Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Anna mun kaikki kestää kirjoitti:

Menimme kaverimme mökille,meitä oli kolme pariskuntaa.Mökin omistaja sai toisen makuuhuoneen,yksi toinen kaveri toisen,me nukuimme mieheni kanssa keittiössä.Kun söimme aamiaista,otin voileivälle siivun makkaraa sekä siivun juustoa,johon yksi miehistä huomautti,että ota joko juustoa TAI makkaraa.Olimme maksaneet ruuat kimpassa.Meinasin kysyä,enkö ole maksanut molemmista. Syön yleensä vähän,nytkin otin vain yhden voileivän,jos olisin syönyt kaksi,toiseen olisin ottanut juustoa ja toiseen makkaraa,nyt säästyi kuitenkin yksi leipäpala ja ripaus margariiniä.Ei kyllä olisi tullut mieleen vahtia toisten annosten kokoja,vaikka yhdessä ruuat maksoimmekin.

Mä olisin ehkä hymyillyt leveästi, ottanut leikkelesiivun ja asetellut kaksi juustosiivua sen päälle. Nämä olisin kiertänyt kirsikkatomaatin tms. ympärille ja sullonut suuhuni. Nuolut sormeni söpösti tän jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menkää muualle vänkäämään lomaosakkeistanne.

Etkö saanut lomailla ilmaiseksi XD

Nämä lomaosakkeiden omistajat pitävät systeemiään mahtavana lottovoittona, toisaalta kys. osakkeita kaupataan tori. fi:ssä ja muuallakin, vaan kun eroon ei pääse ja vastikkeet juoksee.

Joka tapauksessa, kun alaikäisille luvataan yöpymiset porukan yhden jäsenen mökillä, olisi vähintäänkin kohtuullista kertoa heti kättelyssä, että majoituksesta peritään maksu. Eivät nämä ihmeelliset sumplimiset pisteineen, vaihtoineen ja vuokraamisineen kuulu yleissivistykseen. Lähtökohtaisesti omalta lapselta ja tämän kavereilta rahastaminen kuulostaa oudolts.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kummit pyysivät käymään kahvilla ja siellä odotti 5kpl influenssarokotteita  annettavaksi.

sh

Oliko rokotteissa neula ja kaikki tarvittava mukana?

Kauanko arvelet, että sulta olisi mennyt aikaa viiteen pistokseen?

Kun mulle on annettu rokotus, pistämiseen kuluu max. puoli minuuttia, ja siihen sisältyy pistoskohdan laastarointikin.

Joten en näe pyyntöä kohtuuttomana enkä hommaa sinua rasittavana.

Ei niitä rokotteita pistellä ilman että on ensiapuvälineet paikalla (adrenaliini, pistettävä kortisoni, ambu). Helppo on huudella kun ei tiedä.

Tätini on asunut Lontoossa 70-luvulta lähtien. Maailmalle lähtiessään hän ei enää ollut yhteydessä muuta kuin sisaruksiinsa ja näiden perheeseen.

Hän yllättyi melkoisesti, kun yli 40 vuoden hiljaiselon jälkeen häneen otti yhteyttä serkku, joka olisi halunnut tulla asumaan hänen luokseen parin viikon Lontoon-reissunsa ajaksi.

Ehkä hieman asian vierestä, mutta kerrotaan nyt kuitenkin..

Olen nainen ja olin loppukesästä nuotiopaikalla yksin, polttamasta roskia, kun huomasin läheisen kiven takaa minua tuijottavat miehen..

Otin käteeni pesäpallo mailan mittaisen oksan..

Miehen pää ilmestyi kiven takaa kymmeniä kertoja, kunnes minulta meni hermot ja huusin "mitä vittua sä touhuat siellä?"!

Mies tuli vähän ajan kuluttua esiin, esitti puhuvansa ainoastaan englantia, vaikka aksentti oli selvästi suomalainen 🤦🏻‍♀️

Siinä sitten hieman minua mittaillessa, vaikka minulla oli "pesis maila", vaikka olin (valehdellen) sanonut mieheni tulevan pian paikalle, oli tällä n. 20-25v jätkällä röyhkeyttä kysyä

"Haittaako sinua jos vedän käteen?" (Do You mind if I jerk off? = surkealla englannilla..)

Eipä ole yhtä pahasti mennyt 38 vuotiaana jauhot suuhun.. 😄😄😄

Lopulta sain sanottua, että on parempi lähteä lätkimään ennenkuin tulee oksasta.. sanoin suomeksi ja kummasti ymmärsi.. lähti sitten yleisen uimarannan suuntaan, joten ilmoitin myös poliisille.. luin paikallisista uutisista, että uimapuku koppien luota oli otettu kiinni itse-tyydyttäjä tuona päivänä.. Oliko oikeasti sen arvoista..

Tämä ei ole mitenkään härskeintä, vaan päinvastoin avuliasta, mutta: vuosia sitten juttelin tuttavalle ajatuksistani vaihtaa työpaikkaa. En pyytänyt apua enkä mitään muutakaan, mutta tuttu pisti tuulemaan. Hän soitti myöhemmin ja sanoi järjestäneensä minulle haastattelun omaa koulutustani huomattavasti alempiin avustaviin työtehtäviin. Hämmentyneenä sanoin, etten ole hakemassa tämäntyyppistä työtä. Tuttu käski minun soittaa haastattelijalle ja selvittää asia, koska kyseessä oli kuitenkin minun työhaastatteluni. Juu en soittanut.

Vierailija kirjoitti:

Eräs pariskunta tuli jonkin matkan päästä ostamaan miehelläni myynnissä ollutta autoa. Kaupat sovittiin ja pariskunta oli jo tekemässä lähtöä, kun mieheni kysyi, että mitenkäs se maksupuoli?

Pariskunta oli kuvitellut, että he voivat rauhassa ajella mieheni autolla takaisin kotiinsa yli 100 km päähän ja siellä vasta siirtää rahan nettipankissa. Suuttuivat, kun mies ilmoitti, että auto ei lähde minnekään ennenkuin rahat ovat hänellä. Auto ja rahat vaihtoivat lopulta omistajaa, mutta varsinkin pariskunnan naisosapuoli oli ollut hyvin närkästynyt.

Ihan mielenkiinnosta minkä , arvoinen auto olisi pitänyt saada "luotolla" kotiin ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuin vuokralla ja olin saanut hankittua uudet kalusteet, television ja astianpesukoneen. Tapasin miehen, jonka kanssa muutettiin yhteen mun vuokrakämppään. Omasta halustaan myi paljoa omia kalusteita pois, vaikka tiettyä elektroniikkaa olisi voinut säilyttää vaatehuoneessa tai kellarikomerossa. Eron tultua alkoi vaatimaan multa astianpesukonetta ja yritti viedä muutakin omaisuutta, jonka olin ostanut jo ennen miehen tapaamista. Kuvitteli, että mun pitäisi antaa sille tavaroita isoja ja kalliitaa käytötavaroita uuteen kotiin. 

Olen tästä vähän eri mieltä kuin ilmeisesti suurin osa peukuttelijoista. Aikuisten yhteenmuutossa yleensä on kaksin kappalein kaikkea isoa ja kallista, kuten televisiota, sohvaa, pesukonetta ym. Olisi reilua valita yhteiseen asuntoon tavarat tasan niin että molemmat saavat säilyttää jotain ja molemmat joutuvat myös luopumaan jostain. Joskus toinen kuitenkin luopuu omistaan yhteisen hyvän eteen, joko siksi että toiselle on tärkeää säilyttää itse valitsemansa sisutus ja toinen tähän myöntyy, tai muutetaan toisen asuntoon jossa kaikki on jo valmiina ja kätevämpää toisen laittaa omat tavaransa pois. Tällöin eron sattuessa olisi mielestäni ihan reilua että yhteenmuuttaessa hyötynyt puolestaan joustaisi eron tullessa ja auttaisi toista edes jotenkin uuden elämän alkuun.

Näin olen itsekin tehnyt ja erotessa jaettiin isot tavarat suunnilleen puoliksi miettimättä sitä kuka on milloinkin maksanut mistäkin. On ihan älyttömän kallista ostaa kerralla uusiksi pyykkikone, tiskikone, kaikki huonekalut, televisio ym. Myöskin sohvien, tiskikoneiden ja televisioiden säilyttely vaatehuoneessa tai kellarikomerossa vuosikaisia mahdollisen eron varalta kuulostaa aika hullunkuriselta. 

Minä, kun muutin ex-poikaystäväni luo, myin kaikki huonekalut ja kodinkoneet pois ja pidin rahat.

Minun kaikki oli vanhoja, vanhemmiltani saatuja.

Pesukoneen sain ilmaiseksi ja toin sen ratikalla.

Muutin hänen luo kahdella matkalaukulla.

Kun erosimme, oli vähän enemmän irtaimistoa. Muutin soluasuntoon.

Asuin siellä hetken, jonka jälkeen ostin ensimmäisen oman asunnon ja sinnekin irtaimisto tuli vähän kerralla.

Kyllstynyt kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei lähdetty mökille kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yövieras3912873 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjestämme vuosittain erään porukan kokoontumisen vuokrahuvilalla. Vuokrahuvilan hinta on kiinteä kuten vuokramökkien yleensäkin ja se jaetaan tasan kaikkien osallistuneiden kesken. Eräs osallistuja joutuikin lähtemään aikaisemmin ja päätti maksaa vain puolet vuokransa osuudesta, koska vietti huvilalla vain puolet suunnitellusta ajasta. Ei meinaa millään mennä perille että jos hän maksaa 60 euron sijaan vain 30€, jonkun muun pitää maksaa puuttuva 30€, koska itse huvilan vuokra ei muutu mihinkään sen mukaan montako ihmistä siellä yöpyy minäkin yönä. Se sama kokonaisvuokra on maksettava joka tapauksessa ja puuttuva osuus menee sitten lopulta järjestäjän pussista.

Mulla on kokemusta ns. tuolta toisella puolella olemisesta, eli olen se joka on joutunut lähtemään kesken kaiken pois. Meillä on ollut pitkään tapana kokoontua kaveriporukalla kerran kesässä mökille muutamaksi päiväksi. Reissu on suunniteltu aina niin, että matkataan kohteeseen yhteiskuljetuksella, ostetaan perussafkat, naposteltavat, juotavaa yms tarvikkeita yhteisesti ja jaetaan kustannukset tasan. Jos joku on halunnut jotain erikoisempaa juotavaa tai grillattavaa, niin ne on sitten jokainen hankkinut erikseen siihen lisäksi.

Pari kesää sitten oli tilanne, että tiesin jo etukäteen, että en voi olla paikalla muuta kuin yhden illan. Jouduin muutenkin himmailemaan juominkien suhteen, kun tiesin, että seuraavana päivänä pitää olla suht skarppina. Halusin joka tapauksessa lähteä mukaan tapaamaan kavereita joita ei tule muuten juurikaan nähtyä. Lähdin paikalle parin sadan kilomterin päähän omalla autolla ja ajattelin, että on helpointa ottaa mukaan omia eväitä sen verran, että pärjään yön yli. Perillä kohteessa kävi ilmi, että ruokaa ja juomaa on hankittu kolmelle päivälle myös minut huomioiden. Ruokailut eivät kuitenkaan menneet ihan nappiin sillä joku nälkäinen oli ensimmäisenä iltana syönyt minun osuuteni ruuista sillä välin, kun olin saunomassa ja jouduin tyytymään lähinnä ruuantähteisiin.

Kun sitten tuli laskun jakamisen aika, niin muu seurue oli laskenut kulut niin, että olen mukana maksamassa ihan yhtä suurta osuuttaa kuin kaikki muutkin. Laskeskelin, että mökkivuokran jälkeen noille syömilleni jämäruuille ja parille oluelle tuli hintaa n. 50 euroa. Summa ei tuntunut millään muotoa kohtuulliselta, mutta koska kyseessä on pitkään yhtä pitänyt kaveriporukka, niin maksoin sen kuitenkin.

Jos kyseessä olisi ollut reilu kaveriporukka, olisivat he halutessaan osanneet jyvittää osutesi. Yleensä näyttää olevan niin, että ahneimmat ovat tasajaon kannalla, koska silloin he saavat rohmuta eniten. Tämä on nähty ja koettu. Osin tällaisen vuoksi ovat välit viilenneet joihinkin entisiin hyvinä pitämiin kavereihin, koska se ahneus sitten näkyy usein muussakin.

Jyvittämisenkin voi ilmeisesti tehdä monella tapaa. Suunnittelimme mökkiviikonloppua vuokramökillä, omalta osaltani jäi suunnitteluasteelle kuultuani, että maksut jaetaan ruokakunnittain. Eli sinkku maksaa saman kuin pariskunta yhteensä. Siitäkin huolimatta, että joku olisi joutunut yöpymään olohuoneessa (todennäköisesti joku sinkuista, eihän nyt pariskunnalta voi sellaista vaatia).

Härskeihin pyyntöihin menee tämäkin tavallaan, näillä mökkireissuilla ärsyttää kun aina oletetaan että porukan sinkut ottavat suosiolla huonoimmat nukkumapaikat patjoilla ja meluisan olohuoneen sohvalla, ja pariskunnat saavat automaattisesti omat huoneet ja sängyt. Ihan samalla tavalla minäkin haluaisin aikuisena naisena mukavan nukkumapaikan ja omaa rauhaa kuin se parisuhteessa oleva kaverikin. 

Eivät pariskunnat tarvitse nukkumapaikkaa, vaan panopaikan.

Pariskunnat varmaan voi olla sen kaksi päivää panematta, ihan siinä missä ne sinkutkin.

Omassa kaveripiirissä on tapana arpoa nukkumapaikat. Toki jos jossain huoneessa on vain yksi sänky, yksin matkaaja tarjoutuu yleensä ihan itse ottamaan sen. Näistä voi ihan keskustella etukäteen, jos nukkumajärjestys ei sovi, ei ole pakko lähteä nukaab

Tästä käydään keskustelua lähes joka vuosi ja me sinkut ollaan ehdotettu arpomista, vuorosysteemiä niin että jokainen pääsisi vuorovuosittain huoneeseen nukkumaan, jyvitystä niin että huoneissa ja sängyissä nukkuvat maksaisivat enemmän ja monia muitakin vaihtoehtoja. Pariskunnat ei suostu näihin, vaan mielestään ansaitsevat nuo sänkypaikat koska ovat pariskuntia. 

Meillä ei ole edes ongelmana tuollaiset yhden sängyn huoneet (sehän olisi ihan luksusta yksin matkaavalle!), vaan se että nämä huonommat paikat ovat sohvilla ja patjoilla esim. oleskeluhuoneen ja tupakeittiön nurkassa, missä yökyöpelit pitävät iltaa pikkutunneille asti ja aamuvirkut heräävät aikaisin kokkailemaan ja kolistelemaan. Me sinkut menisimme mielellämme vaikka patjojen kanssa jonkin makuuhuoneen lattialle, kunhan saisi vain vedettyä oven kiinni perässään kun haluaa nukkua. 

Pois jäänti on toki vaihtoehto, mutta ei haluaisi jättäytyä pois perinteisestä ja muutoin mahtavasta reissusta vain siksi ettei ole parisuhteessa. 

Paras vaihtoehto on tietysti vauvapalstalla valittaminen ja mariseminen. Niin on vaikeaa.

Parhaan huoneen varaajakin näköjään ilmoittautui mukaan.

Ja saattaa hyvinkin olla, että ei sillä koiralla ollut mitään hätää. Mun velikin yritti usein pummata rahaa ja kyllä aina joku säälittävä syy löytyi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuin vuokralla ja olin saanut hankittua uudet kalusteet, television ja astianpesukoneen. Tapasin miehen, jonka kanssa muutettiin yhteen mun vuokrakämppään. Omasta halustaan myi paljoa omia kalusteita pois, vaikka tiettyä elektroniikkaa olisi voinut säilyttää vaatehuoneessa tai kellarikomerossa. Eron tultua alkoi vaatimaan multa astianpesukonetta ja yritti viedä muutakin omaisuutta, jonka olin ostanut jo ennen miehen tapaamista. Kuvitteli, että mun pitäisi antaa sille tavaroita isoja ja kalliitaa käytötavaroita uuteen kotiin. 

Olen tästä vähän eri mieltä kuin ilmeisesti suurin osa peukuttelijoista. Aikuisten yhteenmuutossa yleensä on kaksin kappalein kaikkea isoa ja kallista, kuten televisiota, sohvaa, pesukonetta ym. Olisi reilua valita yhteiseen asuntoon tavarat tasan niin että molemmat saavat säilyttää jotain ja molemmat joutuvat myös luopumaan jostain. Joskus toinen kuitenkin luopuu omistaan yhteisen hyvän eteen, joko siksi että toiselle on tärkeää säilyttää itse valitsemansa sisutus ja toinen tähän myöntyy, tai muutetaan toisen asuntoon jossa kaikki on jo valmiina ja kätevämpää toisen laittaa omat tavaransa pois. Tällöin eron sattuessa olisi mielestäni ihan reilua että yhteenmuuttaessa hyötynyt puolestaan joustaisi eron tullessa ja auttaisi toista edes jotenkin uuden elämän alkuun.

Näin olen itsekin tehnyt ja erotessa jaettiin isot tavarat suunnilleen puoliksi miettimättä sitä kuka on milloinkin maksanut mistäkin. On ihan älyttömän kallista ostaa kerralla uusiksi pyykkikone, tiskikone, kaikki huonekalut, televisio ym. Myöskin sohvien, tiskikoneiden ja televisioiden säilyttely vaatehuoneessa tai kellarikomerossa vuosikaisia mahdollisen eron varalta kuulostaa aika hullunkuriselta. 

Minä, kun muutin ex-poikaystäväni luo, myin kaikki huonekalut ja kodinkoneet pois ja pidin rahat.

Minun kaikki oli vanhoja, vanhemmiltani saatuja.

Pesukoneen sain ilmaiseksi ja toin sen ratikalla.

Muutin hänen luo kahdella matkalaukulla.

Kun erosimme, oli vähän enemmän irtaimistoa. Muutin soluasuntoon.

Asuin siellä hetken, jonka jälkeen ostin ensimmäisen oman asunnon ja sinnekin irtaimisto tuli vähän kerralla.

Veit pesukoneen sporalla?? Siis mitä mä en nyt snaijaa?? 😂😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asuin vuokralla ja olin saanut hankittua uudet kalusteet, television ja astianpesukoneen. Tapasin miehen, jonka kanssa muutettiin yhteen mun vuokrakämppään. Omasta halustaan myi paljoa omia kalusteita pois, vaikka tiettyä elektroniikkaa olisi voinut säilyttää vaatehuoneessa tai kellarikomerossa. Eron tultua alkoi vaatimaan multa astianpesukonetta ja yritti viedä muutakin omaisuutta, jonka olin ostanut jo ennen miehen tapaamista. Kuvitteli, että mun pitäisi antaa sille tavaroita isoja ja kalliitaa käytötavaroita uuteen kotiin. 

Olen tästä vähän eri mieltä kuin ilmeisesti suurin osa peukuttelijoista. Aikuisten yhteenmuutossa yleensä on kaksin kappalein kaikkea isoa ja kallista, kuten televisiota, sohvaa, pesukonetta ym. Olisi reilua valita yhteiseen asuntoon tavarat tasan niin että molemmat saavat säilyttää jotain ja molemmat joutuvat myös luopumaan jostain. Joskus toinen kuitenkin luopuu omistaan yhteisen hyvän eteen, joko siksi että toiselle on tärkeää säilyttää itse valitsemansa sisutus ja toinen tähän myöntyy, tai muutetaan toisen asuntoon jossa kaikki on jo valmiina ja kätevämpää toisen laittaa omat tavaransa pois. Tällöin eron sattuessa olisi mielestäni ihan reilua että yhteenmuuttaessa hyötynyt puolestaan joustaisi eron tullessa ja auttaisi toista edes jotenkin uuden elämän alkuun.

Näin olen itsekin tehnyt ja erotessa jaettiin isot tavarat suunnilleen puoliksi miettimättä sitä kuka on milloinkin maksanut mistäkin. On ihan älyttömän kallista ostaa kerralla uusiksi pyykkikone, tiskikone, kaikki huonekalut, televisio ym. Myöskin sohvien, tiskikoneiden ja televisioiden säilyttely vaatehuoneessa tai kellarikomerossa vuosikaisia mahdollisen eron varalta kuulostaa aika hullunkuriselta. 

Minä, kun muutin ex-poikaystäväni luo, myin kaikki huonekalut ja kodinkoneet pois ja pidin rahat.

Minun kaikki oli vanhoja, vanhemmiltani saatuja.

Pesukoneen sain ilmaiseksi ja toin sen ratikalla.

Muutin hänen luo kahdella matkalaukulla.

Kun erosimme, oli vähän enemmän irtaimistoa. Muutin soluasuntoon.

Asuin siellä hetken, jonka jälkeen ostin ensimmäisen oman asunnon ja sinnekin irtaimisto tuli vähän kerralla.

Veit pesukoneen sporalla?? Siis mitä mä en nyt snaijaa?? 😂😂

täytyy nostaa hattua ja raahaa peukoneen ratikassa

Paras kaverini meni naimisiin ja olin kaasona. Asuin ulkomailla silloin, ihan Euroopassa, mutta matkaa oli kuitenkin. Ensin oli polttarit noin kuukausi ennen häitä, joten kävin sitä varten Suomessa niitä järjestämässä. Rahaa, aikaa ja melkein hermotkin paloi. Sitten uudelleen Suomeen häihin, koska oli työ asuinmaassa, niin en tietenkään voinut näitä molempia millään yhdellä pitkällä reissulla suorittaa. Häiden järjestelyä parin päivän ajan ennen h-hetkeä. Kutsussa luki, että "tärkeintä on läheisten läsnäolo, eivätkä lahjat" tai jotakin vastaavaa. Laitoin kuitenkin satasen lahjarahaa tilille. 

Häiden jälkeen seuraavana päivänä kaverilta tuli tekstiviesti, että olivat tarkistaneet lahjatilin ja annoin noin vähän - missä on loput?! Hieman viileni välit tämän jälkeen.. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teinipoikani oli lähdössä laskettelemaan Lappiin kaveriporukkansa kanssa, kun selvisi, että saisivat käyttöönsä yhden pojan perheen lomaosakkeen Katinkullassa. No sehän sopi. Vähän ennen lähtöä kyseisen pojan äiti laittoi viestiä, että kustannus on 80-90 euroa per poika. Perusteena ilmeisesti se, että olisivat voineet vuokrata osakkeen, mutta kun oma poika meneekin sinne kavereineen, on heille korvattava potentiaaliset menetetyt vuokratulot.

No olisiko niiden pitänyt päästää sinun poikasi ilmaiseksi sinne? Kyllähän noissa lomaosakkeissa on kaikenlaisia kuluja, esim vastike yms. Ei se ole ilmaista lystiä omistajillekaan. Minun mielestäni esim. tuo 80 euroa monesta päivästä on todella pikkusumma, kun verrataan yleensä tuollaisten lomahuoneistojen vuokria.

Mun mielestäni on iso ero siinä onko poika ensin kutsuttu toisen perheen lomaosakkeelle ja myöhemmin ilmoitettu maksusta. Vai alunperinkin tiedetty että mennään maksulliseen majoitukseen. Täältä vauvasta saa silloin tällöin lukea juttuja niistä tapauksista että ensin henkilö on kutsuttu jonnekin tai luvattu antaa vaikka vauvanvaatteita, (vapaaehtoisesti, jopa tyrkyttämällä) ja myöhemmin on pyydetty maksua.

Omissa piireissäni ei koskaan pyydetä maksua jos on kutsuttu tai luvattu. Kaikista mahdollisista maksuista sovitaan aina etukäteen.

Melkoisia kynnysmattoja Suomi puolillaan.

Pitäkää puolenne ihmiset.

Vierailija kirjoitti:

Lapsellani on diabetes. Yksi kaveri pyysi että antaisin hänelle lapseni yhden verensokerimittarin ja liuskoja että hän voisi välillä mittailla sokereitaan, hänellä ei ollut diabetesta. Sama kaveri pyysi minua kylään ja kun suostuin niin perään tuli pyyntö hakea hänen paketti postista. Oli tosi iso ja painava paketti ja mun piti raahata se hänen asuntoon.

Sinä siis menit ensin kaverisi luokse hakemaan valtakirjan, että saat paketin lunastettua postissa, eikä kaverisi lähtenyt mukaan kantoavuksi? Todella uskottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei lähdetty mökille kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yövieras3912873 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjestämme vuosittain erään porukan kokoontumisen vuokrahuvilalla. Vuokrahuvilan hinta on kiinteä kuten vuokramökkien yleensäkin ja se jaetaan tasan kaikkien osallistuneiden kesken. Eräs osallistuja joutuikin lähtemään aikaisemmin ja päätti maksaa vain puolet vuokransa osuudesta, koska vietti huvilalla vain puolet suunnitellusta ajasta. Ei meinaa millään mennä perille että jos hän maksaa 60 euron sijaan vain 30€, jonkun muun pitää maksaa puuttuva 30€, koska itse huvilan vuokra ei muutu mihinkään sen mukaan montako ihmistä siellä yöpyy minäkin yönä. Se sama kokonaisvuokra on maksettava joka tapauksessa ja puuttuva osuus menee sitten lopulta järjestäjän pussista.

Mulla on kokemusta ns. tuolta toisella puolella olemisesta, eli olen se joka on joutunut lähtemään kesken kaiken pois. Meillä on ollut pitkään tapana kokoontua kaveriporukalla kerran kesässä mökille muutamaksi päiväksi. Reissu on suunniteltu aina niin, että matkataan kohteeseen yhteiskuljetuksella, ostetaan perussafkat, naposteltavat, juotavaa yms tarvikkeita yhteisesti ja jaetaan kustannukset tasan. Jos joku on halunnut jotain erikoisempaa juotavaa tai grillattavaa, niin ne on sitten jokainen hankkinut erikseen siihen lisäksi.

Pari kesää sitten oli tilanne, että tiesin jo etukäteen, että en voi olla paikalla muuta kuin yhden illan. Jouduin muutenkin himmailemaan juominkien suhteen, kun tiesin, että seuraavana päivänä pitää olla suht skarppina. Halusin joka tapauksessa lähteä mukaan tapaamaan kavereita joita ei tule muuten juurikaan nähtyä. Lähdin paikalle parin sadan kilomterin päähän omalla autolla ja ajattelin, että on helpointa ottaa mukaan omia eväitä sen verran, että pärjään yön yli. Perillä kohteessa kävi ilmi, että ruokaa ja juomaa on hankittu kolmelle päivälle myös minut huomioiden. Ruokailut eivät kuitenkaan menneet ihan nappiin sillä joku nälkäinen oli ensimmäisenä iltana syönyt minun osuuteni ruuista sillä välin, kun olin saunomassa ja jouduin tyytymään lähinnä ruuantähteisiin.

Kun sitten tuli laskun jakamisen aika, niin muu seurue oli laskenut kulut niin, että olen mukana maksamassa ihan yhtä suurta osuuttaa kuin kaikki muutkin. Laskeskelin, että mökkivuokran jälkeen noille syömilleni jämäruuille ja parille oluelle tuli hintaa n. 50 euroa. Summa ei tuntunut millään muotoa kohtuulliselta, mutta koska kyseessä on pitkään yhtä pitänyt kaveriporukka, niin maksoin sen kuitenkin.

Jos kyseessä olisi ollut reilu kaveriporukka, olisivat he halutessaan osanneet jyvittää osutesi. Yleensä näyttää olevan niin, että ahneimmat ovat tasajaon kannalla, koska silloin he saavat rohmuta eniten. Tämä on nähty ja koettu. Osin tällaisen vuoksi ovat välit viilenneet joihinkin entisiin hyvinä pitämiin kavereihin, koska se ahneus sitten näkyy usein muussakin.

Jyvittämisenkin voi ilmeisesti tehdä monella tapaa. Suunnittelimme mökkiviikonloppua vuokramökillä, omalta osaltani jäi suunnitteluasteelle kuultuani, että maksut jaetaan ruokakunnittain. Eli sinkku maksaa saman kuin pariskunta yhteensä. Siitäkin huolimatta, että joku olisi joutunut yöpymään olohuoneessa (todennäköisesti joku sinkuista, eihän nyt pariskunnalta voi sellaista vaatia).

Härskeihin pyyntöihin menee tämäkin tavallaan, näillä mökkireissuilla ärsyttää kun aina oletetaan että porukan sinkut ottavat suosiolla huonoimmat nukkumapaikat patjoilla ja meluisan olohuoneen sohvalla, ja pariskunnat saavat automaattisesti omat huoneet ja sängyt. Ihan samalla tavalla minäkin haluaisin aikuisena naisena mukavan nukkumapaikan ja omaa rauhaa kuin se parisuhteessa oleva kaverikin. 

Eivät pariskunnat tarvitse nukkumapaikkaa, vaan panopaikan.

Pariskunnat varmaan voi olla sen kaksi päivää panematta, ihan siinä missä ne sinkutkin.

Omassa kaveripiirissä on tapana arpoa nukkumapaikat. Toki jos jossain huoneessa on vain yksi sänky, yksin matkaaja tarjoutuu yleensä ihan itse ottamaan sen. Näistä voi ihan keskustella etukäteen, jos nukkumajärjestys ei sovi, ei ole pakko lähteä nukaab

Tästä käydään keskustelua lähes joka vuosi ja me sinkut ollaan ehdotettu arpomista, vuorosysteemiä niin että jokainen pääsisi vuorovuosittain huoneeseen nukkumaan, jyvitystä niin että huoneissa ja sängyissä nukkuvat maksaisivat enemmän ja monia muitakin vaihtoehtoja. Pariskunnat ei suostu näihin, vaan mielestään ansaitsevat nuo sänkypaikat koska ovat pariskuntia. 

Meillä ei ole edes ongelmana tuollaiset yhden sängyn huoneet (sehän olisi ihan luksusta yksin matkaavalle!), vaan se että nämä huonommat paikat ovat sohvilla ja patjoilla esim. oleskeluhuoneen ja tupakeittiön nurkassa, missä yökyöpelit pitävät iltaa pikkutunneille asti ja aamuvirkut heräävät aikaisin kokkailemaan ja kolistelemaan. Me sinkut menisimme mielellämme vaikka patjojen kanssa jonkin makuuhuoneen lattialle, kunhan saisi vain vedettyä oven kiinni perässään kun haluaa nukkua. 

Pois jäänti on toki vaihtoehto, mutta ei haluaisi jättäytyä pois perinteisestä ja muutoin mahtavasta reissusta vain siksi ettei ole parisuhteessa. 

Puhut monikossa sinkuista. Mikä ihme estää teitä sinkkuja vuokraamasta lähistöltä vähän parempaa huvilaa, jossa jokaiselle teistä on oma huone? Homehtukoot pariskunnat omaan mökkiinsä keskenään.

Paras tapa jakaa nukkumapaikat on nukkumaanmenojärjestyksen mukaan. Sitten ei kukaan aikaisin nukahtava joudu sietämään yökyöpeleitä.

Päätimme aika ajoin auttaa hieman huono-osaista hyvänpäiväntuttua ( paljastuikin sitten alkoholistiksi) viemällä hänelle silloin tällöin ruokaa, kun hänen rahansa olivat lopussa. Muutaman kerran jälkeen alkoi tulla jos jonkinlaista vaatimuslistaa, ei edes toiveita, mitä ruoan pitäisi olla ja kuinka usein sitä tulisi tuoda. Hiljaa mielessäni päätin, että jos rahat riittävät viinaan, niin riittävät ne ruokaankin. Syököön vaikka pahvilaatikoita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyväksikäyttäjän lempislogan: "onko sulla jotain menoa xx iltana?". Ja sitten olet lirissä, jos menet sanomaan, ettei ole menoa. Ei voi suoraan kysyä, että "ehditkö avuksi xx päivänä?" vaan ajaa toinen ansaan kysellä menoja... Onneksi tuohon voi opetella sujuvasti käyttämään keksittyjä menoja jo valmiiksi, kun oppii tajuamaan pelinhengen.

Jos on edes haalea aavistus jostain epämiellyttävästä voi tuohon vastata monella tavalla ja pakottaa toisen kertomaan ensin katalasta hyväksikäyttöyrityksestään:

- Mitä sulla oli mielessä?

- Miten niin?

- Miksi kysyt?

- Kuinka niin?

- Kui?

Jos vastaus on "Mulla olisi yksi juttu" on vaan pakko jankata "Ai mikä?" niin kauan että toinen paljastaa aikeensa ensin. Sitten voi sanoa vaikka suoraan ettei aio osallistua sihen syytä antamatta. Tai keksiä sitten sen syyn.

Mä sanon nykyään näihin aivan kaikkiin, että "riippuu siitä mitä oot vailla". Jotkut tuntuu vähän hätkähtävän, mutta ei ole kukaan vielä ainakaan tuosta vastauksesta suuttunut. Sitä seuraavasta kieltäytymisestä toki vaikka kuinka moni.