Miten kehtaatte matkustaa ilman lapsia?
Perheemme käy harvoin lomamatkoilla/ hotellissa/ laivalla jne. Kun jonnekin menemme, on yleensä koko perhe mukana. Olemme miehen kanssa olleet vain pari kertaa kaksin yön yli reissussa. Tuntuisi epäreilulta lapsia kohtaan että me menisimme kaksin pitämään hauskaa ja jättäisimme lapset ilman reissua. Toisaalta olisi tosi kiva mennä miehen kanssa aikuisten lomalle, aikuisten kohteeseen esim. viikonlopuksi.
Te, ketkä reissaatte ilman lapsia (vaikka teillä niitä on), niin matkusteletteko paljon myös lasten kanssa? Miten lapset suhtautuvat matkoihinne? Koetteko huonoa omaatuntoa kun lapset eivät pääse mukaan?
Pitäisikö vaan tiukasti sanoa lapsille että nyt on äidin ja iskän vuoro matkustaa kun ollaan jo yli 10 v vietetty lomat kylpylöissä, huvipuistoissa ja muissa lasten kohteissa? Vai olisiko pitänyt opettaa lapset tuohon pienestä pitäen ja nyt on jo myöhäistä muuttaa tapoja?
(Tiedän että otsikin kehdata-sanalla on 2 merkitystä. En nyt tarkoita viitsimistä, vaan uskaltamista ilman häpeää.)
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin kehtaan, kiitos kysymästä. 1,5-vuotiaan kanssa matkalle lähtö ei olisi lomailua vielä moneen vuoteen. Tänä vuonna suunnitelmissa lähteä n. 3 yön reissulle puolison kanssa.
Apua, miten tämä onnistuu? Emme saaneet mieheni kanssa lähteä edes 3 päivän mittaiselle minilomalle kahdestaan, vaan lasten olisi isovanhempien mielestä pitänyt tulla mukaan. Onhan se liiallista syntiä kahden aikuisten kesken, hallittu kaaos kun pitäisi joka lomalla olla. Ollaan sitten käymättä.
Teillä on aika niuhot isovanhemmat sanon minä.
Alle 4 vuotiaat voi hyvällä omallatunnolla jättää mummolaan hoitoon matkojen ajaksi koska noin nuoret ei saa matkoista mitään irti eivätoä ymmärrä tai muista niistä mitään, ja heidän vehtaaminen on raskasta ja voi sattua vahinkojakin kun telovat itsensä
Mutta yli 4 v. kannattaa jo ottaa mukaan . Sitten tulee se aika kun he ovat isoja eivätkä halua vanhempien mukaan matkoille