Nihkeimmät luokkaretkikohteet, missä luokkasi kävi ala-asteaikoina?
Riuttalan talonpoikaismuseo. Oli kyllä tylsin reissu ikinä. Ja tämä joskus 80-luvun loppupuolella. Linja-autossa pillimehua, tylsiä VHS-kasetteja bussissa istuen..
Kommentit (1194)
Pohjois-Karjalan kirkot ala-asteella. Joka vuosi. Ensin lähimmät kävellen/pyörällä, viimein kuudennella bussiajelu kirkosta kirkkoon maakunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Yläasteella meidän luokka ei lähtenyt retkelle ollenkaan, koska luokanvalvojamme ilmoitti ykskantaan, ettei lähde meidän kanssa mihinkään. Lopulta saimme puhuttua itsemme paikalliseen Rossoon syömään.
Samaan aikaan tarkkailuluokka, joka koostui pinnaajista, koulussa kossua juoneista ja puukolla uhittelevista ikätovereista, kävi koulun piikkiin limusiiniajelulla. #reilukerho
Olitko sillä luokalla, jolla pojat sähläsivät jotain lipputangon kanssa? Open kommentti, että tarkkisluokkakin on helpompi.
Vierailija kirjoitti:
Joensuun vedenpuhdistamo. Tämä ei ollut varsinainen luokkaretki vaan ekskursio lukiossa biologian kurssilla, mutta mieleenpainuva kokemus muuten. En ole elämässäni nähnyt niin valtavaa määrää ihan rehellistä p*sk**, enkä varmati tule koskaa toiste näkemäänkään. Tosin näky ei ollut se rankin asia, vaan haju...
Meillä sama (eri paikka vaan). Opettaja kielsi yökkäilyn ja jopa nenästä kiinni pitämisen koska "se on loukkaavaa työntekijöitä kohtaan". Vitutti vielä enemmän kun muut luokat pääsi lintsille, mutta bilsaluokkana meidät vietiin katsomaan kirjaimellista paskaa.
Minusta ei ole mitään ideaa mennä koulun kanssa retkelle johonkin lintsille tai särkänniemeen, tai johonkin muuhun sellaiseen huvittelupaikkaan, missä useimmat varmaan käyvät myös vanhempiensa kanssa. Mitä siellä oppii? Kun retket ovat yleensä ainakin pääosin koulun ja veronmaksajien kustantamia, pitäisi huvittelunäkökulman sijasta miettiä hyötyä oppimisen kannalta.
Tässä luetellut museot, kirkot, jätevedenpuhdistamot ja kaatopaikat ovat sellaisia paikkoja joihin useimpien oppilaiden ei varmaan tulisi muuten mentyä, joten on hyvä, että niihin mennään sitten koulun ja opettajan kanssa.
Jokaisen kannattaisi hiukan tarkastella omia asenteitaan ja sitä millaisia asenteita lapsilleen syöttää. Jos johonkin paikkaan menee ensimmäistä ja ainoaa kertaa elämässään, sinne kannattaisi mennä avoimin mielin ja avoimin silmin, eikä pilata omaa ja muiden kokemusta omalla asenteellaan.
Kaupungin toisella puolen olevan metsän reunassa istuttiin vilteillä ja syötiin voileipäeväät. Tämä 80-luvun alkupuolella.
Vierailija kirjoitti:
Minusta ei ole mitään ideaa mennä koulun kanssa retkelle johonkin lintsille tai särkänniemeen, tai johonkin muuhun sellaiseen huvittelupaikkaan, missä useimmat varmaan käyvät myös vanhempiensa kanssa. Mitä siellä oppii? Kun retket ovat yleensä ainakin pääosin koulun ja veronmaksajien kustantamia, pitäisi huvittelunäkökulman sijasta miettiä hyötyä oppimisen kannalta.
Tässä luetellut museot, kirkot, jätevedenpuhdistamot ja kaatopaikat ovat sellaisia paikkoja joihin useimpien oppilaiden ei varmaan tulisi muuten mentyä, joten on hyvä, että niihin mennään sitten koulun ja opettajan kanssa.
Jokaisen kannattaisi hiukan tarkastella omia asenteitaan ja sitä millaisia asenteita lapsilleen syöttää. Jos johonkin paikkaan menee ensimmäistä ja ainoaa kertaa elämässään, sinne kannattaisi mennä avoimin mielin ja avoimin silmin, eikä pilata omaa ja muiden kokemusta omalla asenteellaan.
Kyllä me ainakin ihan itse, vanhempien kanssa kerättiin rahat bussiin, yöpymisiin ja lintsin rannekkeisiin. Kerättiin jopa niin paljon, että 3päivän reissun aikana opettaja jakoi jokaiselle vähän käyttörahaakin joka päivä, ihan sieltä luokan omasta kassasta. En muista saatiinko jostain sponsorointia, varmaan joo, mutta suurinosa matkan kuluista meni kyllä ihan meidän omasta pussista.
Ne viralliset opintomatkat joutaakin mennä koulun pussista, koska niihin harvemmin oppilaat voi vaikuttaa millään tavalla.
Me käytiin seiskalla Hossassa, Venäjän rajalla. Siellä oli kivi.
Vierailija kirjoitti:
Kivikautinen kylä ja siihen liittyvä museo Yli-Iissä, Kierikki taisi olla nimeltään. Niin ja kyseessä oli tosiaan kutosluokan luokkaretki. Vieläkin katkera silloiselle opettajalle, joka diktaattorimaisesti päätti luokkaretkikohteen ja katkeruutta lisäsi se tekijä, että kaverit muista kouluista pääsi käymään Särkänniemessä tms.
Minä kyllä tykkäsin siittä :D Meillä kyllä lähti koko koulun 6-luokkalaiset sinne yhdessä. Pääsisipä joskus uudestaan sinne käymään sillä autismimaisesti nautin tälläisestä kivikausimeiningistä.
Meidän luokka pyöräili kutosella jonku 10 kilsaa suunta kylmässä kelissä jonku paikallisen kylähullun "taiteilijan" kotiin. Sen piha oli täynnä jotain hitsattuja häkkyröitä. Saatiin nahkeat sämpylät pillimehun kera. Muut kutoset lähti Ahvenanmaalle ja Särkänniemeen.
Valittajat hävetkää! Olisiko ollut kivempi istua luokassa sekin päivä?
Vierailija kirjoitti:
Valittajat hävetkää! Olisiko ollut kivempi istua luokassa sekin päivä?
Jaa 10 euroa per naama maksanut pajupillipäivä? Itse asiassa kyllä.
Aika monessa kommentissa on jo valitettu siitä, että täällä maristaan turhasta. Mikä juttu se on, että ei saa kertoa kurjista retkistä? Miksi se on turhaa valittamista, jos ei innostanut tarpoa turvesuon reunaa kun naapuriluokka oli huvipuistossa? Nyt jo oikeesti!
Itse olisin aina jäänyt mieluummin koululle tavallisille tunneille. En tykännyt normikoulustakaan, mutta luokkaretket ja "opintovierailut" olivat tylsintä kaikesta. Pahinta olivat retkipäivät, joihin ei ikinä varattu mukaan tarpeeksi juotavaa. Pienenä koululaisena ei itsekään osannut varautua siihen, että pitää ottaa omaa juotavaa mukaan. Sitten mentiin kahden desin pillimehun voimin monen tunnin pyörälenkki lämpimänä kevätpäivänä. Vieläkin muistaa kauhean janon ja sen, kun luokan muiden tyttöjen kanssa istuttiin voipuneina rivissä vessan lattialla sen jälkeen, kun oltiin vihdoin saatu juodaksemme hanasta. Päätä särki iltaan saakka.
Ei kaikista kokemuksista ole pakko olla kiitollinen.
Hirvein oli Nukkemuseo Tampereella. Oltiin sisällä 5 min (koska ketään ei kiinnostanut) ja sitten syötiin eväät. Rinnakkaisluokka kävi Lontoossa.
Mieleenjäävin reissu oli yläasteen bilsanmaikan kesäkartano. Ope vei meidät erityiskurssin valinneet omalle sukukartanolleen. Patikoitiin metsässä ja opittiin mittaamaan puita. Lopuksi paistettiin makkaraa. Kartano oli hieno ja saatiin yöpyä kukin valitsemassaan huoneessa. Ei olisi siitäkään naisesta päällepäin uskonut, että on sellaisesta talosta lähtöisin :). Ja ihana juttu, että ope päästi meidät teinit omaan "kotiinsa".
Minä olin tyytyväinen aina kun pääsin ulos luokkahuoneesta. Parhaita retkiä oli Pieni karhunkierros Kuusamossa ja huonoin oli vierailu jonkun kuvataiteilijan luo. Sekin vierailu oli silti parempi kuin koulussa istuminen.
Ajettiin bussilla koululta johonkin metsän reunaan ja tarvottiin sen jälkeen puskia pitkin hyvä tovi metsän siimekseen ihmettelemään isoa kiveä. Hetken kiveä tuijoteltuamme tarvottiin takaisin bussille ja hurautettiin koululle.
Ei saatu edes pillimehua.
Minä kyllä tykkäsin noista oudommistakin retkikohteista, jos vaan oli kiinnostava opas ja hyvä porukka. Sen sijaan huvipuistoretkiä inhosin, kun siellä oli kova meteli ja piti väkisin mennä kaikkiin hirveisiin kieputtimiin, joissa tuli huono olo. Muuten luokkakaverit haukkuivat mamikseksi. Ja aina joku oksensi bussissa syötyään liikaa hattaraa.
Mikkelin reissu. Oltiin koko päivä Visulahdessa, helkkarin kylmä ilma. Paikka vielä suljettu (muistaakseni tuo oli vaan meille auki?) ja mitään tekemistä ei ollut. Tämä joskus 90-luvun alussa, olisko ollu -91.
Helsinki ja suoraan eduskuntataloon. Museotkin olis mennyt mutta EDUSKUNTATALO!? Saatiin seurata alusta loppuun joku istunto opintotuista.
Heurekassa käytiin. Majoituttiin jossain halvassa hostellissa niin oli eksoottista kun ensimmäinen vastaantuleva hotellivieras oksensi pihalle. No, Heureka oli kiva.