Häävieraan näkökulmasta ajateltuna, mikä on ollut häissä ikävintä/huonointa/tylsintä/epäonnistuneinta?
Jos yrittää välttää muiden tekemiä sudenkuoppia, saisi ehkä järjestettyä vieraillekin kivat häät. Hääparillehan se päivä on joka tapauksessa ikimuistoinen, mutta jotta vieraillakin olisi hauskaa, olisi kiva kuulla häävieraiden kokemuksia pilalle menneistä häistä.
Kommentit (2309)
Vierailija kirjoitti:
Liian pitkät juhlapuheet on ehdoton inhokkini. Ei ketään oikeasti kiinnosta kuunnella vartin mittaista yksityiskohtaista selostusta sulhasen tai morsiamen toilailuista ala-asteella tai tilitystä jostain opiskeluaikaisista kännäilyistä.
Pohjanoteeraus tällä saralla oli, kun yksissä häissä morsiamen isä piti puheen, joka alkoi siitä, kun isän esi-isä muutti joskus 1700-luvulla kyseiseen kylään, jossa morsiankin oli kasvanut ja jossa häät pidettiin. Puheessa käytiin läpi koko suvun tarina pikkutarkasti ja morsiamen elämä vieläkin pikkutarkemmin. Sitten kerrottiin kylän nykyisistä asukkaista ja naapureista. Ja lopuksi kohotettiin malja, joskaan itselleni ja ilmeisesti monelle muullekaan ei selvinnyt että miksi, koska puhe päättyi toteamukseen, että ja sitten päästäänkin nykyhetkeen, nyt kaikki tietää että kuka se Maija oikeastaan onkaan ja kenen häihin on tullut. Ei edes mitään onnitteluja hääparille.
Ihan kätevä tämä historiikki sinänsä, koska en tuntenut morsianta lainkaan, enkä kyllä sulhastakaan. Häät oli avomieheni opiskeluaikaisen kaverin, johon miehenikään ei ollut enää aikoihin pitänyt oikein yhteyttä. Oli selvää, että kyse oli vain siitä, että haluttiin sulhasenkin puolelta nyt vähän porukkaa sinne - 90% vieraista oli morsiamen sukua ja kavereita. Mentiin velvollisuudentunnosta, kun avomieheni kaveri pyysi niin kovin epätoivoisen oloisena. :D
Musiikkia ei ollut ja häät loppuivat jo ennen kahdeksaa. Siis loppuivat kokonaan, ei jatkoja tai mitään. Kaikki lähtivät kotiin ja hääpari lähti viettämään hääyötä.
Kyseiset häät oli vieläpä juhannuspäivänä, eli juhannus meni vähän niinku siinä. Oli kyllä kummallisimmat häät, joissa olen ikinä ollut.
Ensin ajattelin että olit meidän häissä. Ei kuitenkaan ollut juhannuksena ne. Lol. Muistelen isäni pitäneen tuollaisen puheen ja mieheni kutsui vain vanhempansa ja opiskelukaverinsa.
Vierailija kirjoitti:
Wc paperi loppu samoin käsipaperit.
Wc roskis täynnä ja osa papereista märällä lattialla.
Näin usein on naistenhuoneessa.
Totta. Kannattaa antaa jollekulle tehtäväksi käydä silloin tällöin vessojen tilanne tarkastamassa .
Haluan kunnioittaa ihmisten hengellistä vakaumusta, mutta sanon anonyymisti suoraan, että virsien veisuu hääjuhlissa latistaa tunnelmaa.
Jos pitää laulaa hengellisiä lauluja, niin löytyy niitä muutakin kuin virsikirjasta. Onhan niitä hengellisiä gospelbiisejä, jotka on paljon menevämpiäkin.
Virret plus pönötyspuheet miinus alkoholi ja tanssiminen = tylsät juhlat.
Aikataulun suunnittelu ja siinä pysyminen ovat mielestäni hyvän hääjuhlan perusta. Liian pitkät ja pitkäveteiset hääleikit sekä liian pitkät kaasojen ja bestmanien puheet, jotka on tupattu täyteen sisäpiirivitsejä ja joissa puhuja keskittyy enemmän kertomaan itsestään kuin puhumaan hääparille, ovat omiaan latistamaan tunnelman. En ole viime vuosina kovin monissa häissä ollut, mutta niissä on aina pitkitetty ohjelmaosuutta ihan liikaa ja sitten kun on tullut tanssin ja vapaan seurustelun aika, on jo niin myöhä että suurin osa lähtee kotiin ja orkesteri soittelee tyhjälle tanssilattialle. Kunpa vielä joskus pääsisi sellaisiin häihin, joissa saa kunnolla tanssia!
Morsiamen känninen isä piti puheen, jossa kertoi useita rivoja vitsejä hääyöteemalla. Morsian oli ilmeisesti tottunut isänsä puheisiin, tai sitten oli todella hyvä pokka, sillä hän hymyili herttaisesti koko ajan.
Jotkut rivot jutut ymmärtäisi morsiamen kavereilta, mutta isältä oli vähän liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Haluan kunnioittaa ihmisten hengellistä vakaumusta, mutta sanon anonyymisti suoraan, että virsien veisuu hääjuhlissa latistaa tunnelmaa.
Jos pitää laulaa hengellisiä lauluja, niin löytyy niitä muutakin kuin virsikirjasta. Onhan niitä hengellisiä gospelbiisejä, jotka on paljon menevämpiäkin.
Virret plus pönötyspuheet miinus alkoholi ja tanssiminen = tylsät juhlat.
Minusta kyllä kaikki neljä kuuluu tulisin juhliin. Kiitos ei virsiä, pönötystä, alkoholia eikä tanssia. Hyvää ruokaa ja yhdessäoloa sukulaisten ja kavereiden kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan kunnioittaa ihmisten hengellistä vakaumusta, mutta sanon anonyymisti suoraan, että virsien veisuu hääjuhlissa latistaa tunnelmaa.
Jos pitää laulaa hengellisiä lauluja, niin löytyy niitä muutakin kuin virsikirjasta. Onhan niitä hengellisiä gospelbiisejä, jotka on paljon menevämpiäkin.
Virret plus pönötyspuheet miinus alkoholi ja tanssiminen = tylsät juhlat.
Minusta kyllä kaikki neljä kuuluu tylsiiin juhliin. Kiitos ei virsiä, pönötystä, alkoholia eikä tanssia. Hyvää ruokaa ja yhdessäoloa sukulaisten ja kavereiden kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käydäänkö edelleen yleensä kuvassa vasta vihkimisen jälkeen? Meillä ei käynyt edes mielessä, ettei kuvia olisi otettu ennen vihkimistä.
Aika moni käy edelleen kuvassa vasta vihkimisen jälkeen ja jos haluavat ottaa kuvat vasta sitten kun ovat oikeasti naimisissa, niin se heille suotakoon. Tuskin kenelläkään on valittamista siitä kuvauksen aikana odottelusta, jos vaan vieraat päästetään sisätiloihin ja saavat syötävää ja juotavaa.
Kun nyt useimmat hääparin ovat asuneet yhdessä vuosia ja osalla on jopa yhteisiä lapsia niin minusta ainakin tämä kuvaus vasta sitten kun " ollaan oikeasti naimisissa" on aika naurettavalta pohjalla.
Kuvaus niin ettei vieraat joudu odottelemaan. Joko ennen vihkimistä tai sitten just niinkuin joku kirjoitti, että aloitetaan ruokailu ja sitten hääpari käy kuvattavan
Ihan yhtä naurettavaa on ”hääyöstä” kohkaaminen, kun yhteisiä mukuloitakin on jo pari kolme. Mitä ihmeellistä siinä hääyössä enää on?
Meidät istutettiin ulos jonkin lipan alle. Häät olivat Savutuvan apajalla, jos joku paikan tietää. Olimme sulhasen ainoat kaverivieraat ja pääsimme siis ulkoruokintaan. Ei kuultu puheita eikä mitään muutakaan. Mutta siinäpä sitten selvisi nokkimisjärjestys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on isot perheet ja isot suvut ja tästä syystä on tullut istuttua todella monissa häissä. Yleisesti ottaen kaikki hääjuhlat ovat olleet aivan samanlaisia. En muista yksiäkään häitä, jotka eivät olisi menneet perinteisellä kaavalla vihkiminen (aina samalla kaavalla) - siirtyminen hääpaikalle - odottelua - tervetuloa - ruokailu ja taas odottelua, kun kaikki syövät eri aikaan - jotain höpöhöpöohjelmaa tai lauluesityksiä - puheita ja esityksiä ja höpöhöpöohjelmaa - kahvi - pikkulapsiperheet ja vanhukset lähtevät kotiin (ja me..) - joskus hääkimpun heitto, joskus ei - hääparin lähipiiri jää juhlimaan.
Häät ovat siis aina ihan samanlaisia, mikä on hyvä ja huono juttu. Tietää, mitä odottaa, mutta välillä toivoisi jonkinlaista persoonallisuutta kaavamaisiin hääjuhliin. En todellakaan vieraana jälkikäteen muista kenenkään häistä kenenkään pukua, serviettien värejä, mitä ruokaa oli tarjolla, mitä pappi puhui kirkossa, mitä joku lauloi missäkin tai mitä leikittiin. Ne ovat yhtä mössöä. Jos sen sijaan olisi jotain poikkeavaa, sen muistaisi.
Bottom 3 hääjuhlat:
1) Vieraita oli vain kourallinen (n.30 hlö), hääjuhlapaikka oli vieraiden vähyyteen nähden aivan liian iso. Pienempi tila olisi antanut intiimimmän tunnelman. Näissä häissä ruokailtiin pöydissä, jotka olivat metrien päässä seuraavista pöydistä. Ohjelmaa ei juurikaan ollut. Syötiin hiljaa, joku lauloi jonkun laulun, syötiin kakku hiljaa ja kaikki lähtivät pois.
2) Vieraat istutettiin keskenään tuntemattomien ihmisten viereen. Siis avioparit ja kokonaiset perheet siroteltiin pitkin hääpaikkaa. Oli tosi kiusallista istua pöydässä, jossa ei ollut kenelläkään mitään yhteistä puheenaihetta. Osa tunsi morsiamen, osa sulhasen ja kun ikähaarukka pöydässä oli 15-75v, istuminen oli suorastaan piinallisen tylsää ja pitkäveteistä.
Tuossa on varmaan ollut ajatuksena, että saadaan häävieraat tutustumaan toisiinsa. Mutta silloin pitäisi olla joku alustus keskustelulle, tyyliin "kertokaa toisillenne joku muisto morsiamesta/sulhasesta" tai jotain vastaavaa. Ei ihmiset ala luontevasti jutella ventovieraiden kanssa tuosta vaan.
Juuri tuollainen tehtävä pilaisi illan lopullisesti... eikö morsian kuvittele hieman liikaa oman persoonansa kiinnostavuudesta,jos oikeasti kuvittelee, että ventovieraat ihmiset haluaisivat viettää illan tutustuen toisiinsa keskustelemalla morsiamesta. Phuuh... ootte te outoja.
Kaikki leikit. Hääpärin odottelu kuvauksista. Huono ruoka. Liian vaativa häälista.
Häät, kaikki kokemukset ihan hirveitä. Kuka hullu tuhlaa rahoja, omia tai pankin, moiseen tylsään, teennäiseen mäytelmään enää nykyisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennalta määrätyt istumapaikat niin, että minun on pakko istua ventovieraiden kanssa, joita en koskaan tapaa uudestaan.
TÄMÄ JUST ❗😈.. Haloo ihmiset ❗. Kyllä pitää osata vieraiden ihmisten kanssa saada juttua aikaiseksi aikuisten ihmisten. !
Miten vielä 2020 luvulla suomalaiset ovat niin metsittyneitä, että eivät osaa kevyttä keskustelua ?
Aina pitäisi olla se bestis vieressä. Muuten jäätyy.
OMG 🤬.Tylsimmät häät, jotka minä olen joutunut kärsimään läpi olivat sellaiset, joissa minut oli istutettu pöytään, jossa kaikki muut tunsivat toisensa hyvin, minä olin ainoa ulkopuolinen. Ja sellaiseksi jäin, muut juttelivat keskenään sisäpiirin juttuja koko illan. Mieheni oli päässyt istumaan omien sukulaistensa joukkoon, ja hänellä oli kuulemma oikein mukava ilta.
SIIS TÄMÄ ❗❗❗ Eikö ihmiset edes 2020 luvulla ihmiset osaa perus käyttäytymistä 💩.
Näköjään EIVÄT ! Ainakaan suomalaiset...toista se on Toscanassa ...tai ylipäätään missä maailman kolkassa tahansa, mutta ei Suomessa.
Siis jo juhliin lähtiessä kannattaa lähteä sillä asenteella, että kiva kun siellä on myös tuntemattomia ihmisiä , heihin on mahdollisuus tutustua. Ja samaan pöytään kannattaa ehdottomasti laittaa pari - kolme entuudestaan toisilleen tuttua, etteivät saa paniikkikohtausta, tai ettei muut häävieraat huomaa miten joku/ jotkut ovat VAIN KESKENÄÄN . Mikä on minusta isoin etiketti virhe . Kun muuten on häät vimpan päälle, niin sitten vieraat ovat kuin ummikkoja. Eivät "puhu samaa kieltä" kenenkään kanssa ! Voi Maamme-laulu 🥳
Heihin on mahdollista tutustua. Totta tuo moukkamainen omaseuraisuus, joskin en itsekkään halua jutella toisten jurottavien vieraiden kanssa, kun tuttujen sukulaistenkin kanssa on vaikea seurustella, etenkin vieraampien sukulaistenkin kanssa.
Kurjinta oli istua vieraiden ihmisten kanssa samassa pöydässä kun tuttujakin olisi ollut. Sellainen ohjelmanumero jossa kerättiin rahaa hääparille vierailta tuntui myös vähän vaivaannuttavalta. Se että jouduin vieraana auttamaan joissain valmisteluissa ilman että siitä oli sovittu etukäteen söi myös vähän tunnelmaa, ei siis ollut kovin läheinen hääpari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on isot perheet ja isot suvut ja tästä syystä on tullut istuttua todella monissa häissä. Yleisesti ottaen kaikki hääjuhlat ovat olleet aivan samanlaisia. En muista yksiäkään häitä, jotka eivät olisi menneet perinteisellä kaavalla vihkiminen (aina samalla kaavalla) - siirtyminen hääpaikalle - odottelua - tervetuloa - ruokailu ja taas odottelua, kun kaikki syövät eri aikaan - jotain höpöhöpöohjelmaa tai lauluesityksiä - puheita ja esityksiä ja höpöhöpöohjelmaa - kahvi - pikkulapsiperheet ja vanhukset lähtevät kotiin (ja me..) - joskus hääkimpun heitto, joskus ei - hääparin lähipiiri jää juhlimaan.
Häät ovat siis aina ihan samanlaisia, mikä on hyvä ja huono juttu. Tietää, mitä odottaa, mutta välillä toivoisi jonkinlaista persoonallisuutta kaavamaisiin hääjuhliin. En todellakaan vieraana jälkikäteen muista kenenkään häistä kenenkään pukua, serviettien värejä, mitä ruokaa oli tarjolla, mitä pappi puhui kirkossa, mitä joku lauloi missäkin tai mitä leikittiin. Ne ovat yhtä mössöä. Jos sen sijaan olisi jotain poikkeavaa, sen muistaisi.
Bottom 3 hääjuhlat:
1) Vieraita oli vain kourallinen (n.30 hlö), hääjuhlapaikka oli vieraiden vähyyteen nähden aivan liian iso. Pienempi tila olisi antanut intiimimmän tunnelman. Näissä häissä ruokailtiin pöydissä, jotka olivat metrien päässä seuraavista pöydistä. Ohjelmaa ei juurikaan ollut. Syötiin hiljaa, joku lauloi jonkun laulun, syötiin kakku hiljaa ja kaikki lähtivät pois.
2) Vieraat istutettiin keskenään tuntemattomien ihmisten viereen. Siis avioparit ja kokonaiset perheet siroteltiin pitkin hääpaikkaa. Oli tosi kiusallista istua pöydässä, jossa ei ollut kenelläkään mitään yhteistä puheenaihetta. Osa tunsi morsiamen, osa sulhasen ja kun ikähaarukka pöydässä oli 15-75v, istuminen oli suorastaan piinallisen tylsää ja pitkäveteistä.
Tuossa on varmaan ollut ajatuksena, että saadaan häävieraat tutustumaan toisiinsa. Mutta silloin pitäisi olla joku alustus keskustelulle, tyyliin "kertokaa toisillenne joku muisto morsiamesta/sulhasesta" tai jotain vastaavaa. Ei ihmiset ala luontevasti jutella ventovieraiden kanssa tuosta vaan.
Juuri tuollainen tehtävä pilaisi illan lopullisesti... eikö morsian kuvittele hieman liikaa oman persoonansa kiinnostavuudesta,jos oikeasti kuvittelee, että ventovieraat ihmiset haluaisivat viettää illan tutustuen toisiinsa keskustelemalla morsiamesta. Phuuh... ootte te outoja.
En ole itse morsian, mutta tuli vaan mieleen tuollainen, että annettaisiin joku aihe mistä keskustellaan. Muuten se on sitä säästä puhumista. Jos keksit itse jonkun paremman aiheen niin siitä vaan, mutta missä morsiamesta sitten puhuttaisiin jos ei juuri häissä? Ja mainitsin kyllä sulhasenkin.
Se että hääpari miettii liikaa, millaiset häiden "pitää" olla eivätkä uskalla järjestää sellaisia häitä kuin oikeasti haluaisivat, omannäköisiä häitä.
Kannattaa tarkastaa papin tausta ja se, mistä aikoo kirkkovihkimisessään puhua. Puheen aloittaminen yllättävällä Aito Avioliitto -propagandalla ("olemme kokoontuneet vihkimään parin AITOON avioliittoon eli MIEHEN ja NAISEN väliseen liittoon") ei ole omiaan lisäämään suvun mies- tai naisparien viihtymistä häissänne...
Vierailija kirjoitti:
Juhlatilana vanha kartano tms. jossa on vain monta pientä huonetta. Sivuhuoneissa istuvat eivät kuule tai näe mitään mitä "päähuoneessa" tapahtuu. Oli harvinaisen tylsät häät.
Olen ollut täysin samanlaisissa häissä, luulin jopa ensin että tämä on minun kommenttini !:D Mutta häät ovat kommentin jälkeen pidetyt. Ihmeellinen pohjaratkaisu hääpaikaksi, en ymmärrä.
Oma kokemukseni on että kaikki organisoimattomat haahuiluhäät ovat kauheita. Varsinkin jos on vähän kaukaisempi vieras eikä voi vain jokaiselle enolle jutella "kuis kulkee". Yritä näyttää viihtyvältä vaikka oikeasti et edes tiedä mihin päin katsoa. Ei mitään käsitystä koska seuraava ohjelma alkaa tai jos on, ei viitsi koko ajan vilkuilla kelloa. Sitten kun on ohjelmaa, viihdyn hyvin, mutta nuo siirtymät ja välit ovat kamalia. Eikä ole väliä onko 15min vai 45 min tauko, ylipäätään ajan täyttäminen vieraassa paikassa on yhtä tuskaa. Varsinkin jos ei juo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käydäänkö edelleen yleensä kuvassa vasta vihkimisen jälkeen? Meillä ei käynyt edes mielessä, ettei kuvia olisi otettu ennen vihkimistä.
Aika moni käy edelleen kuvassa vasta vihkimisen jälkeen ja jos haluavat ottaa kuvat vasta sitten kun ovat oikeasti naimisissa, niin se heille suotakoon. Tuskin kenelläkään on valittamista siitä kuvauksen aikana odottelusta, jos vaan vieraat päästetään sisätiloihin ja saavat syötävää ja juotavaa.
Kun nyt useimmat hääparin ovat asuneet yhdessä vuosia ja osalla on jopa yhteisiä lapsia niin minusta ainakin tämä kuvaus vasta sitten kun " ollaan oikeasti naimisissa" on aika naurettavalta pohjalla.
Kuvaus niin ettei vieraat joudu odottelemaan. Joko ennen vihkimistä tai sitten just niinkuin joku kirjoitti, että aloitetaan ruokailu ja sitten hääpari käy kuvattavan
Ihan yhtä naurettavaa on ”hääyöstä” kohkaaminen, kun yhteisiä mukuloitakin on jo pari kolme. Mitä ihmeellistä siinä hääyössä enää on?
Sama pätee morsiamen luovuttamiseen. Jos parilla on jo lapsia, niin mitä luovuttamista siinä enää on? Eiköhän hän ole jo itsensä luovuttanut.
Tämä oli minun oma moka. Häät olivat jollain seurojentalolla saaristossa. Oli lämmintä ja ovia pidettiin auki. Illan mittaan sisään tuli aivan valtavasti hyttysiä. Olen oikea hyttysmagneetti ja sääret sukkahousuissa olivat tietysti hyttysille herkkupöytä. Kutina oli aivan hirveä. Eipä ollut tullut mieleen ottaa hyttysmyrkkyä sisällä pidettäviin juhliin.
Tämä oli catering-firman moka toisissa juhlissa. Oli pöytiintarjoilu ja (ehkä känninen) tarjoilija kaatoi paistilientä tarjoiluvadilta useamman vieraan päälle tarjoillessaan. Kun huomautimme hänelle asiasta, hän oli suunnilleen ”Hupsista! Kaikenlaista voi sattua”. Emme tietenkään kehdanneet vaivata hääparia asialla, enkä tiennyt kuka tämän tarjoilijan esimies oli.