Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?
Kommentit (11849)
Mitenkä tuo on edes "saman perheen lapsi" kun kuopattu ei ole rahan pummaajalle mitään sukua.
Vierailija kirjoitti:
Rumaksi läskiksi itsensä siideröinyt serkkulikka pyysi baari-illan (sattumoisin samassa baarissa) päätteeksi "hoitelemaan" hänet, eikä ollut edes kovin hiprakassa pyyntöä esittäessään. Kenenkäänhän ei tarvinnut tietää asiasta jne kun saatoin hänet kämpilleen.
Jooei, jätin väliin.
Minusta tuo on win-win-tilanne.
Usein kun minut pyydetään kylään nostan työkalulaatikon autoon. Omilla työlaluilla selviää yllätyshommista puolet nopeammin.
Pitkäaikainen nettiystäväni pyysi rahaa lainaan, jotta hän saisi ostettua itselleen hamsterin.
Ei sinänsä häröä, mut lie hamsteria häröttäisi olla kodissa, jossa ei ollut itse hamsteriinkaan varaa.
(En todellakaan lainannut, hienovaraisesti ilmaisin, että rahan säästäminen hamsteriin tuskin vie pitkään. Eikä hälle hamsteria sitten tullutkaan.
No sitte kyseinen ihminen muutaman vuoden ajan etsi itselleen tietynrotuista koiranpentua netistä. Osamaksulla pelkästään. Ei tärpännyt. Kuukausia ja jopa vuosia kului, eikä häntä onnistanut. Ehdotin hänelle, josko hän säästäisi kokonaissumman verran (n. 1500-1800e), jos ei kerta osamaksulla koiran hankkiminen onnistuisi. "No ku ei oo varaa". Öööm.... Hän on vuosia odottanu tätä koiraa eikä oo osannut säästää yhtään?
Jos itse ihan tosissani haluan jotain, niin kyllä säästän siihen viikkoja, kuukausia ja kenties jopa vuosia.
Millähän noin varaton ihminen aikoo ostaa koiralle ruokaa ja hoitaa eläinlääkärimaksut?
Toivottavasti kukaan ei myy tai anna hänelle koiraa!
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rumaksi läskiksi itsensä siideröinyt serkkulikka pyysi baari-illan (sattumoisin samassa baarissa) päätteeksi "hoitelemaan" hänet, eikä ollut edes kovin hiprakassa pyyntöä esittäessään. Kenenkäänhän ei tarvinnut tietää asiasta jne kun saatoin hänet kämpilleen.
Jooei, jätin väliin.
Minusta tuo on win-win-tilanne.
Usein kun minut pyydetään kylään nostan työkalulaatikon autoon. Omilla työlaluilla selviää yllätyshommista puolet nopeammin.
😂
Taisi tulla väärä lainaus?
Miten niin? Onhan se oma kalu hyvä olla mukana, ja miehillä yleensä onkin. Dildot ja suristimet sitten työkalupakissa aina mukana. Eihän sitä koskaan tiedä, milloin niitä tarvii!
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rumaksi läskiksi itsensä siideröinyt serkkulikka pyysi baari-illan (sattumoisin samassa baarissa) päätteeksi "hoitelemaan" hänet, eikä ollut edes kovin hiprakassa pyyntöä esittäessään. Kenenkäänhän ei tarvinnut tietää asiasta jne kun saatoin hänet kämpilleen.
Jooei, jätin väliin.
Minusta tuo on win-win-tilanne.
Usein kun minut pyydetään kylään nostan työkalulaatikon autoon. Omilla työlaluilla selviää yllätyshommista puolet nopeammin.
😂
Taisi tulla väärä lainaus?
Sängyssä on kyllä parasta käyttää omia työkaluja!
Vierailija kirjoitti:
Siskoni perheineen yöpyi aina meillä kun tulivat käymään kotipaikkakunnalla vaikka täällä asui myös vanhemmat ja muita sisaruksia. Tuliaiset oli yksi hedelmäpussi ja joku jo selvästi luettu lehti. Olivat 2-3 päivää. He sitten hankkivat koiran jonka piti olla ehdottomasti mukana. Sanoin että koiraa ei meille tuoda. Tuosta lähtien he ovat olleet jollain mökillä siis vuokramökillä täällä päin käydessään. Suuttuvatkin hiukan meille.
Kuulin myöhemmin muilta ihan eri yhteyksissä mitä tuliaisia siskoni perhe on muille tuonut. Eli meille jonka luona olivat ei kerrassaan mitään ja muille kyllä.
Kaiken huippu oli kun samainen sisko soitti minulle että lainaa rahaa että saavat laskut maksettua. Kenellekään muulle ei ollut soittanut. Em muuten lainannut.
Hih, meillä käy myös miehen sisko perheineen useamman kerran vuodessa ja ovat yleensä vähintään 2 yötä. "En kerenny ostaa tuliaisia" on vakioselitys. Joskus saattaa tuoda jääkaapistaan omat jämät, esim. maitopurkin, homeista salaattia tai pari kuivahtanutta leivänpalaa. No en varsinaisesti odotakaan mitään ja meidän talous ei kaadu tuohon. Lähinnä huvittaa se nuukailu, sillä siitähän se on kyse. Toki ilahtuisin vaikka suklaalevystä tai kahvipaketista. Itse vien aina ruokakassin kun menemme heille sillä en kehtaa perhettäni elättää muiden kustannuksella. Mutta mukavia tyyppejä muuten.
Tästä jälkimmäisestä tuli mieleen että tuollainen käytös voi olla myös esim aikuisiän ADD tai adhd käyttäytymistä, ei vain saa organisoitua sitä tuliaisten hankkimista. Toki voi olla ihan nuukakin vaan :D en tunne, mutta tuli mieleen, että kaikki toykeys ja röyhkeys ei aina välttämättä ole sitä, vaan ihan vaan henkilön haasteita ymmärtää miten hommat toimii tai miten organisoida.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1720 täällä. Ei ole mediakoulu Helsingistä, sijaitsee Pohjanmaalla, eräänlainen hoitoalan koulu. Johtaja mulle totesikin kerran (olen moneen kertaan käynyt hänen juttusillaan kun näitä ongelmia on ollut niin paljon ja luokkalaisia on jo lähtenyt kesken pois) että osaavia ihmisiä on vaikea löytää. Viittasi just siihen valeopeen, ja ymmärsin täysin mitä johtaja tarkoitti..
Vissiin yleinen tapa kohdella oppilaita huonosti Pohjanmaalla...
Olin Seinäjoen AMK:ssa ja aloittaessani koulun olin hyvin masentunut jo etukäteen. Olin edellisenä kesänä yrittänyt itsemurhaa ja joka päivä oli kamppailua jaksamisen sekä oman pään kanssa. Pääsin jälkihaussa Seinäjoelle opiskelemaan ja sain hoitosuhteen psy. polille.
Voisi ajatella, että koulu tukisi hoitosuhdettani ja haluaisi, että olen mahdollisimman hyvässä kunnossa opiskelemaan... Ja kissan paskat! Mielivaltainen opettajani laittoi minut siivoamaan koulun varastoa oppituntien jälkeen, että teen "tunnit sisään" joita olin terapian takia poissa.
Enpä minä tuollaista jaksanut kauaa ja jouduin lopulta sairaslomalle ja tipahdin kokonaan koulusta. Jälkikäteen olen tajunnut, että en tehnyt mitään väärää yrittäessäni hoitaa itseäni kuntoon.
Seinäjoen AMK:ta en suosittele kenellekään.
Miksi hait kouluun, jos olit noin huonossa jamassa? Ei koulukaan loputtomiin voi päätä silitellä.
Tuttu menetti työnsä ja lopulta asuntonsakin omalla hölmöilyllään, ehdotti tosissaan että voisi tulla asumaan meille - olimme hiljattain poikaystävän kanssa muuttaneet vuokralle pienehköön kerrostalokaksioon. Kuulemma olisimme voineet tyhjentää makuuhuoneen hänelle ja nukkua olohuoneessa :D vuokraahan hän ei tästä olisi maksanut, oltaisiin vaan jeesattu kunnes pääsee jaloilleen! Suuttui vielä kun nauroin että ei, kylään voi tulla mutta asumaan ei jäädä. Kyseessä vielä ns. "hoarder"-tyyppisesti asuva ihminen, en edes tiedä miten kuvitteli että kaikki se roinan määrä mitä omistaa olisi mahtunut johonkin.
Ei kuultu tutusta pitkään aikaan, kunnes soitteli myöhään eräänä viikonloppuna. Rahaa olisi pitänyt saada lainaan useampi sata euroa, tilille niin nopeesti kun voi. Hätä. No opiskelijana en luonnollisesti sellaiseen kyennyt, alkoi kinuamaan että voisinko lainata rahaa omilta vanhemmiltani ja antaa ne sitten hänelle. Ai ei, no edes isovanhemmilta sitten? Nope. Itkuvinkuparku oli kova. Ja tarve tälle lainalle? Piti päästä ryyppäämään ja ajamaan taksilla kotiin kun julkiset ei enää kulje ja joutuu kävelemään. Vitonenkin olisi sit lopulta kelvannut. Mulle kelpasi se että estin kyseisen ihmisen ja soitteli/laittoi viestiä vielä myöhemminkin prepaid-numeroista, lähinnä kysellen lainaa ja yösijaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1720 täällä. Ei ole mediakoulu Helsingistä, sijaitsee Pohjanmaalla, eräänlainen hoitoalan koulu. Johtaja mulle totesikin kerran (olen moneen kertaan käynyt hänen juttusillaan kun näitä ongelmia on ollut niin paljon ja luokkalaisia on jo lähtenyt kesken pois) että osaavia ihmisiä on vaikea löytää. Viittasi just siihen valeopeen, ja ymmärsin täysin mitä johtaja tarkoitti..
Vissiin yleinen tapa kohdella oppilaita huonosti Pohjanmaalla...
Olin Seinäjoen AMK:ssa ja aloittaessani koulun olin hyvin masentunut jo etukäteen. Olin edellisenä kesänä yrittänyt itsemurhaa ja joka päivä oli kamppailua jaksamisen sekä oman pään kanssa. Pääsin jälkihaussa Seinäjoelle opiskelemaan ja sain hoitosuhteen psy. polille.
Voisi ajatella, että koulu tukisi hoitosuhdettani ja haluaisi, että olen mahdollisimman hyvässä kunnossa opiskelemaan... Ja kissan paskat! Mielivaltainen opettajani laittoi minut siivoamaan koulun varastoa oppituntien jälkeen, että teen "tunnit sisään" joita olin terapian takia poissa.
Enpä minä tuollaista jaksanut kauaa ja jouduin lopulta sairaslomalle ja tipahdin kokonaan koulusta. Jälkikäteen olen tajunnut, että en tehnyt mitään väärää yrittäessäni hoitaa itseäni kuntoon.
Seinäjoen AMK:ta en suosittele kenellekään.
Miksi hait kouluun, jos olit noin huonossa jamassa? Ei koulukaan loputtomiin voi päätä silitellä.
Nimenomaan! Koulu ei ole sairaala. Jos ihminen ei ole koulunkäntikuntoinen ei hän ole myöskään työkuntoinen, ja työssäkäyntiä vartenhan AMK:ssa opiskellaan tulevaa ammattia. Ja vielä veronmaksajien rahoilla.
Kaikkea sitä kuvitellaankin.
Entinen hyväksikäytettävä täällä terve. Mulla oli opiskelukaveri joka pyysi aina kyytiä kun asui "matkan varrella" eli tuli 10km/suunta kieppiä. Ei ollut koskaan valmis, jouduin odottelemaan yleensä 10 minuuttia parkkipaikalla ja myöhästyimme sitten molemmat luennolla, että oli ehtinyt meikata. Teetti luonnollisesti myös ryhmätehtävät minulla. Parhaimpana on jäänyt mieleen kun pyysi ravintolaan, että juhlittaisiin synttäreitäni, hän tarjoaa kun on saanut minulta kyytejä ym. Kun laskun maksun aika koitti, niin oli unohtanutkin lompsansa ja minä maksoin, enkä saanut rahojani takaisin koskaan. Yhtenä vuonna sain myös synttärikortin. jossa lupasi viedä minut syömään ja leffaan, olen oikein säilyttänyt tämän. Muutenkin häntä sai olla auttamassa öin ja päivin, aina oli joku kriisi meneillään. Käytti minua myös alibina pettämisissään ym. Kun lopulta kasvatin selkärangan, enkä ollut enää hyväksikäytettävissä niin tyyppi katosi kuin pieru saharaan. Ei ole ollut ikävä.
Terkkuja vaan jos satut lukemaan!
Kun opiskelin eläintenkouluttajaksi kaveri ehdotti, että opettaisin hänen varsalaumansa menemään traileriin, niin saisin harjoitusta. Kätevästi keksi vielä, että hänellä olisi tulossa parin viikon Thaimaan matka, niin voisin tulla siksi aikaa harjoittelemaan ja hoitaa hänen hevoslaumansa, koiransa ja kissansa. Kaikki aika villejä, hevosten kanssa loukkaantumisriskikin melkoinen kun ovat käsittelemättömiä. Mitään rahaa hänellä ei kuitenkaan olisi ollut tästä varaa maksaa, vaan olisin saanut arvokasta työkokemusta. Mainittakoot, että olisin joutunut tekemään pitkää päivää raskaita fyysisiä töitä.
Kerroin, että vaikka suoritan tutkinnon vasta nyt, parinkymmenen vuoden työkokemus riittänee jo tässä vaiheessa ja että suosittelen mielelläni lomittajia, joiden veloitus on 40€/h
o/ hevosihmisissä noita hyväksikäyttäjiä on kyllä ruuhkaksi asti. Persaukiset sekopäät yrittävät maksattaa muilla harrastuksiaan. Eräskin runsashameisiin kuuluva rouva oli ripustanut kerran ikivanhan untuvatakkinsa hevoseni karsinan oveen ja vaati minulta vahingonkorvauksia, kun hevoseni oli kuulemma rikkonut siitä kankaan. Pääsin kuitenkin vähällä siihen nähden, että on tehtaillut paljon härskimpiäkin petosyrityksiä monille hevosihmisille.
Minäkin voisin lähettää terveiset, on kuulemma siunatussa tilassa, niin ehkä lueskelee täälläkin
Mä en tiedä, onko tämä niinkään mikään pyyntö, mutta pidin juttua ikävänä ja jopa härskinä.
Minulla on pitkät ja paksut hiukset, ja ihan mukavuussyistä pidän ne pitkinä - jos leikkauttaisin ne lyhyiksi, joutuisin juoksemaan alvariinsa kampaajalla, sillä hiukseni kasvavat nopeasti, ja minulla on pyörteitä, joten kampaus olisi aika hassun näköinen, jos en laittaisi hiuksiani jatkuvasti.
Muutama vuosi sitten kaverini sanoi, että syntymäpäiväni kunniaksi hän voisi kustantaa minulle kampaamokäynnin. Sehän olisikin ihana lahja! Mutta. HÄN sanelisi, mitä hiuksilleni tehtäisiin. Hän oli päättänyt, että minulle sopisi niin hyvin lyhyt, kerrostettu polkkatukka otsiksella. Siinähän olikin sitten oikeastaan kaikki ne hiusjutut, joita inhoan, enkä edes muilla pidä niitä kovinkaan hyvännäköisinä.
Sanoin ystävälleni, että kiitos ei - jätän lahjan lunastamatta, koska en todellakaan suostuisi tuollaiseen, enkä myöskään halua käyttää hänen lahjaansa siten, että hänelle tulisi siitä paha mieli. Aika kauan ystäväni jaksoi painostaa minua hankkeeseensa, ja loppujen lopuksi taisi suutahtaa, kun huomasi, etten anna periksi.
Sukulaiset kuvittelevat,että voivat tulla meidän kustannuksella,meille lomailemaan viikoksi.Siinä on mukana vanhemmat ja neljä lasta.Vaativat heidän mukaisia ,ruokia,joita tietävät,ettei puolisoni missään tapauksessa syö.Laitoin STOP!!!! Kehoitin hotelliin ,vaatimuksineen.Meille suututtiin.....
Minulla on siirtolapuutarhamökki helsingissä. Eräät kaukaisemmat sukulaiset ovat sitä mieltä, että se on heidän vapaassa käytössään aina kun käyvät helsingissä. Parhaimmillaan ovat olleet käyttämässä sitä parin viikon ajan. Kerran lupasin majoittaa yön yli kun heidän hotellinsa oli "ylibuukattu". Silloin tyhjensivät ruokakaapit ja veivät pari astiaakin mukanaan. Siis kaikki jauhot, sokerit ym kuiva-aine tarvikkeet, koska oli heinäkuu ja arvelivat "auttavansa" kun "syksyä" vasten tyhjentäisivät kaappeja. Jep. Olen laittanut eston heidän numeroilleen :)
Kävin aina välillä tuuraamassa kaverini koirahoitolassa lyhyelläkin varoitusajalla. Ehdotti, että ei maksaisi rahalla vaan ottaisi minun koirani sinne sitten hoitoon kun menisin matkalle x joka oli tiedossa. Merkittiin vielä lomani kalenteriin. Kun olin lähdössä matkalle, ilmoitti ettei siellä olekaan tilaa. Olin tehnyt 50 tuntia ilmaiseksi töitä.
Olin tehnyt ystävälleni monia palveluksia, kuljettanut häntä, hakenut lasta tarhasta ja ollut lastenhoitoapuna kun hänen autonsa oli rikki. Ystävä ehdotti laulutuntia palkaksi kun on laulunopettaja. Sopihan se, ystävä ehdotti aikaa ja kertoi missä ja milloin pitäisi olla. Kun menin paikalle ihmetteli mitä teen hänen työpaikallaan ja muistutin tapaamisesta. Suuttui, kun en ollut muistuttanut häntä asiasta. Siis hänen itse toissapäivänä ehdottamastaan asiata, josta oli watsapp viestit ym tallessa.
Hänellä oli illaksi sovittu ystävien kanssa illallinen, joten hän halusi mennä valmistautumaan illalliselle. Ei myös pahoitellut turhaa vaivannäköäni tai asian peruuntumista, saati ehdottanut uutta aikaa. Hehkuttaa yhä miten hyviä ystäviä olemme ja autamme toisiamme vastavuoroisesti...
Minun vanhempani erosivat kun olin ihan pieni. Jäin isälleni asumaan enkä ole ollut biologisen äitini tai hänen puolen sukunsa kanssa missään tekemisissä lähes kolmeenkymmeneen vuoteen. Noin vuosi sitten tämän äitini nuorempi lapsi (biologisesti puoli siskoni), jota en ole koskaan tavannut, oli kaivanut jostain yhteystietoni ja otti yhteyttä. En ala syitä erittelemään,mutta minulla ei ole itselläni mitään halua olla tuon puolen sukuni kanssa missään yhteyksissä.
Aluksi kyseli kohteliaasti kuulumisia, mutta pian keskustelu siirtyi taloudelliseen tilanteeseeni. Oli kuullut että isoäitini (isäni puolelta)oli kuollut ja jättänyt minulle perintöä, jolla olin ostanut omakotitalon. Hän rupesi selittämään kuinka on itse työttömänä ja kuinka hänen lastensa isät eivät maksa edes elatusmaksuja. Rupesi selittämään kuinka "saman perheen lapsia ei saisi pitää eriarvoisessa asemassa" ja kuinka kyllähän minä voisin vähän tasata tilejä kun olemme miehen kanssa molemmat hyväpalkkaisissa hommissakin.
En antanut hänelle rahaa ja numero lensi mustalle listalle.