Lue keskustelun säännöt.
Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?
Jos yrittää välttää muiden tekemiä sudenkuoppia, saisi ehkä järjestettyä vieraillekin kivat häät. Hääparillehan se päivä on joka tapauksessa ikimuistoinen, mutta jotta vieraillakin olisi hauskaa, olisi kiva kuulla häävieraiden kokemuksia pilalle menneistä häistä.
Kommentit (2309)
Olen ollut häissä, joissa ei juurikaan ollut muuta tarjolla kuin kakkukahvit. Me jouduimme menemään ABC: lle syömään häiden jälkeen. Olimme pitkämatkalaisia ja matkaa kertyi yhteen suuntaan yli 200 km. Oli jotenkin noloa, kun oli kuitenkin ihan varakkaat suvut siinä häitä järjestäneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hääpaikan suhteen toimii sama kuin asunnon kanssa: Sijainti, sijainti ja sijainti!
Jonnekin pikkupaikan kuppilaan järkätyt häät olivat surkeat. Sitten taas parhaat muistot ovat Naantalin rantaravintolasta.
Leikit ovat syvältä. Rahankeruut myös.
Yleensäkin tylsiä pönötysjuhlia.
Ei pitäisi kutsua enempää ihmisiä kuin on valmis kestitsemään. Ruoka ja juoma ei saa loppua kesken. Miksi näin käy Suomessa, jossa ei ole mistään pulaa? Onko saituus syynä? Monessa eteläisemmässä kulttuurissa ruuan ja juomien kanssa pihtaaminen saati niiden loppuminen kesken hääjuhlan olisi kasvojen menetys, aika iso moka.
Mä en hirveästi häistä välitä ja skippaan kutsut aina, jos vaan voin. Taitaa olla vain yhdet häät, joissa viihdyin, joissa oli oikeasti kaunis ja sivistynyt tunnelma ja kaikki toimi hyvin. Juhlat oli srk-talolla ihan kirkon vieressä, sekin kätevää. Tanssia ei ollut, mikä on aina mulle helpotus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosia... vuosia sitten olin edustamassa sukuhaaraa varsin kaukaisten sukulaisten häissä. Muuten ihan ehdottoman asialliset normihäät ilman mitään rasittavia leikkejä tms ja muita hörhöilyitä.
Kuinkas ollakaan, istumajärjestykseksi oli muodostunut (ainakin epäilen) hiukan vitsillä seuraavanlainen: Pitkä pöytä, joka oli istutettu lapsia ja nuoria täyteen, paitsi aivan pöydän pää. Siellä sitten istuin ventovieraiden pentujen ja vihkipapin kanssa sitten...
Pitäisikö tästä järkyttyä tai todeta vain kylmästi, että olit ennakkoluuloinen ajatellessasi, ettet voisi papin kanssa jutella?
Tarina voisi kiinnostaa enemmän, jos olisit joutunut istumaan niiden lasten kanssa, ja sinulla ei olisi ollut mitään jutun juurta.
- - - - - -
"Pitäisikö tästä järkyttyä tai todeta vain kylmästi, että olit ennakkoluuloinen ajatellessasi, ettet voisi papin kanssa jutella? "
Suosittelen googlettamaan termin "olkiukko" merkityksen. Ja ehkä tunnet sanonna, että ihminen tulkitsee näkemäänsä ja kokemaansa aikaisempaa elämänkokemustaan vasten peilaten. Usemman papin tunteneena, joukossa on ollut vain yksi, aika lailla viinaan menevä sotilaspastori, jonka kanssa vapaaehtoisesti olisin iltaa istunut. Ei se ollut ennakkoluuloa, se oli ainoastaan elämänkokemusta nähdyistä ja koetuista kirkonmiehistä. Ja jos satuit huomaamaan, olen himppasen ateismiin taipuvainen. Järkytytkö tästäkin?
ELi olet ennakkoluuloinen pappeja kohtaan etkä ymmärrä että he ovat vain ihmisiä. Tunnen työni puolesta useampia pappeja kuin sinä olet elämässäsi nähnyt kirkkoja, eikä yhdenkään kanssa ole tarvinnut jutella jeesusjuttuja. Vai alatko itse aina papin nähdessäsi kärttämään heiltä selityksiä ammatilleen ja uskolleen? Ja sitten paheksut kun eivät ole ateisteja kuten sinä.
Tuo ei ole mitään muuta kuin ajojahtia ja ennakkoluuloa, jolla ei ole mitään tekemistä elämänkokemuksen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erittäin hyvin vastattu. Minäkin ymmärrän tuon tuskan alkkisperheessä kasvaneena ja pelkäsin omia häitäni paljon ja monta unetonta yötä vietin asiaa vatvoen. Ajattelisin että jos rohkaistut toimimaan noin kuten tuossa vastauksessa neuvotaan, vapaudut siskosi taakasta samalla. Mikä ihana vapaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muuten, onko niitä alkoholistisukulaisia pakko kutsua? Ihmisiä joista ei edes pidä?
Tämä on kyllä paha rasti. Sisarukseni on alkoholisti, joka "koko ajan yrittää olla raittiina". Tästä johtuen jouluisin ei ole pöydässä viiniä, eikä juhannuksena saunaolutta, eikä minään muunakaan juhlapäivänä, ettei sisaruksella olisi paha mieli kun ei voi ottaa itse, tai ettei hän ratkeaisi.
Kaikki yrittävät siis tukea sisarustani alkottomuudessa.
Omasta mielestäni tämä on silkkaa pelleilyä ja huomion viemistä sisarukseeni. Kaikki lähipiirin juhlat pitäisi mennä hänen alkoholisminsa ehdoilla, eli juhlien järjestäjän pitäisi ottaa ensisijaisesti hänet huomioon, ja hänen mukaansa järjestää juhlansa.
Sisarukseni ryyppää sitten itse valitseminaan ajankohtina, ja viikkotolkulla kun sille päälle lähtee. Ymmärtäisin tämän tukemisen, jos sisarukseni oikeasti olisi juomaton alkoholisti, mutta kun hän ei ole, hän vain haluaa esittää olevansa, ettei hänestä ajateltaisi että hän on se mikä onkin, eli juoppo.
Olemme mieheni kanssa miettineet naimisiinmenoa jo vuosia, mutta juhlien järjestäminen kosahtaa tähän sisarukseeni. Hän on kuitenkin VAIN yksi henkilö siinä kutsuporukassa, ja juhlat meidän omamme, eikä meillä ole mitään halua juhlia kuivin suin tämän narskusisarukseni vuoksi.
Jättäisimme hänet todella mielellämme kutsumatta, mutta se tarkoittaisi sitä että vanhempanikaan eivät tulisi juhliin, eikä muutama muukaan lähisukulaiseni. Tämän lisäksi hääiloamme varjostaisi se että hjuhlan jälkeen välit olisivat pilalla osaan minun suvustani.
Toinen vaihtoehto olisi vain järjestää alkotarjoilu, jolloin sisarukseni suuttuisi, koska muut ottaisivat olutta, ja hän joutuisi olemaan kuivinsuin, koska ei kehtaisi ottaa mitään kun esittää suvullemme niin raitista että!! Vanhempani loukkaantuisivat myös, koska "en ajattelisi yhtään sitä miten vaikeaa sisaruksellani juhlissa on".
Kolmas vaihtoehto olisi järjestää alkottomat häät, ja juhlia OMIA häitämme sisarukseni määräysten mukaan.
Neljäs vaihtoehto on olla järjestämättä juhlia ollenkaan, jolloin sisarukseni taas päättäisi ettei meille tule hääjuhlaa koska emme suostu juhlaa hänen mukaans järjestämään.
5. vaihtoehto on järjestää juhla vain kavereiden kesken, jolloin minun puolen sukuni ei ihmettelisi, vaan ajattelisi että "jaa, ne onkin vain tuolle nuorisoporukalle pikkukekkerit", mutta sitten pitäisi jättää myös miehen suku kutsumatta, ja sitä emme haluaisi.
Ihan rehellisesti emme ole tästä syystä menneet naimisiin. En halua edes mmaistraattivihkimistä, koska sitäkin päivää varjostaisi se että olisin halunnut juhlat, mutta sisarukseni pilaisi ne tavalla tai toisella.
Kiitos että sain purkautua.
Teidän häät, teidän elämä. Jos alatte muiden ihmisten ongelmien ja tarpeiden mukaan hyppimään, siihen se teidän elämä sitten meneekin. Niinkuin nyt jo näyttää tapahtuvan.
Tässä elämässä ei voi vaan voi miellyttää kaikkia ilman, että sen yrittämisenkin hintana on oma pahoinvointi. Ja miksi ihmeessä edes tarvitsee. Teidän lähipiirille pitäisi olla ensisijainen asia, että te olette onnellisia mennessänne naimisiin ja muut setvikööt ongelmansa tykönään. Ja jos se ei ole muille tärkeää, niin sellaisten ihmisten siirtäminen sivuun omasta elämästä on enemmän kuin suotavaa. Olkoot sitten perheenjäseniä tai ei.
Olen kanssasi täsmälleen samaa mieltä. En kuitenkaan halua muistaa omia häitäni tällaisena virranjakajana, jonka ansiosta siirrettiin ihmisiä elämästämme sivuun. Tai että meidät siirrettiin.
Ymmärrän että tätä voi olla vaikea sellaisen ymmärtää jolla ei tällaisesta kokemusta ole. Teimme niin tai näin niin sisaruksen kädenjälki näkyy.
Luottavaisesti suhtaudun siihen että tulevaisuus tuo mukanaan jotain ihan muuta, ja menemme naimisiin sitten kun meille sopiva hetki tulee, ja silloin nämä asiat ovat jo tavalla tai toisella takana :) Kiitos kuitenkin ihanasta viestistäsi, se lämmitti mieltä.
Hankalaa. Alkoholistit ovat lähtökohtaisesti erittäin itsekkäitä ihmisiä eivätkä koskaan mieti asioita lähimmäistensä kannalta, he ajattelevat ainoastaan itseään ja pulloaan, oli tilanne mikä hyvänsä. Kasvoin itse alkkisperheessä joten tiedän oikein hyvin miten nää jutut menee. Todellisuudessa alkoholistihan on itse vastuussa käytöksestään ja juomisestaan tai raitistumisestaan. Maailma on täynnä alkoholia eikä raitistunut alkoholisti voi sitä jatkuvasti vältellä, hänen on loppupeleissä opittava sanomaan ei vaikka viinaa olisi tarjolla saavikaupalla.
Itse tekisin niin että järjestäisin sellaiset häät kuin itse haluan, ja kertoisin perheelleni millaiset ne tulevat olemaan. Voit muistuttaa heitä siitä että olet tähän asti kunnioittanut sisaren tahtoa kaikissa muissa juhlissa, mutta nämä ovat sinun ja miehesi häät ja ne järjestetään kuten te itse haluatte. Onhan miehelläsikin oikeus juhlia kuten haluaa ilman että käly määrää juhlien luonteen. Sisaresi ja vanhempasi voivat sitten päättää tulevatko häihin vai eivätkö. Kun ymmärrät että osallistuminen tai osallistumatta jättäminen on sisaresi ja vanhempiesi OMA päätös, ei sinun ja miehesi, asia helpottuu. He kantavat siitä vastuun, ette te.
Ei sanottu, että kyseessä on sisko. Puhuttiin sisaruksesta.
"Erittäin hyvin vastattu. Minäkin ymmärrän tuon tuskan alkkisperheessä kasvaneena ja pelkäsin omia häitäni paljon ja monta unetonta yötä vietin asiaa vatvoen. Ajattelisin että jos rohkaistut toimimaan noin kuten tuossa vastauksessa neuvotaan, vapaudut siskosi taakasta samalla. Mikä ihana vapaus."
Tuossa myöskään ei ymmärretty sitä että joku ei ehkä halua käyttää omia häitään tuollaiseen mielenilmaukseen. Onnea kuitenkin alkkarisisARUKSEsta kärsivän tuleviin häihin :) :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varsin harmillista / ärsyttävää on se, kun joku tutumpi häävieras tai morsiuspari alkaa kyselemään tai vihjailemaan joko sinkku / pariskuntavieraille että " No koskas ne sinun / teidän häät on..."
"Heti sinun hautajaistesi jälkeen"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin häissä, joissa PITOPALVELU oli leikannut palan hääkakusta ennen sen esille tuomista. Tästä on vuosia, enkä edelleenkään ole keksinyt minkäänlaista mahdollista perustelua tuolle.
Tulis mieleen, että hääpari on pyytänyt leikkaamaan palan kakkua itselleen pakkaseen, jonka söivät sitten ensimmäisenä hääpäivänään?
Ei, hääpari oli järkyttynyt tästä.
"Tulis mieleen, että hääpari on pyytänyt leikkaamaan palan kakkua itselleen pakkaseen, jonka söivät sitten ensimmäisenä hääpäivänään"
Voisikos kyseessä olla katkeroituneen ja hylätyn morsiamen exän viesti sulhaselle, että paras pala kakusta on jo maistettu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosia... vuosia sitten olin edustamassa sukuhaaraa varsin kaukaisten sukulaisten häissä. Muuten ihan ehdottoman asialliset normihäät ilman mitään rasittavia leikkejä tms ja muita hörhöilyitä.
Kuinkas ollakaan, istumajärjestykseksi oli muodostunut (ainakin epäilen) hiukan vitsillä seuraavanlainen: Pitkä pöytä, joka oli istutettu lapsia ja nuoria täyteen, paitsi aivan pöydän pää. Siellä sitten istuin ventovieraiden pentujen ja vihkipapin kanssa sitten...
Pitäisikö tästä järkyttyä tai todeta vain kylmästi, että olit ennakkoluuloinen ajatellessasi, ettet voisi papin kanssa jutella?
Tarina voisi kiinnostaa enemmän, jos olisit joutunut istumaan niiden lasten kanssa, ja sinulla ei olisi ollut mitään jutun juurta.
- - - - - -
"Pitäisikö tästä järkyttyä tai todeta vain kylmästi, että olit ennakkoluuloinen ajatellessasi, ettet voisi papin kanssa jutella? "
Suosittelen googlettamaan termin "olkiukko" merkityksen. Ja ehkä tunnet sanonna, että ihminen tulkitsee näkemäänsä ja kokemaansa aikaisempaa elämänkokemustaan vasten peilaten. Usemman papin tunteneena, joukossa on ollut vain yksi, aika lailla viinaan menevä sotilaspastori, jonka kanssa vapaaehtoisesti olisin iltaa istunut. Ei se ollut ennakkoluuloa, se oli ainoastaan elämänkokemusta nähdyistä ja koetuista kirkonmiehistä. Ja jos satuit huomaamaan, olen himppasen ateismiin taipuvainen. Järkytytkö tästäkin?
ELi olet ennakkoluuloinen pappeja kohtaan etkä ymmärrä että he ovat vain ihmisiä. Tunnen työni puolesta useampia pappeja kuin sinä olet elämässäsi nähnyt kirkkoja, eikä yhdenkään kanssa ole tarvinnut jutella jeesusjuttuja. Vai alatko itse aina papin nähdessäsi kärttämään heiltä selityksiä ammatilleen ja uskolleen? Ja sitten paheksut kun eivät ole ateisteja kuten sinä.
Tuo ei ole mitään muuta kuin ajojahtia ja ennakkoluuloa, jolla ei ole mitään tekemistä elämänkokemuksen kanssa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke
Et sitten jaksanut googlettaa termiä "olkiukko". Ja sata-selvä oma elämänkokemuus bussillisen verran pastoreita nähneenä on se, että optimietäisyys liperiukkoihin on lipputangon mitta. Vähintään.
Yksissä häissä ruoat ja kakku oli pahasti alimitoitettu. Kun meidän pöydän vuoto tuli hakea kakkua, ei jäljellä ollut mitään. Kokonaan ilman kakkua jäi noin 20 henkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lueskelin tätä ketjua ja semmonen tuli mieleen, että yksi paha virhe on hoitaa hääjuhla ns. talkoilla, eli kaikki puuhastelee jotain ja kellään ei ole selvää kokonaissuunnitelmaa paperilla. Ei istuta kunnolla yhteisen pöydän ääreen ja mietitä mahdollisia sudenkuoppia joita voi tulla vastaan. Sitä varten on sitten olemassa myös ammattimaisia hääjuhlapalveluita, mutta nehän maksaa!
Mitä "yhteistä pöytää" mahdat tarkoittaa? Suunnittelen ja järjestän itse työkseni erilaisia juhlia ja tapahtumia. Mua risoo älyttömästi, et kun joku puolituttu/kaukainen sukulainen on esim. menossa naimisiin, mut kutsutaan mukaan "yhteiseen pöytään". Yhtäkkiä olen niin läheinen ja rakas ja jajaja.. Parin ilmaiskeikan jälkeen sanoin jo ajat sitten kiitos ei. Häiden järjestäminen on hääparin tehtävä ja vastuu. Juhlat ovat heidän. Jos joku ilmoittautuu heille vapaaehtoiseksi ilmaistyövoimaksi, siitä vaan. Mutta mielestäni asiatonta hääparin velvottaa tai jakaa töitä ihmisille. Ihan vaan koska.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki häät on tylsiä. Menkää maistraatissa naimisiin, älkää kiusatko sukulaisia.
Se asia kaduttaakin, ainakin aviovaimoani. Se, että vaimoni sukulaiset tulivat pitkänmatkan päästä häihiimme. Vasta vuosien kuluttua vaimo ilmoitti minulle, että häntä kadutti, että hänen muutama sukulainen olivat läsnä, varsinkin omat lapsensa. Vaimo sanoi, että olisi ollut parempi, että oltaisiin vain kahdestaan menty maisraaattiin. Häät olivat hyvin pienet, mutta idyllisellä paikalla maaseudulla.
Häävieraat eivät pitäneet mistään. Ruoka oli huonoa ja jälkiruoka täyttä sontaa. Sen meille ilmoitti suoraan vaimoni pojan vaimo. Hän myös ihmetteli vaimoni häämekkoa. No pienen budjetin häät ja kaiken kukkuraksi minä ne maksoin, ei vaimo. Häävieraat saivat kaiken täysin ilmaiseksi, yöpymiset ja ruuat yms. Mutta kiitosta emme saaneet. Varmaan ruoassa vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ollut koskaan jättimäisissä häissä, harvoin nykyisin muutenkaan pääsee edes juhlimaan häitä. Tosiaan kuvaus ei saisi missään nimessä olla siinä kirkko/hääpaikka siirtymässä. Ruokaa runsaasti ja nopeasti, itsellä kokemus muuten onnistuneista häistä, missä 450km ajon jälkeen klo 14 alkaneisiin häihin sai odottaa ruokaa 21 asti. Oli vähän nälkä!
Omat häät oli 50 hlöä tunnelmallisessa ostopaikassa, en halunnut mitään missä äitini olisi siivonnut tökkejä tms samalla kun muut juhlii vaan ammattilaiset hoitivat asian. Itsekin panostettiin vain istumajärjestyksen laatimisen osalta, muuten kaikki valmiina. Järjettömän hyvä ruoka, joka ei loppunut kesken ja vielä yöpalaa. Alkoholitarjoilu tehtiin selväksi että kaksi annosta+alkumalja, muuten omakustanteisesti baari auki. Näin sain huolehdittua, että ei tule mitään humalaista rähinää, kun ilmaista viinaa kiskotaan liikaa. Livebändi soitti omaa lempimusiikkiani, mikä sopi miljööseen eli ei mitään perinteistä tanssimusiikkia ennen kuin vasta myöhemmin ihan oma soittolista pyörimään ämyreistä. Ei yhtään leikkiä, paitsi se perinteinen sukkanauhan/morsiuskimpun heitto. Eli paljon vastoin perinteitä tehtyjä juttuja, mutta vieraat oli todella mielissään kuinka mukavat ja intiimit häät olivat, musiikkikin oli positiivinen tuttavuus ja ainoa harmistus oli, että vihkiminen oli vasta 16 eli aika loppui kesken kun kaikki olisivat viihtyneet pitempäänkin.
Ok. Ja mikä näissä oli tylsää ja epäonnistunutta, mitä ketjussa kysyttiin?
Alussa mielestäni lueteltu, mutta laitetaan vielä niin, että kaikki ymmärtää.
Eli vaikka ne harvat häät on olleet kuitenkin igan kivoja yleisesti niin silti ikävää/tylsää/epäonnistunutta on ollut:
1. odottelu morsiusparia kuvauksesta pihamaalla kirkon jälkeen.
2. Ruokaa liian vähän
3. Ruokailu liian myöhään
(4. Ei leikkejä)
Loppu oli vain omaa kokemusta järjestäjänä, pahoittelut sulle siitä, että meni tunteisiin. 😕 Jaoin vain kokemukseni, kun aloittaja kuitenkin suunnittelee niitä omia häitään ja kun luin muidenkin kommentteja, ihmeteltiin miksi ei tehdä mitään persoonallisia ratkaisuja. Pointtina ehkä se, että vaikka hääpaikka+ruoka+palvelu on vähän kalliimpaa kuin tee-se-itse jossain kyläyhdistyksen majalla, niin joskus se vain kannattaa ja niitä leikkejä ei oo pakko olla että porukkaa viihtyy... Ja mielummin vähän pienemmät häät ja stressitön ilmapiiri kuin kaikki (vastahakoiset) kaukaiset sukulaiset ja "ystävät" minibudjetilla ja kaikki pahoilla mielin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosia... vuosia sitten olin edustamassa sukuhaaraa varsin kaukaisten sukulaisten häissä. Muuten ihan ehdottoman asialliset normihäät ilman mitään rasittavia leikkejä tms ja muita hörhöilyitä.
Kuinkas ollakaan, istumajärjestykseksi oli muodostunut (ainakin epäilen) hiukan vitsillä seuraavanlainen: Pitkä pöytä, joka oli istutettu lapsia ja nuoria täyteen, paitsi aivan pöydän pää. Siellä sitten istuin ventovieraiden pentujen ja vihkipapin kanssa sitten...
Pitäisikö tästä järkyttyä tai todeta vain kylmästi, että olit ennakkoluuloinen ajatellessasi, ettet voisi papin kanssa jutella?
Tarina voisi kiinnostaa enemmän, jos olisit joutunut istumaan niiden lasten kanssa, ja sinulla ei olisi ollut mitään jutun juurta.
- - - - - -
"Pitäisikö tästä järkyttyä tai todeta vain kylmästi, että olit ennakkoluuloinen ajatellessasi, ettet voisi papin kanssa jutella? "
Suosittelen googlettamaan termin "olkiukko" merkityksen. Ja ehkä tunnet sanonna, että ihminen tulkitsee näkemäänsä ja kokemaansa aikaisempaa elämänkokemustaan vasten peilaten. Usemman papin tunteneena, joukossa on ollut vain yksi, aika lailla viinaan menevä sotilaspastori, jonka kanssa vapaaehtoisesti olisin iltaa istunut. Ei se ollut ennakkoluuloa, se oli ainoastaan elämänkokemusta nähdyistä ja koetuista kirkonmiehistä. Ja jos satuit huomaamaan, olen himppasen ateismiin taipuvainen. Järkytytkö tästäkin?
ELi olet ennakkoluuloinen pappeja kohtaan etkä ymmärrä että he ovat vain ihmisiä. Tunnen työni puolesta useampia pappeja kuin sinä olet elämässäsi nähnyt kirkkoja, eikä yhdenkään kanssa ole tarvinnut jutella jeesusjuttuja. Vai alatko itse aina papin nähdessäsi kärttämään heiltä selityksiä ammatilleen ja uskolleen? Ja sitten paheksut kun eivät ole ateisteja kuten sinä.
Tuo ei ole mitään muuta kuin ajojahtia ja ennakkoluuloa, jolla ei ole mitään tekemistä elämänkokemuksen kanssa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke
Et sitten jaksanut googlettaa termiä "olkiukko". Ja sata-selvä oma elämänkokemuus bussillisen verran pastoreita nähneenä on se, että optimietäisyys liperiukkoihin on lipputangon mitta. Vähintään.
Ai sä olet se olkiukkotrolli, joka on löytänyt uuden hienon sanan, mutta ei ole oikein ymmärtänyt mitä se tarkoittaa :D Okei, asia selvä, jatka toki :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin häissä, joissa PITOPALVELU oli leikannut palan hääkakusta ennen sen esille tuomista. Tästä on vuosia, enkä edelleenkään ole keksinyt minkäänlaista mahdollista perustelua tuolle.
Tulis mieleen, että hääpari on pyytänyt leikkaamaan palan kakkua itselleen pakkaseen, jonka söivät sitten ensimmäisenä hääpäivänään?
Mutta eihän tätä palaa leikata ennen kuin hääpari on aloittanut kakun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kuvaukset ovat vihkimisen jälkeen, mikseivät vieraat voi mennä juhlapaikalle ruokailemaan / kahvittelemaan / nauttimaan ohjelmasta / seurustelemaan. Mikä pakko odottaa ulkona kunnes hääpari saapuu?
En ole koskaan ymmärtänyt eikä niin toimita monissa muissa maissa. Hääpari käy tervehtimässä vieraita juhlien aikana.
Koska suomalaiset hääparit ovat liikkeellä sillä ajatuksella että vain heillä on väliä sinä päivänä ja kaikki muut ovat niin innoissaan heidän häistään että mielellään odottelevat nälkäisinä ja kylmissään tai kuumissaan että milloin se hääpari suvaitsee saapua paikalle. Amerikkalaisten "cocktail hour" olisi tähän tarkoitukseen oikein sopiva mutta kun hääparista on epäreilua etteivät itse ole syömässä niitä alkupaloja joten vieraat saavat olla nälissään.
Plus että se maksaa. Ei saa maksaa, halpaa pitää olla.
Ihmisillä ei ole varaa ja silti unelmat ovat jotain ihan muuta kuin todellinen budjetti.
Jostain on tingittävä.
Ei kuitenkaan missään nimessä pitäisi tinkiä esim ruuasta eikä juomasta ( mitä juomia nyt ikinä aikoo tarjota, niiden on riitettävä).
Ei pidä kutsua vieraita vain tuomaan rahaa/ lahjoja , vaan kaikille pitää löytyä kunnollinen paikka, sellainen , josta näkee ja kuulee.
Jotain ohjelmaa pitää olla ellei ole kysymyksessä puhtaasti kaverihäät jolloin porukka viihtyy kyllä.
Mutta näin on tosi harvoin.
Useimmilla on ystäviä jotka eivät tunne toisiaan ja sukulaisia halutaan myös kutsua.
Kunnolla suunnitellut häät sen budjetin rajoissa, mihin on varaa ja se on parasta selvittää ensimmäisenä kun alkaa häitä suunnitella.
Paras on heti alkuun laskea mitä maksaa tilan vuokra, pitopalvelu jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosia... vuosia sitten olin edustamassa sukuhaaraa varsin kaukaisten sukulaisten häissä. Muuten ihan ehdottoman asialliset normihäät ilman mitään rasittavia leikkejä tms ja muita hörhöilyitä.
Kuinkas ollakaan, istumajärjestykseksi oli muodostunut (ainakin epäilen) hiukan vitsillä seuraavanlainen: Pitkä pöytä, joka oli istutettu lapsia ja nuoria täyteen, paitsi aivan pöydän pää. Siellä sitten istuin ventovieraiden pentujen ja vihkipapin kanssa sitten...
Pitäisikö tästä järkyttyä tai todeta vain kylmästi, että olit ennakkoluuloinen ajatellessasi, ettet voisi papin kanssa jutella?
Tarina voisi kiinnostaa enemmän, jos olisit joutunut istumaan niiden lasten kanssa, ja sinulla ei olisi ollut mitään jutun juurta.
- - - - - -
"Pitäisikö tästä järkyttyä tai todeta vain kylmästi, että olit ennakkoluuloinen ajatellessasi, ettet voisi papin kanssa jutella? "
Suosittelen googlettamaan termin "olkiukko" merkityksen. Ja ehkä tunnet sanonna, että ihminen tulkitsee näkemäänsä ja kokemaansa aikaisempaa elämänkokemustaan vasten peilaten. Usemman papin tunteneena, joukossa on ollut vain yksi, aika lailla viinaan menevä sotilaspastori, jonka kanssa vapaaehtoisesti olisin iltaa istunut. Ei se ollut ennakkoluuloa, se oli ainoastaan elämänkokemusta nähdyistä ja koetuista kirkonmiehistä. Ja jos satuit huomaamaan, olen himppasen ateismiin taipuvainen. Järkytytkö tästäkin?
ELi olet ennakkoluuloinen pappeja kohtaan etkä ymmärrä että he ovat vain ihmisiä. Tunnen työni puolesta useampia pappeja kuin sinä olet elämässäsi nähnyt kirkkoja, eikä yhdenkään kanssa ole tarvinnut jutella jeesusjuttuja. Vai alatko itse aina papin nähdessäsi kärttämään heiltä selityksiä ammatilleen ja uskolleen? Ja sitten paheksut kun eivät ole ateisteja kuten sinä.
Tuo ei ole mitään muuta kuin ajojahtia ja ennakkoluuloa, jolla ei ole mitään tekemistä elämänkokemuksen kanssa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olkinukke
Et sitten jaksanut googlettaa termiä "olkiukko". Ja sata-selvä oma elämänkokemuus bussillisen verran pastoreita nähneenä on se, että optimietäisyys liperiukkoihin on lipputangon mitta. Vähintään.
Ai sä olet se olkiukkotrolli, joka on löytänyt uuden hienon sanan, mutta ei ole oikein ymmärtänyt mitä se tarkoittaa :D Okei, asia selvä, jatka toki :D
Onkos tuo edellinen tapasi kertoa, ettei sanomista irtoa enempää, edes ponnistelemalla? No, se asia oli näkyvissä ihan ilman erikseen mainitsemistakin. Ihan sen yleisen elämänkokemuksen perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Jos esimerkiksi ruokailu on jossain ulkona kylmässä säässä, niin se olisi varmaan kamalinta.
Toinen huono juttu olisi, jos häissä pitäisi olla nälissään, eli mieluummin liikaa ruokaa kuin liian vähän.
Ohjelmanumeroista jotkut muka hauskat hääleikit ovat huonoimpia, ainakin se kenkien nostelu on liian yleistä.
Kaksissa häissä joissa minä olen ollut, on leikitty tätä kenkien nostelua ( molemmissa hääpari) ja lienee ollut hyvät kysymykset , koska molemmilla kerroilla parhaat naurut tulivat juuri tällä ohjelmanumerolla.
Ja hääpari asettui itse alttiiksi eikä ketään muita yritetty velvoittaa tähän.
Tuo leikkihän on aina uusi , koska osallistujat vaihtuvat ja ovat erilaisia .
Toki ,jos sen näkee 10 kertaa kesässä, saattaa se alkaa maistua puulta, sama kai pätee silloin häihin ylipäätään.
enolesinkku kirjoitti:
Kutsu ilman avecia. En tuntenut häistä ketään muita kuin hääparin ja tietenkään voinut heidän kanssaan viettää aikaa.
Olin ainut, joka ei tuntenut ketään. Muilla ystävät, tuttavat, puolisot mukana.
Jäi todella huono fiilis. Vietin ajan yksin pyörien ympäri hääpaikkaa ja yrittäen tutustua muihin, mutta vaikeaa koska kaikilla oli omat porukat. Lisäksi paikkani oli pöydässä, jossa ainoastaan pariskuntia.
Selitys oli, että kaikki maksaa. Ymmärrän, mutta miksi kaikilla muilla sitten avecit mukana?
Tämä on kyllä pahin moka , enkä kyllä ymmärrä kuinka jotkut eivät vaan tajua.
Voi kutsua harrastusporukan, työporukan , opiskelukaveriporukan tms ilman avecia , mutta ei yksittäistä henkilöä.
Mielestäni jopa sinkun kutsuun olisi hyvä laittaa avec, jolloin hän voi itse päättää kenet ottaa mukaan.
Kyseessä lähisukulaisen kulissihäät (ero tuli n. 7kk häiden jälkeen). Suhteen tila oli tiedossa jo ennen häitä, joten lähtökohtaisesti oli vähän epämiellyttävää edes osallistua.
Vieraat oli ripoteltu tosi erikoiseen istumajärjestykseen - esim minä ja veljeni oltiin samassa pöydässä lähekkäin, mutta meidän sisko oli istutettu pitkän pöydän vastakkaiseen päähän. Välissä oli meille vieraita henkilöitä :D Meidän vanhemmat oli ihan toisessa päässä koko juhlasalia. Pöytiin ei myöskään oltu kehitelty mitään tutustumispelejä/puheenaiheita, joten tunnelma oli aika vaivaantunut.
Hääpari oli vähän aikuisempi, joten muutenkaan mitään kummempia aktiviteetteja häissä ei ruokailun ja kahvittelun lisäksi ollut päiväsaikaan. Vietimme siskoni kanssa kaikki väliajat juhlapaikan pihamaalla vahtimassa sukulaislapsia, koska ei kestetty sitä tylsää ja vähän kiusallista tunnelmaa sisällä :D
Ruokailujen jälkeen hääpari vähän aktivoitui ja jutteli vierailleenkin. Tässä vaiheessa alkoi kuitenkin olla jo liian myöhäistä, koska tunnelma ei ollut missään vaiheessa ollut kovin hyvä. Juhlapäivän ainoa todellinen viihdenumero oli kaason esittämä biisi hääparille, onneksi hän oli hyvä laulaja oikeasti.
Iltabileet koostuivat jumalattomasta määrästä alkoholia ja Spotify-playlististä, jota vieraat pääsivät vapaasti ronkkimaan. Itseäni vaivasi erityisesti se, että lapset olivat edelleen paikalla, kun hääpari ja valtaosa vieraista korkkasi ja oli aivan umpitunnelissa. Se niistä "aikuisemmista häistä", joissa ei järkätä ohjelmaa/leikkejä, mutta riipaistaan känni auringon laskiessa. Isovanhempien oli tarkoitus viedä lapset ajoissa kotiin, mutta niin ei käynyt, joten päädyttiin taas siskoni kanssa katsomaan pienimpien perään juhlatilan eteishallissa, josta onneksi löytyi pieni lelukoppa.
Lopuksi asia jota henkilökohtaisesti inhoan, koska mieleeni tulee lähinnä pienten lasten synttärit, mutta häissä oli myös karkkibaari. Siellä juhlatilassa. Se oli käsittääkseni tarkoitettu juurikin lapsille, mutta olisin itse sijoittanut sen samaan tilaan, josta pääruoka ja kahvit noudettiin myös.
Hyvinä puolina mainittakoon se, että ruoan määrä ja laatu oli mielestäni erinomaista, hääpari oli huomioinut hyvin muutaman sukulaisen erityisruokavaliot (yksi keliaakikko, kaksi vegaania) ja baarissa näytti juomia riittävän. Tunnelmaa nämä eivät kuitenkaan pelastaneet, valitettavasti :/
Sarja-alapeukuttaja iski jälleen....