Tarvitseeko matematiikkaa työelämässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai se matikka opettaa ajattelemaan.

Vitut opeta. Teoreettista hevonpaskaa, jota ei edes selitetä kunnolla tunneilla vaikka miten yrität kysellä. Matematiikka on parin ihmisen aivoista lähteny numeraalinen ajattelumalli, jolal ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kaavoja on tuhansia, eikä niistä ota mitään selvää ja niiden soveltaminen käytännössä on sekavampaa kuin saippuasarjojen suhdekiemurat.

Ei tarvitse muistaa tuhansia kaavoja, jos osaa johtaa kaavoja muista kaavoista. Aikoinaan preppasin lyhyttä matikkaa opiskellutta poikaystävääni ylioppilaskirjoituksiin ja ihmettelin, miksi hänen piti opetella ulkoa niin monta kaavaa, kun me pitkän matikan opiskelijat tarvitsimme huomattavasti vähemmän kaavoja. Syy oli tuo, että pitkän matikan opiskelijat osasivat johtaa kaavoista uusia kaavoja, jolloin ulkoa opettelun tarve oli vähäisempi.

Valitettavasti tämä ei käynyt eräällä lyhen matikan kurssin kokeessa. Sovelsin päästäni oikeat kaavat ja en saanut yhtään pistettä kokeesta, vaikka vastaukset olivat täysin oikein, koska ei ollut "kurssin sisällön mukaista". Naurettavaa luovuuden ja nerouden patoamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai se matikka opettaa ajattelemaan.

Vitut opeta. Teoreettista hevonpaskaa, jota ei edes selitetä kunnolla tunneilla vaikka miten yrität kysellä. Matematiikka on parin ihmisen aivoista lähteny numeraalinen ajattelumalli, jolal ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kaavoja on tuhansia, eikä niistä ota mitään selvää ja niiden soveltaminen käytännössä on sekavampaa kuin saippuasarjojen suhdekiemurat.

Ei tarvitse muistaa tuhansia kaavoja, jos osaa johtaa kaavoja muista kaavoista. Aikoinaan preppasin lyhyttä matikkaa opiskellutta poikaystävääni ylioppilaskirjoituksiin ja ihmettelin, miksi hänen piti opetella ulkoa niin monta kaavaa, kun me pitkän matikan opiskelijat tarvitsimme huomattavasti vähemmän kaavoja. Syy oli tuo, että pitkän matikan opiskelijat osasivat johtaa kaavoista uusia kaavoja, jolloin ulkoa opettelun tarve oli vähäisempi.

Valitettavasti tämä ei käynyt eräällä lyhen matikan kurssin kokeessa. Sovelsin päästäni oikeat kaavat ja en saanut yhtään pistettä kokeesta, vaikka vastaukset olivat täysin oikein, koska ei ollut "kurssin sisällön mukaista". Naurettavaa luovuuden ja nerouden patoamista.

Aika kökköä. Siis jos kuitenkin kirjoitit koepaperiin myös ne soveltamasi kaavat etkä vain lopputulosta. Mä opiskelin lukion jälkeen sairaanhoitajaksi ja muistan, miten opettaja oli aina ihan kuutamolla, kun lääkelaskuissa muodostin vain sanallisesta tehtävästä yhtälön ja laskin sillä. Mielestäni opettajan tapa laskea oli varsin epälooginen, mutta hän salli mulle kuitenkin laskemisen omalla tavallani. Siihen aikaan - en tiedä, miten on nykyisin - lääkelaskennan tentti uusittiin niin monta kertaa, ettei kokeessa ollut yhtäkään virhettä. Mä pääsin jokaisesta kokeesta ensimmäisellä kerralla läpi ja joskus ihmettelin, miten jotkut saattoivat tenttiä samaa kurssia viisikin kertaa pääsemättä siltikään läpi.

Olen biologi ja ekologia ei oikein ole muuta kuin matematiikkaa.

Ala-aste matikkaa tarttee kaikki. Mutta sitten sen jälkeinen on turhaa suurimmalle osalle.

Kyllä matemaattista,avaruudellista ajattelua paljonkin.Olen visuaalisella alalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai se matikka opettaa ajattelemaan.

Vitut opeta. Teoreettista hevonpaskaa, jota ei edes selitetä kunnolla tunneilla vaikka miten yrität kysellä. Matematiikka on parin ihmisen aivoista lähteny numeraalinen ajattelumalli, jolal ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kaavoja on tuhansia, eikä niistä ota mitään selvää ja niiden soveltaminen käytännössä on sekavampaa kuin saippuasarjojen suhdekiemurat.

Ei tarvitse muistaa tuhansia kaavoja, jos osaa johtaa kaavoja muista kaavoista. Aikoinaan preppasin lyhyttä matikkaa opiskellutta poikaystävääni ylioppilaskirjoituksiin ja ihmettelin, miksi hänen piti opetella ulkoa niin monta kaavaa, kun me pitkän matikan opiskelijat tarvitsimme huomattavasti vähemmän kaavoja. Syy oli tuo, että pitkän matikan opiskelijat osasivat johtaa kaavoista uusia kaavoja, jolloin ulkoa opettelun tarve oli vähäisempi.

Valitettavasti tämä ei käynyt eräällä lyhen matikan kurssin kokeessa. Sovelsin päästäni oikeat kaavat ja en saanut yhtään pistettä kokeesta, vaikka vastaukset olivat täysin oikein, koska ei ollut "kurssin sisällön mukaista". Naurettavaa luovuuden ja nerouden patoamista.

Aika kökköä. Siis jos kuitenkin kirjoitit koepaperiin myös ne soveltamasi kaavat etkä vain lopputulosta. Mä opiskelin lukion jälkeen sairaanhoitajaksi ja muistan, miten opettaja oli aina ihan kuutamolla, kun lääkelaskuissa muodostin vain sanallisesta tehtävästä yhtälön ja laskin sillä. Mielestäni opettajan tapa laskea oli varsin epälooginen, mutta hän salli mulle kuitenkin laskemisen omalla tavallani. Siihen aikaan - en tiedä, miten on nykyisin - lääkelaskennan tentti uusittiin niin monta kertaa, ettei kokeessa ollut yhtäkään virhettä. Mä pääsin jokaisesta kokeesta ensimmäisellä kerralla läpi ja joskus ihmettelin, miten jotkut saattoivat tenttiä samaa kurssia viisikin kertaa pääsemättä siltikään läpi.

Juu kaikki kaavat oli kokepaperissa ja opettaja sanoi, ettei voi antaa pisteitä ja huomasi toki nokkeluuteni. En syytä opettajaa vaan yleistä opetuslinjaa kun kaikki pitää tehdä vääntämällä päntäten ja sitten millään näistä ei tee oikeassa elämässä hevon helvettiä. Matematiikka on aivan liian teoreettista. Laskuilla ei ole mitään käytännön sovelluksia. Miksi matematiikkaa optetetaan näin nurinkurisesti? Ensin pitää lähteö sieltä arkipäivän laskuista ja sitten syventävillä kursseilla pitäis ainoastaan laskea niitä teoreettisia todellisuuden kontekstista irrätettuja hölynpölyjä.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tietojenkäsittelytieteen FM ja koodari, enkä ole tarvinnut koskaan matematiikka työssäni. Siksi huvittavaa, että usein sanotaan että alalle pitäisi olla matemaattisesti lahjakas. Ei sillä perus softan koodauksessa mitään tee. Kunhan osaa ala-asteen matiikasta yhteen, -vähennys, jako- ja kertolaskut niin niillä pärjää.

Monissa korkeakouluopinnoissa vaaditaan matikkaa, esim. TKK:ssa aikoinaan ihan peruskurssitason matikan kurssit olivat vaatimustasoltaan aivan eri planeetalta kuin lukion matematiikat, ainakin A-matematiikan puolella jota itse opiskelin. Luin lukiossak kuitenkin laajaa matematiikkaa, kyllä vähän ihmettelin kuinka vähän vaativaa lukion matematiikka oli kun siirryin korkeakouluun.

Matemaatiikka kyllä kehittää loogista ajattelutapaa ja pystyy hahmottamaan helpommin erilaisia monimutkaisia riippuvuussuhteita, kyllä siitä hyötyä on kognitiivisesti monessa eri asiassa. Eihän tarkoituskaan ole että juuri esim. sitä differentiaalilaskentaa tai Fourierin muunnelmia pitäisi päivittäisessä työssään osata hyödyntää muuta kuin joillain spesiaalialoilla. Jo korkeamman tason tilastotiede jota käytetään esim. vaikkapa haastattelututkimusten analysoinnissa on yllättävän vaativaa matemaattisesti. Kun ei siis tyydytä keskiarvojen laskemiseen vaan ruvetaan tekemään pääkomponenttianalyysejä, faktorianalyysejä ja klusterianalyysejä (esim. markkinoinnissa) niin siirrytään ihan eri levelille matemaattisesti.

Opiskelussa tarvitsee matematiikka tietysti. Mutta ei oikeassa elämässä.

Ilman erittäin korkean tason matematiikkaa ei esim. Googlen synty olisi ollut mahdollista mitenkään. Googlen alkuperäiset hakualgoritmit on kehitetty muistaakseni Stanfordissa. Jokainen voi sitten mielessään miettiä onko Googe merkittävä yritys vai ei.

Eli jos haetaan sitä todella korkeaa lisäarvon tuottoa yrityselämään, eikä mitään matalan kunnianhimon mekaanista juttua, niin kyllä sillä matematiikalla vain on väliä.

Radioverkoissa myös sovelletaan paljon korkean tason matematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelussa tarvitsee matematiikka tietysti. Mutta ei oikeassa elämässä.

Siis esim. Googlen luojat eivät ole olleet mukana oikeassa elämässä? :)

No, perusjöötin tekemiseen, jota muutkin tekevät, varmaan riittää.

Joku oppinut sanoo että matikkakin unohtui kun alkoi softaa yrittämään, riippuu vähän missä kuvioissa.

Esim. Jonkin guukkelin, fbn ja muiden takaa kyllä löytyy vaativampaakin kuin perusmatikka, ainakin yritystä.

Pätkä- ja tuntityöläiset tarvitsevat matematiikkaa ainakin palkkapäivinään.

Mutta olishan se kiva päästa ns. Viereen havainnoimaan jotain joka tapahtuu tuolla jossain... Vähän kauempana, ei siis joku naishuutaja jossain korttelissa.

No kyllä tietysti parhaimmat tekee vaativia matemaattisia juttuja. Mutta perusjamppa ei käytä matematiikkaa mihinkään, ja hassaa paljon aikaa sen opetteluun.

Vierailija kirjoitti:

No kyllä tietysti parhaimmat tekee vaativia matemaattisia juttuja. Mutta perusjamppa ei käytä matematiikkaa mihinkään, ja hassaa paljon aikaa sen opetteluun.

Perusjamppa ei oikeastaan tarvitse kuin luku- ja kirjoitustaidon. Kaikki muu osaamisen tarve riippuu perusjampan ammatista. 

Japanissa on sellaisia kouluja joissa tenavat laskee suurilla luvuilla yhteen, vähennys, kerto ja jakolaskuja helmitaulun avulla päässä. Kaikki tähtää pörssin tarpeisiin. Pitää laskea lennossa paljonko maksaa 1, 475 miljoonaa osaketta 75 jenin hintaan tai 371 jenin.

Riippuu vähän kaikesta.

Yksi hyvä esimerkki on pyskologin ammatti. Pääsykokeet ovat hyvin matemaattis painotteiset.

Itse teen työtä lasten parissa enkä tarvitse "korkeamman tason" matikkaa juuri koskaan. Ala-aste laskuja pääsääntöisesti.

t. lukion matikka 6

Suomen pyörittäminen, yritysten pyörittäminen, yksittäisen perheen ja ihmisen toimeentulo perustuu joka päivä matikkaan. Jos ei ymmärrä matemaattisia perusasioita niin sitten on asiat huonosti, ja sen voi lukea päivittäin lehdistä ja esim. tältä palstalta. Pyytäjiä on ja pyydetään enemmän kuin mistä on antaa. Porukat elää yli varojensa. Tehdään typeriä valintoja elämässä jne.

Vierailija kirjoitti:

Suomen pyörittäminen, yritysten pyörittäminen, yksittäisen perheen ja ihmisen toimeentulo perustuu joka päivä matikkaan. Jos ei ymmärrä matemaattisia perusasioita niin sitten on asiat huonosti, ja sen voi lukea päivittäin lehdistä ja esim. tältä palstalta. Pyytäjiä on ja pyydetään enemmän kuin mistä on antaa. Porukat elää yli varojensa. Tehdään typeriä valintoja elämässä jne.

Tässä taas hyvä komentti siitä kun ei ole mitään haisua esim. riippuvuuksien syntymekaniikasta. Siinä ei ole matematiikan kanssa mitään tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomen pyörittäminen, yritysten pyörittäminen, yksittäisen perheen ja ihmisen toimeentulo perustuu joka päivä matikkaan. Jos ei ymmärrä matemaattisia perusasioita niin sitten on asiat huonosti, ja sen voi lukea päivittäin lehdistä ja esim. tältä palstalta. Pyytäjiä on ja pyydetään enemmän kuin mistä on antaa. Porukat elää yli varojensa. Tehdään typeriä valintoja elämässä jne.

Tässä taas hyvä komentti siitä kun ei ole mitään haisua esim. riippuvuuksien syntymekaniikasta. Siinä ei ole matematiikan kanssa mitään tekemistä.

Talouden tasapainottaminen on puhdasta matikkaa. Se mitkä tekijät tulos-/taseasemaan talouden eri tasoilla vaikuttaa ovat muuttujia. Totta kai muuttujat vaikuttavat toisiinsa. Kyse on systeemistä, jossa pätee matematiikan lait.