Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Miina 74 kirjoitti:

Edit :

Kaupungista maalle muuttanut naapuri:

- Meidän mökkirantaan hän saa varmaan rakentaa laavun?

- Meidän mökkirantaan hän saa varmaan rakentaa edes laiturin?

- Meidän metsästä saa varmaan kuusen taimia ottaa niin paljon kuin haluaa?

- Meidän metsästä saa varmaan kerätä polttopuita niin paljon kuin haluaa?

- Metsässämme kasvoi metrin korkuinen vaahtera. Haluammeko että hän siirtää sen pois?

- Meidän varastohallista saa varmaan hakea lautaa ilmaiseksi?

- Katsottiin rajamerkinnät ja jaettiin rajalla olevat kivet puoliksi. Seuraavalla viikolla kaatoi meidän maalta raivaussahalla istutetun koivuntaimikon, koska kaupungissakin oli niin saanut tehdä.

- Annammeko luvan ajaa moottorikelkalla metsässä?

- Kylätien linjaus pitäisi siirtää kolme metriä toiselle puolelle, hänen tontiltaan pois.

- Linkoammmeko traktorilla tien metsään moottorikelkalla ajoa varten?

- Koiraa saa varmaan juoksuttaa maalla vapaana, ja missä vaan?

- Heidän maallaan eikä mielellään lähellä sitä, siis hehtaarin metsäinen tontti joka rajautuu isoon asfalttitiehen, ei saa edes vahingossa kävellä, koska heidän koira voi siitä häiriintyä. Soitti tästä asiasta ihan erikseen.

Lisäksi kaikki jotka omistavat traktorin, moottorisahan tai muita erikoistyökaluja tulevat aina mieluusti töihin näille maallemuuttajille, ja toki ilman minkäänlaista korvausta.  Maalla on kuulemma sellainen tapa. No ei ole.

Onkohan hänelle vakuuteltu kaupungissa, että kun muutat maalle saat tehdä mitä vaan... Sun pitäisi vakuuttaa sun naapuri miten kaupungissa kaikki on paremmin.

Vierailija kirjoitti:

ja leipom aan hänen vaimoaan. Ja kovasti suuttui tämä kaverin sukulaisperhe kun eivät lähteneet auttamaan. 

Siis anteeksi mitäh?

Vierailija kirjoitti:

Laitetaan nyt kerrankin näin päin. Taisin olla se härskin pyynnön esittäjä, vai olinko?

Olimme 18-20-vuotiaita, ja minä olin lukiossa. 

Olin menossa noin parin tunnin ajomatkan päähän isoon konserttiin yhdessä ystäväni, hänen poikaystävänsä, poikaystävän kaverin sekä poikaystävän siskon kanssa. Poikaystävän sisko ajoi autoa. 

Ystäväni ja poikaystävänsä asuivat kaupungissa, minä puolestaan 40 minuutin ajomatkan päässä maaseudulla. Tarkoitus oli, että emme yöpyisi sillä paikkakunnalla jossa konsertti järjestetään, vaan että ajetaan yöllä kotiin. Minulle tämä oli siinä mielessä ongelmallista, ettei kaupungista kulkenut enää siihen aikaan yöstä busseja sille syrjäkylälle jossa asuin. Suunnitelma oli, että kaveri poikaystävineen jäävät lähellä poikaystävän asuntoa autosta pois, ja poikaystävän sisko ajaa sitten kotiinsa. 

Kysyin kaverilta, olisiko minun mahdollista tulla yöksi hänen poikaystävänsä sohvalle (asui kaksiossa), ja että voisin sitten ottaa bussin aamulla heti kun ne alkavat kulkea. Kaverini sanoi, ettei tämä käy, sillä he haluavat olla kahdestaan. 

Minulla ei ollut ketään joka olisi voinut tulla minua hakemaan. Oli talvi, ja ulkona oli jotain -15 pakkasta.

Kysyin poikaystävän siskolta, olisiko mitenkään mahdollista, että hän heittäisi minut naapurikunnan keskustaan, joka sijaitsi periaatteessa samalla suunnalla kuin missä hänen kotinsa oli. Sieltä olisi kulkenut bussi melko lähelle kotiani (sen jälkeen olisi ollut vielä 5 km käveltävää). Tämä olisi tarkoittanut hänelle 20 minuutin lisäajoa. Selitin tilanteen, ja tarjouduin maksamaan hänelle 15 e kyydistä. Kaverini sai tästä hirveät kilarit, ja kysyi miten kehtaan vaivata siskoa tällaisella pyynnöllä. Hän piti pyyntöäni erityisen röyhkeänä siksi, että siskolla oli nyt muutenkin rankkaa, kun oli valmistautumassa pääsykokeisiin.  

Taksi olisi maksanut niin paljon (myös sinne naapurikunnan keskustaan), ettei minulla olisi ollut siihen varaa, mistään hotellihuoneesta puhumattakaan. 

Lopulta istuin 24h auki olevalla huoltoasemalla aamuun asti, ja otin ensimmäisen bussin kotiin. Kaveri pyysi minua vielä maksamaan siskolle 25 e keikkamatkan bensoista, vaikka samassa autossa kulki siis viisi ihmistä ja matkaa oli noin 150 km. 

Ikinä en omaa ystävääni pakkaseen laittaisi. Minulle on kunnia-asia, että kavereiden turvallinen kotiinpääsy huolehditaan. Maailma ei ole vieläkään etenkään naisille turvallinen paikka, ja  niin monia surullisia tarinoita on jäänyt siitä, kun joku on jätetty oman onnensa nojaan.  Ja jos minulla olisi auto, ja joku minua pyytäisi ajamaan 20 min pidemmän lenkin tilanteessa, jossa mitään muuta mahdollisuutta kotiinpääsyyn ei ole, en jättäisi ketään tienposkeen.

Aloitko kotimatkaa miettimään vasta kun olitte konsertissa? Olit vaan ajatellut että kyllä he kuskaavat sut? No, Sinuna olisin jättänyt konserin väliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teen töitä kotoa käsin. Menen ehkä 1-2 kertaa viikossa toimistolle jos tarve vaatii.

Ilmeisesti monelle kotoa työskentely tarkoittaa sitä etten tee töitä ollenkaan. Varsinkin miehen äidille ei mennyt perille etten ole hänen seuraneitinsä.

Anoppi yritti saada minua kuskaamaan häntä ties minne asioille. Loukkaantui verisesti kun kieltäydyin viemästä hänet apteekkiin, koska minulla oli Skype-tapaaminen. Hän on myös pyytänyt minua viemään hänet ystävänsä luokse noin tunnin ajomatkan päähän, olisi pitänyt myös hakea.

Mutta pahin oli miehen tuttu/ystävä. Hän oli käymässä kotikaupungissamme jollain keikalla, ja kysäisi voisiko nukkua luonamme to-pe-la. Toki sopii! Mies saapui torstaina iltapäivällä. Toivotin hänet tervetulleeksi, joimme kahvit ja söimme vähän piirakkaa.

Sitten mies kysäisi voisinko käydä kaupassa ostamassa hänelle kaljaa. Ööh, anteeksi en voi, minun pitää tehdä töitä vielä pari tuntia. Hänen vastauksensa oli ”No älä viitti, ethän sä ees tee mitään tärkeää” Meinasin heittää ukon pihalle siltä istumalta -_- yritti vielä kovasti väittää vitsailleensa jotta saisi sitä kaljaa..

Samoja kokemuksia täällä. Työaikani on järjestetty niin, että ma-ke teen etätöitä kotoa käsin, ja to-pe olen toimistolla.

Silti äitini ja pari muuta sukulaista eivät ymmärrä, että nämä etäpäivät eivät ole mitään lomapäiviä, joten saan valitusta mm. siitä kun en mene hoitamaan serkun lapsia, käytä iäkkäitä perheenjäseniä ja muita tuttuja asioilla, en tule auttamaan pihatöissä jne. Yritä siinä sitten selittää, että on päivittäisiä skype-palavereja, on oltava puhelimen ja tietokoneen äärellä hoitamassa asiakkaan asioita, vastattava sähköposteihin jne. On siis tehtävä kaikkia niitä töitä, joita teen myös toimistolla ollessa, ja kaikki on hoidettava aikataulussa. En siis lähde käyttämään ketään lääkärissä tai kaupassa kun ”vapaa-aikaa on niin paljon”.

Ens kerralla kerrot äidillesi että joudutkin olemaan taas toimistolla joka päivä, elikkä et ole enää kotonasi päivisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minullakin kokemusta näistä etäpäivien väärinymmärryksistä. Tein eräänä kesäperjantaina etäpäivän vanhempieni mökiltä käsin, että pääsisin siitä sitten saman tien mökkiviikonlopun viettoon. Kesälomalla olleet vanhempani olivat myös paikalla. He jankuttivat minulle koko päivän, että tulisinko auttamaan heitä pihahommissa, lähtisinkö heidän avukseen kauppaan, voisinko lämmittää saunan ynnä muuta. Hekin ovat vaativissa asiantuntijatöissä, mutta selvästi tyttären vähäpätöiset hommat ovat sellaisia, jotka voi vaan jättää tekemättä.

Tosin onpa niitäkin etäpäivän viettäjiä, joille etäpäivä on yhtä kuin vapaapäivä. Eräs tuttuni ottaa erittäin usein perjantaina etäpäivän ja ajaa tuolloin työpäivän aikana 6 tunnin matkan mökilleen. Kuulemma tämä on ok, koska hän on koko ajan puhelimen päässä, jos joku sattuu soittamaan. Samoin on ihmisiä, jotka ottavat Skype-palaverit ties mistä ravintolan terassilta tai veneeltä ja putoilevat vähän väliä linjoilta surkean yhteyden vuoksi. Kiitos, pilaatte meidän muidenkin maineen.

hei,kerrotko missä vaativissa asiantuntijahommissa vanhempasi ovat ?

mietin sitä eroa asiantuntijan ja vaativan asiantuntijan ja vaativan erikoisalan asiantuntijan välillä.

Eiks jokainen asiantuntija ole omasta mielestä än just se vaativan erikoisalan asiantuntija?

Aloitan opettajan työstäni viiden päivän loman huomenna. Sukulaiseni toivotti minulle hyvää lomaa perjantai-iltana somessa. Kiva ja huomaavainen ele. Seuraava viesti: voinko ottaa lapsen hoitoon maanantaina? Hän on itse kotona ja pitäisi hoidella asioita. Ilmoitin etten halua lomalle sitoumuksia.

Mitä mieltä olette, olenko kohtuuttoman kykenemätön asettumaan toisen asemaan vai sakkaako sukulaisellani? Hän on siis aiemmin ehdottanut kahden viikon hoitojaksoja kesälomalleni ja lastenhoitoa jouluaaton aattona, jotta saisi siivottua ennen joulua (olenhan lomalla tuolloin). Hänellä on puoliso.

Et ota hoitoon! Vieköön mummolaan tms. Etkä ole kohtuuton.

Kotona työskentely ei ole siis työtä ollenkaan, siinä sivussa voi hoitaa vanhempien, sukulaisten, naapurien ja ventovieraiden lapsia ja asiointireissuja. Näin olen muutaman etätyön tekijän suusta kuullut. 

Minä teen vakituista yötyötä sairaalalla. Teen su-to yöt, kotiudun kun lapset ja mies heräilevät ja lähtevät kouluun ja töihin, käyn nukkumaan ja heräilen, kun toisilla on päivä pulkassa. Illat ja viikonloput vietetään yhdessä perheellä. Tämä toimii meillä aika hyvin. Mutta kummasti naapurit on sitä mieltä, että "Niemisen rouva" se vaan nukkuu kaiket päivät ja miesparka joutuu elättämään perheen. Juoruavat uusille naapureillekin siitä laiskasta akasta. Ja sitten veljen vaimo on aina pyytämässä siivousapua, kyytiä Ikeaan tai tuomassa lapsia hoitoon, "kun sulla on kaikki päivät omaa aikaa". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minullakin kokemusta näistä etäpäivien väärinymmärryksistä. Tein eräänä kesäperjantaina etäpäivän vanhempieni mökiltä käsin, että pääsisin siitä sitten saman tien mökkiviikonlopun viettoon. Kesälomalla olleet vanhempani olivat myös paikalla. He jankuttivat minulle koko päivän, että tulisinko auttamaan heitä pihahommissa, lähtisinkö heidän avukseen kauppaan, voisinko lämmittää saunan ynnä muuta. Hekin ovat vaativissa asiantuntijatöissä, mutta selvästi tyttären vähäpätöiset hommat ovat sellaisia, jotka voi vaan jättää tekemättä.

Tosin onpa niitäkin etäpäivän viettäjiä, joille etäpäivä on yhtä kuin vapaapäivä. Eräs tuttuni ottaa erittäin usein perjantaina etäpäivän ja ajaa tuolloin työpäivän aikana 6 tunnin matkan mökilleen. Kuulemma tämä on ok, koska hän on koko ajan puhelimen päässä, jos joku sattuu soittamaan. Samoin on ihmisiä, jotka ottavat Skype-palaverit ties mistä ravintolan terassilta tai veneeltä ja putoilevat vähän väliä linjoilta surkean yhteyden vuoksi. Kiitos, pilaatte meidän muidenkin maineen.

hei,kerrotko missä vaativissa asiantuntijahommissa vanhempasi ovat ?

mietin sitä eroa asiantuntijan ja vaativan asiantuntijan ja vaativan erikoisalan asiantuntijan välillä.

Eiks jokainen asiantuntija ole omasta mielestä än just se vaativan erikoisalan asiantuntija?

eiku ne on erityisasiantuntijoita  :) 

Vierailija kirjoitti:

Aloitan opettajan työstäni viiden päivän loman huomenna. Sukulaiseni toivotti minulle hyvää lomaa perjantai-iltana somessa. Kiva ja huomaavainen ele. Seuraava viesti: voinko ottaa lapsen hoitoon maanantaina? Hän on itse kotona ja pitäisi hoidella asioita. Ilmoitin etten halua lomalle sitoumuksia.

Mitä mieltä olette, olenko kohtuuttoman kykenemätön asettumaan toisen asemaan vai sakkaako sukulaisellani? Hän on siis aiemmin ehdottanut kahden viikon hoitojaksoja kesälomalleni ja lastenhoitoa jouluaaton aattona, jotta saisi siivottua ennen joulua (olenhan lomalla tuolloin). Hänellä on puoliso.

Et ole kohtuuton. Saa kysyä hoitoapua, mutta pitää ymmärtää että siitä voi myös kieltäytyä eikä asiasta tehdä sitten numeroa. Voisin pyytää toisen lomalla hoitoapua pariksi tunniksi, mutta en todellakaan yhtään keneltäkään esim. aaton aattona.

Onko kenelläkään käynyt toisin päin, eli omaa lasta on vaadittu hoitoon? Tästä on jo aikaa, mutta meidän lapsella on yksi täti, joka ei fyysisen vamman vuoksi ole voinut hoitaa silloin 1,5-vuotiasta lastamme. Oli pari kertaa pyytänyt, mutta olimme kohteliaasti kieltäytyneet tästä syystä johtuen, ja ollaan kyllä totta kai tavattu sitten ihan koko porukalla häntä. Kun lapsi kävi ensimmäistä kertaa hoidossa toisella tädillään, niin tältä tädiltä (joka ei ole "saanut" lasta hoitaa) tuli viesti, että hänen tämä toinen täti (ovat siis siskoja, ja molemmat lapsen kummitätejä) tulee avuksi päivänä xx.xx, että tuoda lapsi hoitoon jotta hänkin saa "viettää aikaa lapsemme kanssa ilman meitä".

Eihän tämä niin paha ole kuin nämä tarinat täällä, mutta p*skan maku jäi suuhun asenteesta ja tuosta että selän takana on jo pyydetty toinen hoitaja avuksi ja mietitty itse kaikki valmiiksi päivää myöten. Sanoin ei kiitos, olemme reissussa tuolloin. Sittemmin asia kyllä unohtui. En tiedä onko tämä nyt ns. "härski odotus", mutta tuli kyllä sellainen "sijaissynnyttäjä miehen sukuun" -olo. Olen kyllä molempien kälyjen kanssa hyvissä väleissä edelleen, ja kai tuo ilmaisu ym. oli vain ajattelematonta heidän puolelta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitetaan nyt kerrankin näin päin. Taisin olla se härskin pyynnön esittäjä, vai olinko?

Olimme 18-20-vuotiaita, ja minä olin lukiossa. 

Olin menossa noin parin tunnin ajomatkan päähän isoon konserttiin yhdessä ystäväni, hänen poikaystävänsä, poikaystävän kaverin sekä poikaystävän siskon kanssa. Poikaystävän sisko ajoi autoa. 

Ystäväni ja poikaystävänsä asuivat kaupungissa, minä puolestaan 40 minuutin ajomatkan päässä maaseudulla. Tarkoitus oli, että emme yöpyisi sillä paikkakunnalla jossa konsertti järjestetään, vaan että ajetaan yöllä kotiin. Minulle tämä oli siinä mielessä ongelmallista, ettei kaupungista kulkenut enää siihen aikaan yöstä busseja sille syrjäkylälle jossa asuin. Suunnitelma oli, että kaveri poikaystävineen jäävät lähellä poikaystävän asuntoa autosta pois, ja poikaystävän sisko ajaa sitten kotiinsa. 

Kysyin kaverilta, olisiko minun mahdollista tulla yöksi hänen poikaystävänsä sohvalle (asui kaksiossa), ja että voisin sitten ottaa bussin aamulla heti kun ne alkavat kulkea. Kaverini sanoi, ettei tämä käy, sillä he haluavat olla kahdestaan. 

Minulla ei ollut ketään joka olisi voinut tulla minua hakemaan. Oli talvi, ja ulkona oli jotain -15 pakkasta.

Kysyin poikaystävän siskolta, olisiko mitenkään mahdollista, että hän heittäisi minut naapurikunnan keskustaan, joka sijaitsi periaatteessa samalla suunnalla kuin missä hänen kotinsa oli. Sieltä olisi kulkenut bussi melko lähelle kotiani (sen jälkeen olisi ollut vielä 5 km käveltävää). Tämä olisi tarkoittanut hänelle 20 minuutin lisäajoa. Selitin tilanteen, ja tarjouduin maksamaan hänelle 15 e kyydistä. Kaverini sai tästä hirveät kilarit, ja kysyi miten kehtaan vaivata siskoa tällaisella pyynnöllä. Hän piti pyyntöäni erityisen röyhkeänä siksi, että siskolla oli nyt muutenkin rankkaa, kun oli valmistautumassa pääsykokeisiin.  

Taksi olisi maksanut niin paljon (myös sinne naapurikunnan keskustaan), ettei minulla olisi ollut siihen varaa, mistään hotellihuoneesta puhumattakaan. 

Lopulta istuin 24h auki olevalla huoltoasemalla aamuun asti, ja otin ensimmäisen bussin kotiin. Kaveri pyysi minua vielä maksamaan siskolle 25 e keikkamatkan bensoista, vaikka samassa autossa kulki siis viisi ihmistä ja matkaa oli noin 150 km. 

Ikinä en omaa ystävääni pakkaseen laittaisi. Minulle on kunnia-asia, että kavereiden turvallinen kotiinpääsy huolehditaan. Maailma ei ole vieläkään etenkään naisille turvallinen paikka, ja  niin monia surullisia tarinoita on jäänyt siitä, kun joku on jätetty oman onnensa nojaan.  Ja jos minulla olisi auto, ja joku minua pyytäisi ajamaan 20 min pidemmän lenkin tilanteessa, jossa mitään muuta mahdollisuutta kotiinpääsyyn ei ole, en jättäisi ketään tienposkeen.

Aloitko kotimatkaa miettimään vasta kun olitte konsertissa? Olit vaan ajatellut että kyllä he kuskaavat sut? No, Sinuna olisin jättänyt konserin väliin.

Meidän kaveripiirissä on itsestään selvää että kaikki huolehditaan kotiin asti kun ollaan samalla autolla liikenteessä, ei tarvitse kenenkään ennakkoon miettiä että pääseekö kotiin vai jättääkö nuo mut tienposkeen keskellä yötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitetaan nyt kerrankin näin päin. Taisin olla se härskin pyynnön esittäjä, vai olinko?

Olimme 18-20-vuotiaita, ja minä olin lukiossa. 

Olin menossa noin parin tunnin ajomatkan päähän isoon konserttiin yhdessä ystäväni, hänen poikaystävänsä, poikaystävän kaverin sekä poikaystävän siskon kanssa. Poikaystävän sisko ajoi autoa. 

Ystäväni ja poikaystävänsä asuivat kaupungissa, minä puolestaan 40 minuutin ajomatkan päässä maaseudulla. Tarkoitus oli, että emme yöpyisi sillä paikkakunnalla jossa konsertti järjestetään, vaan että ajetaan yöllä kotiin. Minulle tämä oli siinä mielessä ongelmallista, ettei kaupungista kulkenut enää siihen aikaan yöstä busseja sille syrjäkylälle jossa asuin. Suunnitelma oli, että kaveri poikaystävineen jäävät lähellä poikaystävän asuntoa autosta pois, ja poikaystävän sisko ajaa sitten kotiinsa. 

Kysyin kaverilta, olisiko minun mahdollista tulla yöksi hänen poikaystävänsä sohvalle (asui kaksiossa), ja että voisin sitten ottaa bussin aamulla heti kun ne alkavat kulkea. Kaverini sanoi, ettei tämä käy, sillä he haluavat olla kahdestaan. 

Minulla ei ollut ketään joka olisi voinut tulla minua hakemaan. Oli talvi, ja ulkona oli jotain -15 pakkasta.

Kysyin poikaystävän siskolta, olisiko mitenkään mahdollista, että hän heittäisi minut naapurikunnan keskustaan, joka sijaitsi periaatteessa samalla suunnalla kuin missä hänen kotinsa oli. Sieltä olisi kulkenut bussi melko lähelle kotiani (sen jälkeen olisi ollut vielä 5 km käveltävää). Tämä olisi tarkoittanut hänelle 20 minuutin lisäajoa. Selitin tilanteen, ja tarjouduin maksamaan hänelle 15 e kyydistä. Kaverini sai tästä hirveät kilarit, ja kysyi miten kehtaan vaivata siskoa tällaisella pyynnöllä. Hän piti pyyntöäni erityisen röyhkeänä siksi, että siskolla oli nyt muutenkin rankkaa, kun oli valmistautumassa pääsykokeisiin.  

Taksi olisi maksanut niin paljon (myös sinne naapurikunnan keskustaan), ettei minulla olisi ollut siihen varaa, mistään hotellihuoneesta puhumattakaan. 

Lopulta istuin 24h auki olevalla huoltoasemalla aamuun asti, ja otin ensimmäisen bussin kotiin. Kaveri pyysi minua vielä maksamaan siskolle 25 e keikkamatkan bensoista, vaikka samassa autossa kulki siis viisi ihmistä ja matkaa oli noin 150 km. 

Ikinä en omaa ystävääni pakkaseen laittaisi. Minulle on kunnia-asia, että kavereiden turvallinen kotiinpääsy huolehditaan. Maailma ei ole vieläkään etenkään naisille turvallinen paikka, ja  niin monia surullisia tarinoita on jäänyt siitä, kun joku on jätetty oman onnensa nojaan.  Ja jos minulla olisi auto, ja joku minua pyytäisi ajamaan 20 min pidemmän lenkin tilanteessa, jossa mitään muuta mahdollisuutta kotiinpääsyyn ei ole, en jättäisi ketään tienposkeen.

Aloitko kotimatkaa miettimään vasta kun olitte konsertissa? Olit vaan ajatellut että kyllä he kuskaavat sut? No, Sinuna olisin jättänyt konserin väliin.

Meidän kaveripiirissä on itsestään selvää että kaikki huolehditaan kotiin asti kun ollaan samalla autolla liikenteessä, ei tarvitse kenenkään ennakkoon miettiä että pääseekö kotiin vai jättääkö nuo mut tienposkeen keskellä yötä.

Kirjoittajan kaveripiirissä ei näköjään ollut, joten olisihan asiasta pitänyt puhua jo etukäteen.

treffit kirjoitti:

Kulttuuriero kirjoitti:

Maalla asuva turvapaikanhakijatuttava halusi tulla käymään Helsingissä ja tarjosimme kämppäämme lainaan, sillä tiesimme, että tällä oli rahat tiukilla ja olimme itse juuri silloin reissussa. Kaikki meni muuten hyvin, mutta tuttava oli jälkeen päin närkästynyt, kun kaapeissa ei ollut ollut mitään hyvää ruokaa, vain perustarvikkeita.

Ohis, mutta ei tuo mikaan kulttuurier0juttu ole (viittaan nimimerkkiisi), vaan ihan vaan m*lukku yksilo ihmiseksi. :) Niinpa se, etta mainitset tyypin olevan t_rvapaikanh_kija, ei myoskaan itseasiassa ole ihan kauhean olennaista anekdoottisi tukemiseksi. Tartun tahan, koska kannattaa joskus miettia, miten tietyista ihmisista puhuu ja rakentaako puhumisellaan olemassaolevia stereotypioita entisestaan. Anteeksi jos vaikutan jotenkin p*lkunn*ssijalta. 

Meilla on kaynyt useasti saman "kategorian" sakkia kylassa (oma avomies on ex-semmoinen eli tunnetaan aika monta jotka ei ole viela prosessista lapi), ja vaikka olen KIELTANYT ERIKSEEN tuomasta mitaan "tuliaisia" (kun tiedan miten vahan rahaa saavat) niin aina tuovat viinipulloja, suklaata, kukkia ym. tullessaan.

Kuten siis jokainen kaytostavoilla varusteltu vierailija nyt yleensa tuo. :) 

Tavallaan se on mielestäni olennaista, koska jos kyseessä on todella hädänalaisista oloista tullut henkilö, silloin ei valita ihan pienestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laitetaan nyt kerrankin näin päin. Taisin olla se härskin pyynnön esittäjä, vai olinko?

Olimme 18-20-vuotiaita, ja minä olin lukiossa. 

Olin menossa noin parin tunnin ajomatkan päähän isoon konserttiin yhdessä ystäväni, hänen poikaystävänsä, poikaystävän kaverin sekä poikaystävän siskon kanssa. Poikaystävän sisko ajoi autoa. 

Ystäväni ja poikaystävänsä asuivat kaupungissa, minä puolestaan 40 minuutin ajomatkan päässä maaseudulla. Tarkoitus oli, että emme yöpyisi sillä paikkakunnalla jossa konsertti järjestetään, vaan että ajetaan yöllä kotiin. Minulle tämä oli siinä mielessä ongelmallista, ettei kaupungista kulkenut enää siihen aikaan yöstä busseja sille syrjäkylälle jossa asuin. Suunnitelma oli, että kaveri poikaystävineen jäävät lähellä poikaystävän asuntoa autosta pois, ja poikaystävän sisko ajaa sitten kotiinsa. 

Kysyin kaverilta, olisiko minun mahdollista tulla yöksi hänen poikaystävänsä sohvalle (asui kaksiossa), ja että voisin sitten ottaa bussin aamulla heti kun ne alkavat kulkea. Kaverini sanoi, ettei tämä käy, sillä he haluavat olla kahdestaan. 

Minulla ei ollut ketään joka olisi voinut tulla minua hakemaan. Oli talvi, ja ulkona oli jotain -15 pakkasta.

Kysyin poikaystävän siskolta, olisiko mitenkään mahdollista, että hän heittäisi minut naapurikunnan keskustaan, joka sijaitsi periaatteessa samalla suunnalla kuin missä hänen kotinsa oli. Sieltä olisi kulkenut bussi melko lähelle kotiani (sen jälkeen olisi ollut vielä 5 km käveltävää). Tämä olisi tarkoittanut hänelle 20 minuutin lisäajoa. Selitin tilanteen, ja tarjouduin maksamaan hänelle 15 e kyydistä. Kaverini sai tästä hirveät kilarit, ja kysyi miten kehtaan vaivata siskoa tällaisella pyynnöllä. Hän piti pyyntöäni erityisen röyhkeänä siksi, että siskolla oli nyt muutenkin rankkaa, kun oli valmistautumassa pääsykokeisiin.  

Taksi olisi maksanut niin paljon (myös sinne naapurikunnan keskustaan), ettei minulla olisi ollut siihen varaa, mistään hotellihuoneesta puhumattakaan. 

Lopulta istuin 24h auki olevalla huoltoasemalla aamuun asti, ja otin ensimmäisen bussin kotiin. Kaveri pyysi minua vielä maksamaan siskolle 25 e keikkamatkan bensoista, vaikka samassa autossa kulki siis viisi ihmistä ja matkaa oli noin 150 km. 

Ikinä en omaa ystävääni pakkaseen laittaisi. Minulle on kunnia-asia, että kavereiden turvallinen kotiinpääsy huolehditaan. Maailma ei ole vieläkään etenkään naisille turvallinen paikka, ja  niin monia surullisia tarinoita on jäänyt siitä, kun joku on jätetty oman onnensa nojaan.  Ja jos minulla olisi auto, ja joku minua pyytäisi ajamaan 20 min pidemmän lenkin tilanteessa, jossa mitään muuta mahdollisuutta kotiinpääsyyn ei ole, en jättäisi ketään tienposkeen.

Aloitko kotimatkaa miettimään vasta kun olitte konsertissa? Olit vaan ajatellut että kyllä he kuskaavat sut? No, Sinuna olisin jättänyt konserin väliin.

No en kyllä alkanut. Mutta kun lipulla oli hintaa lähes 100 euroa, ja tämä kaverin jyrkkä (ja täysin yllätyksenä tullut) suhtautuminen tuli esille 2 päivää ennen reissua, niin en pystynyt sitä myymään, enkä halunnut jättää käyttämättäkään kun oli ollut niin kallis. Ja oli lisäksi yksi suosikkibändeistäni tuolloin, ja en ollut heitä koskaan aiemmin livenä nähnyt.

Meillä vietetään pyöreitä-synttäriä piakkoin.Varasimme ravintolasta ruuat,kahvit kakut.Johon ilmoittautuminen henkilömäärän mukaan ,me maksamme.Alueella on vuokralle mökkejä,jotka sukulaiset vaativat meidän maksettaviksi.Tarjoamme vuokraamassamme mökissä halukkaille saunomis mahdollisuuden+uinti.Saunajuomat+iltapalaa.Aamiainenkin on ok,meidän järjestämänä.Emme suostu maksamaan sukulaisten majoitusta,kun juhliin osallistuminenkin vastaus::    on voi olla,ehkä.

Vierailija kirjoitti:

Miina 74 kirjoitti:

Edit :

Kaupungista maalle muuttanut naapuri:

- Meidän mökkirantaan hän saa varmaan rakentaa laavun?

- Meidän mökkirantaan hän saa varmaan rakentaa edes laiturin?

- Meidän metsästä saa varmaan kuusen taimia ottaa niin paljon kuin haluaa?

- Meidän metsästä saa varmaan kerätä polttopuita niin paljon kuin haluaa?

- Metsässämme kasvoi metrin korkuinen vaahtera. Haluammeko että hän siirtää sen pois?

- Meidän varastohallista saa varmaan hakea lautaa ilmaiseksi?

- Katsottiin rajamerkinnät ja jaettiin rajalla olevat kivet puoliksi. Seuraavalla viikolla kaatoi meidän maalta raivaussahalla istutetun koivuntaimikon, koska kaupungissakin oli niin saanut tehdä.

- Annammeko luvan ajaa moottorikelkalla metsässä?

- Kylätien linjaus pitäisi siirtää kolme metriä toiselle puolelle, hänen tontiltaan pois.

- Linkoammmeko traktorilla tien metsään moottorikelkalla ajoa varten?

- Koiraa saa varmaan juoksuttaa maalla vapaana, ja missä vaan?

- Heidän maallaan eikä mielellään lähellä sitä, siis hehtaarin metsäinen tontti joka rajautuu isoon asfalttitiehen, ei saa edes vahingossa kävellä, koska heidän koira voi siitä häiriintyä. Soitti tästä asiasta ihan erikseen.

Lisäksi kaikki jotka omistavat traktorin, moottorisahan tai muita erikoistyökaluja tulevat aina mieluusti töihin näille maallemuuttajille, ja toki ilman minkäänlaista korvausta.  Maalla on kuulemma sellainen tapa. No ei ole.

Onkohan hänelle vakuuteltu kaupungissa, että kun muutat maalle saat tehdä mitä vaan... Sun pitäisi vakuuttaa sun naapuri miten kaupungissa kaikki on paremmin.

Kyllä näitä kaupungissakin riittää. Meidän naapurit olisi halunneet käyttää metrin siivun meidän tonttia, kun kuulemma tarvitsevat koko tilan. Ei mennyt sitten millään perille, missä raja kulkee...

Vierailija kirjoitti:

Aloitan opettajan työstäni viiden päivän loman huomenna. Sukulaiseni toivotti minulle hyvää lomaa perjantai-iltana somessa. Kiva ja huomaavainen ele. Seuraava viesti: voinko ottaa lapsen hoitoon maanantaina? Hän on itse kotona ja pitäisi hoidella asioita. Ilmoitin etten halua lomalle sitoumuksia.

Mitä mieltä olette, olenko kohtuuttoman kykenemätön asettumaan toisen asemaan vai sakkaako sukulaisellani? Hän on siis aiemmin ehdottanut kahden viikon hoitojaksoja kesälomalleni ja lastenhoitoa jouluaaton aattona, jotta saisi siivottua ennen joulua (olenhan lomalla tuolloin). Hänellä on puoliso.

Jokainen huolehtikoot jälkeläisistään ja onhan hänellä puoliso. Sinulla on oikeus nauttia lomastasi haluamallasi tavalla, vaikka oletkin opettaja, jolla on kohtuuttomaan palkkaan nähden liian lyhyet työpäivät ja liian pitkät lomat. Ethän ole noihin kesäloman hoitojaksojen suostunut.

Eräässä pikkufirmassa mulla oli ainoana työsudeauto ja täysautoetu. Bensat, pesut ym. kulut maksoin firman kortilla. Kaikki perustui luottamukseen. Kerran eräs työkaveri ehdotti, että oltais tankattu samalla kortilla hänenkin autonsa.  No ei tankattu ja kyselyt loppui onneks siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitan opettajan työstäni viiden päivän loman huomenna. Sukulaiseni toivotti minulle hyvää lomaa perjantai-iltana somessa. Kiva ja huomaavainen ele. Seuraava viesti: voinko ottaa lapsen hoitoon maanantaina? Hän on itse kotona ja pitäisi hoidella asioita. Ilmoitin etten halua lomalle sitoumuksia.

Mitä mieltä olette, olenko kohtuuttoman kykenemätön asettumaan toisen asemaan vai sakkaako sukulaisellani? Hän on siis aiemmin ehdottanut kahden viikon hoitojaksoja kesälomalleni ja lastenhoitoa jouluaaton aattona, jotta saisi siivottua ennen joulua (olenhan lomalla tuolloin). Hänellä on puoliso.

Jokainen huolehtikoot jälkeläisistään ja onhan hänellä puoliso. Sinulla on oikeus nauttia lomastasi haluamallasi tavalla, vaikka oletkin opettaja, jolla on kohtuuttomaan palkkaan nähden liian lyhyet työpäivät ja liian pitkät lomat. Ethän ole noihin kesäloman hoitojaksojen suostunut.

Sinulla on vääristynyt kuva opettajan työstä. Työpäivät eivät todellakaan ole lyhyet. Tervetuloa alalle! Palkka käteen 35 vuoden jälkeen n.2000e. Ei kyllä päätä huimaa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitan opettajan työstäni viiden päivän loman huomenna. Sukulaiseni toivotti minulle hyvää lomaa perjantai-iltana somessa. Kiva ja huomaavainen ele. Seuraava viesti: voinko ottaa lapsen hoitoon maanantaina? Hän on itse kotona ja pitäisi hoidella asioita. Ilmoitin etten halua lomalle sitoumuksia.

Mitä mieltä olette, olenko kohtuuttoman kykenemätön asettumaan toisen asemaan vai sakkaako sukulaisellani? Hän on siis aiemmin ehdottanut kahden viikon hoitojaksoja kesälomalleni ja lastenhoitoa jouluaaton aattona, jotta saisi siivottua ennen joulua (olenhan lomalla tuolloin). Hänellä on puoliso.

Jokainen huolehtikoot jälkeläisistään ja onhan hänellä puoliso. Sinulla on oikeus nauttia lomastasi haluamallasi tavalla, vaikka oletkin opettaja, jolla on kohtuuttomaan palkkaan nähden liian lyhyet työpäivät ja liian pitkät lomat. Ethän ole noihin kesäloman hoitojaksojen suostunut.

Sinulla on vääristynyt kuva opettajan työstä. Työpäivät eivät todellakaan ole lyhyet. Tervetuloa alalle! Palkka käteen 35 vuoden jälkeen n.2000e. Ei kyllä päätä huimaa...

Lyhyet ovat, 24 vuotta alalla, kaikki ikälisät, 4200 brutto ja 2800 netto.