ja maksetaan sama kuin miehen veli, hänen vaimonsa ja neljä teinipoikaa. Miehen vanhimman siskon esikoinen miesystävänsä ja lapsensa kanssa lasketaan siskon perhekuntaan.
Välillä vituttaa maksaa, varsinkin kun keliaakikkona minulle on usein aika surkeat syötävät ja lapsettomina saadaan ai-na ne paskimmat nukkumapaikat.
Vierailija kirjoitti:
ei lähdetty mökille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yövieras3912873 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestämme vuosittain erään porukan kokoontumisen vuokrahuvilalla. Vuokrahuvilan hinta on kiinteä kuten vuokramökkien yleensäkin ja se jaetaan tasan kaikkien osallistuneiden kesken. Eräs osallistuja joutuikin lähtemään aikaisemmin ja päätti maksaa vain puolet vuokransa osuudesta, koska vietti huvilalla vain puolet suunnitellusta ajasta. Ei meinaa millään mennä perille että jos hän maksaa 60 euron sijaan vain 30€, jonkun muun pitää maksaa puuttuva 30€, koska itse huvilan vuokra ei muutu mihinkään sen mukaan montako ihmistä siellä yöpyy minäkin yönä. Se sama kokonaisvuokra on maksettava joka tapauksessa ja puuttuva osuus menee sitten lopulta järjestäjän pussista.
Mulla on kokemusta ns. tuolta toisella puolella olemisesta, eli olen se joka on joutunut lähtemään kesken kaiken pois. Meillä on ollut pitkään tapana kokoontua kaveriporukalla kerran kesässä mökille muutamaksi päiväksi. Reissu on suunniteltu aina niin, että matkataan kohteeseen yhteiskuljetuksella, ostetaan perussafkat, naposteltavat, juotavaa yms tarvikkeita yhteisesti ja jaetaan kustannukset tasan. Jos joku on halunnut jotain erikoisempaa juotavaa tai grillattavaa, niin ne on sitten jokainen hankkinut erikseen siihen lisäksi.
Pari kesää sitten oli tilanne, että tiesin jo etukäteen, että en voi olla paikalla muuta kuin yhden illan. Jouduin muutenkin himmailemaan juominkien suhteen, kun tiesin, että seuraavana päivänä pitää olla suht skarppina. Halusin joka tapauksessa lähteä mukaan tapaamaan kavereita joita ei tule muuten juurikaan nähtyä. Lähdin paikalle parin sadan kilomterin päähän omalla autolla ja ajattelin, että on helpointa ottaa mukaan omia eväitä sen verran, että pärjään yön yli. Perillä kohteessa kävi ilmi, että ruokaa ja juomaa on hankittu kolmelle päivälle myös minut huomioiden. Ruokailut eivät kuitenkaan menneet ihan nappiin sillä joku nälkäinen oli ensimmäisenä iltana syönyt minun osuuteni ruuista sillä välin, kun olin saunomassa ja jouduin tyytymään lähinnä ruuantähteisiin.
Kun sitten tuli laskun jakamisen aika, niin muu seurue oli laskenut kulut niin, että olen mukana maksamassa ihan yhtä suurta osuuttaa kuin kaikki muutkin. Laskeskelin, että mökkivuokran jälkeen noille syömilleni jämäruuille ja parille oluelle tuli hintaa n. 50 euroa. Summa ei tuntunut millään muotoa kohtuulliselta, mutta koska kyseessä on pitkään yhtä pitänyt kaveriporukka, niin maksoin sen kuitenkin.
Jos kyseessä olisi ollut reilu kaveriporukka, olisivat he halutessaan osanneet jyvittää osutesi. Yleensä näyttää olevan niin, että ahneimmat ovat tasajaon kannalla, koska silloin he saavat rohmuta eniten. Tämä on nähty ja koettu. Osin tällaisen vuoksi ovat välit viilenneet joihinkin entisiin hyvinä pitämiin kavereihin, koska se ahneus sitten näkyy usein muussakin.
Jyvittämisenkin voi ilmeisesti tehdä monella tapaa. Suunnittelimme mökkiviikonloppua vuokramökillä, omalta osaltani jäi suunnitteluasteelle kuultuani, että maksut jaetaan ruokakunnittain. Eli sinkku maksaa saman kuin pariskunta yhteensä. Siitäkin huolimatta, että joku olisi joutunut yöpymään olohuoneessa (todennäköisesti joku sinkuista, eihän nyt pariskunnalta voi sellaista vaatia).
Miehen suvussa mökki- ja juhlamenot jyvitetään perhekunnittain. Eli minä ja mieheni ollaan lapsettomia ja maksetaan sama kuin miehen veli, hänen vaimonsa ja neljä teinipoikaa. Miehen vanhimman siskon esikoinen miesystävänsä ja lapsensa kanssa lasketaan siskon perhekuntaan.
Välillä vituttaa maksaa, varsinkin kun keliaakikkona minulle on usein aika surkeat syötävät ja lapsettomina saadaan ai-na ne paskimmat nukkumapaikat.
Miksi te menette sinne ? Meillä on selkeä järjestys. Mun vanhemmat järkkää, maksavat kaiken. Heillä on oma makuuhuone käytössä. Mun perhe, me nukutaan aina mun aitassa. Olen nukkunut siellä aina ja siskoni nukkuu perheensä kanssa aina yläkerrassa, hänen huoneessaan. Me myös tuomme tietty kaikki omat lakanat, ilmapatjat jne.
Mä ilmoitan tuon 10 pulloa viiniä ja kopan olutta, jos ollaan juhannuksena 4 yötä ja sitten ylimääräiset jätän mökille, vanhemmat juovat ne kesän mittaan pois.
Olen leipomossa töissä, tuon aina säkillisen leipää ja vähintään täytekakun.
Sisko sitten tuo mitä tuo. Vanhemmat tarjoavat ns ruoka-ruuan ja me muut sitten tuomme lisäkkeitä.
Meidän perheessäkin on 5, eli kyllä aitassa alkaa olemaan ahdasta, Mutta lapset ovat nukkuneet kaikki juhannukset siellä, eivät edes halua mennä muualle. Aamulla sitten jokainen kömpii tupaan omien heräämisten mukaan. Paitsi jokainen on ylhäällä viimeistään klo 11.
Vierailija kirjoitti:
Onko toista näin typerää kansaa missään muualla maailmassa? Pieniä, niin pieniä ihmisiä.
Samaa mieltä, pieniä, niin pieniä ihmisiä, jotka kehtaavat esittää suuria, härskejä ja kohtuuttomia vaatimuksia muille, ja yrittävät hyväksikäyttää muita ihmisiä tilanteessa kuin tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei auta mökin sijainti saaressa. Meillä yhdet tuttavat aikoinaan tulivat Joka viikonloppu pienellä kajuutta veneellä, jossa pystyi yöpymään mutta ei keitto tai vessa tms mukavuuksia. Tulivat perheensä kanssa asenteella , ja "älkää antako meidän häiritä mutta voidaanhan käyttää teidän ulkohuussia, ja voidaanhan käyttää teidän hellaa ihan vain pikaisesti ja aamukahvit kumminkin keittämässä/lämmittämässä lapselle maitoa/puuroa , käydä saunan jälkilämmöissä jne". Mökki oli sinänsä varsin vaatimaton ja koska itse olimme yökyöpeleitä ja aamulla pitkään nukkuvia , ei ollut kovin kivaa että nämä kolistelivat keittiössä aamukuudelta. Eikä mitenkään muutenkaan .Olimme siihen aikaan vähän liian kilttejä, ja pari kertaa evakuoidumme pitkälle ulkomaan lomalle. Kuulemma kävivät meidän rannassa siltikin. Lopulta mökki myytiin ja siirryimme veneilyyn. Ja hoksasimme että Suomessa on oikeasti varsin laaja vierasvene satamaverkko hyvine palveluineen (vessat, saunat suihkut pesukoneet, grillipaikat, ravintolat joskus yms.), mutta se maksaa. . Nämä olivat hyvin pihejä ihmisiä muutenkin. Sen koommin emme ole mökkiä hankkineet, omassa veneessä on kaikki mukavuudet ja oma rauha. Eikä ikinä tule kutsumattomia vieraita.
No mitäpä jos hankkii mökin, eikä kerro siitä kenellekään. Vaihtoehtoisesti miettisi, onko ”ystäväpiiri” oikea
Meidän perhe ei tykkää olla mökillä. Meillä on tosi kiva koti ja viihdymme hyvin täällä.
Oltiin kerran häissä ja istuimme samassa pöydässä ihmisten kanssa, joilla oli mökki. He eivät halunneet selkeesti puhua siitä ja en sitten udellut. Jälkikäteen kuultiin olivat ihmeissään , kun emme ole kysyneet lisätietoja yllätysvierailulle.
He siis itse kertoivat tulivat juuri mökiltä, kun on lähellä ja olin kysynyt jotain kysymyksiä, eivät halunneet puhua aiheesta. En sitten myös kysynyt lisää ja tämä ihmetytti.Onko sitä "että"-sanaa niin vaikea käyttää?
Täällähän on selvästi joku kirjoittaja joka ei tuota "että"-sanaa käytä, ja hänen kommenttinsa ja kirjoituksensa erottuvat juuri tuon takia. Joko hänelle sattuu todella paljon kaikenlaista tähän ketjun aiheeseen liittyen, tai sitten hän on kova keksimään päästään tarinoita.
Kolme tuttavapariskuntaa oli lähdössä viettämään kesälomaviikkoa vuokraamalleen hienolle vuokramökille kivaan paikkaan. He pyysivät meitä mieheni kanssa mukaan. Innostuttiin ensin, mutta sitten...
Muilla pariskunnilla olisi ollut omat makuuhuoneet, mutta meidät olisi majoitettu nukkumaan tupakeittiöön lisäsängyille. Lasku mökin vuokrasta olisi silti jaettu tasan kaikkien pariskuntien välillä eli olisimme maksaneet saman summan mökistä kuin muutkin pariskunnat SEKÄ vielä maksun lisäsängyistä. Lisäsängyt olisivat olleet meistä aiheutuvaa extrakulua joten meidän olisi pitänyt ne myös maksaa. Oltaisiin siis saatu huonoimmat nukkumapaikat ja maksettu eniten.
Oltiin joo, että kiitti ja ei taideta nyt tällä kertaa päästä mukaan reissuun.
Teinipoikani oli lähdössä laskettelemaan Lappiin kaveriporukkansa kanssa, kun selvisi, että saisivat käyttöönsä yhden pojan perheen lomaosakkeen Katinkullassa. No sehän sopi. Vähän ennen lähtöä kyseisen pojan äiti laittoi viestiä, että kustannus on 80-90 euroa per poika. Perusteena ilmeisesti se, että olisivat voineet vuokrata osakkeen, mutta kun oma poika meneekin sinne kavereineen, on heille korvattava potentiaaliset menetetyt vuokratulot.
Vierailija kirjoitti:
Teinipoikani oli lähdössä laskettelemaan Lappiin kaveriporukkansa kanssa, kun selvisi, että saisivat käyttöönsä yhden pojan perheen lomaosakkeen Katinkullassa. No sehän sopi. Vähän ennen lähtöä kyseisen pojan äiti laittoi viestiä, että kustannus on 80-90 euroa per poika. Perusteena ilmeisesti se, että olisivat voineet vuokrata osakkeen, mutta kun oma poika meneekin sinne kavereineen, on heille korvattava potentiaaliset menetetyt vuokratulot.
Tuliko tämä yllätyksenä ?
Olitko lähettämässä lastasi toisten nurkkiin ilmaiseksi ?
Aina ensimmäiseksi selvitetään mitä maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei lähdetty mökille kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yövieras3912873 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järjestämme vuosittain erään porukan kokoontumisen vuokrahuvilalla. Vuokrahuvilan hinta on kiinteä kuten vuokramökkien yleensäkin ja se jaetaan tasan kaikkien osallistuneiden kesken. Eräs osallistuja joutuikin lähtemään aikaisemmin ja päätti maksaa vain puolet vuokransa osuudesta, koska vietti huvilalla vain puolet suunnitellusta ajasta. Ei meinaa millään mennä perille että jos hän maksaa 60 euron sijaan vain 30€, jonkun muun pitää maksaa puuttuva 30€, koska itse huvilan vuokra ei muutu mihinkään sen mukaan montako ihmistä siellä yöpyy minäkin yönä. Se sama kokonaisvuokra on maksettava joka tapauksessa ja puuttuva osuus menee sitten lopulta järjestäjän pussista.
Mulla on kokemusta ns. tuolta toisella puolella olemisesta, eli olen se joka on joutunut lähtemään kesken kaiken pois. Meillä on ollut pitkään tapana kokoontua kaveriporukalla kerran kesässä mökille muutamaksi päiväksi. Reissu on suunniteltu aina niin, että matkataan kohteeseen yhteiskuljetuksella, ostetaan perussafkat, naposteltavat, juotavaa yms tarvikkeita yhteisesti ja jaetaan kustannukset tasan. Jos joku on halunnut jotain erikoisempaa juotavaa tai grillattavaa, niin ne on sitten jokainen hankkinut erikseen siihen lisäksi.
Pari kesää sitten oli tilanne, että tiesin jo etukäteen, että en voi olla paikalla muuta kuin yhden illan. Jouduin muutenkin himmailemaan juominkien suhteen, kun tiesin, että seuraavana päivänä pitää olla suht skarppina. Halusin joka tapauksessa lähteä mukaan tapaamaan kavereita joita ei tule muuten juurikaan nähtyä. Lähdin paikalle parin sadan kilomterin päähän omalla autolla ja ajattelin, että on helpointa ottaa mukaan omia eväitä sen verran, että pärjään yön yli. Perillä kohteessa kävi ilmi, että ruokaa ja juomaa on hankittu kolmelle päivälle myös minut huomioiden. Ruokailut eivät kuitenkaan menneet ihan nappiin sillä joku nälkäinen oli ensimmäisenä iltana syönyt minun osuuteni ruuista sillä välin, kun olin saunomassa ja jouduin tyytymään lähinnä ruuantähteisiin.
Kun sitten tuli laskun jakamisen aika, niin muu seurue oli laskenut kulut niin, että olen mukana maksamassa ihan yhtä suurta osuuttaa kuin kaikki muutkin. Laskeskelin, että mökkivuokran jälkeen noille syömilleni jämäruuille ja parille oluelle tuli hintaa n. 50 euroa. Summa ei tuntunut millään muotoa kohtuulliselta, mutta koska kyseessä on pitkään yhtä pitänyt kaveriporukka, niin maksoin sen kuitenkin.
Jos kyseessä olisi ollut reilu kaveriporukka, olisivat he halutessaan osanneet jyvittää osutesi. Yleensä näyttää olevan niin, että ahneimmat ovat tasajaon kannalla, koska silloin he saavat rohmuta eniten. Tämä on nähty ja koettu. Osin tällaisen vuoksi ovat välit viilenneet joihinkin entisiin hyvinä pitämiin kavereihin, koska se ahneus sitten näkyy usein muussakin.
Jyvittämisenkin voi ilmeisesti tehdä monella tapaa. Suunnittelimme mökkiviikonloppua vuokramökillä, omalta osaltani jäi suunnitteluasteelle kuultuani, että maksut jaetaan ruokakunnittain. Eli sinkku maksaa saman kuin pariskunta yhteensä. Siitäkin huolimatta, että joku olisi joutunut yöpymään olohuoneessa (todennäköisesti joku sinkuista, eihän nyt pariskunnalta voi sellaista vaatia).
Härskeihin pyyntöihin menee tämäkin tavallaan, näillä mökkireissuilla ärsyttää kun aina oletetaan että porukan sinkut ottavat suosiolla huonoimmat nukkumapaikat patjoilla ja meluisan olohuoneen sohvalla, ja pariskunnat saavat automaattisesti omat huoneet ja sängyt. Ihan samalla tavalla minäkin haluaisin aikuisena naisena mukavan nukkumapaikan ja omaa rauhaa kuin se parisuhteessa oleva kaverikin.
Eivät pariskunnat tarvitse nukkumapaikkaa, vaan panopaikan.
Pariskunnat varmaan voi olla sen kaksi päivää panematta, ihan siinä missä ne sinkutkin.
Omassa kaveripiirissä on tapana arpoa nukkumapaikat. Toki jos jossain huoneessa on vain yksi sänky, yksin matkaaja tarjoutuu yleensä ihan itse ottamaan sen. Näistä voi ihan keskustella etukäteen, jos nukkumajärjestys ei sovi, ei ole pakko lähteä nukaab
Meillä on kämpässä iso taittuva lasiovi, jonka peitteenä on sälekaihtimet. Miehen veli nykäisi kaihtimen narusta niin suurella voimalla, että mekanismi meni rikki. Mies oli käärmeissään, mutta veli pahoitteli ja lupasi korvata korjauksen. Korjaaja oli pakko kutsua heti seuraavana päivänä, sillä ilman kaihdinta ulkoa on erittäin hyvä näkyvyys olkkariin. Korjaukselle tuli hintaa 300 euroa, mistä miehen veli tyrmistyi ja kieltäytyi maksamasta. Hän intti, että on oikeastaan mieheni vika, että kaihdin meni rikki, sillä eihän hän voinut tietää, ettei narusta saisi vetää niin lujaa, ja että mitäs pitää asunnossaan sellaista kaihdinta joka ei kestä. Asiassa ei edetty mihinkään, ja lopulta ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin meidän maksaa lasku. Mitä tästä opimme? Jos et ole varma miten jokin juttu toisen kodissa toimii, älä koske siihen. Ja jos kaikesta huolimatta kosket, tunnusta vastuusi ja korvaa jos se menee rikki.
Isäni serkku ilmaantui mökkini pihalle asuntoautollaan. Olisi halunnut yöpyä muutaman yön ja käyttää sähköä, saunaa, vessaa keittiötä ja piha-aluetta. Oli minulle täysin vieras ihminen, jota en muista koskaan edes tavanneeni. Ilmoitin, että ei sovi tulla ja kerroin missä kunnan leirintäalue on. Ei ole sen koommin näkynyt, enkä tiedä mistä edes tiesi missä mökkini on kun isänikään ei ole pitänyt häneen yhteyttä vuosikymmeniin. Kyllä on omituisia ihmisiä nämä sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat, jotka kuvittelevat että jotain kiinnostaa jonkun etäisen sukulaisen passaaminen pelkän sukulaisuuden perusteella.
Kaverimme pyysi kerran minua päivystämään joulukinkkunsa paistumista,hänellä oli jotain menoa.En olisi millään viitsinyt juosta kotiemme väliä useita kertoja,vaikkei matka ollut pitkä.Lisäksi kinkku oli asetettu pelkälle ritilälle ja rasva valui pitkin uuninpohjaa ja ulos uunista.Seuraavalla kerralla olisin sanonut,että saavat puolestani jättää kinkun syömättä sinä jouluna jos ovat liian kiireisiä paistaakseen sen itse,mutta onneksi eivät pyytäneet enää.
Vierailija kirjoitti:
Kolme tuttavapariskuntaa oli lähdössä viettämään kesälomaviikkoa vuokraamalleen hienolle vuokramökille kivaan paikkaan. He pyysivät meitä mieheni kanssa mukaan. Innostuttiin ensin, mutta sitten...
Muilla pariskunnilla olisi ollut omat makuuhuoneet, mutta meidät olisi majoitettu nukkumaan tupakeittiöön lisäsängyille. Lasku mökin vuokrasta olisi silti jaettu tasan kaikkien pariskuntien välillä eli olisimme maksaneet saman summan mökistä kuin muutkin pariskunnat SEKÄ vielä maksun lisäsängyistä. Lisäsängyt olisivat olleet meistä aiheutuvaa extrakulua joten meidän olisi pitänyt ne myös maksaa. Oltaisiin siis saatu huonoimmat nukkumapaikat ja maksettu eniten.
Oltiin joo, että kiitti ja ei taideta nyt tällä kertaa päästä mukaan reissuun.
Pyysivät siis teidät mukaan ilmeisesti vaan "ylimääräisinä", että saisivat pienennettyä omia mökkikulujaan...
Tai sitten leivän muruset ja siemeniä auton päälle, niin varikset, lokit ym. tulee nokkimaan. Avot.