Onko Nuuskamuikkunen lapsi vai aikuinen?

Vierailija kirjoitti:

Niin, tosiaan. Kirjat on vähän, eikä ihan vähänkään eri asia. Olen lukenut valitettavasti vain yhden, eli en oikein osaa siihen ottaa kantaa. Perustan kantani tv-sarjaan ja sarjakuviin.

T.32

Kannattaa lukea kirjat! Ne ovat aivan hemmetin hyviä. Mä olen lukenut niistä suurimman osan joskus ala-asteikäisenä, jokunen vuosi sitten luin ne, joita en lapsena lukenut, ja nyt olen alkanut lukea niitä lapselle. Tove Jansson on todella tarkkanäköinen kuvaaja ja monet henkilöhahmoista ovat todella ehyitä. En ihmettele, että muumit puhuttelevat niin laajalti. Sarjakuvia olen lukenut myös lapsena, haluaisin hankkia kaikki kirjat kyllä itselleni. Niissä tunnelma on kuitenkin aika erilainen kuin kirjoissa!

Ap

Kirjoissa tuntuvat hahmot olevan vanhempia kuin animaatiosarjassa. Saattaa osittain johtua siitä, että kun luin niitä mielessäni olivat alkuperäiset sarjakuvat. Kyseisestä mielikuvasta puuttuu siis jossain määrin animaatiohahmojen söpömmät piirteet. Vaarallisessa juhannuksessa Nuuskamuikkunen kuitenkin käyttäytyy kun vanhempi teini ja ne pelastetut lapset kohtelevat Nuuskamuikkusta aikuisena. Kuitenkaan se kieltokylttien poisrepiminen ja virkavallan pakoilu ei vaikuta täysin aikuisten toiminnalta. Silti kuitenkin tarpeeksi aikuinen ettei halua pahoittaa tenavien mieltä... Arvio 17v. :D

-19

Vierailija kirjoitti:

Minusta nuuskis on selvästi aikuinen, mutta sellainen lapsenmielinen hippi. Muumimaailmassa ei ole epäilyttävää tai omituista että aikuinen leikkii, lastenkaan kanssa - muistaakseni muumipapallakin on toisinaan aika lapsellisia päähänpistoja ja mielikuvitusleikkejä. Ei näitä asioita ole varmastikkaan tarkoitettu ajateltavaksi liian realistiseksi tai verrattavaksi oikeaan maailmaan - muumimaailmassa kaikki saavat olla vapaasti sisäisesti lapsia, ja hahmot jotka käyttäytyvät "liian aikuismaisesti" ovat muille muumilaaksolaisille aina vähän ihmetyksen aihe.

Joo, näin on. Muumivanhemmat ovat aivan käsittämättömän tietämättömiä kaikista oman elämänsä ulkopuolisista asioista, eikä heillä ole mitään halua pohtia asioita (näin miettii Homssu Vaarallisessa juhannuksessa).

Ap

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja sen verran voisin olla eri mieltä Sophia Janssonin kanssa, että toki kirjoja voi tulkita, ettei sukupuolia ja ikää ole, mutta kirjoissa on kyllä selviä sukupuolirooleja ja pojista ja tytöistä puhutaan poikina ja tyttöinä (alkuteoksissa on tietenkin vielä ruotsin persoonapronominit hon ja han, jotka paljastavat tai eivät paljasta Tuutikin ja Mörön naispuolisiksi). Samoin henkilöhahmot ovat selvästi eri ikäisiä. Tietenkin se, vastaavatko iät ja sukupuolet realistista maailmaa, on eri kysymys. Muuten, Taikurin hatussa myös se kasveja keräävä hemuli on lasten joukossa. Se tuntuu hassulta.

Ap

Olet siis Tove Janssonin kanssa eri mieltä, koska Sophia Jansson kertoi Toven ajatuksista, mutta jokainenhan voi tulkita omalla tavallaan, jos haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoissa tuntuvat hahmot olevan vanhempia kuin animaatiosarjassa. Saattaa osittain johtua siitä, että kun luin niitä mielessäni olivat alkuperäiset sarjakuvat. Kyseisestä mielikuvasta puuttuu siis jossain määrin animaatiohahmojen söpömmät piirteet. Vaarallisessa juhannuksessa Nuuskamuikkunen kuitenkin käyttäytyy kun vanhempi teini ja ne pelastetut lapset kohtelevat Nuuskamuikkusta aikuisena. Kuitenkaan se kieltokylttien poisrepiminen ja virkavallan pakoilu ei vaikuta täysin aikuisten toiminnalta. Silti kuitenkin tarpeeksi aikuinen ettei halua pahoittaa tenavien mieltä... Arvio 17v. :D

-19

Niin, just tuossa Vaarallisessa juhannuksessa Nuuskis ehkä vaikuttaa vanhimmalta.

-

Mä en tosiaan tunne animaatiosarjaa kovin hyvin, olen kyllä nähnyt muutamia jaksoja, mutta kirjoissa monella muumihahmolla on melkoisen epämiellyttäviäkin piirteitä. Varmasti riippuu omasta elämäntilanteesta, mikä korostuu: kun luin muutama vuosi sitten muumikirjoja, mua suoraan sanottuna vitutti suurin osa hahmoista. He tuntuivat jotenkin niin kauhean itsekeskeisiltä tai kummallisilta. Nyt taas hahmot tuntuvat kiehtovilta! Toki eri kirjatkin kyseessä, silloin luin ainakin Muumilaakson marraskuun. En tiedä, onko se alle 5-vuotiaalle oikein hyvä kirja, joten ehkä en lue sitä nyt hänelle.

-

Mutta tämä kierros on saanut mut ihailemaan Tove Janssonia valtavasti kirjailijana, enkä enää ihmettele, miten vaikkapa monet japanilaiset häntä suorastaan palvovat.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, ja sen verran voisin olla eri mieltä Sophia Janssonin kanssa, että toki kirjoja voi tulkita, ettei sukupuolia ja ikää ole, mutta kirjoissa on kyllä selviä sukupuolirooleja ja pojista ja tytöistä puhutaan poikina ja tyttöinä (alkuteoksissa on tietenkin vielä ruotsin persoonapronominit hon ja han, jotka paljastavat tai eivät paljasta Tuutikin ja Mörön naispuolisiksi). Samoin henkilöhahmot ovat selvästi eri ikäisiä. Tietenkin se, vastaavatko iät ja sukupuolet realistista maailmaa, on eri kysymys. Muuten, Taikurin hatussa myös se kasveja keräävä hemuli on lasten joukossa. Se tuntuu hassulta.

Ap

Olet siis Tove Janssonin kanssa eri mieltä, koska Sophia Jansson kertoi Toven ajatuksista, mutta jokainenhan voi tulkita omalla tavallaan, jos haluaa.

Sä kerroit, että Sophia Jansson sanoi niin, et, että Tove Jansson sanoi niin. Ja kyllä, olen eri mieltä. Mitä mieltä itse olet? Puhun nyt nimen omaan kirjoista.

Ap

Ihan vain sivukomennttina sanon että jokainen meistä on yhtälailla lapsi kuin aikuinen. Se sama lapsi meidän sisällä on yhäkin ;) vaikka kuinka vanhaksi fyysisesti kasvettaisiin. Muumimaailmassa nuuskamuikkunen on oletettavasti nuorempi kuin muumipappa ja mamma joten se ehkä riittää siihen että tätä toisinaan kutsutaan lapseksi. Kyllähän jotkut vanhemmat ihmiset kutsuvat nuorempia täysi-ikäisiä lapsiksi ikäeron ja elämänkokemuksen eron vuoksi.

Tarkoittaisiko tuo sophia janssonin kommentti sukupuolettomuudesta enemmän sitä, ettei sukupuolilla tarvitse olla selkeää roolia ja sen asettamaa valmista käytösmallia (mörkö, pikku myy, tuutikki, myös miespuolisten hemulien perinne käyttää mekkoja) koska sukupuolethan hahmoilla kuitenkin selkeästi on, lukuunottamatta muutenkin vähän häilyviä pikkueläimiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tosiaan. Kirjat on vähän, eikä ihan vähänkään eri asia. Olen lukenut valitettavasti vain yhden, eli en oikein osaa siihen ottaa kantaa. Perustan kantani tv-sarjaan ja sarjakuviin.

T.32

Kannattaa lukea kirjat! Ne ovat aivan hemmetin hyviä. Mä olen lukenut niistä suurimman osan joskus ala-asteikäisenä, jokunen vuosi sitten luin ne, joita en lapsena lukenut, ja nyt olen alkanut lukea niitä lapselle. Tove Jansson on todella tarkkanäköinen kuvaaja ja monet henkilöhahmoista ovat todella ehyitä. En ihmettele, että muumit puhuttelevat niin laajalti. Sarjakuvia olen lukenut myös lapsena, haluaisin hankkia kaikki kirjat kyllä itselleni. Niissä tunnelma on kuitenkin aika erilainen kuin kirjoissa!

Ap

Tavoitteena olisi kaikki kirjat lukea. Ja ne sarjakuvat on ihan loistavia. Lemppareitani on.. Oliko se Maailmanloppu tulee! (johon siis se Pyrstötähti elokuva perustuu) ja sitten se missä muumit menevät hotelliin. Ihan uskomattomia. Muumeissa on se ihana puoli, että niistä voi nauttia iässä missä hyvänsä.

Nimimerkillä "Niiskun vekottimet toimivat aina!"

Vierailija kirjoitti:

Tarkoittaisiko tuo sophia janssonin kommentti sukupuolettomuudesta enemmän sitä, ettei sukupuolilla tarvitse olla selkeää roolia ja sen asettamaa valmista käytösmallia (mörkö, pikku myy, tuutikki, myös miespuolisten hemulien perinne käyttää mekkoja) koska sukupuolethan hahmoilla kuitenkin selkeästi on, lukuunottamatta muutenkin vähän häilyviä pikkueläimiä.

Voi olla, tai sitten se voi tarkoittaa sitä, miten kirjoja voi myös lukea, siis tulkintatapaa. Kirjoissa on kyllä sukupuolisten asioiden sekoittamista (esim. mainitsemasi asiat), mutta myös hyvin stereotyyppisiä, ehkä aikansa mukaisia hahmoja (Niiskuneiti, Muumimamma). Muuten, luin joskus, että pronomini hon viittaa ruotsissa myös tuntemattomaan, joten Mörkö ei välttämättä ole varsinaisesti feminiininen entiteetti. Mutta luulisin, että Tootikki on, koska hän on kuitenkin selvästi Muumilaakson asukkaiden kaltainen hahmo, ei kuten Mörkö, jota kukaan ei oikein ymmärrä.

Ap

Jos nyt kirjoja mietitään niin itse sanoisin Muumipeikon olevan ensimmäisissä kirjoissa jotain 13-14 ja Muumipappa ja Meri-kirjassa lähes 18. Nuuskamuikkunen lienee 20-25, sillä kyllä tuossakin iässä jo voi olla Nuuskikselle tyypillistä aikuisen elämänkatsomusta ja viisautta jos on jo lapsesta asti joutunut huolehtimaan itsestään.

M22

Oma teoriani seuraava. Nuuskiksen osuus vaatii hieman pohjustusta.

Muumipappa on valehdellut kaikille nuoruusvuosistaan. Muumien myöhäisemmis jaksoissa Hömelö, Papan vanha koululaveri tulee muistelemaan menneitä alakouluvuosia Muumilaakson koulussa. Miksi Pappa siis on jättänyt tämän kertomatta ja väittää että nuoruus on mennyt seikkaillessa ja lastenkodin tätiä pakoillessa? Jos Pappa olisi lastenkodin rappusille hylätty orpo, miten hän olisi perinyt Krillen kartanon jos sukulaisuuksista ei ole tietoa(Musta kreivitär -jakso)

Pappa on koulusta päästyään lähtenyt matkalle etelään, ja on siellä tutustunut Fredriksoniin, Juksuun (Nuuskiksen isä), Hosuliin(Nipsun isä) ja palvellut heidän kanssaan etelän kuninkaan muukalaislegioonassa (se vanha jäbä muistelmista). Pappallahan on edelleen hellekypäränsä ja palveluspyssy kellarissa tallessa (Viidakko jaksoissa nähty)

Komennuksillaan Pappa tapasi Mamman joka tahtoi pois sodan runtelemasta etelästä ystävänsä Mymmeli Mymmelin tyttären kanssa. Mamman ja Papan tietämättä Juksu ja Mymmeli olivat ehtineet kerran yhdistää lihansa ja siitä syntyi myöhemmin Nuuskamuikkunen. Hosuli löysi vaimokseen Sosulin, ja veteraanien vammaiseläkkeen turvin muutti Pappan kanssa Muumilaaksoon. Hosulin ja ja Sosulin liitosta syntyi myöhemmin Nipsu.

Mymmeli löysi myöhemmin Laaksosta miehen jolle synnytti monia lapsia, nimeltä tunnetaan nuorempi Mymmeli ja Pikku Myy. Harva tietää mutta Nuuskis on Myyn velipuoli.

Ei siis mikään ihme että Myy ja Nuuskis on niin tervetulleita Muumitaloon ja heitä pidetään perheen jäseninä. Myy on Mamman nuoruuden ystävän lapsi ja Nuuskis Pappan rintamatoverin lapsi. Sitten eteenpäin.

Fredriksonin ja Juksun jäätyä etelän kuninkaan palvelukseen, he ovat nousseet arvoasteikon yläpäähän. Pappa on vieraillut silloin tällöin etelässä Juksun ja Fredriksonin luona, Nuuskamuikkunen mukanaan. Siellä Nuuskamuikkunen on oppinut sotilaan selviytymistaitoja (luonnossa majoittuminen, ravinnonhankkiminen luonnosta ja kokkaaminen avotulella yms.) ja omaksunut sotilasvaatteiden käytön arkivaatteeksi (varsikengät, maastonväriset vaatteet, kaulaliinat, koristeellinen päähine) sekä vapautta ja henkilön oikeuksia ihannoivan ajatustavan. Ja onhan Nuuskamuikkunen sanonut "kenenkään ei tulisi omistaa enempää kuin jaksaa kantaa". Ja mitä jalkaväen sotilas kantaa; vain sen mitä tarvitsee.

Pappa joutui jäämään pois reissuilta Muumipeikon syntyessä koska isän velvollisuudet alkoivat painaa päälle eikä hän tahtonut viedä omaa poikaansa sodan keskelle. Nuuskamuikkunen silti lähtee joka Talvi etelään tekemään kaukopartiomiehen tehtäviä palkkasotilaana isänsä alaisuuteen. Ja koska hänellä on ystäviä legioonassa, saa hän ruhtinaallisen korvauksen työstää, jolla elää huolettoman kevään ja kesän Muumilaaksossa.

Kiitollisuuden velassa Juksu lähettää aina Nuuskiksen mukana Muumipapalle "elatusapua" legioonaeläkkeen kylkeen, koska Pappa on kasvattanut Nuuskamuikkusesta miehen josta Juksu voi olla ylpeä. Vai miten muuten Pappalla tai Nuuskiksella on varaa vain touhuta mitä tykkää ilman että tarttee päivääkään töitä tehdä?

tl;dr Nuuskamuikkunen käy etelässä tienaamassa rahat kesälomaan Muumilaaksossa, palkkasotilaana isänsä alaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tosiaan. Kirjat on vähän, eikä ihan vähänkään eri asia. Olen lukenut valitettavasti vain yhden, eli en oikein osaa siihen ottaa kantaa. Perustan kantani tv-sarjaan ja sarjakuviin.

T.32

Kannattaa lukea kirjat! Ne ovat aivan hemmetin hyviä. Mä olen lukenut niistä suurimman osan joskus ala-asteikäisenä, jokunen vuosi sitten luin ne, joita en lapsena lukenut, ja nyt olen alkanut lukea niitä lapselle. Tove Jansson on todella tarkkanäköinen kuvaaja ja monet henkilöhahmoista ovat todella ehyitä. En ihmettele, että muumit puhuttelevat niin laajalti. Sarjakuvia olen lukenut myös lapsena, haluaisin hankkia kaikki kirjat kyllä itselleni. Niissä tunnelma on kuitenkin aika erilainen kuin kirjoissa!

Ap

Tavoitteena olisi kaikki kirjat lukea. Ja ne sarjakuvat on ihan loistavia. Lemppareitani on.. Oliko se Maailmanloppu tulee! (johon siis se Pyrstötähti elokuva perustuu) ja sitten se missä muumit menevät hotelliin. Ihan uskomattomia. Muumeissa on se ihana puoli, että niistä voi nauttia iässä missä hyvänsä.

Nimimerkillä "Niiskun vekottimet toimivat aina!"

Eikö se elokuva perustu Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjaan? Mä en ole nähnyt sitä. Jos en nyt väärin muista, niin sarjakuvissa on myös paljon samoja juttuja kuin kirjoissa, mutta sarjakuvien lukemisesta on niin kauan, etten oikein hyvin muista.

Ap

Mun mielikuvissa Muumipeikko on sellainen varhaisteini, ehkä joku 11-12 vuotias. Vähän niinku Viisikko-ikäinen seikkailija. Nuuskamuikkunen on vanhempi, ehkä joku 19-vuotias. Selvästi mammaa ja pappaa nuorempi, niin menee vielä heidän silmissään lapsestakin joskus. Ja luonteeltaan sellainen, että osaa heittäytyä nuorempien leikkeihin. Sellanen cool eno -tyyppi.

Mitäpä jos Muumipeikko onkin vain vähä-älyinen ja siksi häntä kohdellaan alentuvasti lapsena ja siksi Nuuskamuikkunen vaikuttaa vanhemmalta?

Nuuskamuikkunen on namusetä. Leikkii kesät lasten kanssa ja lähtee talveksi etelään jonkun ladyboyn perässä.

Vierailija kirjoitti:

Jos nyt kirjoja mietitään niin itse sanoisin Muumipeikon olevan ensimmäisissä kirjoissa jotain 13-14 ja Muumipappa ja Meri-kirjassa lähes 18. Nuuskamuikkunen lienee 20-25, sillä kyllä tuossakin iässä jo voi olla Nuuskikselle tyypillistä aikuisen elämänkatsomusta ja viisautta jos on jo lapsesta asti joutunut huolehtimaan itsestään.

M22

Joo, tietysti Nuuskamuikkusessa voi tulkita olevan traagisiakin piirteitä, juuri tuo, että on joutunut huolehtimaan itsestään.

-

Muumikirjoissa on ylipäätään psykologisesti aika riipaisevia persoonallisuuksia, esim. Miska. Myös Mymmelissä on puolia, jotka ovat suoraan seurausta tietynlaisesta perhedynamiikasta. Ja joka on lukenut kertomuksen Vilijonkka, joka uskoi onnettomuuksiin, ei varmasti ikinä unohda sen vilijonkan sielunmaisemaa.

-

Jansson oli uskomattoman tarkka kuvaamaa erilaisia persoonallisuuksia. Esim. se kasveja keräävä hemuli on niin ilmiselvä asperger, että naurattaa. Lukekaa Taikurin hattu, jos ette ole lukeneet!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Oma teoriani seuraava. Nuuskiksen osuus vaatii hieman pohjustusta.

Muumipappa on valehdellut kaikille nuoruusvuosistaan. Muumien myöhäisemmis jaksoissa Hömelö, Papan vanha koululaveri tulee muistelemaan menneitä alakouluvuosia Muumilaakson koulussa. Miksi Pappa siis on jättänyt tämän kertomatta ja väittää että nuoruus on mennyt seikkaillessa ja lastenkodin tätiä pakoillessa? Jos Pappa olisi lastenkodin rappusille hylätty orpo, miten hän olisi perinyt Krillen kartanon jos sukulaisuuksista ei ole tietoa(Musta kreivitär -jakso)

Pappa on koulusta päästyään lähtenyt matkalle etelään, ja on siellä tutustunut Fredriksoniin, Juksuun (Nuuskiksen isä), Hosuliin(Nipsun isä) ja palvellut heidän kanssaan etelän kuninkaan muukalaislegioonassa (se vanha jäbä muistelmista). Pappallahan on edelleen hellekypäränsä ja palveluspyssy kellarissa tallessa (Viidakko jaksoissa nähty)

Komennuksillaan Pappa tapasi Mamman joka tahtoi pois sodan runtelemasta etelästä ystävänsä Mymmeli Mymmelin tyttären kanssa. Mamman ja Papan tietämättä Juksu ja Mymmeli olivat ehtineet kerran yhdistää lihansa ja siitä syntyi myöhemmin Nuuskamuikkunen. Hosuli löysi vaimokseen Sosulin, ja veteraanien vammaiseläkkeen turvin muutti Pappan kanssa Muumilaaksoon. Hosulin ja ja Sosulin liitosta syntyi myöhemmin Nipsu.

Mymmeli löysi myöhemmin Laaksosta miehen jolle synnytti monia lapsia, nimeltä tunnetaan nuorempi Mymmeli ja Pikku Myy. Harva tietää mutta Nuuskis on Myyn velipuoli.

Ei siis mikään ihme että Myy ja Nuuskis on niin tervetulleita Muumitaloon ja heitä pidetään perheen jäseninä. Myy on Mamman nuoruuden ystävän lapsi ja Nuuskis Pappan rintamatoverin lapsi. Sitten eteenpäin.

Fredriksonin ja Juksun jäätyä etelän kuninkaan palvelukseen, he ovat nousseet arvoasteikon yläpäähän. Pappa on vieraillut silloin tällöin etelässä Juksun ja Fredriksonin luona, Nuuskamuikkunen mukanaan. Siellä Nuuskamuikkunen on oppinut sotilaan selviytymistaitoja (luonnossa majoittuminen, ravinnonhankkiminen luonnosta ja kokkaaminen avotulella yms.) ja omaksunut sotilasvaatteiden käytön arkivaatteeksi (varsikengät, maastonväriset vaatteet, kaulaliinat, koristeellinen päähine) sekä vapautta ja henkilön oikeuksia ihannoivan ajatustavan. Ja onhan Nuuskamuikkunen sanonut "kenenkään ei tulisi omistaa enempää kuin jaksaa kantaa". Ja mitä jalkaväen sotilas kantaa; vain sen mitä tarvitsee.

Pappa joutui jäämään pois reissuilta Muumipeikon syntyessä koska isän velvollisuudet alkoivat painaa päälle eikä hän tahtonut viedä omaa poikaansa sodan keskelle. Nuuskamuikkunen silti lähtee joka Talvi etelään tekemään kaukopartiomiehen tehtäviä palkkasotilaana isänsä alaisuuteen. Ja koska hänellä on ystäviä legioonassa, saa hän ruhtinaallisen korvauksen työstää, jolla elää huolettoman kevään ja kesän Muumilaaksossa.

Kiitollisuuden velassa Juksu lähettää aina Nuuskiksen mukana Muumipapalle "elatusapua" legioonaeläkkeen kylkeen, koska Pappa on kasvattanut Nuuskamuikkusesta miehen josta Juksu voi olla ylpeä. Vai miten muuten Pappalla tai Nuuskiksella on varaa vain touhuta mitä tykkää ilman että tarttee päivääkään töitä tehdä?

tl;dr Nuuskamuikkunen käy etelässä tienaamassa rahat kesälomaan Muumilaaksossa, palkkasotilaana isänsä alaisuudessa.

No tässä on jo yritystä!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, tosiaan. Kirjat on vähän, eikä ihan vähänkään eri asia. Olen lukenut valitettavasti vain yhden, eli en oikein osaa siihen ottaa kantaa. Perustan kantani tv-sarjaan ja sarjakuviin.

T.32

Kannattaa lukea kirjat! Ne ovat aivan hemmetin hyviä. Mä olen lukenut niistä suurimman osan joskus ala-asteikäisenä, jokunen vuosi sitten luin ne, joita en lapsena lukenut, ja nyt olen alkanut lukea niitä lapselle. Tove Jansson on todella tarkkanäköinen kuvaaja ja monet henkilöhahmoista ovat todella ehyitä. En ihmettele, että muumit puhuttelevat niin laajalti. Sarjakuvia olen lukenut myös lapsena, haluaisin hankkia kaikki kirjat kyllä itselleni. Niissä tunnelma on kuitenkin aika erilainen kuin kirjoissa!

Ap

Tavoitteena olisi kaikki kirjat lukea. Ja ne sarjakuvat on ihan loistavia. Lemppareitani on.. Oliko se Maailmanloppu tulee! (johon siis se Pyrstötähti elokuva perustuu) ja sitten se missä muumit menevät hotelliin. Ihan uskomattomia. Muumeissa on se ihana puoli, että niistä voi nauttia iässä missä hyvänsä.

Nimimerkillä "Niiskun vekottimet toimivat aina!"

Eikö se elokuva perustu Muumipeikko ja pyrstötähti -kirjaan? Mä en ole nähnyt sitä. Jos en nyt väärin muista, niin sarjakuvissa on myös paljon samoja juttuja kuin kirjoissa, mutta sarjakuvien lukemisesta on niin kauan, etten oikein hyvin muista.

Ap

Niin, no se voi tietenkin olla. Kun en nyt tiedä, kumpi on tehty aiemmin, kirja vai sarjakuva. Kun sarjakuvassa on paljon samaa kuin elokuvassa. Enkä tosiaan kyseistä kirjaa ole lukenut. Mutta se sarjakuva on ihan loistava. Taisi olla ensimmäinen Toven ensimmäinen Muumisarjakuva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaako aloittaja vastauksia vai haluaako hän vain jankata pikkuseikoista? :) Kannattaa muuten huomioida, että kyse on mielikuvitusmaailmasta, jossa on noitia, lentäviä panttereita ja näkymättömiä lapsia. Se eroaa siis monin osin meidän maailmastamme, ja siellä aikuisetkin voivat varmasti joskus leikkiä vaikka meidän maailmassamme se olisikin harvinaista.

Mutta olen samaa mieltä aiemman kirjoittajan kanssa siitä, että Muumipeikko on teini-ikäinen, ja Nuuskamuikkunen lienee parinkympin tienoilla.

Älä kiihdy. Onhan sullakin mielipide, ja niin on mullakin. Johonkin se mielipide kuitenkin perustuu, ja mä olen esittänyt niitä asioita, joihin mielipiteeni perustan.

Ap

En minä ole mitään kiihtynyt. :D Kyseessä oli ensimmäinen viestini tähän ketjuun. Kummastelin vain tuota ihmeellistä tivaamista ja jankkaamista aina, kun joku esitti erilaisia näkökulmia.