Miksi Suomessa tarvitaan jokaiseen helppoonkin hommaan koulutus? Esim. maalari, liikunnanope jne.

Omilta kouluajoiltani muistot ovat, että liikuntatunti on kyllä ainoa tunti, missä ei käytännössä opetettu mitään. Pistettiin vain suoraan tekemään. Jopa kuvaamataidossa oli opetusta, vaika opettajamme ei ollut edes ammattilainen, joku itseoppinut kuvataidelukion käynyt merkonomi, joka oli hyvä piirtämään sekä maalaamaan ja lähisukua reksille. 

Millä kivikaudella te olette liikuntatuntinne käyneet?

oudointa hommassa on, että suomalaiselta vaaditaan joku tietty koulutus, mutta ulkomaalaisen koulutus voi olla vähän sinnepäin niin kelpaa :D   . Esim. kuka suomalainen hevosmies olisi palkattu rakentamaan ydinvoimalaa?  :D

Aina kun tytöt oli liikuntatunnilla meille miesopettaja teroitti erikseen, että ei saa taklata, eikä pelata kovaa ;)

Hihi ..

Sinkkumies

Juu ja psykologi - täällähän käy satoja mammoja, jotka tuntuvat olevan ihan päteviä tossa hommassa.

Valokuvaajaksi voi pätevöityä perustamalla blogin ja ostamalla järjestelmäkameran.

Elämme koulutusyhteiskunnassa. Elämän varrella voi valmistua useisiin ammatteihin, vaihtaa ammattia halutessaan.

Mitä tulee koulutusten pituuteen niin meidän koulutusjärjestelmämme on sellainen että kaikista perustutkinnoista voi hakeutua jatkokoulutukseen korkeakouluihin. Päättäjät ovat suuressa viisaudessaan näin päättäneet.

Aloittajan kanssa olen siinä samaa mieltä että koultukset ovat liian pitkiä, pieni osa menee jatkokoulutuksiin .(AMK ja yliopisto). 

Ammatillisena opettajana voin sanoa että osa oppii ammatin nopeammin ja valmistuu nopeamalla aikataululla, osalla opinnot venyy ja saattaa kestää 3,5 vuottakin. Yleensä näissä on kyse opiskelijan laiskuudesta, on paljon poissaoloja tai joissakin tapauksessa pitkistä sairausjaksoista.

Työssäoppimista tulee jatkossa enemmän. Olen aloittajan kanssa samaa mieltä että ammatilliset taidot voi joissain ammateissa oppia nopeamminkin kuin kolmessa vuodessa.

Aikuiskoulutuksessa perustutkinnon opettamallani alalla voisi lyhentää 1,5 vuoteen, nykyään se on 2 vuotta. En ole ainoa opettaja joka on tätä mieltä.

Olen samaa mieltä, että Suomessa useimpiin ammatteihin opiskellaan ihan liian kauan. Esimerkiksi juuri amisammatit opiskelisi kaikki vuodessa tai maksimi kahdessa, jos pitää olla yleissivistäviä aineita. Eikä liikkaopeksikaan tarvisi opiskella viittä vuotta, 2-3 vuotta riittäisi lukion päälle. Luokanopeksi luettiin lyhimmillään vuodessa 50-luvulla, kun oli opettajapula. Tässä nyt mainitsen opettajan ammatit, mutta tämä koskee 95% ammateista, että koulutukset on liian pitkiä.

Mutta sitten se toinen puoli. Amis kestää 3 vuotta, koska mitäpä muuta tekemistä niillä teineillä alaikäisenä olisi, kunnei ne töihinkään vielä pääse. Johonkin ne nuoret pitää säilöä, ettei notku turhanpanttina.

Ylipäätään koulutuspolitiikan yksi tavoite on ihmisten säilöminen ja aktiivisena pitäminen. Koska töitä ei kaikille ole, niin yhteiskunnallisella tasolla on keksitty, että työttömyyttä parempi on pitää porukka koulussa pidempään.

Entäs se kun lukutaidottomista tulee koodaajia 6kk kurssilla

Vierailija kirjoitti:

Millä kivikaudella te olette liikuntatuntinne käyneet?

80-luvulla. Mm. kuntosalille vain mentiin. Jokainen sai itse etsiä sopivat painot, ei mitään tekniikkaopetusta. Pesäpallossa on selkeä muistikuva, että luokkakaverit opettivat säännöt. Ala-asteella ei pelattu pesistä ja yläasteella opettaja oletti, että kaikki osaavat jo. 

Minun liikuntatunnit olivat oman luokanopettajan pitämiä. Hyvin pärjättiin. Tampuriiniin tahtia ja piirissä juostiin, sisäliikuntaa oli kovilla pakkasilla. Talvella hiihdettiin jos pakkasta alle 20 ja joskus laskettiin mäkeä. Luistinratoja ja luistimia ei tuolloin ollut kuin ainiharvalla joten ei ollut luisteluakaan kuin vasta yläkoulussa.

Keväällä ja syksyllä pelattiin pesäpalloa, olin lukkari aina. Olin superhyvä pallopeleissä.

Entä tarjoilijoiden koulutus? Kokkikoulujen yhteydessä on tarjoilijoiden koulutusta, kolme vuotta! Tarvitaanko kolmen vuoden opetus että osaa kantaa ruoan pöytään?

Suomessa kokkeja koulutetaan kolme vuotta, Britanniassa vain vuoden.

Vierailija kirjoitti:

Juu ja psykologi - täällähän käy satoja mammoja, jotka tuntuvat olevan ihan päteviä tossa hommassa.

Valokuvaajaksi voi pätevöityä perustamalla blogin ja ostamalla järjestelmäkameran.

Anna ja Sebastian, heh..

Juuri joku palkkasi Annan kuvaamaan häänsä.

No, varmasti monet työt on sellaisia, että ammatin oppii vasta toimimalla siinä. Mutta oikeasti, tämänpäiväinen artikkeli vastaanottokeskusbisnekseen lähteneestä Luonasta on varoittava esimerkki siitä, kun työpaikalla hyörii vain kouluttamatonta väkeä: http://www.hs.fi/sunnuntai/a1463713596687

”Sinne marssi ketä vain, ihmisiä, joilla ei ollut mitään hoitoalan kokemusta. Sulle laitettiin huomioliivi päälle ja olit vartija.”

”Jotkut ohjaajat suosivat omasta etnisestä taustasta tulevia turvapaikanhakijoita. Se aiheutti raivoa muissa. Yksi somaliohjaaja haistatteli arabiaksi, heitteli ihmisten tavaroita ja aiheutti tappeluja.”

Terveydenhuollon ongelmat tulivat julkisuuteen tammikuussa, kun 21-vuotias afganistanilainen turvapaikanhakija kuoli Nihtisillan vastaanottokeskuksessa aivoverenvuotoon.

”Moni vartija näytti nauttivan konflikteista, myös maahanmuuttajataustaiset”, sanoo toinen. ”Oli turhaa voimankäyttöä, ja raudoituksesta tuli tapa: mies lattialle, jalka niskan päälle ja käsiraudat kiinni.”

- käyttäytyvätkö mielestäsi jonkun alan koulutetut ammattilaiset näin?

Vierailija kirjoitti:

Entä tarjoilijoiden koulutus? Kokkikoulujen yhteydessä on tarjoilijoiden koulutusta, kolme vuotta! Tarvitaanko kolmen vuoden opetus että osaa kantaa ruoan pöytään?

Suomessa tarjoilijan tutkintoon kuuluu tarjoilun lisäksi asiakaspalvelua, erilaista tuotetuntemusta, kuten juomien suosittelua, kielitaitoa..

Onpa sinunkin arvostuksesi tätä ammattia kohtaan korkealla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entä tarjoilijoiden koulutus? Kokkikoulujen yhteydessä on tarjoilijoiden koulutusta, kolme vuotta! Tarvitaanko kolmen vuoden opetus että osaa kantaa ruoan pöytään?

Suomessa tarjoilijan tutkintoon kuuluu tarjoilun lisäksi asiakaspalvelua, erilaista tuotetuntemusta, kuten juomien suosittelua, kielitaitoa..

Onpa sinunkin arvostuksesi tätä ammattia kohtaan korkealla.

Tiesin kyllä tuon, ei siihen mene kolmea vuotta! Maksimissaan vuoden.

Ai liikunnanopella pedagoginen koulutus? No eihän sitä muuten osaisi oppilaita haukkua. Jos olisi sisäistänyt koulutuksensa, osaisi ottaa huomioon erilaiset oppijat, esim. sen että huonokuntoinen saa hien pintaa vähemmällä rehkimisellä kuin hyväkuntoinen. Mutta ei, sama alkuverryttely pitää kaikkien tehdä. Sitten on jo niin poikki, ettei jaksaisi enää tehdä mitään. Tämä kasvattaa vihaa liikuntaa kohtaan ja koulusta päästyään lapsi ei liiku.

Joku kyseli, että vuosikymmenellä liikuntatunnit on käyty. Minä olen käynyt 1970-80-luvuilla, omat lapseni 2000-2010-luvuilla ja vonkertoa, ettei opetusmenetelmät ole muuttuneet miksikään vaan opetus on edelleen samaa paskaa. Hukkaan on mennyt liikunnanopen koulutus. Siinä työssä pärjää vaikkei osaisi edes lukea.

Ai niin, lapseni ovat käyneet peruskoulunsa yhdessä Suomen Norsseista (yliopiston harjoittelukoulu) eli tulevat liikunnanopet saavat vanhoilta samat paskaneuvot. Ei parempaa luvassa :-(

 Itse kävin kouluni yhdessä Suomen urheiluhulluista pitäjistä.

Suomessa koulutus antaa ns. valtion takuun siitä, että kyseinen ihminen osaa ammattinsa. Muinoin esimerkiksi lääkärit olivat itseoppineita ja maine ansaittiin tekemällä. Asiakas otti riskin, jos ei tiennyt onko kyseessä osaava lääkäri vai puoskari. Pikkuhiljaa valtio otti aseman, jossa se koulutuksen kautta määritteli ihmisten ammattitaidon. Nykyään ehkä mennään takaisin vanhaan, koska monesti pelkkä koulutus ei enää kerro osaako henkilö oikeasti ammattinsa.

Yksi hyvä esimerkki koulutuksen tärkeydestä ovat ns. diginatiivit nuoret, joiden on kuviteltu oppivan kaikki tietotekniset asiat itsestään. Todellisuus on se, että ilman koulutusta he saattavat olla hyvin osaamattomia, puhumattakaan siitä, että he eivät ymmärrä taustalla toimivaa tekniikkaa.

Olen aloittajan kanssa samaa mieltä. En nyt ehkä juuri noista ammateista mutta onhan se naurettavaa että kaikkein vaaditaan tutkinto.

Jos ajattelen omaa työtäni niin siihen on minimi vaatimuksena korkeakoukutukinto. Tätä asiaa jota minä teen käytiin opinnoissa läpi yksi kurssi. Eli käytännössä on töissä pitänyt oppia kaikki. Eikö olisi järkevämpää yleissivistävien opintojen jälkeen käydä 1-1,5 vuoden koulutus tietystä aiheesta ja tulla ns. Erikoistua suoraan tähän aiheeseen. Monissa Euroopan maissa on tämä systeemi. Väitän että englantilainen kollegani on töihin mennessä ollut huomattavasti parempi kun on päälle vuoden opiskellut tätä juttua kuin minä joka olen saanut pintaraapaisun kaikesta mitä mitä minun koulutuksellani voisi tehdä.

Tiedän ettei tämä systeemi tietysti toimi kaikissa ammateissa mutta monessa varmasti toimisi. Tällä voitaisiin myös helpommin kontrolloida sisäänottoja työtilanteen mukaan kun kaikki ei opiskele yleispätevää tutkintoa vaan erikoistuu jo heti hakiessaan.

Toisen asteen koulutukset kaikki ihan turhia. Kävin raksan joskus vuosia sitten ni kyllä sen koko paskan saa kiteytettyä vuoteen. Sekä ihan sama mitä niillä papereilla tekee kun työmaalle pääsi ni siivoomaan ja tavaran kantoon laittovat, joten aivan turhaa oli.