Lue keskustelun säännöt.
Mustasukkaisen kumppanin sairaimmat aivotukset? Kertokaa!
15.05.2016 |
Itse voisin kirjoittaa näistä kirjan, jo kahden edellisen suhteen perusteella, mutta arkipäivää oli:
- Kaupasta kuitti miehelle, että näki kellonajan ja pääsi laskemaan paljonko aikaa kului matkaan ja jos edellisenä päivänä olin suoriutunut kaupasta 10 minuuttia nopeammin, niin olin käynyt toisen miehen luona.
- Tekstiviestinä piti lähettää sijainti tai valokuva paikasta missä olin, jos mies joutui lähtemään töiden takia toiseen kaupunkiin.
Kestin tätä kaikkea, koska olin hölmö ja luulin, että todistelemalla mies muuttuu ja alkaa luottamaan. Nyt tiedän, että mustasukkaisuus on sairaus, joka ei parane.
Kertokaa mihin olette nöyrtyneet?
Kommentit (3463)
Vierailija kirjoitti:
Mun on pakko kertoa oma tarinani. Ollaan siis oltu yhdessä seitsemän vuotta.Mainittakoon että mieheni on kontrollifriikki, kaikki täytyy suunnitella etukäteen. Hän valitsee aina meille ajankohdat milloin käydään syömässä tai lenkillä näin esimerkiksi. Jos tulisi tilanne, että olisin lähdössä yksin lenkille, puhelimen pitäisi aina olla mukana(en jaksaisi sitä aina ottaa). Hän soittelee ja tekstailee jatkuvasti. Kerran törmäsin bussissa vanhaan tuttuun, juteltiin ja vaihdettiin kuulumisia. Noh kun jäin bussista pois, katsahdin puhelimeeni. No 70 viestiä ja 20 puhelua. Sanoin,että tämä ei ole oikein, että mua ahdistaa tuollainen käytös. Siihen sanoi, että hän huolestui ja pimahti sen vuoksi.
Kerran unohdin kännykkäni töihin. No kotiin mennessäni mieheni ei puhunut mitään ja sanoi lopulta, että olisit voinut edes puhelimeen vastata. Ilta jatkui painostavana kunnes saimme sovittua. Hän sanoi, että älä lue viestejä mitä laitoin. No hain puhelimeni, luin viestit. Täynnä sellaista missä oot, missä oot, missä vitussa oot, voitko vastata, saaaatana vastaa. Noloa tässä oli se, että työkaveri oli lukenut nämä viestit ja laittanut vastauksen, kaikki hyvin puhelin jäi vaan töihin. Kertoo varmaan jotain, toisaalta en muutenkaan tykkää että joku lukee mun viestejä.
Noh ei siinä vielä kaikki. Aina jos meen jonnekkin, näkee kaveria, miehen on pakko tulla hakemaan mut autolla tai vastaan. En tiedä mikä siinä on, mutta välillä se ahdistaa. Hän laittaa viestejä, monelta olisit suunnilleen valmis tyylisiä viestejä. En minä tiedä, kauan nään kaveria.
Ja auta armias, jos menen joskus baariin ilman häntä. Iltaa edeltävä päivänä alkaa mökötys, että vastaathan puhelimeen ja viesteihin, vastaathan.Et sillon kerran neljä vuotta sitten vastannut, joten nytkään sinuun ei voi luottaa.
Huh tulipa romaani, mutta ihana purkautua. Oon yrittänyt ehdottaa miehelleni ammattiapua, mutta hän ei ole siihen suostunut. Voi tuo olla jonkin sortin ahdistuneisuushäiriö tai sitten ihan vain puhdasta mustasukkaisuutta. Mene ja tiedä :(
Mä en missään nimessä olisi tuollaisen ihmisen kanssa. Oletko kuullut lasinpalasilla kävelystä?
Voin itse ilmoittaa ihan iloisesti lähteväni töiden jälkeen käymään Sarilla, ja sinä aikana tulee noin kolmen tunnin päästä luultavasti soitto, että tuotko kaupasta maitoa, kun se on loppu. Voin ilmoittaa meneväni firman pikkujouluun, ja mies kysyy "kai sä taksilla tulet kotiin etkä toikkaroi asemilla, ei saa nukuttua sitä ennen, soita kun lähdet tulemaan". Mutta ei se soittele tsekkaussoittoja.
Tuo sinun miehesi käytös on sairasta, kontrollointia ja alistamista. Et pysty olemaan rennosti ja oma itsesi.
Jättäisin tuollaisen hyypiön. Haluatko koko elämäsi viettää lasinpaloilla kävellen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrion aiemmin jo kokemukseni sairaalloisesta exästäni, joka poisteli puhelinnumeroita puhelimestani ja kyttäsi menemisiäni itse tehden ihan mitä huvitti.
Kun erosimme, hänellä oli ollut toinen nainen 6 kk. Oli esitellyt tämän naisen perheelleen jo, ja perhe oli niin onnellinen että heidän kultapoikansa oli löytänyt naisen. Kukaan vaan ei vaivautunut mulle kertomaan tästä, miehen sekopäinen perhe piti suunsa kiinni vaikka tilaisuuksia kertoa miehen pettämisestä olisi ollut.
Kun sitten ero tuli, haukkui miehen perhe minua että olin kylmä perheenrikkoja ja oli omaa syytäni että mies petti (niin, miehen väkivaltaisuuskin oli omaa syytäni, mitäs en osannut olla hyvä vaimo, nyrkiniskut oli ansaittuja). Kaikille puhuttiin kuinka avioliittomme hajosi MINUN takiani, MINÄ rikoin perheen, koska halusin erota, miehen huorailuista ja väkivallasta ei tietysti puhuttu mitään.
Eron jälkeen sairainta oli että mies kuulusteli lapselta minun menenisistäni. Vei lasta asuntomme parkkipaikalle, ja kyseli, oliko siellä jokin tuttu auto "jonkun miehen joka on käynyt äidin luona". Päivystivät asuntomme pihalla ja lapsen piti tunnistaa rapustamme ulostulevia miehiä! Kuulin tästä lapselta ja mies väitti että lapsi valehtelee, koitin saada yksinhuoltajuutta tai edes valvottuja tapaamisia sen perusteella että mies manipuloi ja kuulustelee mustasukkaisuuksissaan lasta, mutta koska mies kiisti kaiken ja kielsi mm. perheneuvolakäynnit lapselta, lastenvalvoja nosti kädet ilmaan: sori, ei voi tehdä mitään kun ei ole todisteita. Onneksi mies ajatteli että saa estettyä minua tapaamasta uutta miestä kun lopettaa lapsensa tapaamisen (eli sitoo mut kotiin lapsen kanssa), joten lapsi välttyi miehen kuulustelulta. Nyt kun erosta on tosiaan jo 7 vuotta ja lapsi paljon vanhempi, ei hän enää halua tavata isäänsä. Toki silloin tällöin tapaavat, mutta lapsi sanoo että isä vaan katkeroituneena selittää edelleen kuinka minä olen kamala perheenrikkoja.
Miten kukaan voi olla suhteessa tuommoisen ihmisen kanssa?
Mun mies raivoissaan paljasti että on käynyt kaverinsa luona haukkumassa mut sellaisilla asioilla jollainen hän itse on. Ai miksi? Että saa tietää mitä ulkopuoliset ajattelee omasta käytöksestään. Kaverin ja hänen puolison mielipide oli että MINÄ olen narsisti. Olen itse sanonut miehelle että hänen käytös on narsistin tyyppistä ja lopettaa. No nyt asia on käännetty niin että he luulee minun olevan sellainen.
Saisin miehen kännykästä tämän miehen kaverin numeron ja voisin korjata asian,mutta mua ei edes kiinnosta enää. Olen niin loppu ja kypsä tähän suhteeseen että toivon vaan saavani erottua. Kaikki ketä mut tuntee tietää etten ole sellainen,miehen tuntevat tietää millainen hän on ollut aiemmissa suhteissaankin. mm.stalkkausta,hirveää mustasukkaisuutta. yms.
Viimeksi eilen mies epäili että petän häntä kun käyn aamuisin juoksemassa..juu varmasti kun 1 ja 2lk ovat mukana pyöräilemässä... (mies ei onneksi ole lasteni isä). En saa käydä baareissa,en katsoa muita miehiä,valitti alussa siitäkin jos näen illalla kavereitani kun pitäisi olla hänen kanssaan, ei antanut kännykkääni ennen kun sai tietää sähköpostin salasanan (nykyään mun sähköposti on hänen koneellaan kokoajan auki), alkoholin juominen on nou nou (hän ryyppäsi ennen meidän suhdetta joka viikonloppu), avonaiset paidat vasta kauhistus onkin kun haluan esitellä itseäni muille..näitä riittäisi.
Terkkuja muuten Naantaliin tuolle miehen kaverille (V) ja puolisolle.. puolisoa en tunnekkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksesta voin sanoa että yleensä se epäilee, jolla ei ole itsellään puhtaat jauhot pussissa.
Joo, normaaleissa suhteissa, näistä osa on selkeästi sairaita ihmisiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä samaa mitä muillakin on ollut:
-Ei meikkiä minnekkään, jossa mies ei ollut, muuten laittauduin muita varten eli saatoin pettää
-Jos olin hänen kanssaan, meikkiä piti olla, jotta sai olla ylpeä
-Ei minnekkään paikkaan, jossa oli muita miehiä, ''petinhän'' samantien. Ei myöskään yhtä ainoaa miespuolista kaveria sallittu, kaikkiin oli välit katkaistava sillä hän oli kaikki mitä minä tarvin.
-Jos minun joku eksä sattui kanssamme samaan kauppaan, mökötystä jatkui loppupäivän, koska muistutti minun aiemmista seksikumppaneista
-En saanut olla lopuksi edes naisten kanssa kylässä, saatika yökylässä. Ulkomaanmatkat ja paikkakunnalta poistumiset tiesivät eroa, niitä ei sallittu
-Ei alkoholia, ei tupakkaa. Alkoholista seuraisi pettäminen+ero, tupakasta ero
Lopulta sain myös päähäni k.o mieheltä, josta 6 kk eteenpäin uskalsin poistaa sormuksen sormesta ja vanhempieni läsnäollessa toivottaa hänelle hyvät jatkot. Nykyisin törmäämme harvoin, mutta välimme rikkoontuivat hänen haukkuessaan kavereitani minulle yhden harvan yhteentörmäyksen yhteydessä.
Hyvät jatkot vaan.
Vierailija kirjoitti:
Ex kyttäsi otinko e-pillerin joka päivä. Jos otin niin petin. Tässä on varmaan joku logiikka.
Exän mielestä pilleri olisi varmaan pitänyt ottaa vain niinä päivinä, kun hänen kanssa oli harrastettu seksiä :'D Koska niinhän se toimii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
• Tv-sarjassa tuli seksikohtaus. Kun en kääntänyt siksi toiselle kanavalle, niin haaveilin toisista miehistä kun "tuollaista pornoa" katselin 👌
• Jos tv:ssä naishahmo petti, niin jupisi "tuollaisia h*ria ne naiset on", samalla mulkoillen minua. Toisiaan alkoi jopa murjottaa ja haastaa riitaa, ihan kuin minä siellä telkkarissa olisin ollut
Jos taas mieshahmo petti, niin totesi ihaillen, että tuo se vasta on pelimies!
Ei helvetti, mitä perseilyä sitä on suostunut nuorempana katselemaan 😔
Vierailija kirjoitti:
Ei helvetti noissa tilanteissa olisi kiva vetää vastakkainen vaihde päälle shokkihoitona, eli vakuutella puolisolle joka sekuntti että pettää.
”Missä oot ollu?” ”No Karilla ratsastamassa, niinhän mä sanoin ennenku lähdin.”
”Hei kulta mun rakastaja kävi syömässä kaikki myslit sillä aikaa ku olit koiran kanssa lenkillä, viitiitkö käydä ostaa lisää?"
”Hei nyt on kuule liukkaat ladut ku toi työpaikan ovimies jätti mällit sisään, haluutko tunnustella jälkilämpöjä?”
”Mä meen harrastamaan kiihkeää seksiä mun monilukuisten rakastajien kanssa, oho eiku sori aamuvuoroon oon siis lähössä, olipa nolo lipsahdus hehhe.”
”Aloin tossa hampaita harjatessa vähän miettimään ja tajusin hei et mullahan ei oikeestaan oo ketään miespuolisii tuttuja joiden kanssa en ole pannut. Siis eks ookki hassua?”
Minä tein näin, kun olin seurustellut pari kuukautta tällaisen miehen kanssa, ja ensimmäiset oudon käytöksen merkit alkoivat näkyä. Hän heitti juuri jotain "Ketä oot ollut panemassa?"-tyylistä kommenttia, jota luulin vitsiksi, ja lähdin siihen mukaan. Kyseinen mies kävi päälleni, ja se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta, joten en edes ehtinyt puolustautua kunnolla. Vietin aika kauan sairaalassa ja tapaus meni oikeuteenkin. En vuosiin uskaltanut tapailla ketään tuon tilanteen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella sairaita ihmisiä olette tavanneet... Kammottavinta jos nämä pystyvät esittämään tervettä henkilöä.
Vierailija kirjoitti:
Ex kyttäsi otinko e-pillerin joka päivä. Jos otin niin petin. Tässä on varmaan joku logiikka.
Tuo kyllä nauratti :) Olen aina ajatellutkin että mustasukkaiset miehet ovat yleensä myös hyvin tyhmiä. On yhdestä kokemustakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ex kyttäsi otinko e-pillerin joka päivä. Jos otin niin petin. Tässä on varmaan joku logiikka.
Tuo kyllä nauratti :) Olen aina ajatellutkin että mustasukkaiset miehet ovat yleensä myös hyvin tyhmiä. On yhdestä kokemustakin.
Ainakin tätä ketjua lukiessa huomaa, että mustasukkaiset miehet ovat kehityksessään primitiivisellä luolamiestasolla. Miten on mahdollista, että näin monen miehen ajatusmaailma pyörii vain panemisen ympärillä? Huomaa myös, että heille seksi ei ole parisuhteen liimaa vaan keino omistaa kumppani. Villi arvaus: samat herrat ovat heitä, jotka syyllistävät naisia haluttomuudesta ja pihtaamisesta.
Siis haloo,pari viimeistä viestittäjää antaa ymmärtää että ovat edelleen noitten sairaalloisten kyttääjien
kanssa!? No jos tuollaista elämää haluatte oikeasti elää niin mikäs siinä- mutta älkää pliis lapsia tehkö noin
sairaaseen suhteeseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos joku tuttu tätä lukee, niin luultavasti tulen tunnistetuksi, mutta menköön :D
Eli, tässä joitakin erään exän aivoituksia:
- Laittoi töihin lähtiessään autoni renkaan päälle hiekkaa/kiviä, nähdäkseen olinko käynyt jossain päivän aikana. Tämä selvisi, kun erään kerran sanoin etten ollut käynyt missään ja exä jankutti vastaan ja ryhtyi h**rittelemaan. Lopulta lipsautti, että ei ne hiekka ja kivet itsestään renkaan päältä häviä. En oikeasti ollut sinä päivänä missään käynyt, mutta tulipa ilmi että tälläkin tavalla minua kytättiin.
- Halusin aloittaa rullaluistelemisen. Ehdotin, että jos aamuisin voisin käydä pikku lenkillä. Sain luvan vain sillä ehdolla, että menisin exän siskon kanssa. Yksin tai omien kavereiden kanssa ei käynyt. Jäi sitten menemättä.
- Penkoi usein asuntoni salaa läpi. Heitti roskiin mm. teiniaikaisen kihlasormukseni, jonka löysi jostain muun pikkutavaran seasta. Tuon vielä jotenkin ymmärsin. Mutta hävitti myös sähköhammasharjani vaihtopäät. Ilmeisesti ajatteli minun niitä hamstraavan siltä varalta, että saan jollekkin yövieraalle sitten antaa oman vaihtopään? :D Tämä exäni ei itse pessyt hampaitaan koskaan, joten hänelle oli ehkä uusi asia, että niitä päitä vaihdetaan ihan itseä varten aina silloin tällöin :D Tuo hampaiden pesemättömyys muuten aiheutti itselläni melkoisen kammon kaikkea läheistä kanssakäyntiä kohtaan hänen kanssaan, mikä tietysti hänen mielestään tarkoitti sitä, että petän häntä..
- Löysi asunnostani cd-levyn, jolle olin polttanut kaikki esikoiseni synnytyskuvat, ristiäiskuvat ja muut vauvakuvat, joissa sitten joissakin esiintyi myös lapseni isä, joka ei siis ole tämä mustasukkainen exä. Vaati että tuo levy kuvineen on heitettävä roskiin. "Karkasin" nopeasti levy mukanani työpaikalleni ja piilotin sinne, ja kun exä soitti perääni, väitin heittäneeni levyn jo roskiin. Hän oli sitten penkonut läpi jätesäkillisen roskia (mm. kakkavaippoja, ruokien tähteitä ym ällöttävää) varmistaakseen, että levy on todella siellä :D
- Öisin jos en saanut unta ja nousin ylös katsomaan telkkaria, tein kuulemma jotain pahuuksia ja puhelinta ei saanut sitten ainakaan ottaa mukaan olohuoneeseen.
- Minulla on jostain syystä aina ollut tapana pitää kännykkää näyttö alaspäin, jos se on vaikka pöydällä tai sohvalla tms.. Kaukosäädin myös painikkeet alaspäin. En tosiaan tiedä miksi. Mutta exän mielestä se tarkoitti sitä, että salailen jotain :D
Kaiken lisäksi tästä tyypistä oli erittäin hankala päästä eroon. Pyysin useamman kerran häntä keräämään kamppeensa ja poistumaan asunnostani lopullisesti. Silloin hän mm. uhkaili kertoa kaikki mahdolliset yksityis- ja intiimiasiani eteenpäin. Ja sen myös tekikin, kun vihdoin suostui häipymään. Pieni hinta siitä, että pääsin tyypistä eroon ja uskalsin taas poistua välillä kotoakin. Huvittavaa myös se, että kuulin jälkeenpäin exän rehvastelleen pettäneensä itse minua. En kyllä vaan millään käsitä missä välissä hän ehti, kun kaiken vapaa-aikansa käytti minun vahtimiseeni, yksin kävi ainoastaan töissä :) Mutta jos totta olikin, niin onnea ja kunnioitusta vaan siitä hänelle :D Itse en koskaan ollut edes harkinnut pettämistä, eroa kylläkin, kun nämä sairaat piirteensä tulivat esiin..
Siis annoitko lapsesi asua saman katon alla tuon hyypiön kanssa?
Kyllä valitettavasti, onneksi en kuitenkaan vuotta kauempaa. Puolustukseksi on sanottava, että hän tuli loistavasti toimeen lapseni kanssa, vaikutti ihan todella välittävän tästä. Oli kyllä sitten mustasukkainen lapsestanikin, ei olisi halunnut tämän olevan oman isänsä kanssa tekemisissä lainkaan. Väkivaltaa ei koskaan ollut. Oli muutenkin pohjimmiltaan sellainen epävarma reppana, saattoi useinkin päästää itkun kaiken mesoamisensa päätteeksi. Siksi kai tuli annettua niitä uusia mahdollisuuksia niinkin pitkään.
No siis epävarmoja reppanoita nämä ovat aina.
Itse seurustelin aikoinaan tuollaisen naisen kanssa. Ensitapaamisesta viikon päähän olin jo paljon ennen sopinut tapaamisen Hämeenlinnassa opiskelevan kaverini kanssa. Kun sitten sunnuntaina tulin takaisin, mimmi kysyi hymyillen, että "no petitkö minua". Viikon yhdessäolon jälkeen en tuntenut häntä vielä ja oletin vitsiksi. Vastasin jotain, että ainahan sitä nyt vähän pitää pettää. No seurasi aivan helvetinmoinen kilari. Olisi pitänyt vetää johtopäätökset heti, niin olisi päässyt helpolla eroon.
Seuraava viisi kuukautta oli kauheaa kyttäämistä. Kaverin vanhemmilla oli mökillä vanha ulkorivi, jossa käytiin tekemässä autohuoltoa. Kun sinne mentiin, niin eukko oli aina fillarilla tullut kyttäämään kotiportille, että tulenko kaverin kanssa takaisin. Siihen aikaan ei ollut kännyköitä, joten en tiedä missä puskassa ja kuinka kauan se päivysti, kun paluuaika oli tapauskohtaista, mutta aina se oli paikalla.
Olin aloittamassa opiskelut ja eukko ehdotti, että muutan hänen kämppäänsä. Jostain kumman syystä ei houkutellut, kun olisin ollut syvemmällä ansassa. Sitten se ilmoitti hankkineensa pillerit ja että kumit voi unohtaa. Pyysin näyttämään ne pillerit, mutta eipä niitä sitten löytynyt. Siinä sitä vasta olisikin ollut syvällä kusessa, kun mahdollista lastani en kuitenkaan olisi voinut jättää.
Olin sitten jo muuttanut omaan kämppääni, niin tämäpä oli siellä oven takana päivystämässä, tulenko yksin. Lopulta yhtenä perjantaina sanoin meneväni kaljalle yhden kaverin kanssa ja siitä kämpilleni nukkumaan. Yöllä kotiutuessani mimmi istui taas oven takana. Sanoin, että eiköhän tämä ollut nyt tässä.
Noh, kun menin kämppääni, alkoi ihan helvetinmoinen ovikellon rämpytys. Kuuntelin sitä vartin. Koko talo varmaan heräsi. Lopulta menin kalsarit päällä käytävään, kaappasin eukon kantoon ja roudasin ulko-oven taakse. Alakerran naapuri kurkki ovesta, kun marssin bokserit päällä takaisin kämppään. Pahoittelin häiriötä. Sitten alkoi summerin rämpytys. Koko talon kaikissa kämpissä. Vedin farkut jalkaan, marssin alaovesta eukon ohi ja parisataa metriä puhelinkopille. Soitto hätänumeroon ja poliisit paikalle.
Sen jälkeen se ei tullut oven taakse. Kävi kyllä äidilleni haukkumassa minut ja kertomassa, kuinka väkivaltainen olen. Olin tosiaan kantanut hänet ulos. Toinen poliiseista kylläkin sanoi minun toimineen hyvin maltillisesti ja kiitteli, kun en pätkinyt turpaan (mieli kyllä teki). Hyvin alkoi elämä uusien naapureiden kanssa, mutta jatkossa olikin sitten rauhallisempaa.
Viimeisen temppunsa teki pari kuukautta tuon jälkeen, kun olin taksijonossa. Säntäsi siihen jostain ja ryhtyi haukkumaan edessäni jonottavia naisia huoriksi ja minua väkivaltaiseksi. Joka toisella lauseella pyyteli minua tulemaan "kotiin" hänen kämpilleen. Voi helvetti, että hävetti ja häivyinkin jonosta kävellen. Eukko marssi perässä ja suu kävi, vuoroin haukkui, vuoroin pyyteli takaisin. En vastannut mitään, menin vaan.
Tulin sitten sellaisen parimetrisen lankkuaidan luokse ja nappasin käsillä ylhäältä kiinni ja kapusin yli. Helvetin lujaa jemmaan, ennen kuin teutooni ehti kiertää aidan. Siitä sitten kotiin ja vähään aikaan ei tullut käytyä missään.
Olisi tästä juttua enemmänkin, mutta antaa olla. Oikeasti minun kävi sitä sääliksi, vaikka vituttikin. Ei hänen elämänsä ollut helppoa jatkossakaan. Kuoli sitten suht nuorena 2004 ja tuolloin koin pienen omantunnon vihlaisun. Mutta minulla on vain yksi elämä, enkä halua käyttää sitä kenenkään terapeuttina tai sylkykuppina.
Pelottavaa jälkikäteen yrittää tajuta, miksi sitä on ollut niin typerä ja sietänyt sairasta kohtelua.
Jos joku syyllistää sinua omista munakarvoistaan, joita itse tiputellut makuuhuoneeseesi, tai ihmettelee sinun itse selkääsi vahingossa raapimiasi jälkiä, niin ei siinä tarvitse yrittää miettiä miten asian todistaa aukottomasti.
Mustasukkaiset ihmiset ovat alempaa ihmislajia, kuin normaalit.
Ex-mies väitti ihan tosissaan, että minulla on seksisuhde äitini avomiehen kanssa, oman jo eläkkeellä olleen isäni kanssa ja miehen pikkuveljen kanssa, joka oli hädin tuskin täysi-ikäinen. Näissä missään paikoissa en tämän vuoksi olisi saanut kyläillä. Kerran äitini kesämökillä yöpyessämme tuli ulkovessasta yöllä takaisin sänkyyn. Ex-mies alkoi rähjätä että olin ollut alakerrassa äidin avomiehen kanssa muhinoimassa. Jaa, samassa sängyssäkö missä äitinikin nukkui? Kyllä olivat hienoja aikoja nuo...
Mulle myös eksä asetti erinäköisiä ehtoja ja suuttui ihan ihmeellisistä asioista. Ehtoja: Tupakoinnin lopetuksesta luennot, jos sanoin vastaan, mut haukuttiin, jos menimme pelaamaan vaikka biljardia, niin en saanut koskaan tupakoida, jos erehdyin yhden polttamaan "poltan nopeasti, äkkiä" > tarkoitti se raivokohtausta, maksetut bilisvehkeet pakattiin apinan raivolla takas kasaan ja ei muuta kuin autoon ja kaasu tallaan ja takas. Saattoi huutaa päin kasvoja "että annan sulle opetuksen, niin opit" En tosiaan saanut koskaan mitään kommentoida näistä raivareista. Kerran erehdyin syömään vanukkaan, oli ostettu 4kpl, jotka minä maksoin, mutta yllättyneenä taas raivareista,en tajunnut tästä edes sanoa, olin siis maailman itserakkain henkilö, kauppa vieressä ja kplhinta on 40-50c. Saattoi kulkea perässäni ja keksiä minulle mitä ihmeellisimpiä sääntöjä, valojen sammutus oli yksi, jos unohdin sammuttaa valon, jos vaikka kävelin katkaisimen ohi, niin syy keksittiin miksi en sammuttanut ja raivoaminen 'et ikinä kuuntele mitä sanon', toinen oli wc ja hammastahna, niillekkin omat tarkat säännöt, karkkia en saanut syödä. Tahallisesti antoi minun välillä luulla, että joku matka toteutuu, tai lupasi viedä minut jonnekkin jota tiesi minun odottavan, laskelmoi sen kuitenkin niin, että en päässytkään minne halusin. Saattoi suuttua ja mököttää 3-4päivää putkeen, silti netissä jutteli useiden naisten kanssa, jos olin utelias ja kysyin miksi istuu päivän netissä, niin olin mustasukkainen :D Lopuksi selvisi, että hän petti itse minua! Keksi tarinoita mitkä eivät olleet edes totta,ja uskoi itsekkin niihin. Jos minulla oli se aika kierrosta, ja kävimme jossain ulkona, niin saattoi puhua ystävilleen, että aina 'katoilen' eikä hän koskaan tiedä missä olen, vaikka hyvin tiesi, että kävin wcssä. Yhtä ehtopeliä koko suhde, kohteli myös vanhempiaan samalla tavalla. Kerran näin, että hän itki...tulin tulokseen, että pakko olla kyse narsistisesta vammasta. En vieläkään ymmärrä miten joku ihminem jaksaa vihata, raivota noin muille! Ja vielä koko ajan, ei ikinä hyvällä tuulella. En usko, että käsitti missään vaiheessa käytöstänsä. Erikoista oli, että hän ei käyttänyt alkoholia, kuten monilla muilla exät näissä tarinoissa.
Tämä ei ole kumppani, mutta aikoinaan ammattikorkeassa eräs koulutoverini oli aivan sairaanloisen ihastunut minuun.
Kun aloitin koulun, olin sinkku. Olen todella ystävällinen ja sosiaalinen ihminen, koitan olla mahdollisimman mukava kaikille. Ensimmäisinä päivinä pyörin tämän tyypin ja muutaman muun ihmisen kanssa. Alkuun hän vaikutti ihan normaalilta, mutta kohta alkoi omituinen käytös.
Jankkasi koko ajan siitä, miten hän on edelleen 24-vuotiaana neitsyt ja ei saa mitenkään naista, vaikka on niin ihana ja ystävällinen naisille.
Saattoi ihan ihmeellisesti halata minua ilman mitään varoitusta, pidin tätä jo äärimmäisen epämiellyttävänä, koska en pidä siitä että minuun kosketaan tuolla tavalla. Seuraili minua joka paikkaan, tunki aina mukaan jos yritin olla muiden ihmisten seurassa. Antoi muiden opiskelijoiden ymmärtää että olisi minun kanssani suhteessa.
Auta armias niitä illanviettoja. Änkesi aina mukaan jos joku laverteli hänelle että minäkin olen tulossa. Humalassa oli ihan outo, alkoi lähentelemään ja itkemään kun en antanut vastakaikua. Jos joku mies edes vilkaisi minuun päin, oli suurinpiirtein vetämässä turpaan (kiitti vaan, oli tosi kiva koittaa kerätä rohkeutta ja koittaa puhua sille söpölle pojalle jota olin ujona katsellut monta viikkoa...)
Sitten aloin seurustelemaan. Haukkui avoimesti poikaystävääni, koitti sulkea häntä porukoista, uhkaili fyysisesti ja marisi katkerana miten HÄN on aina ollut niin ihana ja täydellinen minua kohtaan.
Koitin katkaista välit lopullisesti tähän hulluun, tunki väkisin seuraani vaikka ignoorasin kaiken mitä hän sanoi. Alkoi käyttäytymään aggressiivisesti. Jätin kaikki kurssit joilla tämä tyyppi kävi, kuulin ettei hänkään enää käynyt sitten niillä.
Meinasin oikeasti lopettaa koulun tämän hyypiön takia. Onneksi lopetti kaiken kuin taikaiskusta yhden kesäloman jälkeen, liekö saanut tyttöystävän.
Hän epäili minua pettämisestä
No mä kerran puuskahdin kyllästyneenä johonkin kaikkein mahdottomimpaan tenttaukseen, että totta pahuksessa meillä on suhde. Virhe. Väkivaltaa ei seurannut, mutta tämä "tunnustus" kaivettiin sen jälkeen esille ihan jokaisessa mahdollisessa yhteydessä. Olimme jo eroamassa tuolloin, ja mies kertoi sen totena ihan kaikille tutuillemme. Oli siitä se hyöty, että tuttavapiiristäni putosivat kertaheitolla kaikki ne, jotka olivat valmiita uskomaan ja levittämään minusta aivan käsittämättömiä juttuja.