Miten joku voi olla sairaslomalla lähes joka viikko?
Kyseessä on melko nuori ihminen. Hän on tämänkin vuoden aikana ollut enemmän sairaslomalla kuin töissä. Myös lapsen takia hän on usein saikulla. Saikut ovat tyyliin flunssaa tms. Miksi tämä minua ketuttaa? No siksi, kun hänen työnsä kasaantuvat minulle.
Kommentit (168)
Meillä jokaisen työpanos vaikuttaa tiimin tulokseen ja sitä kautta tulospalkkion määrään. Viime vuoden tulokseen vaikutti suuresti tämän lintsarin toiminta, sen lisäksi että hän on hyvin usein lyhyillä saikuilla, hän myös käyttää työaikaansa työpaikalla tuottamattomaan toimintaan ja saattaa viettää suurimman osan päivästä vain juoruillen ympäriinsä, vaikuttaa täysin sopimattomalta tähän työhön kun ei ollenkaan pysty keskittymään perustehtäväänsä. Me muut huhkittiin hikihatussa että päästiin tulostavoitteeseen, niin se ottaa aika rankasti päähän, että yksi vaan hengailee ja pääsee silti osalliseksi tulospalkkiostakin vaikka henkilökohtaista osuuttaan siitä ei saakaan vaan meidän muiden tekemän yhteisen. Esimies olisi kyllä saanut puuttua aikaisemmin. Nyt on jonkin ukaasin pomoilta saanut kun pari viime kuukautta on edes hieman parantanut, mutta siltikin vielä olisi toivomisen varaa edes normaalitasossa suoriutuakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saikuttajalla ei ole syynä krooniset saiiraudet. Ap.
Oletko nähnyt epikriisit ja sairauslomatodistukset? En minä ainakaan kerro sairauslomien syitä kellekään, ICD-koodi näkyy vain työterveyshuollossa, ei yleisessä jaossa
Kyllä sen henkilöstöosasto tietää. Ja yleisimmät koodit osaa jo ulkoa.
Ja jos ei muista ulkoa, niin äkkiähän ne netistä saa selville. Sitten voidaan selän takana juoruta poissaolijan sairauksista. Näin entisessä työpaikassani.
En tule sairaana töihin, olen vain niin harvoin sairaana siten, että poissa olisi pitänyt olla. Max kerran vuodessa parissa yksi poissaolo flunssan tai vatsataudin takia. En raportoi sairauksiani kenellekään työkaverille kun niitä ei ole. Sen sijaan saikuttaja -työkaveri raportoi jokaisen nuhan, jokaisen niska-hartiavaivan ja kuukautiskivut suureen ääneen jokaikinen kuukausi.
Ymmärrän niitä joilla on oikeasti työkykyyn vaikuttava sairaus mutta nämä turhat saikuttajat ovat yhteiskunnan loisia ja kovin kalliita työntekijöitä työnantajalle.
joopajoo3 kirjoitti:
En tule sairaana töihin, olen vain niin harvoin sairaana siten, että poissa olisi pitänyt olla. Max kerran vuodessa parissa yksi poissaolo flunssan tai vatsataudin takia. En raportoi sairauksiani kenellekään työkaverille kun niitä ei ole. Sen sijaan saikuttaja -työkaveri raportoi jokaisen nuhan, jokaisen niska-hartiavaivan ja kuukautiskivut suureen ääneen jokaikinen kuukausi.
Ymmärrän niitä joilla on oikeasti työkykyyn vaikuttava sairaus mutta nämä turhat saikuttajat ovat yhteiskunnan loisia ja kovin kalliita työntekijöitä työnantajalle.
Tämä siis vastauksena viestiin 139.
Vierailija kirjoitti:
Aivan älytöntä, että supersaikuttajalle ja aina töissäolevalle pitää maksaa sama palkka. Malli, jossa saikkupäivät kuluttaisivat lomapäiviä olisi paljon parempi. Ei työnantajan ongelma pitäisi olla työntekijän sairaus. Lisäksi nämä ylilihavat ja muutenkin itsensä laiminlyövät (ei pestä käsiä yms.) aiheuttavat ihan omalla toiminnallaan näitä sairauslomia.
Jos työntekijällä olisi osa taloudellista vastuuta, ei näitä elämäntapasaikuttajia olisi läheskään näin paljon. Tällöin lisäksi oikeasti sairaat saisivat rauhassa saikuttaa, kun heillä olisi myös taloudellinen vastuu itsestään eikä ahkerat kokisi tekevänsä puolta pienemmällä palkalla töitä.
Tosiasiassa kohtuullista olisi että se, joka joutuu toisen saikuttaessa tekemään kahden ihmisen työt saisi kaksinkertaisen palkan.
Vierailija kirjoitti:
Jos työn määrä lisääntyy eli joutuu paikkaamaan sairauslomalaista ja kokee että se ei käy/kuormittuu liikaa,niin sitten vain rohkeasti esimiehelle sanomaan asiasta.
Se on esimiehen tehtävä organisoida työnjakoa.
Ylipäätään tällainen mietintä onko sairausloma aiheellinen tai aiheeton on turhaa,lääkärit niistä päättää.
Toisten henkilökohtaisten asioiden,esim. Sairausloman vatvominen ei johda mihinkään,jokaisen pitäisi pitää huolta omista asioistaan ja keskittyä omaan tekemiseen.
Meinaatko että kaikki ovat töissä niin suurissa yksiköissä että "työnjaon organisointi" auttaisi jotain? Kun oikeasti esimerkiksi kolmesta työntekijästä kaksi joutuu tekemään kaikki työt yhden ollessa sairaana tai "sairaana".
Ymmärrän, että ihmisillä voi olla vaikka mitä syitä useille poissaoloille, mutta ymmärrän myös, että monissa työpaikoissa on niin pienet työvoimaresurssit, että muille jää kohtuuton työtaakka. Olisi kiva, jos tuollaisissa tilanteissa edes hieman selitettäisiin poissaolojen syytä, jotta itse kukin jaksaisi joustaa paremmin. Yksityiskohtiin ei tarvitse mennä, mutta itse voisin ainakin sanoa työpaikalla, että olen kroonisesti sairastunut.
Meillä töissä uudehko nuori nainen jolle alkanut tulemaan sairaslomia melkein jka viikko. Kyllä, hänen työt kaatuu muiden niskaan. Epäilen hänellä olevan henkisiä ongelmia mutta emme ole suojatyöpaikka. Kohta ollaan me muut työntekijät sairaina väsymyksestä. Onneksi tytön tuösuhde päättyy kohta.
No on ihmisiä jotka osaavat käyttää systeemiä näppärästi hyväkseen. "hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä..." sopinee tähän.
On niin kova nuha joka viikko tai lapsi avautunut kerran yöllä ymmärtäähän sen
Työyhteisössäni on nuori äiti, joka on paljon poissa lasten sairauksien takia. Lapset sairastavat todella paljon. Ihmetyttää, miksi juuri äiti joutuu aina jäämään kotiin lapsia hoitamaan, perheessä on myös isä.
On muuten kumma miten koeajalla ei sairasteta, mutta annas olla kun koeaika päättyy niin jo iskee kaikki maailman taudit..
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on melko nuori ihminen. Hän on tämänkin vuoden aikana ollut enemmän sairaslomalla kuin töissä. Myös lapsen takia hän on usein saikulla. Saikut ovat tyyliin flunssaa tms. Miksi tämä minua ketuttaa? No siksi, kun hänen työnsä kasaantuvat minulle.
Kuka tyhmä nyt töitä tekisi kun voi olla puoli vuotta pois täydellä palkalla? En minä ainakaan. Fiksu työkaveri sulla. Ei sitäpaitsi ole hänen vikansa kun työt kasaantuvat, vaan se ON AHNEEN TYÖNANTAJAN VIKA JOKA EI HANKI SIJAISTA!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, itselläni syynä viime aikojen satunnaiseen saikutteluun on jo 6 kuukautta kestänyt angiinakierre. Minkäs teet, kun se mokoma tulee vain uudelleen ja uudelleen. Olen melkein koko vuoden 2016 jo vetänyt antibioottia antibiootin perään. Sinusta varmaan minun pitäisi olla töissä 40 asteen kuumeessa ja kurkkupaisettani muille levittämässä?
Ei ole sulla käynyt mielessäsi, että noin moni antibioottikuuri voi olla syypää sairasteluusi? Mitä jos hoitaisit terveyttäsi sairauden sijaan. Vastustuskykysi on heikentynyt, koska hyvät bakteerisi voivat huonosti tai ovat kuolleet. Syö fermentoituja ruokia ja ota maitohappobakteerit käyttöön. Tilanteesi voi parantua merkittävästi.
Tiedän tämän siitä, koska itse olen ollut aikalailla sinun tilanteessasi. Nyt kuitenkin antibiootitonta elämää takana jo vuosikymmen. Ruokavaliossani on joka ikinen päivä jotain hapatettua; hapanherneitä, hapankaalia, kimchiä, kefiiriä, kombuchaa..
Niin joo. Kas kun ei LÄÄKÄRILLÄNI ole tullut mieleen? Idiootti vain määrää antibioottia uudelleen ja uudelleen. Käsitätkö sinä, että jos minulla on nielun lähes kokonaan täyttävä kurkkupaise, niin siinä ei paljon kefiirit auta?
Korvalääkärin pitäisi avata ja tyhjentää se paise. Ei siinä antibiootit auta.
Tapasaikuttajat vie "maineen" meiltä, joilla on jokin oikea sairaus. Itelläni on hortonin syndrooma ja joudun olemaan joka viikko pois töistä ja jos tilanne ei tule "laukeamaan" niin sairaseläkkeen mahdollisuus on jo lääkärissä otettu esille. Olen aika nuori (25v). Välillä ottaa päähän nämä toimiston tädit, jotka tietenkin tietää, että olen esim viikonloppuna ollut baarissa ja siksi vaikkapa maanantaina pois töistä. Enää en jaksa edes välittää, mulle onneksi riittää, että pomo (mun onneksi migreenikko) tietää mistä on kyse. Toimiston juoruperseet saa keskenään miettiä ja diagnosoida vaikka mitä. Itsehän en minkään pikkuflunssan takia kotiin noin vain jääkkään niinku nämä tantat.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on (kaamos)masennus ja pahimmat vaiheet on syksyt ja keväät. Viime vuonna menin vihdoin puhumaan asiasta ja sain lääkkeet jotka helpotti oloa paljon. Silti toisinaan tulee päiviä etten kertakaikkiaan pääse ylös sängystä ja omatunto/työmoraali kolkuttaa. Pomo käski olla huolehtimatta ja työkaveritkin suhtautui hyvin, kun kerroin ettei tarvi ihmetellä jos olen poissa silloin tällöin. Kun huono olo iskee niin haen sen päivän saikkua ja lepään ja kokoan itseni kotona. Seuraavana päivänä voi taas mennä töihin. Mutta on meillä niitäkin nähty jotka saikutavat ilman syytä. :P
Miksi tähän viestiin tuli alapeukut? Itselläni on myös masennus suurin sairauspoissaolojen syy. Ihmiset, joilla ei ole masennusta, ilmeisesti eivät tajua siitä mitään. Ja se, että eri ihmiset kokevat asiat eri tavalla raskaina. Minullekin töissä sanottiin kerran, ettei äitini syöpäsairaus ole syy minun tehdä lyhyempää työpäivää. No äiti sitten kuolikin kolmen kuukauden kuluttua tuosta keskustelusta saattokodissa. Enkä ottanut lomaa äidin viimeisinä päivinä. En tiedä, teinkö oikein vai väärin. Olen ollut aiempaa väsyneempi tuon jälkeen. Ketä hyödyttää empatian ja ymmärryksen puute?
Vierailija kirjoitti:
Aivan älytöntä, että supersaikuttajalle ja aina töissäolevalle pitää maksaa sama palkka. Malli, jossa saikkupäivät kuluttaisivat lomapäiviä olisi paljon parempi. Ei työnantajan ongelma pitäisi olla työntekijän sairaus. Lisäksi nämä ylilihavat ja muutenkin itsensä laiminlyövät (ei pestä käsiä yms.) aiheuttavat ihan omalla toiminnallaan näitä sairauslomia.
Jos työntekijällä olisi osa taloudellista vastuuta, ei näitä elämäntapasaikuttajia olisi läheskään näin paljon. Tällöin lisäksi oikeasti sairaat saisivat rauhassa saikuttaa, kun heillä olisi myös taloudellinen vastuu itsestään eikä ahkerat kokisi tekevänsä puolta pienemmällä palkalla töitä.
Mä olen duunipaikan lihavin ja muutenkin elämtavoiltani hulttio, silti olen vähiten poissa, eniten meillä saikuttaa superurheilijat ja kaikenmaailman ruokavalio hörhöt.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on krooninen migreeni. Voi kettu että olisin todella paljon mieluummin töissä kun kärsin migreenistä kotona. Tässä kuussa jo 13 kohtausta tosin poissaoloja töistä pari päivää. Sori siitä.
Jep mulla kans krooninen migreeni.. Kumpa oisinkin täysin terve ja voisin aina käydä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, itselläni syynä viime aikojen satunnaiseen saikutteluun on jo 6 kuukautta kestänyt angiinakierre. Minkäs teet, kun se mokoma tulee vain uudelleen ja uudelleen. Olen melkein koko vuoden 2016 jo vetänyt antibioottia antibiootin perään. Sinusta varmaan minun pitäisi olla töissä 40 asteen kuumeessa ja kurkkupaisettani muille levittämässä?
Ei ole sulla käynyt mielessäsi, että noin moni antibioottikuuri voi olla syypää sairasteluusi? Mitä jos hoitaisit terveyttäsi sairauden sijaan. Vastustuskykysi on heikentynyt, koska hyvät bakteerisi voivat huonosti tai ovat kuolleet. Syö fermentoituja ruokia ja ota maitohappobakteerit käyttöön. Tilanteesi voi parantua merkittävästi.
Tiedän tämän siitä, koska itse olen ollut aikalailla sinun tilanteessasi. Nyt kuitenkin antibiootitonta elämää takana jo vuosikymmen. Ruokavaliossani on joka ikinen päivä jotain hapatettua; hapanherneitä, hapankaalia, kimchiä, kefiiriä, kombuchaa..
Niin joo. Kas kun ei LÄÄKÄRILLÄNI ole tullut mieleen? Idiootti vain määrää antibioottia uudelleen ja uudelleen. Käsitätkö sinä, että jos minulla on nielun lähes kokonaan täyttävä kurkkupaise, niin siinä ei paljon kefiirit auta?
Korvalääkärin pitäisi avata ja tyhjentää se paise. Ei siinä antibiootit auta.
Nykyään aika pitkälti kyllä annetaan antibiootit paiseiden hoitoon.
Mulla on useampi krooninen sairaus (myös se ketjussa paheksuttu fibromyalgia) ja aiemmin olin aika paljon pois töistä, koska liikkuminen on vaikeaa. Yhdessä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa päädyttiin ratkaisuun, jossa hoidan työni kuten ennenkin, mutta kotona etätyönä. Kahteen vuoteen en ole ollut päivääkään pois töistä, mutta arvatkaapa vaan, ovatko työkaverini nytkään tyytyväisiä? No eivät ole.