Tarvitseeko matematiikkaa työelämässä?

Olen DI ja yllätys yllätys tarvitsen matematiikkaa työssäni. Jopa derivointia ja integrointia.

Joka päivä hakkaan excelissä pääasiassa aika yksinkertaisia laskuja. Vaikka laskut on yksinkertaisia, pitää osata ajatella "matemaattisesti" että mitä laskee, miten ja onko lopputulos relevantti ja mitä luku kertoo.

Omassa työssä olen päässyt näkemään, että myöskin amk-inssit tms laskevat melko monimutkaisia juttuja tehtailla jne.

-tilintarkastaja, maisteri

Kaksi eri asiaa: matemaattisen ajattelun osaaminen ( tilastotietojen käyttö, koodaus) ja varsinainen laskeminen. On töitä, joissa aivan alakoululaskujen osaaminen riittää ilman mitään vaativampaa ajattelua, ja niitä joissa koko homma perustuu matemaattiseen ajatteluun.

Itse olen omissa töissäni tarvinnut vaihtelevasti molempia.  Tavallinen esimerkki on vertailu, jossa pitää pikaisen päässälaskun perusteella ratkaista, kumpi kahdesta vaihtoehdosta on parempi.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen tietojenkäsittelytieteen FM ja koodari, enkä ole tarvinnut koskaan matematiikka työssäni. Siksi huvittavaa, että usein sanotaan että alalle pitäisi olla matemaattisesti lahjakas. Ei sillä perus softan koodauksessa mitään tee. Kunhan osaa ala-asteen matiikasta yhteen, -vähennys, jako- ja kertolaskut niin niillä pärjää.

Minäkin olen koodari ja olen tarvinnut matematiikkaa. Esim erästä äitiyshuollon järjestelmää tehdessäni sain asiakkaalta vain alan tiedejulkaisussa olleesta viitearvotaulusta skannatun kuvan ja mun piti siitä muodostaa laskentakaava, jolla käyttäjien syöttämillä eri mittausarvoilla lasketaan ensin oikea arvo ja sen jälkeen  piirretään näytölle graafinen kuva, missä viitearvot muodostivat normaalin, alarajan ja ylärajan mukaiset käyrät ja potilaan mittaustulokset sitten omana käyränään sinne väliin.

Työni sisältö on suurelta osin numeerista differentiaaliyhtälöiden ratkaisemista, joten on sitä matematiikkaakin syytä osata.

Olen kyllä koodarina tarvinnut paljonkin matematiikkaa. Aika usein ohjelman pitää nimittäin laskea jotain ja silloin koodarin pitää ymmärtää matematiikkaa melkoisen hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai se matikka opettaa ajattelemaan.

Vitut opeta. Teoreettista hevonpaskaa, jota ei edes selitetä kunnolla tunneilla vaikka miten yrität kysellä. Matematiikka on parin ihmisen aivoista lähteny numeraalinen ajattelumalli, jolal ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kaavoja on tuhansia, eikä niistä ota mitään selvää ja niiden soveltaminen käytännössä on sekavampaa kuin saippuasarjojen suhdekiemurat.

Ei kyllä tartte ikinä. Ehkä oli ihan opettava ajatusleikki koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai se matikka opettaa ajattelemaan.

Vitut opeta. Teoreettista hevonpaskaa, jota ei edes selitetä kunnolla tunneilla vaikka miten yrität kysellä. Matematiikka on parin ihmisen aivoista lähteny numeraalinen ajattelumalli, jolal ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kaavoja on tuhansia, eikä niistä ota mitään selvää ja niiden soveltaminen käytännössä on sekavampaa kuin saippuasarjojen suhdekiemurat.

Oletko pahassakin pikavippikierteessä?

Jos riisiä keitettäessä pitää olla 1 osa riisiä ja kaksi osaa vettä, niin paljonko vettä pitää laittaa, jos riisiä on 2 desiä?

Se on ihan sama, jos vettä on tarpeeksi.

Valitettavasti. Tarvitsen työssäni ihan perusprossalaskuja, tilastotiedettä, eksponenttiyhtälöitä ja muuta sontaa. Ihan tavan valkokaulusduunari olen. Kaikki kyllä sujuu rutiinilla vaikka lukiossa oli lyhyt matikka luokkaa Stubb. Kenkääkään en ole vielä saanut vaikka Stubbin kanssa samaa ikäluokkaa olen.

KYLLÄ

Olen esimiestehtävissä ja täysin tuskastunut alaisiin, jotka eivät ymmässä matikasta mitään! Ala ei siis varsinaisesti liity matikkaan mitenkään.

Työelämässä pitää osata tarkastella työn tuloksia ja ne esitetään yleensä numeroina. Pitää tajuta lukumääriä ja niiden suhteita, ymmärtää keskiluvut (keskiarvo ja mediaani), osata laskea prosentit, tajuta milloin jossain laskussa on virhe. Ja ennen kaikkea pitää osata tarkastella erilaisia tutkimustuloksia ym. ja niiden esittelyä kriittisesti, ettei usko kaikkea, mitä kerrotaan. Matikkaa tarvitaan ihan joka päivä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai se matikka opettaa ajattelemaan.

Vitut opeta. Teoreettista hevonpaskaa, jota ei edes selitetä kunnolla tunneilla vaikka miten yrität kysellä. Matematiikka on parin ihmisen aivoista lähteny numeraalinen ajattelumalli, jolal ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kaavoja on tuhansia, eikä niistä ota mitään selvää ja niiden soveltaminen käytännössä on sekavampaa kuin saippuasarjojen suhdekiemurat.

Oletko pahassakin pikavippikierteessä?

Jos riisiä keitettäessä pitää olla 1 osa riisiä ja kaksi osaa vettä, niin paljonko vettä pitää laittaa, jos riisiä on 2 desiä?

No ei ole mitään vippejä. Täysin todellisuudesta irrotettu kysymys. Jos sä mittaat kaksi desiä riisiä, niin riittää että sitä vettä on tarpeeksi, ei tarvitse olla juuri täsmälleen sitä 4 desin minimiä. Tätä juuri tarkoitin: hevonpaskaa irrotettu alkuperäisestä kontekstista. Joskus pitää olla yksi desi, joskus 2 desi ja joskus 3 desiä se riippuu syöjien määräst aikä matemaattisesta kysymyksen asettelusta saatana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai se matikka opettaa ajattelemaan.

Vitut opeta. Teoreettista hevonpaskaa, jota ei edes selitetä kunnolla tunneilla vaikka miten yrität kysellä. Matematiikka on parin ihmisen aivoista lähteny numeraalinen ajattelumalli, jolal ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kaavoja on tuhansia, eikä niistä ota mitään selvää ja niiden soveltaminen käytännössä on sekavampaa kuin saippuasarjojen suhdekiemurat.

Ei tarvitse muistaa tuhansia kaavoja, jos osaa johtaa kaavoja muista kaavoista. Aikoinaan preppasin lyhyttä matikkaa opiskellutta poikaystävääni ylioppilaskirjoituksiin ja ihmettelin, miksi hänen piti opetella ulkoa niin monta kaavaa, kun me pitkän matikan opiskelijat tarvitsimme huomattavasti vähemmän kaavoja. Syy oli tuo, että pitkän matikan opiskelijat osasivat johtaa kaavoista uusia kaavoja, jolloin ulkoa opettelun tarve oli vähäisempi.

Ohjelmointia teen ja jo mainittujen matikkataitojen lisäksi tarvitsen päivittäin vektori- ja matriisilaskentaa. Esimerkkinä miten kolmeuloitteisesta talosta saa pohjapiirrustuksen automaattisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai se matikka opettaa ajattelemaan.

Vitut opeta. Teoreettista hevonpaskaa, jota ei edes selitetä kunnolla tunneilla vaikka miten yrität kysellä. Matematiikka on parin ihmisen aivoista lähteny numeraalinen ajattelumalli, jolal ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kaavoja on tuhansia, eikä niistä ota mitään selvää ja niiden soveltaminen käytännössä on sekavampaa kuin saippuasarjojen suhdekiemurat.

Oletko pahassakin pikavippikierteessä?

Jos riisiä keitettäessä pitää olla 1 osa riisiä ja kaksi osaa vettä, niin paljonko vettä pitää laittaa, jos riisiä on 2 desiä?

No ei ole mitään vippejä. Täysin todellisuudesta irrotettu kysymys. Jos sä mittaat kaksi desiä riisiä, niin riittää että sitä vettä on tarpeeksi, ei tarvitse olla juuri täsmälleen sitä 4 desin minimiä. Tätä juuri tarkoitin: hevonpaskaa irrotettu alkuperäisestä kontekstista. Joskus pitää olla yksi desi, joskus 2 desi ja joskus 3 desiä se riippuu syöjien määräst aikä matemaattisesta kysymyksen asettelusta saatana.

No entä, jos sulla on vain 3 dl vettä ja haluat mahdollisimman paljon keitettyä riisiä? Paljonko laitat silloin riisiä?

Matematiikka kehittää loogista ajattelua ja sitä tarvitaan ihan jokaisessa ammatissa! Jos matkustelette matalemman koulutustason maissa huomaatte nopeasti palveluammateissa olevien ihmisten järjen puutteen. Niiltä puuttuu usein alkeellinen kyky organisoida asioita ja se on juuri sitä, että matemaattiset taidot on niin heikot.

Matematiikka on ehdottoman tärkeää. se on kaiken järjestelmällisyyden ja loogisen päättelyn taustalla. Se kehittyy ihan siellä peruskoulun matikassa, jota ei sinänsä suoraan tarvi missään.

Työskentelen kokkina isossa keittiössä ja olisin pulassa ilman matemaattisia taitoja.

DI olen, ja soveltavaa matematiikkaa tarvitsee päivittäin. Erilaisia laskelmia pitää tehdä vaihtelevissa projekteissa. Usein laskelmien lähtötietoihin liittyy epävarmuuksia ja laskelmien tulokset ovat usein vain tarkkoja arvioita. Pitää olla matemaattisuuden lisäksi mm. kriittistä ajattelua, organisointikykyä ja esiintymistaitoa. Aika paha on, jos ei ole matemaattinen. Todella pahasti on pihalla jos ei osaa välittömästi muuntaa 2d kuvaa 3d maailmaan omaksi päässään. Se on oikeastaan koko työn ydin että ymmärtää että mitä on tekemässä, silloin ei tule virheitäkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kai se matikka opettaa ajattelemaan.

Vitut opeta. Teoreettista hevonpaskaa, jota ei edes selitetä kunnolla tunneilla vaikka miten yrität kysellä. Matematiikka on parin ihmisen aivoista lähteny numeraalinen ajattelumalli, jolal ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kaavoja on tuhansia, eikä niistä ota mitään selvää ja niiden soveltaminen käytännössä on sekavampaa kuin saippuasarjojen suhdekiemurat.

Oletko pahassakin pikavippikierteessä?

Jos riisiä keitettäessä pitää olla 1 osa riisiä ja kaksi osaa vettä, niin paljonko vettä pitää laittaa, jos riisiä on 2 desiä?

No ei ole mitään vippejä. Täysin todellisuudesta irrotettu kysymys. Jos sä mittaat kaksi desiä riisiä, niin riittää että sitä vettä on tarpeeksi, ei tarvitse olla juuri täsmälleen sitä 4 desin minimiä. Tätä juuri tarkoitin: hevonpaskaa irrotettu alkuperäisestä kontekstista. Joskus pitää olla yksi desi, joskus 2 desi ja joskus 3 desiä se riippuu syöjien määräst aikä matemaattisesta kysymyksen asettelusta saatana.

No entä, jos sulla on vain 3 dl vettä ja haluat mahdollisimman paljon keitettyä riisiä? Paljonko laitat silloin riisiä?

Miksi vitussa mulla olis vain 3 desiä vettä käytössä? Taas aivan joutava kysymys, Ei sitä tiedä kuin kokeilemalla käytännössä keittiössä, että paljonko siihen pitää sitä riisiä laittaa. Vittu että te ootte ärsyttäviä ja joutavia. Ei tuota voi millään kaavalla ratkaista. Pitää tietää millainen hella, millainen kattila, millainen lämpötila huoneessa ja millainen lämpö hellasta lähtee ja pitääkö sitä käyttää kuumalla vai miedolla tehola ja kuinka pitkään. Kuten sanoin. Hevonpaskaa.