Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Vierailija kirjoitti:

Minusta oli aika härskiä, kun kaveriporukassa (naisia) oli suunniteltu, mitä viedä kylään mennessä juuri muuttaneelle kaverille, kun hän oli kutsunut meidät neljä naista kahville. Lahjaan olisi pitänyt osallistua neljällä kympillä per nenä, jotta olisi saatu joku lahjakortti hemmotteluhoitoon jne. Ei siinä mitään, voi olla ajattelematontakin, porukassa on kaksi tosi hyvätuloista, eivät ehkä ajattele asiaa, mutta minulla oli ollut itselläni juuri äskettäin silloin aika isot synttäribileet, ja nämä kaksi hyvätuloista toivat minulle 10 euron arvoisen lahjan, puoliksi. Siksi tuntui aika röyhkeältä. 

Mua jotenkin ihan kohtuuttomasti riepoo nää eriarvoistavat "kaverit". Onhan se ihan ymmärrettävää, että toisista tykkää enemmän kuin toisista, mutta ei sitä tarvitsisi hieroa sen vähempiarvoisen naamaan, saati vaatia sitä osallistumaan jonkun "paremman kaverin" lahjomiseen.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä muista, mutta minusta on vähän härskiä, kun sellaiselle kaverille, joka menee kolmatta kertaa naimisiin, järjestetään polttareita traditioineen. Ja niihin pitäisi investoida 50-100 euroa. Ihan mielelläni voisin pistää sen 50 e jonkun ekaa kertaa avioituvan kemuihin, mutta uusintakierroksella olevan kohdalla tulee nolo olo.

Musta häät ovat ihania.

Kun olin nuori, reilu 20 v, me järjestettiin keskenään polttareita.

Mun sisko oli töissä hotellissa ja mentiin aina Turkuun, Tampereelle tai Imatralle/Mikkeliin. En enää muista, kun tästä on yli 25 v. Kerran oltiin Kuopiossakin.

Olin ollut kultasepänliikkeessä töissä ja ihmiset toivat romukultasormuksia, sain ostaa niitä.

Jokainen oli vuoronperään morsian. Myytiin Brumbergin suukkoja ja en muista mitä kaikkea. Oltiin kaikki nuoria ja nättejä ja saatiin hyvin rahaa myynnistä.

Sitten, kun alettiin oikeesti menemään naimisiin, ei tämän porukan ulkopuolisilla riittänyt aina huumori, kun oli Tainan 5.t polttarit.

Oo sitä nuoruutta.

Anders kirjoitti:

Voi hyvänen aika taas kerran! Ei voi kuin todeta, että kaikenlaista maa päällään kantaa. Miten te ihmiset kutsutte ystäviksi tai edes tuttaviksi tuollaisia härskejä hyväksikäyttäjiä ja siipeilijöitä, joita nytkin monissa viime päivien tarinoissa on ollut? Ei kenenkään kanssa ole pakko olla kaveria tai edes väleissä jos ei siitä saa itselleen mitään vaan aina on se antava osapuoli. Pitkähkön elämäni aikana en ole kertaakaan törmännyt tuon kaltaisiin tyyppeihin omassa elämässäni. En epämääräisiin rahan tai tavaran lainaajiin, en epämiellyttäviin vieraisiin, en ihmeellisiin avunpyyntösoittoihin tai ylipäätään mihinkään, josta olisi ollut isompaa harmia tai mielen pahoitusta itselle. Katsokaa nyt hiukan, millaisten ihmisten kanssa liikutte ja elätte ja heittäkää tuollaiset luojan mieliharmit huitsin jorpakkoon.

Siis ystävistäkin voi paljastua puolia, joita ei aikaisemmin ole voinut tullakaan esille. Kirjoitin ketjun 5695 tapahtuman, jolloin oma vuoteeni oli otettu luvattomasti käyttöön ja jouduin nukkumaan yöni toisaalla. Kyseisellä hetkellä, jotta vierailu saatiin toteuttua säädyllisesti ja kutakuinkin riidattomasti oli viisain antaa periksi. 

Myöhemmin kun antaa palautetta, niin "ystävä" loukkaantuu ja on mielensäpahoittaja sekä vaatii anteeksipyyntöä.

Harva meistä on niin taitava, että osaisi jo ensitapaamisella kykenevä erottelemaan minkälaisia taipumuksia kelläkin on. 

Kaveri pyysi "henkiseksi tueksi" tatuoinnin ottoon toiseen kaupunkiin, n. 3 tunnin ajomatkan päähän, ja vaatimalla vaati mua mukaan vaikka sanoin että mulla on ainoa vapaapäivä aikoihin silloin. Kertoi et voin lukea siellä vaikka lehtiä ja pyöriä ympäristössä yms. No paikka oli ihan keskellä ei mitään ja tatuoinnin teko kesti lähemmäs kuusi tuntia. Takasinmenomatkalla pysähdyttiin huoltoasemalle, jossa jouduin tietty maksamaan omat ruokani. Paras osuus kuitenkin tuli jälkikäteen, kun pyysi mua facebook-viestillä osallistumaan bensakuluihin puoliksi.

Vierailija kirjoitti:

Tämä sattui Leppävirralla joskus noin vuonna 1999. 

Alkon takapihalla seisoskeltiin juomassa vähän "miestä väkevämpää". Kello taisi olla jotain 20. No siihenhän ilmestyy joku satanan spede kyselemään, että oisko heittää huikkaa. Sanoin että ei heitetä, jos et anna rahaa tai jotain vastapalvelusta. LUpasi auttaa mua muutossa, kun seuraavana päivänä oli muuttopäivä. No jes ei muuta kun osoite kaverin käteen ja huikkaa poskeen. Laivurintiellä asuin. Siellä sitten odottelin muuttopäivänä, että tämä spede ilmaantuisi paikalle. Tulikin, kun oli melkein kaikki saatu vietyä. Kantoi sitten jonkun pienen laatikon auton perälle. Ja arvatkaas mitä? °Taas olisi pitänyt saada hiukka!

"Kun autoin muutossa ja kikkea, etkö edes huikkaa tarjoa?"

Sanoin että tämä oli vastapalvelus siitä edellisestä huikasta.

"Ai siitä, no sehän oli kato eilen, kuka vnahoja muistelee."

Päätin että tämä kaveri lähti nyt porukasta, ja lähdettiin kovaa vauhtia ajamaan uuteen osoitteeseen Savonkadulle. Mutta eikös kveri lähtenyt mopopyörällä perään!

No siinä sitten päätettiin että eipä näytetä, missä uusi asunto on, vaan lähdetäänkin ajamaan Kurjalaan asti, jos saataisiin mies häivytettyä perästä. Jonnekin puolille tielle asti se suerasi, vaan jossain vaiheessa tuntui päättävän etä paskat, tuo kaveri muuttaa jonnekin ihan peräkylille, ei kannta seurata.

No sitten ajettiin vaan takaisin keskustaan ja ei kun laatikoit kantamaan. Muutto meni kivasti ja sitten ne oikeat muuttomiehet saivat huikkansa.

No sittenpä seuraavana päivänä taas Alkone dessä on sama kaveri huikkaa vaatimassa! Annettiin turpaan porukalla. Yö meni putkassa, mutta kyllä tuli hyvä  mieli. Ja asun samasa kämpässä edelleen.

Nauroin tälle ääneen ainakin 4 minuuttia. Aivan ihme tarina 😂

Upeeta kirjoitti:

Teen tatuointeja ja eräs "kaveri"pariskunta, johon olin hetki sitten tutustunut halusi tilata mulle puoliksi väkisin tarvikkeita. Kieltäydyin monesti ja sanoin, että ei tarvii ja tilaan itse sitten kun on tarve. He kuitenkin hanakasti halusi ne tilata ja "auttaa" (en käsitä miks ne luuli mun tarvitsevan jotenkin apua). Tarvikkeet maksoi sitten joku 70€ ja tein heille kiitokseksi kummallekkin kuvat, jotka todellakin olis ollu reilusti yli 70€ arvoisia. No tein sitten luonnollisesti muillekin kuvia niistä tarvikkeista ja kun tää pariskunta sai siitä kuulla, niin ne saivat ihan silmittömät raivarit mulle. En olis kuulemma saanut tehdä muille niillä tarvikkeilla kuvia, ainoastaan heille. Ei olettivat, että mä oisin tehnyt niillä kaikilla 20neulalla yms. heille pelkästään kuvia ja he olis saanu ne kaikki tatuoinnit sillä 70€, jonka maksoivat niistä tarvikkeista. Yritin selittää, että eihän tossa oo mitää logiikkaa, kun en mä niitä kuvia huvikseen tee tai varsinkaan käytännössä ilmaseks. Olis meinaa suhteellisen paska tuntiliksa. No tästä ne kimpaantu niin paljon, että hakivat sitten tarvikkeet multa pois. En oo näistä sankareista kuullu sen jälkeen mitään, mutta eipä kyllä oo ollu ikäväkään. Mutta ainakin selvis, että miks ne niin väkisin halus ne tarvikkeet mulle tilata :D

Symppaan sua. T: toinen tatuoija

Alalla myöskin hyvin yleistä, varsinkin aloittaessa, että hyvänpäivän tutut ottavat yhteyttä ja vaativat tatuointeja kaljapalkalla. Itseäni lisäksi lähestyneet kaiken maailman oman elämänsä somejulkkis-wannabet ja instagram-"influencerit" haluavat ilmaisia tatuointeja ja vastineeksi saa "hyvää kokemusta ja some-näkyvyyttä". Kiitos vain, mutta hyvä kokemus ja some-näkyvyys tästä keissistä ei kelpaa maksuvälineeksi ruokakaupan kassalla.

Aikanaan tuli ero edellisesta puolisosta erinäisistä syistä. Elätin perusduunarina tätä akateemista ikuisopiskelijaa lähes koko suhteen ajan 10v. , sitten piti saada pari kersaa oheen, kun biologinen kello tikitti niin kovaa. Sai ekan lapsen myötä, vuoden kestäneen raskaudenjälkeisen masennuksen, jonka aikana hoidin koko huushollin. Sapuskat, pyykit, koiranulkoilutukset oman päivätyön ohessa, sekä lapsenhoidon koko sen ulkopuolisena aikana, kun en ollut töissä tai hoitamassa talousasioita, kun hän oli niin rasittunut ja piti opiskella opintoja, joita ei sitten koskaan suorittanutkaan. Omia harrastuksia minulla ei luonnollisesti enää ollut, eikä kavereita saanut tavata, jälkimmäisten kohdalla sai järjettömät raivarit. Sain kuitenkin pakotettua psykologille ja ei kelvannut sekään, kuulemma ei osannut hommiaan. Halusi sitten yllättäen toisen lapsen, josta kieltäydyin ja kas kummaa tuli taas tiineeksi, en tiedä miten. Pyhän hengen vai jonkin sivusuhteen kautta. Erohan tuossa tuli, no eipä suostunut muuttamaan omistamastani kämpästä pois vaan heitti minut pihalle, lasten vuoksi en jaksanut tuostakaan tapella, oletin että saan omani takaisin jossain vaiheessa. Olin käytännössä puoli vuotta asunnottomana, kunnes sain vuokrakämpän itselleni hommattua, jolloin yllättäen sovin lasten viikonloppuhoitajaksi, joita en aiemmin edes saanut nähdäkään. Eli joka toinen viikonloppu lapset olivat hoidossani, kunnes ex-anoppi soitti eräs ilta itkien, että hän ei enää jaksa, lapset olivat olleet hänellä joka toinen viikonloppu hoidossa ja raahasi arkisin sapuskat, kun rahasta oli tiukkaa. Silloin selvisi, että lapset olleet käytännössä vuoden päivät viikonloput muualla hoidossa, kun äippä bilettänyt ja pitänyt useampaa äijää samanaikaisesti, joka selitti tuon rahapulan. Tuon otin puheeksi ko. exän kanssa, niin sai melkoiset hepulit, kun jäi kiinni. Muutin sittemmin toiselle paikkakunnalle, niin siitäkin tuli jumalaton poru, kun lapsia ei saanut enää toimitettua viikonloppuhoitoon, totesin vain, että jos maksat junaliput niin hoidan..Sittemmin pokasi itselleen toisen uhrin, jolla teettätti kolmannen lapsen, tiettävästi tuollakaan äijällä ei ole kovinkaan ruusuiset olot, kun toimii maksumiehenä kaikessa, kuten aikanaan itsekin. Huom! maksamani kämpän rahoja en saanut. Ikävä kyllä lähisukulainen kupsahti näihin aikoihin, niin ilman avioehtoa sai imuroitua tuon asunnon itselleen. Isot perintöverot kolahtivat ja velat siihen päälle, joten pitäkää huolta, että teette avioehdon joka tilanteessa, ettei käy kehnosti.

Vierailija kirjoitti:

Miehen lapsuudenystävällä (mies hänkin) menee aika huonosti. Epäilemme, että on päihdeongelmaa, on ollut onnettomuuksia joiden seurauksena työkyvyttömyyttä ja ulosottoa, parisuhde karilla ja huoltajuuskiistaa yms. Osa ongelmista on huonoa tuuria, mutta osassa on kyllä ihan omaa vikaakin, mm. turvavyön käyttämättömyys ja rattijuopumus, minkä seurauksena liikennevakuutus ei maksa vastapuolen kuluja vaan ne on ulosotossa. Sossujen seulanäytteissä näkyy yllättäen "vuosien takaa" bentsoja, vaikka mitään ei ole käyttänyt yms.

Nyt on sitten rahasta pulaa, luottokortti tapissa ja akuutisti kamala rahapula. Sähköt katkaistaan ensi viikolla ja ei ole rahaa ostaa ruokaa lapsille ja sossut on tulossa kotikäynnille joten ruokaa pitää kaapeissa olla. Sympatiani toki sille. Tänpäiväinen ehdotus oli vaan jo aika härskiä. Minä olen ammatiltani lääkäri, ja hän ehdotti että olisin kirjoittanut hänelle reseptin Diapam 10mg ja Rivatril 2mg 100 molempia, ja ne myymällä olisi saanut talouden tasapainoon. Kieltäydyin, tietenkin, vaikka kuinka kärtti "kun en minä niitä edes itse söisi"... 

Tätä ennen mieheni oli ehdottanut että maksaa sen sähkölaskun ja käyvät yhdessä kaupassa ostamassa kaapin täyteen peruselintarvikkeita ja se ei kelvannut. Näinköhän moni muukaan asia tuosta tarinasta on totta, onnettomuuksia ja eroa lukuunottamatta.

Soitittehan lasuun tästä ja lasten äidille? Mies on narkomaani, ja hänelle ei voi enää antaa lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Aikanaan tuli ero edellisesta puolisosta erinäisistä syistä. Elätin perusduunarina tätä akateemista ikuisopiskelijaa lähes koko suhteen ajan 10v. , sitten piti saada pari kersaa oheen, kun biologinen kello tikitti niin kovaa. Sai ekan lapsen myötä, vuoden kestäneen raskaudenjälkeisen masennuksen, jonka aikana hoidin koko huushollin. Sapuskat, pyykit, koiranulkoilutukset oman päivätyön ohessa, sekä lapsenhoidon koko sen ulkopuolisena aikana, kun en ollut töissä tai hoitamassa talousasioita, kun hän oli niin rasittunut ja piti opiskella opintoja, joita ei sitten koskaan suorittanutkaan. Omia harrastuksia minulla ei luonnollisesti enää ollut, eikä kavereita saanut tavata, jälkimmäisten kohdalla sai järjettömät raivarit. Sain kuitenkin pakotettua psykologille ja ei kelvannut sekään, kuulemma ei osannut hommiaan. Halusi sitten yllättäen toisen lapsen, josta kieltäydyin ja kas kummaa tuli taas tiineeksi, en tiedä miten. Pyhän hengen vai jonkin sivusuhteen kautta. Erohan tuossa tuli, no eipä suostunut muuttamaan omistamastani kämpästä pois vaan heitti minut pihalle, lasten vuoksi en jaksanut tuostakaan tapella, oletin että saan omani takaisin jossain vaiheessa. Olin käytännössä puoli vuotta asunnottomana, kunnes sain vuokrakämpän itselleni hommattua, jolloin yllättäen sovin lasten viikonloppuhoitajaksi, joita en aiemmin edes saanut nähdäkään. Eli joka toinen viikonloppu lapset olivat hoidossani, kunnes ex-anoppi soitti eräs ilta itkien, että hän ei enää jaksa, lapset olivat olleet hänellä joka toinen viikonloppu hoidossa ja raahasi arkisin sapuskat, kun rahasta oli tiukkaa. Silloin selvisi, että lapset olleet käytännössä vuoden päivät viikonloput muualla hoidossa, kun äippä bilettänyt ja pitänyt useampaa äijää samanaikaisesti, joka selitti tuon rahapulan. Tuon otin puheeksi ko. exän kanssa, niin sai melkoiset hepulit, kun jäi kiinni. Muutin sittemmin toiselle paikkakunnalle, niin siitäkin tuli jumalaton poru, kun lapsia ei saanut enää toimitettua viikonloppuhoitoon, totesin vain, että jos maksat junaliput niin hoidan..Sittemmin pokasi itselleen toisen uhrin, jolla teettätti kolmannen lapsen, tiettävästi tuollakaan äijällä ei ole kovinkaan ruusuiset olot, kun toimii maksumiehenä kaikessa, kuten aikanaan itsekin. Huom! maksamani kämpän rahoja en saanut. Ikävä kyllä lähisukulainen kupsahti näihin aikoihin, niin ilman avioehtoa sai imuroitua tuon asunnon itselleen. Isot perintöverot kolahtivat ja velat siihen päälle, joten pitäkää huolta, että teette avioehdon joka tilanteessa, ettei käy kehnosti.

No nyt on melkoista settiä. Mikähän olisi tarinan naisen versio. Miten se sinun asunto siis päätyi sille tarinan naiselle? Olettaen, että maksoit asunnon kaikki kulut itse. Lapsia et halua nähdä jos heidän äiti ei maksa junalippuja?

Ko. henkilö akateemisen koulutuksen taustaa omaava, niin lastensuojeluviranomaiset uskovat pyhästi heidän vastauksiinsa, etenkin jos toinen osapuoli on ei akateeminen duunari. Itse olen lapsia halunnut tavata, etenkin sitä biologista, mutta jos se estetään, niin aika vaikea sitten saada tapaamisoikeutta. Toinen seikka on se exän mielenterveyspuoli, hänellä nk. kaksisuuntainen mielenhäiriö, eli on maanisia ja depressiivisiä kausia, eli on todella raskasta käydä näitä läpi, kun ei anneta apua sille toiselle osapuolelle. Sossu on puhtaasti aina puolustamassa sitä äitiä, vaikka olisi miten seonnut ja osaavat vääntää asiat aivat muuhun malliin. Jos et ole vastaavaa kokenut, niin parempi olla kommentoimatta.

'

Vierailija kirjoitti:

Ko. henkilö akateemisen koulutuksen taustaa omaava, niin lastensuojeluviranomaiset uskovat pyhästi heidän vastauksiinsa, etenkin jos toinen osapuoli on ei akateeminen duunari. Itse olen lapsia halunnut tavata, etenkin sitä biologista, mutta jos se estetään, niin aika vaikea sitten saada tapaamisoikeutta. Toinen seikka on se exän mielenterveyspuoli, hänellä nk. kaksisuuntainen mielenhäiriö, eli on maanisia ja depressiivisiä kausia, eli on todella raskasta käydä näitä läpi, kun ei anneta apua sille toiselle osapuolelle. Sossu on puhtaasti aina puolustamassa sitä äitiä, vaikka olisi miten seonnut ja osaavat vääntää asiat aivat muuhun malliin. Jos et ole vastaavaa kokenut, niin parempi olla kommentoimatta.

'

ja mainitsin tuossa avioehdosta jota ei ollut, sillä perusteella tuo ihminen vei maksamani asunnon. Kun olin saanut perinnön, jota en saa kuin joskus parinkymmenen vuoden päästä, mutta perintöverot joutuu maksamaan. Ja toinen lapsista ei ole biologinen lapsi, vaan jostain muualta hommattu testien mukaan. Onko oikein, että joutuu maksamaan elatusmaksuja muiden pennuista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ko. henkilö akateemisen koulutuksen taustaa omaava, niin lastensuojeluviranomaiset uskovat pyhästi heidän vastauksiinsa, etenkin jos toinen osapuoli on ei akateeminen duunari. Itse olen lapsia halunnut tavata, etenkin sitä biologista, mutta jos se estetään, niin aika vaikea sitten saada tapaamisoikeutta. Toinen seikka on se exän mielenterveyspuoli, hänellä nk. kaksisuuntainen mielenhäiriö, eli on maanisia ja depressiivisiä kausia, eli on todella raskasta käydä näitä läpi, kun ei anneta apua sille toiselle osapuolelle. Sossu on puhtaasti aina puolustamassa sitä äitiä, vaikka olisi miten seonnut ja osaavat vääntää asiat aivat muuhun malliin. Jos et ole vastaavaa kokenut, niin parempi olla kommentoimatta.

'

ja mainitsin tuossa avioehdosta jota ei ollut, sillä perusteella tuo ihminen vei maksamani asunnon. Kun olin saanut perinnön, jota en saa kuin joskus parinkymmenen vuoden päästä, mutta perintöverot joutuu maksamaan. Ja toinen lapsista ei ole biologinen lapsi, vaan jostain muualta hommattu testien mukaan. Onko oikein, että joutuu maksamaan elatusmaksuja muiden pennuista?

Miksi ihmeessä et vaatinut isyystestiä, jos tiesit jo naisen raskautuessa, ettei ole sinun? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ko. henkilö akateemisen koulutuksen taustaa omaava, niin lastensuojeluviranomaiset uskovat pyhästi heidän vastauksiinsa, etenkin jos toinen osapuoli on ei akateeminen duunari. Itse olen lapsia halunnut tavata, etenkin sitä biologista, mutta jos se estetään, niin aika vaikea sitten saada tapaamisoikeutta. Toinen seikka on se exän mielenterveyspuoli, hänellä nk. kaksisuuntainen mielenhäiriö, eli on maanisia ja depressiivisiä kausia, eli on todella raskasta käydä näitä läpi, kun ei anneta apua sille toiselle osapuolelle. Sossu on puhtaasti aina puolustamassa sitä äitiä, vaikka olisi miten seonnut ja osaavat vääntää asiat aivat muuhun malliin. Jos et ole vastaavaa kokenut, niin parempi olla kommentoimatta.

'

ja mainitsin tuossa avioehdosta jota ei ollut, sillä perusteella tuo ihminen vei maksamani asunnon. Kun olin saanut perinnön, jota en saa kuin joskus parinkymmenen vuoden päästä, mutta perintöverot joutuu maksamaan. Ja toinen lapsista ei ole biologinen lapsi, vaan jostain muualta hommattu testien mukaan. Onko oikein, että joutuu maksamaan elatusmaksuja muiden pennuista?

Miksi ihmeessä et vaatinut isyystestiä, jos tiesit jo naisen raskautuessa, ettei ole sinun? 

..tämä selvisi vasta ex-anopin avautumisessa...ja Suomen lainsäädäntö on sillai jännä, että avioliitossa olleiden lapset ovat "automaattisesti" isän siittämiä, ellei toisin todisteta kahden vuoden sisään...ja tuostahan ehti aikaa vierähtämään. En ole ainoa tapaus, näitä on muitakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ko. henkilö akateemisen koulutuksen taustaa omaava, niin lastensuojeluviranomaiset uskovat pyhästi heidän vastauksiinsa, etenkin jos toinen osapuoli on ei akateeminen duunari. Itse olen lapsia halunnut tavata, etenkin sitä biologista, mutta jos se estetään, niin aika vaikea sitten saada tapaamisoikeutta. Toinen seikka on se exän mielenterveyspuoli, hänellä nk. kaksisuuntainen mielenhäiriö, eli on maanisia ja depressiivisiä kausia, eli on todella raskasta käydä näitä läpi, kun ei anneta apua sille toiselle osapuolelle. Sossu on puhtaasti aina puolustamassa sitä äitiä, vaikka olisi miten seonnut ja osaavat vääntää asiat aivat muuhun malliin. Jos et ole vastaavaa kokenut, niin parempi olla kommentoimatta.

'

ja mainitsin tuossa avioehdosta jota ei ollut, sillä perusteella tuo ihminen vei maksamani asunnon. Kun olin saanut perinnön, jota en saa kuin joskus parinkymmenen vuoden päästä, mutta perintöverot joutuu maksamaan. Ja toinen lapsista ei ole biologinen lapsi, vaan jostain muualta hommattu testien mukaan. Onko oikein, että joutuu maksamaan elatusmaksuja muiden pennuista?

Siis miksi asunto ei ole sinun nimissäsi, jos sinä sen olet maksanut? Eihän asunto ilman avioehtoakaan mene 100% sille puolisolle joka sitä ei ole maksanut, vaan olisi 50/50. 

Lähinnä kait appiukon vaippojen vaihto? 

Kaverin kaveri (ollaan kaikki 3 samalla pienellä alalla töissä, jossa kaikki tuntee toisensa) pyysi yllättäen minua lainansa takaajaksi.

Olen työasioissa ollut hänen kanssaan pari kertaa tekemisissä ja pari kertaa kaljalla/ illan vietossa. Ja aina paikalla on ollut tämä meidän yhteinen kaveri.

Ihan uskomatonta.

HärskiHartikainen kirjoitti:

Kaverin kaveri (ollaan kaikki 3 samalla pienellä alalla töissä, jossa kaikki tuntee toisensa) pyysi yllättäen minua lainansa takaajaksi.

Olen työasioissa ollut hänen kanssaan pari kertaa tekemisissä ja pari kertaa kaljalla/ illan vietossa. Ja aina paikalla on ollut tämä meidän yhteinen kaveri.

Ihan uskomatonta.

Mulla sama kokemus. Työkaveri jonka olen tuntenut 6kk ja josta en edes pahemmin pidä, pyysi aivan yllättäen minua takamaan auto lainansa. WTF? Mun mielestä meidän suhde on mitä teit vkl tasolla ja kahvin voin joskus tarjota, jos maksaa takaisin. Onko jotkut vaan epätoivoisia vai tulkitsenko ystävyyden tasot jotenkin väärin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ko. henkilö akateemisen koulutuksen taustaa omaava, niin lastensuojeluviranomaiset uskovat pyhästi heidän vastauksiinsa, etenkin jos toinen osapuoli on ei akateeminen duunari. Itse olen lapsia halunnut tavata, etenkin sitä biologista, mutta jos se estetään, niin aika vaikea sitten saada tapaamisoikeutta. Toinen seikka on se exän mielenterveyspuoli, hänellä nk. kaksisuuntainen mielenhäiriö, eli on maanisia ja depressiivisiä kausia, eli on todella raskasta käydä näitä läpi, kun ei anneta apua sille toiselle osapuolelle. Sossu on puhtaasti aina puolustamassa sitä äitiä, vaikka olisi miten seonnut ja osaavat vääntää asiat aivat muuhun malliin. Jos et ole vastaavaa kokenut, niin parempi olla kommentoimatta.

'

ja mainitsin tuossa avioehdosta jota ei ollut, sillä perusteella tuo ihminen vei maksamani asunnon. Kun olin saanut perinnön, jota en saa kuin joskus parinkymmenen vuoden päästä, mutta perintöverot joutuu maksamaan. Ja toinen lapsista ei ole biologinen lapsi, vaan jostain muualta hommattu testien mukaan. Onko oikein, että joutuu maksamaan elatusmaksuja muiden pennuista?

Siis miksi asunto ei ole sinun nimissäsi, jos sinä sen olet maksanut? Eihän asunto ilman avioehtoakaan mene 100% sille puolisolle joka sitä ei ole maksanut, vaan olisi 50/50. 

..kuule jos on perittyä omaisuutta enemmän, kuin mitä on nk. liiton ohessa olemassa olevaa  omaisuutta  ilman avioehtoa, niin aika helposti tuo toinen osapuoli imuroi nuo kämpät itselleen. Siinä ei perintöveroja lasketa eron yhteydessä lasketa mukaan millään tavalla. Toisekseen, tuosta tyyppi uhkasi tappaa itsensä ja lapset, niin ei kauheasti uskaltanut riskeerata. Nämä sossun tyypit ei usko kuin sitä uhriutuvaa pyhimysmadonnaa..

Mulla oli ex-kaveri, jota kiinnosti vain raha. Puhui rahasta, poikaystävät vaihtuivat tiuhaan eikä heillä ollut etunimiä, oli vaan ”insinööri”, ”kapteeni” tai ”toimitusjohtaja” yms.

Ikeaan oli useita kertoja vuodessa omia asioitaan, mutta sinne piti aina joku saada mukaan, jotta ”kyytiläinen maksaa bensat”. Kaverit tolla tyypillä vaihtuu aina vaan, tositv:ssä ollut ja silläkin yrittänyt rahastaa.. Ravintolassa jaettiin viinipullo, mutta mun piti hänelle maksaa 0,50€ laskun tasauksen jälkeen, koska kaatoi mulle sen pullon pohjaan jäävän rinkulan.

Jossain kohtaa tajusin tän olevan kipeä tyyppi, ja niin on kymmenet muutkin kokeneet samaa :D

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen kaksi pummausta.

Kaveri halusi, että ostan hänen exälleen kaljan, koska hänellä itsellään ei ollut varaa.

Tämän kaverin exän eno vaati, että ostan hänelle kaljan.

En muista, että kukaan muu ikinä missään olisi vaatinut multa kaljaa, paitsi nämä, jotka siis olivat vielä sukua keskenään.

Tuo kaverin ex oli vieläpä ex sen takia, että meni jakamaan b3-rs 3ttään kaverin ollessa intissä. Olivat jo siis kihloissakin, eli oli ainakin olevinaan vakava suhde.

Mimmi oli siis enonsa kanssa baarissa juomia pummaamassa? Nyt ollaan weeteen kovassa ytimessä.

Oliko kyseessä pussihousuihin ja muhkeisiin hameisiin pukeutuva vähemmistö? Kuulostaa siltä pahasti.

Ja nyt pitäisi vielä keksiä, miksi kaverisi oli heittäytynyt yksiin tällaisen poppoon kanssa... toivottavasti otit ritolat siitä iloisesta seurueesta ja äkkiä. Seuraavaksi olisi varmaan jo kaiveltu puukkoa esille.

Kirjoitin ehkä epäselvästi, mutta kyse oli kahdesta eri pummauksesta.

En enää edes muista, että missä järjestyksessä nuo tapahtui ja oliko välissä viikkoja vai vuosia, koska aikaa noista on yli 25 vuotta.

Kyseiset pummaajat eivät olleet ikinä samassa porukassa liikkeellä, joten eivät siis myöskään olleet yhdessä kaljaa pummaamassa.

Kyse oli ihan kantasuomalaisista henkilöistä, joten loppuviestisi vihapuhe ei osunut oikeaan osoitteeseen.