Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?

Elkää ottako liian vakavasti niitä juhlia. Ei me mitään kuninkaallisia olla muutenkaan   ;)    Liiton kestävyyden ratkaisee ihan muut asiat.

Yleisiä virheitä:

1) ODOTUTTAMINEN Vieraat odottavat juhlapaikan pihalla nälissään ja janoissaan, että pari saapuu => hoitakaa valokuvaus ennen vihkimistä, ei jälkeen

2) PITKITTÄMINEN Ruokailujen ja ohjelmanumeroiden väleihin jätetään luppoaikaa. Tarkoitus ei ole, että tilaisuus ("virallinen osuus") on mahdollisimman pitkä ja väsyttävä vaan mukava ja reipas => tiivistäkää ja sujuvoittakaa, pitkittäminen ei palvele mitään 

3) ALKOHOLITARJOILUN AJOITUS Yleensä ihmiset ovat aluksi tuppisuina pöydissä puolituntemattomien ihmisten kanssa ja (liian vahvaa) boolia aletaan tarjoilla loppuillasta, kun puolet porukasta on jo häipynyt => jos tarjoillaan, niin heti alkuun sopiva lääkitys

4) KIUSALLISET LEIKIT TAI PUHEET Puhujan pitäisi olla mukava ja sydämellinen, ehkä sujuvakin. Leikin pitäisi olla hauska ja kepeä eikä kiusaannuttava, jos sellaista halutaan. => Miettikää kenet päästätte joukon eteen. Best man / kaaso / paras kaveri hiprakassa kertomassa inside-nuoruusmuistoja ei välttämättä ole juhlaväelle juhlaa, ei ehkä vihkiparillekaan

5) EPÄSOSIAALITILAT On kiusallista, jos kaikki vieraat eivät mahdu samaan tilaan eli huoneeseen => Joskus pakollista ja harkittua, mutta harkitkaa. Asialla on vaikutuksensa tunnelmiin

6) OLEMATON LOGISTIIKKA Juhlapaikalle ja sieltä pois pitäisi päästä julkisilla tai järjestetyllä yhteiskuljetuksella tai sovitulla kimppakyydillä. Peräkorvessa sijaitseva juhlatalo karsii osan vieraista heti pois ja saa muutkin kuin lapsiperheet lähtemään aikaisin pois (omalla autolla). => Miettikää miten/millä vieraat kulkevat ja miten/missä majoittuvat, jos majoittuvat. Kaikille - pitkämatkalainen, autoton, köyhä, liikuntarajoitteinen...- ei voi aina taata sujuvaa ja vaivatonta logistiikkaa - mutta vieraat joutuvat kysymyksen JOKA TAPAUKSESSA ratkomaan lohdallaan

7) ÄÄRIAJATTELU RUOKAILUSSA Ruokajuhlissa olisi mukavaa, jos sekasyöjät, lihaanit ja vegaanit saisivat kaikki mahansa täyteen. Jos tämä tuntuu vaikealta, ei kannattane kutsua vieraita kuin omasta ääriliikkeestään => jättäkää julistaminen  ja kantojen ottaminen pois ruokapöydästä. Häät saavat toki olla oman näköiset. Mutta niin kypsymätön ei kannata olla, että yrittää yhdessä tilaisuudessa käännyttää kahdeksankymppisen isännän kasvissyöjäksi tai parikymppisen idealistiopiskelijan pois kasvissyönnistä.

Häät ovat usein aivan liian pitkät. Jos kirkko on pakko varata klo 13, huolehtikaa, että ruokailu on hääpaikalla mahdollisimman pian, ja mahdollinen häätanssi riittävän ajoissa. Olen ollut häissä, joissa en nähnyt bändistä ja häätanssista vilaustakaan, vaikka häitä oli juhlittu kirkko mukaan lukien jo 7 tuntia! Oli niin kova helle keskellä heinäkuuta, että väsähdin ja lähdin sitten jo pois yhdeksältä. En ollut ainoa. Ihan turhaa täyttää päivää leikeillä tai muulla ohjelmalla, osa väsähtää ja osa haluaisi jo "vaihtaa vapaalle". 

Omat hääni alkoivat klo 17 (ei kirkkoa, maistraattivihkiminen oli ed. viikolla), ja ohjelma oli seuraava, vieraita 40:

n. 17.15 alkumaljat ja ruokailu heti perään

18.30 kahvi+kakku+ohjelma ja vapaata oleskelua

20 bändi 

Kaikki vaikuttivat tyytyväisiltä, toivottavasti olivatkin.

Plaseeraaminen täysin tuntemattomien pöytään. EI, ei, ei, ei ikinä. Antakaa ihmisten istua omien sukulaistensa ja omien kavereidensa kanssa. Minua morsiamen serkkuna ei kiinnosta pätkääkään "tutustua" sulhasen Pertti-enoon, koska emme tule todennäköisesti enää koskaan tapaamaan uudelleen. Mieluummin vaihtaisin kuulumisia oman serkkuporukkani ja heidän puolisoidensa kanssa.

Ja toinen asia, laittakaa lapset samaan pöytään vanhempiensa kanssa. Lasten pöytä voi olla teoriassa kiva idea, mutta käytännössä se ei vaan toimi.

Liian ahtaat tilat vieraille. Istutaan selkä selkää vasten ja ihan kiinni pöydissä. Hääjuhlissa pitäisi olla rennompaa. Väljemmin istumapaikat , pääsee helpommin hakemaan ruoat ja juomat. Ohjelmaan jotain muuta kuin ne samat säärien tunnistamiset, tuttu juttu shown kopiot, morsiamen/sulhasen ryöstöt. 

Ei pukupakkoa, joku luonnollisempi siisti pukeutuminen. Istumapaikat vapaasti valittavissa. 

Eli häät pitäisi olla oikeasti hauskat ja rennot, joissa myös vierailla olisi hyvä meno. 

Booli oli niin vahvaa, että tulin aivan järjettömään känniin ja muistikin meni. Ohjelma oli niin pitkää, että sitä tuli siinä katsellessa siemailtua ihan huomaamatta useampi lasi.

Yhtenä elämäni kesänä sain kutsun ties miten moniin hääjuhliin. Saattoi johtua siitä, että silloinen naisystäväni oli maatalosta, ja siten kuului niihin, siis maaseudun sosiaaliseen verkostoon, jos ymmärrätte. Yritin sanoa tämän korrektisti.

Maaseudulla sosiaalinen koodi on kaikki kaikessa. Ei riitä että moikkaa tuttua. Kaikki syntymä- ja merkkipäivät koko kylässä pitää a) muistaa ja b) huomioida. Samoin kaikki kirkkopyhät, kaikki sukulaissuhteet, kuka omistaa minkäkin pellon, metsätilkun, rannan ym.

No sitten kun saa kutsun hääjuhlaan. Yksissäkin istuimme niin kaukana kauimmaisen lasikuistin äärimmäisessä peränurkassa, yhteensä kolmenjapuolensadan muun juhlavieraan joukkiossa, että koko hääparia edes nähty kirkonmenojen jälkeen. Kaikki hääleikit leikittiin, on ne niin hauskoja, että naurattaa vielä kolmenkymmenen vuoden jälkeen kun muistelee. Koko se kesä meni pilalle näiden toisiaan seuraavien kesähäiden takia. 

Joo joo tiedän ja myönnän. Vika on minussa. Olen epäsosiaalinen ja elän oman pääni sisällä. Dont call us. We call You.

EN OLE ÄÄRIVEGAANIPELLE kirjoitti:

Karseinta on parin tunnin odotus kylmässä ulkona ilman mitään tarjoilua ja toiseksi karseinta on, kun huomaat, että tarjolla ruokapöydässä on vain jotain pinaattipalleroita ja tofusta tehtyä 'lihaa', koska hääpari on jotain äärivegaaneja. Kahvin kanssa luonnollisesti kauramaitoa ja juureskakkua.

Vieraat eivät yleensä ole vegaaneja.

Uskomatonta typeryyttä järjestävältä taholta....ja toistuu rippi-, YO- ym. juhlissa.

Kiinnostaisi tietää, missä tällaisia tarjoiluja on ollut, kun niistä aina puhutaan. Olen ollut kasvissyöjä 27 vuotta, ja syönyt vegaanipainotteisesti yli 10 vuotta, enkä ole ikinä ollut juhlatilaisuudessa, jossa olisi ollut juureskakkua ja tofulihaa. Vegaaniset leivonnaiset ovat aina olleet herkullisia. En myöskään tunne yhtäkään kasvissyöjää tai vegaania, joka haluaisi syödä vaikka jotain raastekakkua, kun aivan tavallinen sokerikakkupohja on mahdollista tehdä vegaanisena.

(Vai onko juureskakku porkkanakakkua? Jos on, niin nam!)

1. Ruoka ja juoma pitää olla kunnollista, älkää säästäkö siitä vaan vieraiden määrästä.

2. Bändi on täysin turha ellei sillä ole hääparille erityistä merkitystä, saman asian ajaa Spotify tms.

3. Häät saavat olla omannäköiset, älkää järjestäkö niitä kerran vuodessa nähtyjen sukulaisten miellyttämiseksi.

4. Odottaminen on ikävää.

Seksuaalissävytteiset hääleikit ovat aina huono idea, olipa kyse sitten vihkiparin intiimiasioiden kertomisesta, aina-niin-vaivaannuttavasta lakanaleikistä tai siitä että vieraat laitetaan muka hauskasti pökkimään toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Seksuaalissävytteiset hääleikit ovat aina huono idea, olipa kyse sitten vihkiparin intiimiasioiden kertomisesta, aina-niin-vaivaannuttavasta lakanaleikistä tai siitä että vieraat laitetaan muka hauskasti pökkimään toisiaan.

Totuus tai tehtävä. Yök!

Ruokarohmut.

Vierailija kirjoitti:

Ikävimmät häät, joissa olen ollut, olivat opiskelukaverini häät, joihin hän kutsui minut, mutta ei muita opiskelukavereita. Avomieheni, jonka hän oli nähnyt lyhyesti pari kertaa, ei saanut kutsua, joten jouduin menemään juhliin yksin.

Kirkossa istuin yksin. Kirkolta juhlapaikalle oli hyvin hankala julkinen yhteys (bussilla 10 min matka, mutta kulki vain kerran tunnissa). Kirkon pihalla mietin epätoivoisesti, miten pääsen juhlapaikalle, kun olen autoton ja yksin liikenteessä. Onneksi bestman kulki ohitseni ja huikkasi jollekin toiselle, että hänen täytyy nyt joka tapauksessa lähteä avaamaan ovia juhlapaikalle. Tartuin siihen kuin oljenkorteen ja kysyin tuntemattomalta nuorelta herralta, saanko kyydin, ettei tarvitse jäädä odottamaan bussia. 

Juhlapaikka täyttyi ihmisistä hitaasti. Pöydissä oli skumppalasit, joita kukaan ei uskaltanut juoda, koska moni varmasti luuli, että niillä kilistellään ihan kohta. Noin 20-30 minuuttia myöhemmin bestman ilmoitti, että hääpari on kuvauksessa ja saapuu 45 minuutin päästä. Ei ollut ohjelmaa, seuraa, tekemistä... Jos olisin tiennyt, olisin voinut vaikkapa odottaa bussia kirkolla. 

Pöytäseurueeni koostui morsiamen lapsuudenystävistä. He puhuivat koko illan omia insidejuttujaan. Ja ramppasivat jokaisessa mahdollisessa välissä tupakalla. Puheita tuli jälkiruoan jälkeen 5 putkeen, mikä oli liikaa yhtä mittaa. 

Illan aikana totesin, että olin ainoa, jonka avo-/aviopuolisoa ei ollut kutsuttu. Sen verran hyvin ehdin skannata vierasjoukon läpi, kun minulla ei ollut seuraa. Morsian ei tietenkään ehtinyt viihdyttää minua enkä sitä odottanutkaan, mutta hän oli ainoa, jonka tunsin. Jo alkuruoan jälkeen katselin epätoivoisena, miten monta kohtaa illan ohjelmassa on vielä tulossa ennen kuin kehtaan poistua. 

Olisin avomiehenikin kanssa lähtenyt varmaan melko aikaisin pois, mutta viihtynyt varmasti paremmin, kun olisi ollut joku, jolle jutella. 

Pystyin kyllä objektiivisesti toteamaan, että häissä oli hyvä meno, tunnelma korkealla, tunteet pinnassa, ok ruoka, riittävästi juomaa, kauniit koristeet ja valaistus, tyylikäs juhlapaikka, hyvää musiikkia ja hyvät bileet. Sillä kaikella ei kuitenkaan ole mitään merkitystä, jos ei ole ketään "leikkikaveria". 

Siis jokaisella vieraalla pitää olla joku tuttu, jonka kanssa saa istua samassa pöydässä. Aivan yksin vieraassa porukassa on  loukkaus vierasta kohtaan. Se tuntuu pahalta.

Et sitten sanaista arkkuasi saanut auki ja mennyt juttelemaan ihmisten kanssa? pari lasia boolia alle ja jo sujuu juroltakin. Miehet varsinkaan eivät kieltäydy naisseurasta.

Mitkään "hauskat" hääleikit saavat lähinnä vain v-käyrän nousuun, ei tunnelmaa.

Mitään ei tapahdu, eli pitkiä aikoja ilman mitään ilmoitusta? Varsinkin sulhaspohjan tehtävänä on toimia tilaisuuden MC:nä, että homma ns. etenee.

Tyly hääpari joka kutsui meidät kai velvollisuudesta

Vierailija kirjoitti:

Yleisiä virheitä:

1) ODOTUTTAMINEN Vieraat odottavat juhlapaikan pihalla nälissään ja janoissaan, että pari saapuu => hoitakaa valokuvaus ennen vihkimistä, ei jälkeen

2) PITKITTÄMINEN Ruokailujen ja ohjelmanumeroiden väleihin jätetään luppoaikaa. Tarkoitus ei ole, että tilaisuus ("virallinen osuus") on mahdollisimman pitkä ja väsyttävä vaan mukava ja reipas => tiivistäkää ja sujuvoittakaa, pitkittäminen ei palvele mitään 

3) ALKOHOLITARJOILUN AJOITUS Yleensä ihmiset ovat aluksi tuppisuina pöydissä puolituntemattomien ihmisten kanssa ja (liian vahvaa) boolia aletaan tarjoilla loppuillasta, kun puolet porukasta on jo häipynyt => jos tarjoillaan, niin heti alkuun sopiva lääkitys

4) KIUSALLISET LEIKIT TAI PUHEET Puhujan pitäisi olla mukava ja sydämellinen, ehkä sujuvakin. Leikin pitäisi olla hauska ja kepeä eikä kiusaannuttava, jos sellaista halutaan. => Miettikää kenet päästätte joukon ete

Miten tuo valokuvaus onnistuu ennen vihkimistä jos sulhanen ei saa nähdä morsianta hääpuvussa?

Vierailija kirjoitti:

Häiden pukukoodin luulisi olevan aika yksinkertainen asia, mutta ei ole. Olin häissä, joissa oli mukana hääparin kansainvälisiä sukulaisia ja ystäviä isolla joukolla. Sulhasen isä on toisesta maasta kotoisin ja tämä voi kivaa sävyä esim. ruokalistaan. Mutta hääpari oli unohtanut selvästi kertoa, että häät pidetään kesämökkimäisessä ympäristössä, koko juhlapaikka oli periaatteessa iso mökki. Suuri osa juhlasta oli ulkona. 

Miksi tämä oli epäonnistuminen? No, koska näillä vierailla oli pitkähelmaiset paljettiunelmat, korkeat korot ja niin edelleen. Siellä he väistelivät oksia, muurahaisia ja koittivat pysyä pystyssä sangen epätasaisessa maastossa, kun olimme paljon ulkona. Sää suosi, kun häät alkoivat, mutta vihkimisen aikana paarmat olivat vauhdissa. Aurinkoinen keli vaihtui koleuteen, tuuleen ja pian satoi. Maasto olikin aika kuravelliä nopeasti. 

Sisällä olikin sitten aikas ahdasta, kun oli varmasti laskettu

Ihana tuo Paarmat olivat vauhdissa. 

Sori ot.

Morsiamenryöstö-näytelmä.Niiiin menneen talven lumia.

Lapsuuskuvat ja video hääparista. Haaaaaaauuuukoooootus!

Odottelu, varsinkin ennen syömistä. Yksissäkin juhlissa hääpari karkasi kirkosta kuvauksiin kauas, olivat poissa pari tuntia ja meidän häävieraiden vatsat kurni jo... Ei mitään ohjelmaa tai naposteltavaa tuossa välissä, ei edes vettä kummempaa juomaa.

Silloin päätin, et omissa häissä syödään heti tervehtimisten jälkeen, ja näin tehtiinkin.