Petyin kosintaan
Mies kosi eilen minua, makoilimme illalla sängyllä ja hän pyysi mua kääntymään itseensä päin, kysyi "miksi tykkäät olla mun kanssa?" ja sanottuani kertoi parilla sanalla miks itse tykkää olla minun kanssa..tämän jälkeen hän kysyi haluaisinko olla koko loppuelämän hänen kanssaan, johon vastasin että tietysti haluaisin... siinä se. En siis edes oikeasti tajunnut että hän kosi mua, vaan pari lausetta vaihdettuamme (en nyt muista mitä ne oli) tarkensin vielä jotenkin "niin siis jos toi oli kosinta?..." johon vastasi että kyllä oli tuutsä mun vaimoksi....
Olin niin hämmentynyt tilanteesta..onnellinen tietysti, sillä meille on tulossa vauva ja ollaan puhuttu naimisiinmenosta, mutta jonkin aikaa tuon jälkeen minut valtasi tosi iso pettymys:(
Olin mielessäni ajatellut/toivonut et miten mies ikinä kosiikaan, niin sen ei tarvii olla mitään hienoa, mut et kuitenkin varmaan hän näkis tilanteen eteen edes jotain pientä vaivaa, veisi vaikka kävelylle johonkin meidän tärkeään paikkaan tai ihan mitä vaan, mut tuossa sängyllä makoillessa mä en kunnolla edes nähnyt hänen silmiään koska valot oli pois päältä ja hämärää. Tuntuu että hän ei ajatellut tilanteessa yhtään mua ja että mistä mä olisin tykännyt, vaan et mikä hetki hänestä tuntuu oikealta..
Eilen illalla jo mulla oli kamala olo, pettynyt, mutta samalla syyllinen omasta pettymyksestäni/odotuksistani kun en halua loukata miestä, rakastan häntä yli kaiken..mies huomasi et jotain on vialla ja yritti kysellä tekikö jotain väärin. Ei oikein saatu kunnollista keskustelua aikaan. Tänään sit kerroin tuntemuksistani, mut keskustelu jäi kesken kun miehen oli pakko lähteä töihin, mies ehti kuitenkin sanoa et perutaan kosinta ja hän kosii uudestaan, että ymmärtää kyllä mua ja et tilanne tuntui HÄNESTÄ oikealta eilen. Nyt en tiedä yhtään miten päin olisin..kamala muisto jää tästä mikä piti olla yksi elämän onnellisimmista hetkistä, kosinta on kuitenkin jo kerran vaikka uusi kerta olis kuinka ihana:( Samalla tuntuu että olen ihan kamala ihminen, yritin tosissaan pitää pettymyksen sisälläni mut mä en onnistunut mitenkään, olisin niin toivonut että miten ikinä kosiikaan olisin saanut tuntea itseni edes jotenkin vähän erityiseksi, tai että hän olis jotenkin suunnitellut edes vähän...onko se liikaa vaadittu/odotettu?
Kommentit (309)
Siis sinun ongelmasi on nyt se, että sinulla on ihana mies, joka haluaa viettää loppuelämänsä juuri sinun kanssasi, mutta se ei riitä sinulle, jotta tuntisit olevasi erityinen?
Toivottavasti sulla nyt vaan raskaushormonit tekee tepposia. Muuten säälin miestäsi; elämä tulee olemaan hyvin vaikeaa tuollaisen mielensäpahoittajan kanssa. Jos ei asia mene juuri niin kuin sinä olet prinsessaunelmissasi kuvitellut, tulee kyyneleitä ja pahaa mieltä. Ei siinä paljon mies uskalla olla oma itsensä, kun täytyy pelätä että minkäköhän unelman sitä seuraavaksi tietämättään ja tahtomattaan murskaa.
Tarkalleen ottaen kosinta on tapahtunut jo siinä vaiheessa, kun olette puhuneet naimisiinmenosta ja kumpikin on ollut siihen halukas.
Kun asiat ei mene kuvitellulla tavalla, sitä pettyy. Se on ihan luonnollista. Vaikuttaisko sulla kuitenkin myös hormonit tuntemuksiin? Sinuna minä nielisin harmin, laittaisin miehelle viestiä, kuinka tärkeä hän on ja muuta, mitä tunnet häntä kohtaan. Lisäksi tekisin jotain spesiaalia iltapalaksi, vaikka kynttilät yms. Ja sitten keskustelette uudelleen. :) mua kosittiin sohvalla makoillen viini-juusto-herkuttelun (minä järjestin) jälkeen sanoilla mennäänkö kihloihin. Kolme vuotta naimisissa ja vauva kans tulossa.
Noin se meni meilläkin. Ja kaverillani. Kihlasormuksenkin sain vasta kun oltiin oltu jo vuosia naimisissa (vihkisormuksen sain valita itse). Eipä se mitenkään meidän suhteeseen vaikuttanut, onnellisesti naimisissa jo vuosia.
Hohhoi, ootte te naiset ihmeellisiä. Mies oikein sydämestään kosii, niin tuleva pikkuvaimo on pettynyt koska ei ollut mukana mitään suurudenhulluja kliseitä, tyyliin MM-ottelun väliajalla, telkkarissa, ruususateessa, yms hömppää.... Toivottavasti mies perui tosissaan kosinna, eikä hetkeen kysele enää.
Ymmärrän täysin. Kyllä mäkin ajattelen niin, että mies joka välittää, haluaa tehdä kosinnasta myös minun näköiseni. Samalla tavalla kuin kihlasormusta valitessa sormus valitaan sen mukaan, mikä kuvastaa parhaiten kantajaansa, ja sitten vasta lompakkoa. Tai varmaan jollekin se hinta voi olla tärkein, mutta ei mulle, ja siksi ymmärrän Ap:ta.
Et sitten hoksannut heti seurustelun alettu kirjoittaa käsikirjoitusta kosintaan ja antaa miehelle. Olisi mies ehtinyt tässä sitten opetella.
Voi herran jumala taas. Mikä teitä nuoria prinsessoja vaivaa?
N46
Olettaisin myös, että Ap on ilmaissut miehelleen joskus, millaisesta kosinnasta hän tykkäisi. Onhan se nyt kurjaa, jos toive on ilmastu, eikä mies ole ottanut sitä huomioon lainkaan.
Minä taas en osaisi kuvitellakaan intiimimpää ja romanttisempaa kosintaa. Oma mieheni kosi aikanaan sanomalla, että olisi varmaan aika laittaa oveen vain yksi sukunimi.
En muutenkaan ymmärrä, mikä spektaakkeli sen kosinnan pitäisi olla. Mahdan olla todella epäromanttinen, mutta minä olin onneni kukkuloilla, kun minua kosittiin seksin jälkeen sängyssä. Olin onnellinen, koska mies, jota rakastan enemmän kuin mitään, halusi viettää loppuikänsä kanssani.
Jos olisin spektaakkelinkaipuinen, niin olisinhan voinut järjestää sellaiset häät kuin olisin halunnut. Mikset sinä voisi?
Minäkin kosin miestä ruokaa tehdessä, kysäisin että haluaisiko se mennä naimisiin mun kanssa. Mies alkoi melkein itkeä onnesta. Että kaikki reagoi sitten vissiin vähän eri tavalla.
Tosiaan aiemmin on ollut puhetta naimisiinmenosta ja silloin on mies samaan syyssyyn saattanut todeta esim. "no katotaan mitä mä keksin" ...itse olin ottanut tuon jonkinlaisena vihjailuna siitä et aikoo tilannetta jotenkin edes vähän suunnitella etukäteen.... siinä omien odotusteni lisäksi yksi syy miksi petyin kosintaan
Seksin avulla voit testata, että tahtooko mies sut ihan tosissaan, vai onko hänelle vain helpompaa, kun on vaimo ja lapsi.
Mun mies kosi vielä tyhmemmin, nyt naimisissa kohta vuoden ja vieläkin harmittaa. Miksei voi nähdä Yhtään vaivaa?
Jätä se. Mies joka ei järjestä edes orkesteria ja kynttiläillallista kosintaa varten, ei voi rakastaa sinua.
HEL-NYC kirjoitti:
En muutenkaan ymmärrä, mikä spektaakkeli sen kosinnan pitäisi olla. Mahdan olla todella epäromanttinen, mutta minä olin onneni kukkuloilla, kun minua kosittiin seksin jälkeen sängyssä. Olin onnellinen, koska mies, jota rakastan enemmän kuin mitään, halusi viettää loppuikänsä kanssani.
Jos olisin spektaakkelinkaipuinen, niin olisinhan voinut järjestää sellaiset häät kuin olisin halunnut. Mikset sinä voisi?
Tiedätkö Hel-Nyc, olen alkanut viime aikoina tykätä sinusta paljon :)
t. entinen trollinmetsästäjä
Provo? Onhan?