Härskejä odotuksia ja vaatimuksia - mitä naapurisi, kaverisi, sukulaisesi jne. on kehdannut pyytää?

Minulta on deitti pyytänyt rahaa puhelinlaskuun, autonkorjaukseen ja vuokraan. Lisäksi ruokaan, mikä olisi yöllä pitänyt toimittaa paikalle. Ja oli siis vain deitti. Tulikin entinen deitti. Oli vielä tyrmistynyt, kun en suostunut koskaan. Silti yritti useamman kerran. Tarviiko sanoa, ulkomaalainen.

Tyttöystäväni lapsuudenkaveri oli saamassa häädön vuokra-asunnostaan maksamattomien vuokrien takia. Uusi kämppä oli hakusessa ja löytynytkin, enää puuttui 2000€:n suuruinen vuokravakuus. Luottotiedot tällä tyttösellä oli menneet jo tovi sitten, joten hän pyysi meiltä lainaksi tuon kaksi tonnia. Kun sanoimme ettemme voi lainata sellaista summaa, hän pyysi että minä (ihminen jota hän ei edes tunne) ottaisin hänelle 2000€:n pikavipin. Aikoi kuulemma maksaa takaisin... mitenhän ne luottotiedot oli menneet ja häätökin edessä, jos raha-asioista huolehtiminen on ykkösprioriteetti? Sanomattakin selvää ettemme suostuneet mihinkään hänen pyyntöihinsä, ja sen jälkeen menikin vuosia ennen seuraavas yhteydenottoa. Tämä sama ihminen soitti tyttöystävälleni ja pyysi vahtimaan hänen lapsiaan, jotta hän pääsisi baariin. Lupasi maksaa lastenhoidosta, olihan kyseessä kuitenkin ilta ja koko yö. Aamulla oli tullut kotiin, kääriytynyt peiton mutkaan ja alkanut nukkumaan, maksua ei koskaan kuulunut. Oli viimeinen kerta kun tyttöystäväni teki tämän sankarin vuoksi yhtään mitään.

Illanvietto tuttavapariskunnan luona vaihtui lennosta pikkutalkoisiin. Perusteluna oli se, että minä kun olen raskaana enkä voi kuitenkaan alkoholia juoda, niin pidetäänkin neljän hengen kesken talkoot. Just. Mikä saa kuvittelemaan että haluaisin raskaana ollessani sitten tehdä kaverille ilmaista työtä ihan huvin vuoksi? Tai että mun miehen mielestä olisi hauskaa illanviettoa tehdä töitä mun kaverille?

Pahoitti mielensä, kun mieluummin vietettiinkin miehen kanssa koti-ilta kahden kesken eikä tultu heille "hengailemaan".

Luottotiedoton rahanvippaaja ja todennäköisyys, että maksaa jotakin kahta tonnia ikinä takaisin. :D

Prostituoitujen perustaktiikka. Raha aina ensin, palvelu vasta sitten. Saatuaan ei kukaan ole halukas maksamaan.

Aikoinaan opiskeluaikoina asuin solussa parin ihan kivan tytön kanssa.

Harrastin jo tuolloin käsitöitä: ompelua etc.

Tavaksi tuliettä jos jommalla kummalla kämppiksistä oli tarvetta korjaus tms töille niin autoin, monesti tämä auttaminen oli kyllä vastavuoroista eli ei tullut hyväksikäytetty oloa.

Sitten toin kämppiksistä sai mahdollisuuden lähteä kuukaudeksi reissuun Aasiaan ja kysyi voisinko tehdä hälle muutamia vaatteita: shortsit, paidan ja mekon. Hän maksoi kankaat ja sovittiin että saan käyttää hänen autoaa reissun aikana kunhan maksan bensat. Kyllä se minulle sopi, tiesin, että ajoa ei tule paljoakaan. Max 300km kuukauden aikana..

Vein kamun kentälle ja hainkin sieltä, olin kaarankin pessyt ja puunannut.

Jokunen vuosi tuon jälkeen sain kautta rantain kuulla että tuo kaveri oli selittänyt että MINÄ olin käyttänyt hänen autoaan ihan liikaa ja että häntä oli käytetty hyväksi :O

Että koska tein hälle vaatetta ihan alusta lähtien (kaavat yms) niin en olisikaan saanut ajaa autolla muualle kuin kentälle häntä viemään ja hakemaan!

Hetken mietin että joo, jokuset kamut tuolloin opiskeluaikana ottivat etäisyyttä minuun, mutta en pitänyt sitä kummallisena, omat opiskelukiireet vaikuttivat.

Noh, tuo selän takana puhuminenhan siihen oli syynä.

Kaveri ei muuten koskaan edes kiittänyt sanallisesti noista vaatteista...

Eipä olla tekemisissä tuon kaverin kanssa ja ompeluksiakin teen vain ystävilleni OMASTA halustani....

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan opiskeluaikoina asuin solussa parin ihan kivan tytön kanssa.

Harrastin jo tuolloin käsitöitä: ompelua etc.

Tavaksi tuliettä jos jommalla kummalla kämppiksistä oli tarvetta korjaus tms töille niin autoin, monesti tämä auttaminen oli kyllä vastavuoroista eli ei tullut hyväksikäytetty oloa.

Sitten toin kämppiksistä sai mahdollisuuden lähteä kuukaudeksi reissuun Aasiaan ja kysyi voisinko tehdä hälle muutamia vaatteita: shortsit, paidan ja mekon. Hän maksoi kankaat ja sovittiin että saan käyttää hänen autoaa reissun aikana kunhan maksan bensat. Kyllä se minulle sopi, tiesin, että ajoa ei tule paljoakaan. Max 300km kuukauden aikana..

Vein kamun kentälle ja hainkin sieltä, olin kaarankin pessyt ja puunannut.

Jokunen vuosi tuon jälkeen sain kautta rantain kuulla että tuo kaveri oli selittänyt että MINÄ olin käyttänyt hänen autoaan ihan liikaa ja että häntä oli käytetty hyväksi :O

Että koska tein hälle vaatetta ihan alusta lähtien (kaavat yms) niin en olisikaan saanut ajaa autolla muualle kuin kentälle häntä viemään ja hakemaan!

Hetken mietin että joo, jokuset kamut tuolloin opiskeluaikana ottivat etäisyyttä minuun, mutta en pitänyt sitä kummallisena, omat opiskelukiireet vaikuttivat.

Noh, tuo selän takana puhuminenhan siihen oli syynä.

Kaveri ei muuten koskaan edes kiittänyt sanallisesti noista vaatteista...

Eipä olla tekemisissä tuon kaverin kanssa ja ompeluksiakin teen vain ystävilleni OMASTA halustani....

Älä usko toisen käden tietoja.

Jos kuulet kautta rantain haukkumisestasi, kyse on todennäköisesti vain mustamaalausyritys.

Joku saa närästystä ystävyydestänne ja haluaa että riitelette tyhjän takia. Näköjään onnistuikin katkaisemaan välinne.

Tuskin ystäväsi on mistään hyväksikäyttämisestä puhunut,

joku on nyt syöttänyt sitä ajatusta hänelle ketunhäntä kainalossa. Varmaan yrittänyt samalla ylipuhua häntä lainaamaan autoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikoinaan opiskeluaikoina asuin solussa parin ihan kivan tytön kanssa.

Harrastin jo tuolloin käsitöitä: ompelua etc.

Tavaksi tuliettä jos jommalla kummalla kämppiksistä oli tarvetta korjaus tms töille niin autoin, monesti tämä auttaminen oli kyllä vastavuoroista eli ei tullut hyväksikäytetty oloa.

Sitten toin kämppiksistä sai mahdollisuuden lähteä kuukaudeksi reissuun Aasiaan ja kysyi voisinko tehdä hälle muutamia vaatteita: shortsit, paidan ja mekon. Hän maksoi kankaat ja sovittiin että saan käyttää hänen autoaa reissun aikana kunhan maksan bensat. Kyllä se minulle sopi, tiesin, että ajoa ei tule paljoakaan. Max 300km kuukauden aikana..

Vein kamun kentälle ja hainkin sieltä, olin kaarankin pessyt ja puunannut.

Jokunen vuosi tuon jälkeen sain kautta rantain kuulla että tuo kaveri oli selittänyt että MINÄ olin käyttänyt hänen autoaan ihan liikaa ja että häntä oli käytetty hyväksi :O

Että koska tein hälle vaatetta ihan alusta lähtien (kaavat yms) niin en olisikaan saanut ajaa autolla muualle kuin kentälle häntä viemään ja hakemaan!

Hetken mietin että joo, jokuset kamut tuolloin opiskeluaikana ottivat etäisyyttä minuun, mutta en pitänyt sitä kummallisena, omat opiskelukiireet vaikuttivat.

Noh, tuo selän takana puhuminenhan siihen oli syynä.

Kaveri ei muuten koskaan edes kiittänyt sanallisesti noista vaatteista...

Eipä olla tekemisissä tuon kaverin kanssa ja ompeluksiakin teen vain ystävilleni OMASTA halustani....

Älä usko toisen käden tietoja.

Jos kuulet kautta rantain haukkumisestasi, kyse on todennäköisesti vain mustamaalausyritys.

Joku saa närästystä ystävyydestänne ja haluaa että riitelette tyhjän takia. Näköjään onnistuikin katkaisemaan välinne.

Tuskin ystäväsi on mistään hyväksikäyttämisestä puhunut,

joku on nyt syöttänyt sitä ajatusta hänelle ketunhäntä kainalossa. Varmaan yrittänyt samalla ylipuhua häntä lainaamaan autoaan.

Olitko paikalla?

Kuulostat ihan siltä mun kamultani :-D

Nuo "toisen käden" tiedot on kyllä sitä luokkaa että uskon niitä ennemmin kuin kamun selitysyrityksiä tapahtuneesta....

Teini-iän lopulla muutettiin kaverin kanssa kumpikin kotoa eri kaupunkeihin. Yksinäinen kaveri sitten soitteli 4-6 iltana viikossa ja puhui aina 2-3 tuntia omista asioistaan, mm. valitti opiskelukavereistaan ja kertoi aivan kaikki päivänsä tapahtumat mukaan lukien katsomiensa ohjelmien juonet. Vaati, että maksan puolet puheluista, "että on reilua". En kilttinä nuorena uskaltanut kieltäytyä, kun olisi suuttunut, jos olisin huomauttanut, että hän se haluaa puhua, en minä, joten saa luvan maksaa omat puhelunsa. Raivostui aina jos minulla olisi ollut muuta tekemistä, vaikka omia opintoja, ainejärjestöjuttuja tai olin salilla tms. Jos olin muiden seurassa, soitteli jatkuvasti ja pommitti viesteillä että "joko ne on lähtenyt/joko olet kotona". Taivutteli minua lopettamaan omat opintoni ja muuttamaan hänen luokseen pitämään seuraa kun on niin tylsää yksin ja ahdistaa. En suostunut.

Kun sain ajokortin ja oli käyty hakemassa autokin pihaan, yks kaveri sattumalta soitti ja kysyi että lähdetäänkö jonnekkin hengailemaan. Tottakai mentiin autolla ja pyörittiin hurjana pitkin kyliä. Muutamaan otteeseen kuskasin tätä kaveria pyynnöstä jonnekkin kauemmaskin, tietenkään mitään bensoja kukaan maksanu. Kerran pyysin 10e bensarahaa, vaikka tankki oli puolillaan ja matkaa ehkä 15-20km suunta ja kaveri alkoi valittamaan kuinka pihi ja vmäinen olen, kun ei voi maksutta kuskata.. Ei mennyt montakaan viikkoa ja kaveri sai auton. Oltiin tyttöystävän kanssa viettämässä iltaa tutun pariskunnan luona ja oltiin lähdössä kotiinpäin (olin ottanut muutaman ja siksi en edes lähtenyt autolla illanviettoon) ja päätin soittaa kaverille ja kysyä kyytiä kotiin. Ei olisi ollut pitkä matka, ehkä noin 15-20min ja sanoin että voin maksaa bensat. Kaveri tuli hakemaan meitä ja päästiin ekoihin liikennevaloihin, niin syttyi bensavalo palamaan. Sanoin että mennään tankille ja sinne ajettuaan kaveri kysyi että paljos laitan. Sanoin että 20e ja kaveri naurahti ja käski tyttöystäväni ulos autosta. Jätkä hyppäsi autoon, haistatti vitut ja sanoi "emmä nyt viitti parilla kympillä minnekkään lähtee teitä ajeluttamaan! Luulin että oisit edes laittanu tankin täytee ja maksanu viel vähä jotai. Vittu tää oo mikää ilmanen kyyti" tämän jälkeen lähti kauheella kiirellä pois. En ollut uskoa sitä hetkeä todeksi. Sanoin tyttöystävälle, että tilaa taksin ja pästään halvemmalla. Kun päästiin kotiin ja oltiin hetki ihmetelty siinä ja naureskeltiin että mitähän helvettiä just tapahtu, kyseinen kaveri soitti ja pokkana sanoi "nyt kun hain teidät sieltä, niin olisit voinu edes heittää muutaman kympin, vaikka viiskymppiä! Mulla palaa bensavalo ja en haluis ite maksaa.." luurit korvaan ja arvatkaa maksoinko? Härskeintä tässä on se, että kyseinen kaveri kehtaa vielä soitella ja aina pummaa jotain. Numero estetty nykyään :D

En ikinä onneksi itse joutunut soluasumaan. Näki ihan naisten kesken kavereiden parissa, miten joku viis veisasi wc-paperi tai vessahuollosta. Käytettiin surutta toisen astioita ja jätettiin ne vielä tiskaamaatta. Ilman lupaa. Omat olivat omia. Kaikkea muuta myös. Joku lainasi joskus miestäkin.

Näin muusikkona sitä on kavereille tullut soiteltua jos jonkinlaisissa bileissä ruoka/juomapalkalla ja se on ihan ok, jos kamat on valmiina ja biisit treenattu. Yhden kaverin häissä sitten piti alkaa juhlapaikkaa siivoamaan ja tyhjentämään seuraavana päivänä, kului tuntikausia ja vastavihitty sulhanen tempoi viiniä kupoliin. Onneksi kyyti lähti, niin ei tarvinnut sinne jäädä. Kaveri vielä suuttui, kun ei saanut ryyppyseuraa.

Ryyppyseuraa hääpäivänä?! Miten olisi se vaimo ja vuoteessa vehtaaminen. Hyvää liittoa vaan!

Vierailija kirjoitti:

Tulevana lääkärinä vähän hirvitti tää ketju

Tämä ketju vain vahvistaa sen vanhan faktan, että lääkäri ei tee mitään ilmaiseksi.

Monen muun alan ihmiset voivat auttaa toisia (järjen rajoissa toki) mutta lääkäri on ainoa joka ei suostu tekemään yhtään mitään ilman maksua.

Ei siis mikään ihme, että niin moni lääkäri esittää lentokoneessakin nukkuvaa, kun kuulutellaan ja kysellään onko lääkäriä koneessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että viikonloppuaamu kahdeksalta on aivan ok soittaa ja pyytää apuun laittamaan kahvitteluita, varsinkaan kun ei ole asiasta ollut aiemmin mitään puhetta tai varoituksen sanaa. Olin tuolloin yläasteella ja nukuin poikaystäväni luona neljän tunnin yöunien jäljeen, ja sillä perusteella että olin ya-ikäinen kakara minua sai komennella ja vaatia tekemään mitä tahansa koska tahansa. Aikuisten asenne oli ehkä pikkasen pielessä. Ilmoitin etten ole tulossa, ja löin luurin kinni ja jatkoin uniani vielä pari tuntia. Soittaja oli siis äitini ja paikalla oli kaksi nuorempa sisarustani, jotka olivat myös siinä iässä että kykenivät auttamaan mutta eihän heitä voinut velvoittaa. 

En ymmärrä ensinnäkään mitä yläasteikäinen (=13-14v) tekee poikaystävän luona YÖTÄ viikonloppuna. Olet tekstisikin perusteella juuri sellainen uhmaikäinen kiukutteleva kakara, joka on väkisin jankannut ja huutanut äidilleen niin kauan, että on saanut luvan lähteä yökylään pojan luokse tai sitten lähtenyt vain ilman lupaa. Ja kun äiti "kahvittelu"-tekosyyn varjolla huolissaan soittaa että onko tyttö hengissä ja tallessa vai makaako sammuneena ja/tai raiskattuna katuojassa, niin sinä kehtaat vielä lyödä luurin korvaan. Sympatiani ovat kyllä täysin äitisi puolella!

Koulussa minua kiusasi eräs tyttö. Kuuluimme samaan kaveriporukkaan ja meillä oli yhteisiä kavereita, mutta keskenämme emme hengailleet ikinä. Yläasteen lopun jälkeen en nähnyt häntä vuosiin, kunnes kerran hän laittoi minulle tekstarin. Siinä hän kertoi, että eräs hänen miespuolinen kaverinsa (jonka minäkin kiertoteitse tiesin) oli ilman naisystävää, ja kaveri mietti että "koska kaikki hyvät on jo menneet, niin ehkä sä sitten voisit olla kiinnostunut". Tuo tuli niin puskista ja vieläpä viikonloppuiltana, että ajattelin sen olevan vain kettuileva känniviesti. Vastasin hänelle tyyliin "hah hah, ootpas sä hauska" ja unohdin koko jutun.

Myöhemmin kuitenkin selvisi, että kyseinen tyttö oli kavereineen ollut tosissaan; kaveri olisi oikeasti halunnut lähteä ulos kanssani. Kumpikin loukkaantui, ja eräiden yhteisten tuttujemme kautta kuulin, että he haukkuivat minua kaikille jotka vain viitsivät kuunnella ja olin kuulemma ylimielinen horo.

Siis koko tapaushan on naurettavuuden huippu eikä oikeastaan vaivannut minua silloinkaan, mutta lähinnä ihmetyttää tuon tytön ajatusmaailma - ensin kiusaa, vuosia myöhemmin heittää loukkaavan ehdotuksen täysin puskista ja sitten suuttuu, kun en lämpene idealle :D

Joskus itsekin teini kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että viikonloppuaamu kahdeksalta on aivan ok soittaa ja pyytää apuun laittamaan kahvitteluita, varsinkaan kun ei ole asiasta ollut aiemmin mitään puhetta tai varoituksen sanaa. Olin tuolloin yläasteella ja nukuin poikaystäväni luona neljän tunnin yöunien jäljeen, ja sillä perusteella että olin ya-ikäinen kakara minua sai komennella ja vaatia tekemään mitä tahansa koska tahansa. Aikuisten asenne oli ehkä pikkasen pielessä. Ilmoitin etten ole tulossa, ja löin luurin kinni ja jatkoin uniani vielä pari tuntia. Soittaja oli siis äitini ja paikalla oli kaksi nuorempa sisarustani, jotka olivat myös siinä iässä että kykenivät auttamaan mutta eihän heitä voinut velvoittaa. 

En ymmärrä ensinnäkään mitä yläasteikäinen (=13-14v) tekee poikaystävän luona YÖTÄ viikonloppuna. Olet tekstisikin perusteella juuri sellainen uhmaikäinen kiukutteleva kakara, joka on väkisin jankannut ja huutanut äidilleen niin kauan, että on saanut luvan lähteä yökylään pojan luokse tai sitten lähtenyt vain ilman lupaa. Ja kun äiti "kahvittelu"-tekosyyn varjolla huolissaan soittaa että onko tyttö hengissä ja tallessa vai makaako sammuneena ja/tai raiskattuna katuojassa, niin sinä kehtaat vielä lyödä luurin korvaan. Sympatiani ovat kyllä täysin äitisi puolella!

Itse en tästä äidin huolta nähnyt muuta kuin omaan tarpeeseensa. Vaikka nuori on poikaystävällään yötä ei se automaattisesti tarkoita että on huonosti käyttäytyvä tai jossain ojan pohjalla. Jos tässä olisi ollut äidin huolesta kysymys tuskin olisi tyttärelleen järkkäillyt tekemistä ja odottanut paikalle. Sympatiat täältä ainakin tyttären puolelle, jo senkin puolesta että meni silti hoitamaan asian mistä ei tosiaan oltu etukäteen sovittu/mainittu. Ei ne teinit mitään vanhempiensa mielivaltaisia käskyläisiä ole ja hyvä niin. Ehkä juuri tämäkin (entinen ☺) teini osaa nykyäänkin sanoa ei hyväksikäyttäjille. Kun jo nuorena osaa kyseenalaistaa vaikkapa omat vanhempansa (älyttömimmissä asioissa) niin paremmin luulisi pärjäävän myös näiden hyväksikäyttäjien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Koulussa minua kiusasi eräs tyttö. Kuuluimme samaan kaveriporukkaan ja meillä oli yhteisiä kavereita, mutta keskenämme emme hengailleet ikinä. Yläasteen lopun jälkeen en nähnyt häntä vuosiin, kunnes kerran hän laittoi minulle tekstarin. Siinä hän kertoi, että eräs hänen miespuolinen kaverinsa (jonka minäkin kiertoteitse tiesin) oli ilman naisystävää, ja kaveri mietti että "koska kaikki hyvät on jo menneet, niin ehkä sä sitten voisit olla kiinnostunut". Tuo tuli niin puskista ja vieläpä viikonloppuiltana, että ajattelin sen olevan vain kettuileva känniviesti. Vastasin hänelle tyyliin "hah hah, ootpas sä hauska" ja unohdin koko jutun.

Myöhemmin kuitenkin selvisi, että kyseinen tyttö oli kavereineen ollut tosissaan; kaveri olisi oikeasti halunnut lähteä ulos kanssani. Kumpikin loukkaantui, ja eräiden yhteisten tuttujemme kautta kuulin, että he haukkuivat minua kaikille jotka vain viitsivät kuunnella ja olin kuulemma ylimielinen horo.

Siis koko tapaushan on naurettavuuden huippu eikä oikeastaan vaivannut minua silloinkaan, mutta lähinnä ihmetyttää tuon tytön ajatusmaailma - ensin kiusaa, vuosia myöhemmin heittää loukkaavan ehdotuksen täysin puskista ja sitten suuttuu, kun en lämpene idealle :D

Jos tuossa tilanteessa on jotakin hyvää, niin voit kiittää onneasi, ettet tavannut jotakin lasinpesunestettä juottavaa puukottajaa.

Yläasteikäisinä minä ja ystäväni Milla tutustuimme uuteen ystäväämme Annaan. Anna oli pyytänyt meitä yökylään ja ikävä kyllä Millan vanhemmat eivät suostuneet tällä kertaa. Sain itse luvan joten ajattelin tietenkin mennä, koska eihän se minun vikani ollut, että Millan vanhemmat eivät häntä päästäneet. Milla alkoi utelemaan, olenko minä kuitenkin menossa ja vastasin tietysti totuudenmukaisesti. Tästähän riemu repesi, sillä Millan mukaan minulla ei ollut oikeutta nähdä uutta ystäväämme ilman häntä, koska kyseessä on uusi, yhteinen ystävä. Millan mielestä yritin tahallisesti jättää hänet ulkopuolelle ja omia Annan itselleni. Hänen mukaansa en saisi nähdä Annaa, jos emme näkisi kolmestaan.

Menin kumminkin Annalle ja jätin Millan syytökset omaan arvoonsa. Hän mökötti aiheesta viikon, mutta ystävyytemme ei mennyt pilalle. Olemme ystäviä edelleen, mutta muistan tämän jutun aina yhtenä ahdistavimpana juttuna ystävyydessämme. Onneksi Milla on aikuistunut noista ajoista.

(Nimet muutettu)

Ne lääkärit mitä itse tiedän, ovat ihan täystyöllistettyjä ja uupuneita. Paperityöt päälle, mitä tulee koko ajan lisää. Ei siinä vapaa-ajalla hoideta enää suvun tai tuttavien vaivoja kovin mielellään.