Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11849)
Ostimme talon, jonka piha oli ihan umpeenkasvanut. Koska en halunnut heittää pois kunnossa olevia ylimääräisiä kasveja annoin niitä roskalavan kautta ja naapureille. Naapurini tuli sitten seuraavana keväänä lapion kanssa meille ja sanoi hakevansa vielä pari raparperin alkua, kun hänelle vielä mahtuu ja olisi halunnut myös lisää tulppaanin sipuleita ja mitäköhän muuta löytyisi. Suuttui kun sanoin etten enää lahjoita kasveja pois, kun kaikilla on oma paikkansa. Naapuri ei puhunut meille koko talvena, saa nähdä tuleeko tänä kesänä kylään lapioinensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olimme muuttoapuna tuttavalle kantamassa huonekaluja sekä pakkaamassa tavaroita(tavarat eivät olleet laatikoissa). Päivän päätteeksi tuttavamme, jolle muutoapua tehtiin, totesi juhlallisesti: "tämän jälkeen hän ei lähde kenellekään muuttoja tekemään koska hänen laskujensa mukaan muuttoavut kaikkien kanssa ovat nyt tasan.."
Kului aikaa pari vuotta ja samainen tuttava oli jälleen muuttamassa ja kysyi muuttoapua, vastasimme että hänen ohjeistuksen mukaan mennään, vastauksesta tuttavamme luonnollisesti suuttui ja mykkäkoulu alkoi.
Tuttava palasi mielenosoituskauden jälkeen aiheeseen kysyen "edes" pakettiautoamme lainaksi muuttokuormien kuljettamiseen kun emme muuttoapua suostuneet antamaan, suostuimme toki tähän.
Auto palautettiin myöhässä sovitusta ajankohdasta, tankki tyhjänä polttoainevalo palaen...
Siis tankki oli tyhjä JA polttoainevalo paloi?
Onko luetun ymmärtämisessä vikaa? Kyllä, tankki oli tyhjä ja polttoainevalo paloi.
Juu. Yleensä se palaa, jos tankki on tyhjä. Mitä lisäarvoa se siis toi tarinaan?
Tuttavakin on päässyt keskusteluun.
Tuttu pyysi minua valehtelemaan työnantajalleen ja niin hölmönä tein. Myöhemmin sitten tuttu soitti ja pyysi töihin samalle työnantajalle... Jostain kummansyystä en kehdannut lähteä...
Omat teinit. Millon mitäkin ollaan vailla, mutta jos vanhemmat pyytää tekemään jotain, niin maailman tappiin saamme odottaa.
Eikä niitä noin kyllä ole kasvatettu, väittäisin. Mistä lie moinen itsekkyys ja välinpirämöttlmyys. Liekö taas vaan "se ikä".
Vierailija kirjoitti:
Omat teinit. Millon mitäkin ollaan vailla, mutta jos vanhemmat pyytää tekemään jotain, niin maailman tappiin saamme odottaa.
Eikä niitä noin kyllä ole kasvatettu, väittäisin. Mistä lie moinen itsekkyys ja välinpirämöttlmyys. Liekö taas vaan "se ikä".
Jostain olin lukevinani, että teini-iässä ihmisen aivot käyvät läpi semmosen muutosprosessin, ettei ole mikään ihme, jos heillä on hieman hankala käyttäytyä rationaalisesti.
Mielestäni härski odotus? = oletus
On kun elokuvaa katotaan porukalla ja 1 tai 2 tyyppiä sanoo:
Kuka nyt ei osaa englantia? (Vähättelevään sävyyn)
Sitten katotaan elokuvaa ilman tekstitystä
Alkaa pännii nää pilkun viilaamis ketjut💥😱
Kaveri osti hetken mielijohteesta tatuointikoneen. Oli sitä mieltä että minun iholleni hän alkaa harjoitella tatuointien tekoa ja suuttui kun en suostunut.
Kaverini oli tyyppi jolla oli kaikki konstit että muut hänelle maksaisivat kaiken jos tuli kyläilemään, siis jos käytiin syömässä tai pääsyliput ym. En kerro tarkemmin siitä mutta viimeinen korsi minulle oli kun sinä päivänä kun oli meille tulossa bussilla 200 km päästä olin valtavan sairas aamulla, 40 kuumeessa ja kauhea vatsakipu ja tiesin että joudun sairaalaan niin lähetin tekstiviestin että ei tule. Vastasi että on jo bussissa ja koska on maksanut lipun niin tulee eikä hänellä ole muuta vaihtoehtoa siksi viikonlopuksi kun ei ehtisi sopia muuta kyläilyä. (Siis kotona ei voinut olla viikonloppua, piti aina kyläillä ja elää muiden laskuun) No, tuli ja pian sen jälkeen mies vei minut sairaalaan ja jouduin sinne 5 yöksi. Ystäväni oli sen viikonlopun meillä, mies oli joutunut käyttämään sitä vaikka missä ja tietenkin maksamaan vaikka mitä . Kun tulivat minua katsomaan niin yritti saada minut vakuuttuneeksi että hän jäisi meille ja olisi meillä ainakin siihen asti kuin tulisin kotiin ja sitten voisi vielä minua hoitaa. What! Mies melkein pimahti. Sanoin ettei missään tapauksessa, että hänen on lähdettävä silloin kuin on sovittu. No, lähtöaamunaan soitti minulle sairaalaan ja kysyi onko minulla kotona jossain rahaa jonka hän voisi ottaa koska tarvitsee taksin 1.5 km linja-auto asemalle (mieheni oli lähtenyt töihin ja karkuun ennenkuin tyyppi heräsi) ja hänellä oli vain satasen seteli ja ei varmaan kuskilla olisi vaihtorahaa! Ja minä olin tiputuksissa, kuumeessa ja aivan houreissa sairaalassa. Sanoin vain tyynesti että kyllä meidän kaupungin taksikuskeilla on aina vaihtorahaa ja jos ei ole niin kyllä tietävät missä voi vaihtaa. OMG. Entinen ystävä tietenkin... monen muunkin entinen...
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni härski odotus? = oletus
On kun elokuvaa katotaan porukalla ja 1 tai 2 tyyppiä sanoo:Kuka nyt ei osaa englantia? (Vähättelevään sävyyn)
Sitten katotaan elokuvaa ilman tekstitystä
Ja elokuvassa puhutaan joko Walesin englantia tai jotain suistoamerikkaa. Nämä sankarit, joiden takia tekstitystä ei ole pölisevät keskenään estäen sen vähäisenkin kuuntelun. Koettu on.
Kaveri soittaa kännissä 23:00 että asunto on täynnä tyhjiä kaljatölkkejä, eikä kukaan voi käyttää häntä kaupassa viemässä niitä pois.
Vierailija kirjoitti:
Kaverini oli tyyppi jolla oli kaikki konstit että muut hänelle maksaisivat kaiken jos tuli kyläilemään, siis jos käytiin syömässä tai pääsyliput ym. En kerro tarkemmin siitä mutta viimeinen korsi minulle oli kun sinä päivänä kun oli meille tulossa bussilla 200 km päästä olin valtavan sairas aamulla, 40 kuumeessa ja kauhea vatsakipu ja tiesin että joudun sairaalaan niin lähetin tekstiviestin että ei tule. Vastasi että on jo bussissa ja koska on maksanut lipun niin tulee eikä hänellä ole muuta vaihtoehtoa siksi viikonlopuksi kun ei ehtisi sopia muuta kyläilyä. (Siis kotona ei voinut olla viikonloppua, piti aina kyläillä ja elää muiden laskuun) No, tuli ja pian sen jälkeen mies vei minut sairaalaan ja jouduin sinne 5 yöksi. Ystäväni oli sen viikonlopun meillä, mies oli joutunut käyttämään sitä vaikka missä ja tietenkin maksamaan vaikka mitä . Kun tulivat minua katsomaan niin yritti saada minut vakuuttuneeksi että hän jäisi meille ja olisi meillä ainakin siihen asti kuin tulisin kotiin ja sitten voisi vielä minua hoitaa. What! Mies melkein pimahti. Sanoin ettei missään tapauksessa, että hänen on lähdettävä silloin kuin on sovittu. No, lähtöaamunaan soitti minulle sairaalaan ja kysyi onko minulla kotona jossain rahaa jonka hän voisi ottaa koska tarvitsee taksin 1.5 km linja-auto asemalle (mieheni oli lähtenyt töihin ja karkuun ennenkuin tyyppi heräsi) ja hänellä oli vain satasen seteli ja ei varmaan kuskilla olisi vaihtorahaa! Ja minä olin tiputuksissa, kuumeessa ja aivan houreissa sairaalassa. Sanoin vain tyynesti että kyllä meidän kaupungin taksikuskeilla on aina vaihtorahaa ja jos ei ole niin kyllä tietävät missä voi vaihtaa. OMG. Entinen ystävä tietenkin... monen muunkin entinen...
Mikä tyyppi! Kerro lisää noista hänen muistakin konsteista liittyen syömiseen ja pääsylippuihin ym.
Me onneksi asutaan autovuokraamon vieressä. Enää ei kukaan kyselekään pakua lainaan kun vastaus on aina se, että meillä on valitettavasti takaosa täynnä rautaromua, mut naapurista saa vuokralle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverini oli tyyppi jolla oli kaikki konstit että muut hänelle maksaisivat kaiken jos tuli kyläilemään, siis jos käytiin syömässä tai pääsyliput ym. En kerro tarkemmin siitä mutta viimeinen korsi minulle oli kun sinä päivänä kun oli meille tulossa bussilla 200 km päästä olin valtavan sairas aamulla, 40 kuumeessa ja kauhea vatsakipu ja tiesin että joudun sairaalaan niin lähetin tekstiviestin että ei tule. Vastasi että on jo bussissa ja koska on maksanut lipun niin tulee eikä hänellä ole muuta vaihtoehtoa siksi viikonlopuksi kun ei ehtisi sopia muuta kyläilyä. (Siis kotona ei voinut olla viikonloppua, piti aina kyläillä ja elää muiden laskuun) No, tuli ja pian sen jälkeen mies vei minut sairaalaan ja jouduin sinne 5 yöksi. Ystäväni oli sen viikonlopun meillä, mies oli joutunut käyttämään sitä vaikka missä ja tietenkin maksamaan vaikka mitä . Kun tulivat minua katsomaan niin yritti saada minut vakuuttuneeksi että hän jäisi meille ja olisi meillä ainakin siihen asti kuin tulisin kotiin ja sitten voisi vielä minua hoitaa. What! Mies melkein pimahti. Sanoin ettei missään tapauksessa, että hänen on lähdettävä silloin kuin on sovittu. No, lähtöaamunaan soitti minulle sairaalaan ja kysyi onko minulla kotona jossain rahaa jonka hän voisi ottaa koska tarvitsee taksin 1.5 km linja-auto asemalle (mieheni oli lähtenyt töihin ja karkuun ennenkuin tyyppi heräsi) ja hänellä oli vain satasen seteli ja ei varmaan kuskilla olisi vaihtorahaa! Ja minä olin tiputuksissa, kuumeessa ja aivan houreissa sairaalassa. Sanoin vain tyynesti että kyllä meidän kaupungin taksikuskeilla on aina vaihtorahaa ja jos ei ole niin kyllä tietävät missä voi vaihtaa. OMG. Entinen ystävä tietenkin... monen muunkin entinen...
Mikä tyyppi! Kerro lisää noista hänen muistakin konsteista liittyen syömiseen ja pääsylippuihin ym.
Joo kerron lisää kunhan ehdin. On tosi meheviä ja uskomattomia juttuja tästä tyypistä.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri osti hetken mielijohteesta tatuointikoneen. Oli sitä mieltä että minun iholleni hän alkaa harjoitella tatuointien tekoa ja suuttui kun en suostunut.
Olisit käskenyt harjoitella omaan reiteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa pännii nää pilkun viilaamis ketjut💥😱
Ilmoittakaa suoraan asiattomiksi kaikki offtopic-jankkaaminen.
Näin siistiytyy koko palsta ja trollit menevät muualle.
Opiskeluaikoinani isäni pyysi minua nostamaan opintolainaa ja lainaamaan hänelle rahaa asuntolainan takaisinmaksuun. Hän oli ja on yhä minua rikkaampi. Olin silloin köyhä.
Serkulle ois pitänyt mennä talkoisiin rakentamaan omakotitaloa.
Mulla oli hyvä ystävä, jolla oli oppimisvaikeuksia koulussa ja autoin häntä mielelläni. Mutta siinä vaiheessa tuli väsy, kun hän täysin kielitaidottomana alkoi haalia ulkomailta kirjekavereita. Meni siihen, ettei hän keksinyt itse edes mitään kirjoitettavaa, joten käännösavun lisäksi minun piti keksiä mitä kirjoitetaan. Meillä oli siis yhteisiä kirjekavereita käytännössä, minulla oli kyllä omia. Sitten kun kirjekaveri halusi tavata, hänelle tuli paniikki ja minun olisi pitänyt opettaa - mutta kun jo perusasioista oli vaikea saada menemään, miten olisi opettanut suht. sujuvaa englantia? Kyllä hän yritti kovasti oppia itsekin ja koetin auttaa, mutta joku raja tässäkin.
Pienenä kun leikin mummolan pihalla hiekkalaatikolla, rappusyvennyksessä kaverinsa kanssa notkuva teini-ikäinen serkkuni (joka asui mummolassa) huusi minut luokseen. Tottelin tietenkin vanhempaa serkkuani.
Kun pääsin rappusyvennykseen, käski minun nostaa avaimensa jalkojensa juuresta. Nostin ja sain luvan mennä takaisin leikkimään. Likat purskahtivat nauruun.
Tajusin että se ei ollut ihan oikein. Kiltteyttäni oli käytetty hyväksi. Mutta en kyllä vielä silloin oppinut läksyäni, sillä paljon myöhemminkin on käytetty.