Fluorihammastahnojen epäillään aiheuttavan hermostovaurioita, autismia ja ylivilkkautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mukava uutinen. Vähän niinkuin alumiinittomat dödöt - voihan niitä käyttää, mutta niiden funktio ei suinkaan toteudu. Ainakaan itsellä ei pidätä hienhajua. 

Saako tavallisista kaupoista fluorittomia dödöjä? Merkkisuosituksia?

Minua taas pidetään hysteerisenä kun huuhtelen jokaisen astian astianpesukoneesta tullessa, en usko että kaikki astianpesuaine on muuten suinkaan lähtenyt.

Tästä muistin, että minun on pitänyt esittää tutkittavaksi se, miksi keinokuituja sisältävät vaatteet suosivat hajua tuottavien bakteereiden kasvamista. Eli jos pitää luonnonkuituisia vaatteita, ei tarvitse hajusteita, koska ihon bakteeristo on tasapainossa ja hikikään ei tuolloin haise, mutta jos vaatteissa on vähänkin keinokuitua, alkaa kainalot haista todella nopeasti. Tämän on pakko liittyä jollain tavalla siihen, miten keinokuidut muokkaavat ihon bakteeristoa. Mikäli täällä palstalla on joku, joka asiasta tietää, olisin kiitollinen tiedoista.

Kyllä se hiki valitettavasti haisee osalla ihmisistä (johon joukkoon itse harmi kyllä kuulun) vaikka käyttäisi luonnonkuituvaatteitakin. Kyseessä on geneettinen ominaisuus, jolla on mielenkiintoinen yhteys korvaeritteen laatuun: ihmisillä joilla on "märkä" tahmea korvaerite, hiki haisee, kun taas kuivaa kokkaroituvaa vaikkua tuottavien hiki ei luonnostaan haise. 

Itselläni ei valitettavasti auta kuin jytkyimmät alumiinidödöt hajuongelmaan, niin vinkeän hajusita se hiki on vaikkei sitä määrällisesti paljoa eritykään.

Minulla on kyllä rs17822931 eli pubmed ID 16444273 mainittu genotyyppi ja kainaloni eivät haise, jos käytän luonnonkuituisia vaatteita. Muitakin tyyppejä tietysti on ja erityisesti kalanhaju liittyy erääseen geenivirheeseen. Haju tulee kuitenkin bakteeritoiminnasta, joko bakteereiden tuottamista entsyymeistä tai kuolleista bakteereista. Ratkaisu on siis tasapainoittaa bakteerikanta. Välttämättä se ei enää onnistu, jos on yrittänyt tappaa  alkoholipitoisille tuotteilla bakteeriflooraa, jolloin asustava bakteeristo on tullut resistentiksi. Myös antibiootit ovat voineet vaikuttaa lajeihin.

Onkohan näin? Tässä ainakin annetaan ymmärtää, että osalla ihmisistä se hiki itsessään "kelpaa ruoaksi" bakteereille, jolloin niitä lienee lähes mahdoton häätää, kun taas osalla hiessä ei ole bakteerien tarvitsemia kemikaaleja, jolloin ne eivät voi elää ko. henkilön kainaloissa.

"Maapallon ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, haisevatko heidän kainalonsa hielle vai eivät tai onko heidän korvavaikkunsa märkää vai kuivaa.

ABCC11-geenin yhden muunnoksen kantajilla kainalot haisevat hielle ja korvavaikku on märkää ja keltaista. Toisen muunnoksen kantajilla kainaloihin ei muodostu hienhajua, koska heidän hiessään ei ole bakteerien tarvitsemia kemikaaleja, ja heidän korvavaikkunsa on kuivaa, harmahtavaa ja murenevaa. Kuivavaikkuinen ja hajuton muunnos on yleinen aasialaisella väestöllä, mutta eurooppalaisista kantajia on vain kaksi prosenttia.""

Bakteerit eli prokaryootit eivät elä kemikaaleilla, vaan pääosin sokereilla, kuten glukoosi tai laktoosi.

Sokerit ovat kemikaaleja. Kuten on myös vesi.

Moni bakteerit yllättäen tarvitsee niitä samoja vitamiineja mitä ihmisetkin (lähinnä B-vitamiineja). Esim. Streptococcus mutans tarvitsee vinon pinon vitamiineja sekä typenlähteen (esim. ammoniakki). Kainolobakteerien tarpeista en hirveästi ole ottanut selvää. Typpiyhdisteitä se hajuttomaksi kainalot tekevä bakteeri ainakin tarvitsee runsaasti.

Välistä puuttunee sana "pelkillä", mutta moka mikä moka. Tarkemmin tätä on selvitelty mm. tässä http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4157138/ ja olisi tosiaan mielenkiintoista tietää, miksi keinokuituisia vaatteita käytettäessä hajun muodostus on niin voimakasta. Eli mitkä tekijät muuttuvat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä niitä hippien hampaita paikkaillaan. No ainakin on töitä, kiitos siitä.

T: hammashoitaja

Onko totta, että äidit siirtävät tyhmyyksissään streptococcus mutanssin lapselleen esimerkiksi maistamalla itse ensin ruokaa, ennen kuin antaa sitä vauvalle? Eli jos olisi fiksut vanhemmat, ei lasten hampaisiin tulisi koskaan reikiä?

Kyllä jos kontakti on säännöllinen. Jos nyt kerran on tapahtunut kontakti, niin ei siitä vielä lapsen suu ole "pilalla".

T: hammashoitaja

Joo ei ole todellakaan se ja sama, sinne suuhun kehittyy oma bakteerikanta eikä streptococcus mutans pääse yleistymään jos tartuntaa ei saa maitohampaiden puhkeamisvaiheessa. Eli e se todellakaan teininä pussatessa enää samalla tavalla tartu kun siellä suussa on vallassa vahva porukka muita harmittomampia bakteereja. Toki fluori on edelleen ainoa aine joka pystyy korjaamaan jo alkanutta kiillevauriota eli ns reiän alkua. T:hammaslääkäri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä niitä hippien hampaita paikkaillaan. No ainakin on töitä, kiitos siitä.

T: hammashoitaja

Onko totta, että äidit siirtävät tyhmyyksissään streptococcus mutanssin lapselleen esimerkiksi maistamalla itse ensin ruokaa, ennen kuin antaa sitä vauvalle? Eli jos olisi fiksut vanhemmat, ei lasten hampaisiin tulisi koskaan reikiä?

Totta puoliksi. Jos kukaan ei koskaan työntäisi mitään suustansa lapsen suuhun, eikä lapsi itsekään imeskelisi mitään tavaroita, joita joku muu on imeskellyt, niin eipä se pöpö millään teleportillakaan sinne suuhun pääse.

Mut eiköhän viimeistään päiväkodissa ja/tai koulussa lapsi saisi ne samat pöpöt, vaikka olisi kuinka muovipallon sisällä kasvatettu.

Eli käytännössä aivan se ja sama.

Entä ovatko karppaajalasten suut terveempiä kuin normaaleiden lasten? Luulisi, että karppaajien hampaat ovat paremmassa kunnossa, koska pöpöille ei jää ruokaa?

"pöpöille jäävä ruoka" just....

Parhaiten hampaat pysyvät terveinä jos pesee hampaat aamuin illoin fluorihammastahnalla (aamulla ennen ruokailua=hampailla fluorisuoja),käyttää sähköhammasharjaa,  lankaa hammasvälit oikein kerran päivässä, ruokailee säännöllisesti 5 krt päivässä eikä napostele ja käyttää ruokailun jälkeen xylitol purkkaa tai pastilleja sekä ei litki happamia juomia (limsat, makuvedet, energiajuomat ja urheilujuomat), niin hampaiden pitäisi pysyä terveinä. Jos noudattaa näitä ohjeita ja hampaat silti reikiintyvät, niin sitten on jotain muuta häikkää.

Ja en edes viitsi aloittaa tupakasta, sähkötupakasta ja nuuskasta saarnaamista, ne vaikuttavat limakalvojen kuntoon.

T: hammashoitaja.

Lopetin sokerin (siis valkoisen, lisätyn sokerin) käytön pari vuotta sitten. Ennen söin viikottain esimerkiksi karkkia ja muita herkkuja. Nykyään ruokavalioni sisältää vain luonnon sokereita eli hedelmiä ja marjoja. Yhtäkään reikää ei ole sokerin lopettamisen jälkeen tullut, vaikka pesen hampaita nykyään vain vedellä tai itse tehdyllä tahnalla. Ennen tuli vuosittain reikä tai pari, vaikka pesin yhtä ahkerasti kuin nykyään ja vielä fluoritahnalla. Elintavat ja ruokatottumukset vaikuttavat eniten hampaiden reikiintymiseen geenien lisäksi.

Minulle määrättiin hammaslääkärissä reseptillä saatavaa fluorihammastahnaa hillitsemään alkavia reikiä. Siinä tahnassa on 5mg/g fluoria ja sitä käytetään 3 kk. Huolestuttaa lukea noista fluorin vaaroista, kun itse käytän vielä extrafluorattua tahnaa. Kannattaako siitä olla huolissaan? Nielemistä toki vältän niinkuin normaalillakin tahnalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä niitä hippien hampaita paikkaillaan. No ainakin on töitä, kiitos siitä.

T: hammashoitaja

Onko totta, että äidit siirtävät tyhmyyksissään streptococcus mutanssin lapselleen esimerkiksi maistamalla itse ensin ruokaa, ennen kuin antaa sitä vauvalle? Eli jos olisi fiksut vanhemmat, ei lasten hampaisiin tulisi koskaan reikiä?

Totta puoliksi. Jos kukaan ei koskaan työntäisi mitään suustansa lapsen suuhun, eikä lapsi itsekään imeskelisi mitään tavaroita, joita joku muu on imeskellyt, niin eipä se pöpö millään teleportillakaan sinne suuhun pääse.

Mut eiköhän viimeistään päiväkodissa ja/tai koulussa lapsi saisi ne samat pöpöt, vaikka olisi kuinka muovipallon sisällä kasvatettu.

Eli käytännössä aivan se ja sama.

Entä ovatko karppaajalasten suut terveempiä kuin normaaleiden lasten? Luulisi, että karppaajien hampaat ovat paremmassa kunnossa, koska pöpöille ei jää ruokaa?

"pöpöille jäävä ruoka" just....

Parhaiten hampaat pysyvät terveinä jos pesee hampaat aamuin illoin fluorihammastahnalla (aamulla ennen ruokailua=hampailla fluorisuoja),käyttää sähköhammasharjaa,  lankaa hammasvälit oikein kerran päivässä, ruokailee säännöllisesti 5 krt päivässä eikä napostele ja käyttää ruokailun jälkeen xylitol purkkaa tai pastilleja sekä ei litki happamia juomia (limsat, makuvedet, energiajuomat ja urheilujuomat), niin hampaiden pitäisi pysyä terveinä. Jos noudattaa näitä ohjeita ja hampaat silti reikiintyvät, niin sitten on jotain muuta häikkää.

Ja en edes viitsi aloittaa tupakasta, sähkötupakasta ja nuuskasta saarnaamista, ne vaikuttavat limakalvojen kuntoon.

T: hammashoitaja.

Mitään noista ei siis tarvitse, jos välttää hiililhydraatteja, eikö niin?

Vastaus onkin tässä https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4433830/

The excessive intake of low-molecular carbohydrates constitutes a serious health issue, which has an unfavourable impact on the dental health status.[3]

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytin jonkin aikaa fluoritonta hammastahnaa. Sen jälkeen ilmeni muutama alkava reikä. Siirryin takaisin fluorin käyttöön.

Mä kun kokeilin fluoritonta hammastahnaa, niin viikon käytön jälkeen ihmettelin miksi hampaita särkee ja vihloo koko ajan... no palasin kokeilemaan fluoria sisältävää ja parin päivän päästä oireet loppuivat.  Kokeilin vielä uudestaan fluoritonta jokusen viikon jälkeen ja taas alkoi em. oireet, joten mulle ei ainakaan fluoriton käy ollenkaan.

No nyt on kyllä hyvää omaa kokemusta. Testasitko siis useampaa kuin yhtä fluoritonta? Onko sinulle aina kaikki fluorilliset käyneet, jos olet useita testannut?

Olen jonkun 3 vuotta nyt käyttänyt fluoritonta tahnaa. Mukaan on mahtunut säännöllistä vihlontaa aiheuttavia ja sitten periongelman, satunnaisen vihlonnan poistaneita ja kaikkea niiden väliltä. Fluoritahnoissa oli sama asia. Eivät kaikki tahnat käy kaikille, mutta fluorittomia merkkejä on myös miljoona, en sen ekan jonka kaupasta nappasin mukaan perusteella sanoisi ettei sovi minulle. (Dr mercolan fluoriton hammastahna oli kyllä järkyttävin kokemus ikinä. Oli aika kallistakin mutta roskiin meni.)

Vierailija kirjoitti:

Parhaiten hampaat pysyvät terveinä jos pesee hampaat aamuin illoin fluorihammastahnalla (aamulla ennen ruokailua=hampailla fluorisuoja),käyttää sähköhammasharjaa,  lankaa hammasvälit oikein kerran päivässä, ruokailee säännöllisesti 5 krt päivässä eikä napostele ja käyttää ruokailun jälkeen xylitol purkkaa tai pastilleja sekä ei litki happamia juomia (limsat, makuvedet, energiajuomat ja urheilujuomat), niin hampaiden pitäisi pysyä terveinä. Jos noudattaa näitä ohjeita ja hampaat silti reikiintyvät, niin sitten on jotain muuta häikkää.

Ja en edes viitsi aloittaa tupakasta, sähkötupakasta ja nuuskasta saarnaamista, ne vaikuttavat limakalvojen kuntoon.

T: hammashoitaja.

voi tätä hammashoitajapropagandaa.

tulkitsepa omat setit ni ja saarnaa päälle: hampaidenpesu 0-1x päivässä, lapsena kuulemma fluorittomalla kun itse en mitään muista, nuorena kylläkin fluoritahnalla, lankausta olen ehkä harrastanut alle 5 kertaa elämäni aikana, xylitolpurkkaa tai pastilleja meillä ei syöty, karkkia limsaa jätskiä tms. sokerihöttöä monta kertaa viikossa, eipä ruokavalio ollut muutenkaan terveellinen, kasviksia esimerkiksi vähän, ja sitten ne reikien määrät elämän aikana? 0. kai olen sitten joku geenimutaatio. ;)

luulen oikeasti että lapsena saadulla kariesbakteerilla on todella suuri, tunnustamaton merkitys reikiintymiseen.