Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Et-opetus syksyllä?

Vierailija
12.05.2016 |

Tutustuttiin tytön tulevaan yläkouluun, jossa rehtori totesi, etteivät ole ennen järjestäneet et-opetusta, koska uskonnon opetus on tunnustuksetonta. Ja vanhempien asenteissa vikaa. Kerroin, että alakoulukin meni ilman uskontoa et-opetuksessa. Rehtori töksäytti, että sitten tyttö pitää kuskata 50km päähän toiseen yläkouluun, missä et:tä järjestetään.

Eli onko mitään rajaa matkasta et-tunnille? Kyllä sata kilsaa tuntuu jo aika paljolta. Eikö se ole myös epäoikeudenmuikaista? Eikö koulupäivän pituus ole sama koko luokalle? Kokemuksia?

Kommentit (29)

Vierailija
1/29 |
12.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä mieltä lapsesi on?? Ei se Jumalan sana pahaa tee ja sitä voi elämässä todella tarvita. 

Vierailija
2/29 |
12.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et opetusta pitää järjestää jos koulussa 6 opetusta toivovaa. Taidatte asua jossain ihan pienellä paikkakunnalla jos noin on ettei koulusta löydy ton vertaa sitä opiskelevia. Kannattaa varmaan olla yhteydessä rehtorin esimieheen esimerkiksi sivistystoimenjohtajaan, jotta saa tarkan vastausten miten tilanteessa lain mukaan kuuluu toimia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/29 |
12.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Et opetusta pitää järjestää jos koulussa 6 opetusta toivovaa. Taidatte asua jossain ihan pienellä paikkakunnalla jos noin on ettei koulusta löydy ton vertaa sitä opiskelevia. Kannattaa varmaan olla yhteydessä rehtorin esimieheen esimerkiksi sivistystoimenjohtajaan, jotta saa tarkan vastausten miten tilanteessa lain mukaan kuuluu toimia.

Ei missään laissa ole 6 mainittu. Jos kunnan alueella on vähintään 3 et-opetusta haluavaa, niin sitä on järjestettävä. Ev.luttiin kuulumattoman ei tarvitse osallistua uskonnon opetukseen.

Vierailija
4/29 |
12.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä lapsesi on?? Ei se Jumalan sana pahaa tee ja sitä voi elämässä todella tarvita. 

Satuolennon pölinöitä voi tarvita joo ihan vitusti.... LOL!

Vierailija
5/29 |
12.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei!

Meidän kutosluokkalaiselle sanottiin, että yläkoulussa ei järjestetä eeteetä, ja hänen pitäisi tulla vanhalle alakoululleen sitä opiskelemaan. Ryhmässä on nyt kutosluokkalaisemme lisäksi 2 kpl kakkos- ja 1 kpl kolmosluokalta. Onkohan tähän sitten mitään rajaa, että voiko kaikenikäiset sekoittaa samaan et-opetukseen?

Vierailija
6/29 |
12.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei löydy suoraan laista tai vapaa-ajattelijoiden sivuilta. Miten tämä voi niin vaikea asia olla..?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/29 |
12.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oikeasti uskisopet ovat nykyään aika harvassa ja uskontoa opetetaan lähinnä tieteelliseltä kannalta. Mitä merkitystä sillä on ollut ihmiskunnalle, kirkon historia, maailmanuskonnot, etiikka (myös kristillinen kanta toki joo). En pidä huonona sitä että länsimainen lapseni osaa länsimaisen uskon ja sen historian pääpiirteet ja tuntee niinkin merkittävää kirjasta kuin Raamattu. Ei kuulu kyllä kirkkoon, mutta käy silti uskonnonopetuksessa, se kristinusko kun tulee melko monta kertaa esiin tässä elämässä ja on ihan hyvä sitäkin tuntea. Olen itse opettanut, että loppujen lopuksi kukaan ei tiedä mikä on oikein ja absoluuttinen totuus Jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta. Heillä opettaja taas on puhunut siihen sävyyn, ettei Jumalaa ole olemassakaan... Joka on sekin minusta vähän väärin - onko se ope muka itse sen nähnyt?

Vierailija
8/29 |
12.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tutustuttiin tytön tulevaan yläkouluun, jossa rehtori totesi, etteivät ole ennen järjestäneet et-opetusta, koska uskonnon opetus on tunnustuksetonta. Ja vanhempien asenteissa vikaa. Kerroin, että alakoulukin meni ilman uskontoa et-opetuksessa. Rehtori töksäytti, että sitten tyttö pitää kuskata 50km päähän toiseen yläkouluun, missä et:tä järjestetään.

Eli onko mitään rajaa matkasta et-tunnille? Kyllä sata kilsaa tuntuu jo aika paljolta. Eikö se ole myös epäoikeudenmuikaista? Eikö koulupäivän pituus ole sama koko luokalle? Kokemuksia?

No mieti vähän, miten kalliiksi käy koululle järjestää taksikyyti!? Vai pääseekö bussilla sopivaan aikaan?! 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/29 |
12.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti uskisopet ovat nykyään aika harvassa ja uskontoa opetetaan lähinnä tieteelliseltä kannalta. Mitä merkitystä sillä on ollut ihmiskunnalle, kirkon historia, maailmanuskonnot, etiikka (myös kristillinen kanta toki joo). En pidä huonona sitä että länsimainen lapseni osaa länsimaisen uskon ja sen historian pääpiirteet ja tuntee niinkin merkittävää kirjasta kuin Raamattu. Ei kuulu kyllä kirkkoon, mutta käy silti uskonnonopetuksessa, se kristinusko kun tulee melko monta kertaa esiin tässä elämässä ja on ihan hyvä sitäkin tuntea. Olen itse opettanut, että loppujen lopuksi kukaan ei tiedä mikä on oikein ja absoluuttinen totuus Jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta. Heillä opettaja taas on puhunut siihen sävyyn, ettei Jumalaa ole olemassakaan... Joka on sekin minusta vähän väärin - onko se ope muka itse sen nähnyt?

Jaa, että uskontoa tieteelliseltä kannalta vähintään 9 vuotta 1-2 t/vk???

Vierailija
10/29 |
12.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, miksi ihmeessä et-opetusta? Yläkoulussa uskonto kun tosiaan on tunnustuksetonta. Siellä ei veisata sanaakaan mitään jumalan sanaa, voin luvata. Tietämys maailmanuskonnosta kuuluu ihan yleissivistykseen, joten yläkoulujen et-opetus tulisi kieltää ihan kokonaan. 

Edit. Etsikääpäs alapeukuttelijat käsiinne yläkoulun uskonnon kirja, esim. Noviisi 7-9. Huomaatte, että se on täysin tunnustuksetonta - ihan oikeasti. Uskonnonopetus on muuttunut meidän ajoistamme tosi paljon, jota pidän ehdottomasti vain hyvänä juttuna. Alakoulussa se on taitaa olla valitettavasti edelleen tunnustuksellista. Uskonnonopetus voisi alkaa vasta 5. luokalla historian tavoin ja sitä opetettaisiin nimenomaan kuten historiaa - tieteenä, kuten yläkoulussa ja lukiossa uskontoa tällä hetkellä siis jo opetetaankin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/29 |
12.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mahtaisikohan tuossa tapauksessa sitten vain jäädä et-tunnit pois?

Omalla lapsellani ei nyt kolmannella luokalla ollut noita tunteja laisinkaan koska olisivat menneet päällekkäin enkun tuntien kanssa. Tuli vain opelta kyselyä että kumman lapsi valitsee, enkun vai et:n. Kun muilla on uskontoa niin muksu sitten vain piirtelee tms. toisessa luokassa.

Vierailija
12/29 |
12.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

VUOSILUOKAT 6–9

TAVOITTEET

Oppilas

tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä

207

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja

yhteisön elämässä

perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana

perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja

yhteiskunnan elämässä

perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen

tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään

osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä

tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa

näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa.

KESKEISET SISÄLLÖT

Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta

elämän merkitys ja rajallisuus

uskon ja tiedon suhde

Maailmanuskonnot

keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän

pääpiirteet

uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin

Raamattu

Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä

Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta

Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä

Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö

Raamatun kulttuurivaikutuksia

Kirkko

keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä

kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia

kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään

kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen

usko, kristilliset symbolit

Suomalainen katsomusperinne

yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen

kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus

uskonnonvapaus

luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne

suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika

Ihminen eettisenä olentona

eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen

kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen

ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana

kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna

ja vertaukset

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-

luterilaisesta kirkosta

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/29 |
12.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuntee Raamatun keskeisen sisällön

tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen

keskeiset vaiheet

tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen

luterilaisuuden perusluonteen

ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä.

Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä

Oppilas

ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen

luonnetta

tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa

tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet

arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä.

Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa

Oppilas

tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen

hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä

kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä.

Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla

Oppilas

kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan

tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia.

Melko vähän sisällössä näyttää olevan mitään muista uskonnoista. Tämä siis kympille.

http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf

Vierailija
14/29 |
13.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

WraithTodd kirjoitti:

Mahtaisikohan tuossa tapauksessa sitten vain jäädä et-tunnit pois?

Omalla lapsellani ei nyt kolmannella luokalla ollut noita tunteja laisinkaan koska olisivat menneet päällekkäin enkun tuntien kanssa. Tuli vain opelta kyselyä että kumman lapsi valitsee, enkun vai et:n. Kun muilla on uskontoa niin muksu sitten vain piirtelee tms. toisessa luokassa.

Olisi tuokin parempi vaihtoehto kuin joutua pakkouskontotunneille. Kysäisen vielä, onko koululla mahdollisuutta skype-yhteyteen sinne 50km päähän. Kiitos muillekin kommentoijille - on tämä kummallinen tilanne.

ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/29 |
13.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tee kantelu kantelupukki.fi ja ilmoita teidän kunnan sivistystoimenjohtajalle. Rehtori toimi väärin!!!

Vierailija
16/29 |
13.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä mieltä lapsesi on?? Ei se Jumalan sana pahaa tee ja sitä voi elämässä todella tarvita. 

Muista joka kerta kun sinun on pakko möläyttää jotain noin tyhmää että samalla logiikalla voisi tuputtaa esim islamia kakaroille. Miellyttäisikö sitten?

Vierailija
17/29 |
13.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin kuin joku tuolla jo totesikin, ei koulun uskonnontunneilla opeteta USKONTOON, siellä opetetaan USKONNOISTA. Uskonnon harjoittaminenhan on ihan kiellettyä kyseisillä tunneilla. Pitäisikö buddhalaisuutta käsittelevällä tunnilla opettajan käännyttää oppilaat buddhalaisiksi, ja seuraavalla tunnilla islamia käsitellessä käännyttää oppilaat muslimeiksi?

Opiskelen opettajaksi, ja voin kertoa että suurin osa uskonnonaineenopettajaksi opiskelevista on ihan "tavallisia ihmisiä" - seassa muutamia ääriateisteja, mutta yhtäkään ääriuskovaista en ainakaan vielä ole joukostamme löytänyt. Suuri osa uskonnon aineenopettajista lukee myös ET:n opintoja, itseni mukaan lukien. Olen kiinnostunut uskonnoista samalla tavalla kun joku toinen on kiinnostunut vaikkapa historiasta - en itse ole uskonnollinen, mutta uskonnot kiinnostavat ilmiönä. Ja kyllä, uskontoa opetetaan ihan tieteellisellä tavalla, samat metodit kuin monessa muussakin tieteessä.

Mutta asiaan: suosittelen kysymään, jos skypellä onnistuisi kauempana olevan koulun kanssa yhteistyö? Tai voisiko tyttäresi opiskella ET:n "etänä"? Saisi tehtävät aina sieltä toiselta koululta, ja palauttaisi ne sitten määräaikaan mennessä, jos mikään muu toimintatapa ei koulun kannalta tunnu onnistuvan? Tai voithan koittaa selvittää, josko alueella on tarpeeksi ET:seen haluavia, jolloin opetusta on käsittääkseni saatava.

Vierailija
18/29 |
13.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

#17 jatkaa..

Ihan ideana nousi vain mieleen, että olisiko koulussanne opettajaa, jolla on pätevyys myös ET:n opettamiseen?  Pystyisikö hän järjestämään opinnot "itsenäisenä" tyttärellesi, tällöin apua tehtävään olisi tarpeen tullen helpompi hakea lähempää.

Tämä saattaa olla huono idea - en tosiaan ole aivan vielä valmistunut, joten kaikki koulujen mahdolliset käytännöt eivät ole minulle selkänahkaan piirretyn selviä.

Vierailija
19/29 |
13.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti uskisopet ovat nykyään aika harvassa ja uskontoa opetetaan lähinnä tieteelliseltä kannalta. Mitä merkitystä sillä on ollut ihmiskunnalle, kirkon historia, maailmanuskonnot, etiikka (myös kristillinen kanta toki joo). En pidä huonona sitä että länsimainen lapseni osaa länsimaisen uskon ja sen historian pääpiirteet ja tuntee niinkin merkittävää kirjasta kuin Raamattu. Ei kuulu kyllä kirkkoon, mutta käy silti uskonnonopetuksessa, se kristinusko kun tulee melko monta kertaa esiin tässä elämässä ja on ihan hyvä sitäkin tuntea. Olen itse opettanut, että loppujen lopuksi kukaan ei tiedä mikä on oikein ja absoluuttinen totuus Jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta. Heillä opettaja taas on puhunut siihen sävyyn, ettei Jumalaa ole olemassakaan... Joka on sekin minusta vähän väärin - onko se ope muka itse sen nähnyt?

Jaa, että uskontoa tieteelliseltä kannalta vähintään 9 vuotta 1-2 t/vk???

kyllähän uskontoa (=tässä tapauksessa teologiaa) voi yliopistossakin opiskella vaikka sen 7 vuotta kokopäiväisenä, ja tuon koko ajan ihan tieteelliseltä kannalta. Eikä tuossa 7 vuodessakaan kerkeä kaikkea oppimaan, ei läheskään.

Vierailija
20/29 |
13.05.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti uskisopet ovat nykyään aika harvassa ja uskontoa opetetaan lähinnä tieteelliseltä kannalta. Mitä merkitystä sillä on ollut ihmiskunnalle, kirkon historia, maailmanuskonnot, etiikka (myös kristillinen kanta toki joo). En pidä huonona sitä että länsimainen lapseni osaa länsimaisen uskon ja sen historian pääpiirteet ja tuntee niinkin merkittävää kirjasta kuin Raamattu. Ei kuulu kyllä kirkkoon, mutta käy silti uskonnonopetuksessa, se kristinusko kun tulee melko monta kertaa esiin tässä elämässä ja on ihan hyvä sitäkin tuntea. Olen itse opettanut, että loppujen lopuksi kukaan ei tiedä mikä on oikein ja absoluuttinen totuus Jumalan olemassaolosta tai olemattomuudesta. Heillä opettaja taas on puhunut siihen sävyyn, ettei Jumalaa ole olemassakaan... Joka on sekin minusta vähän väärin - onko se ope muka itse sen nähnyt?

Jaa, että uskontoa tieteelliseltä kannalta vähintään 9 vuotta 1-2 t/vk???

kyllähän uskontoa (=tässä tapauksessa teologiaa) voi yliopistossakin opiskella vaikka sen 7 vuotta kokopäiväisenä, ja tuon koko ajan ihan tieteelliseltä kannalta. Eikä tuossa 7 vuodessakaan kerkeä kaikkea oppimaan, ei läheskään.

Yliopistossa ja teologiaopinnot eivät ole pakollisia eikä syrji vähemmistöjä. Yleensä opiskelijoilla on oma mielenkiinto teologiaan.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi neljä kaksi