Lue keskustelun säännöt.
Uskovainen. Mitä konkreettisia todisteita jumalasta on?
23.04.2016 |
Ihmisten kirjoittama raamattu ei ole todiste mistään.
Kommentit (788)
Vierailija kirjoitti:
Sinäkin olet suuri Jumalan ihme. Vaikka vähäinen on aivokapasiteettisi
Tosi kristillinen lausunto. Varsin tyypillinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovaisella ei voi olla konkreettisia todisteita jumalasta koska silloin kyseessä ei enää olisi usko.
Ei konkretia pois sulje uskoa."Minun lampaani kuulevat minun ääneni."
Tuo kommentti on ihan ihme jargonia. Se ei tarkoita mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sinä teet sillä todisteella. Nythän sinä voit mollia kaikessa rauhassa. Uskovaiset uskoo. Jumala on pyhä asia monille, yritä nyt sivistyneesti antaa ihmisten kunnioittaa ja uskoa Jumalaansa. Se ei ole sinulta pois. Usko ei ole näkemistä, yritä nyt ymmärtää edes tämä. Sinun pitäisi tutkiskella uskoa, mitä se on, pohdi sitä.
Sitähän tässä juuri pohdiskellaan. Ihmetellään, miksi jotkut sokeasti uskovat vailla konkreettisia todisteita.
Mihin niitä konkreettisia todisteita tarvitaan, jos Jumalan tunteminen on kuitenkin subjektiivista. Eihän sitä Jumalaa tarvitse muille todistaa?
Tarvitsee, jos pyrit vaikuttamaan muiden el
Itseasiassa pyrit kyllä silloin vaikuttamaan muiden elämään lainsäädännön kautta. Se,ei ole kuitenkaan kristityn tehtävä.
Kyllä, pyrin vaikuttamaan muiden elämään lainsaadännön kautta. Se on kristityn tehtävä siinä kuin kaikkien muidenkin kansalaisten. Ei kristityn todellakaan tarvitse jättää äänestämättä, ja saa olla myös puolueen jäsen ja asettua vaaleissa ehdolle. Ja totta kai oma usko voi vaikuttaa siihen, mitä pitää oikeana ja millaista politiikkaa ajaa.
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa pyrit kyllä silloin vaikuttamaan muiden elämään lainsäädännön kautta. Se,ei ole kuitenkaan kristityn tehtävä.
Mikä sinä olet sanelemaan, mikä on kristityn tehtävä? Oletko joku paavi vai peräti itse Jumala?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskovaisella ei voi olla konkreettisia todisteita jumalasta koska silloin kyseessä ei enää olisi usko.
Ei konkretia pois sulje uskoa."Minun lampaani kuulevat minun ääneni."
Tuo kommentti on ihan ihme jargonia. Se ei tarkoita mitään.
Tässä ilmenee uskovan ja ei-uskovan ero. Jos kuulen Hyvän paimenen äänen konkreettisesti, se lisää uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korinttilaiskirje 13:12 (Paavalin rakkauden ylistyksessä)
Nyt me näemme kuin kuvastimesta, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin. Nyt tiedän vajavaisesti, mutta silloin tunnen täydellisesti, niin kuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.
Taivaassa usko muuttuu näkemiseksi.
Edelleen puuttuu se todistettava asia. Mikä tekee Jumalasta Jumalan tai ihmisestä ihmisen? Ilman yhteisymmärrystä tästä, ei ole olemassa asiaa, mitä pitäisi todistella.
Jos ei ole yhteisymmärrystä edes siitä, mikä ihminen on, on aika vaikea esittää todisteita siitä, että ihmisiä ylipäätään on olemassa.
Itse en usko ihmisen olemassaoloon. Pelkkiä satuolentoja ovat. En ole koskaan nähnyt yhtään ihmisen kriteerit täyttävää ihmistä, vain jotain elukoita.
Yritätkö siis sanoa, että jumaluskosi episteeminen oikeutus on se, että et tiedä mikä on ihminen vai mikä tässä on pointti?
Ei vaan sitä, mikä tekee ihmisestä ihmisen tai tuomarin?
Tuomarin tulisi olla lain mukaan "oikeamielinen" Ihmiset eivät ole kuitenkaan "oikeamielisiä" vaan "väärämielisiä".
Mitä konkreettisia todisteita sinulla on esittää "oikeamielisyydestäsi"?
Miten esim. tämä todistaa "oikeamielisyydestä"?
"Luotettavimpina havaitsijoina pidän tieteentekijöitä, jotka soveltavat kriittistä metodia ja raportoivat tuloksensa avoimesti vertaisarvioitavassa muodossa. Pelkät henkilökohtaiset kokemukset, vaikka niitä olisi paljonkin, eivät ole toistaiseksi vielä koskaan ylittänyt tätä kynnystä kohdallani, koska ihmismieli on alttiina erilaisille kognitiivisille vinoumille, harhoille ja suggestiolle.
Lisäksi moni ateisti tai agnostikko tunnistaa myös, että todisteen täytyy olla yhteensopiva oman maailmankuvansa kanssa, jossa asiat selitetään ensisijaisesti luonnollisten syy-seurausketjujen kautta. Tästä näkökulmassa yliluonnollinen ei ole selitys vaan selittämättömän uudelleennimeäminen ellei se tuota ennustettavia ja mitattavia seurauksia."
Olen samaa mieltä siinä, että ihmismieli on alttiina erilaisille kognitiivisille vinoumille, harhoille ja suggestiolle.
Onko ateistin tai agnostikon maailmankuva "oikeamielinen"? Mikä on ylipäätään todisteen merkitys, jos se ei sovi omaan maailmankuvaan? Useimmiten sellaiset vain sivuutetaan, koska syy-yhteyttä ei tunnisteta tai sellainen mahdollisesti löytyy vain aistihavaintojen ulkopuolelta.
Onko Jumala selitys vai vain nimi selittämättömälle?
Oman näkemykseni mukaan se on molempia sekä selitys että nimi selittämättömälle. Eikö selittämättömän olemassaoloon voi uskoa?
Mihin ihminen ylipäätään tarvitsee selitystä?
Mielestäni selitystä tarvitaan lähinnä toivon luomiseen, koska kaikki ei ole ennustettavissa ja mitattavissa.
Ilman toivoa ihminen kuolee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Edelleen puuttuu se todistettava asia. Mikä tekee Jumalasta Jumalan tai ihmisestä ihmisen? Ilman yhteisymmärrystä tästä, ei ole olemassa asiaa, mitä pitäisi todistella.
Jos ei ole yhteisymmärrystä edes siitä, mikä ihminen on, on aika vaikea esittää todisteita siitä, että ihmisiä ylipäätään on olemassa.
Itse en usko ihmisen olemassaoloon. Pelkkiä satuolentoja ovat. En ole koskaan nähnyt yhtään ihmisen kriteerit täyttävää ihmistä, vain jotain elukoita.
Yritätkö siis sanoa, että jumaluskosi episteeminen oikeutus on se, että et tiedä mikä on ihminen vai mikä tässä on pointti?
Ei vaan sitä, mikä tekee ihmisestä ihmisen tai tuomarin?
Tuomarin tulisi olla lain mukaan "oikeamielinen" Ihmiset eivä
Liirumlaarumhöpölöpö... vaan ei todistetta. Kunnioitan oikeuttasi uskoa sepitteisiin, mutta en niitä sepitteitä. Enkä sitä, että yrität niihin sepitteisiin vedoten määrätä muiden oikeutta olla ilman niiden vaikutusta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pyrin vaikuttamaan muiden elämään lainsaadännön kautta. Se on kristityn tehtävä siinä kuin kaikkien muidenkin kansalaisten. Ei kristityn todellakaan tarvitse jättää äänestämättä, ja saa olla myös puolueen jäsen ja asettua vaaleissa ehdolle. Ja totta kai oma usko voi vaikuttaa siihen, mitä pitää oikeana ja millaista politiikkaa ajaa.
Ja tässä myös pähkinänkuoressa se, miksi minulla on moraalinen velvollisuus vastustaa sinun uskontoasi. Ei kieltämällä, koska uskonnonvapaus ja vapaus uskonnosta ovat juridisesti erottamattomat käsitteet ja koska on jo käytännössä nähty, ettei kieltäminen onnistu. Mutta toteamalla sen tosiasian, että kristityillä ei ole ensimmäistäkään hyvää syytä ajatella, että heidän uskontonsa on tosi.
Mitä useampi ihminen hylkää uskontonsa siksi, että se on tiedollisesti ja moraalisesti kestämätön, sen parempi ihmiskunnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pyrin vaikuttamaan muiden elämään lainsaadännön kautta. Se on kristityn tehtävä siinä kuin kaikkien muidenkin kansalaisten. Ei kristityn todellakaan tarvitse jättää äänestämättä, ja saa olla myös puolueen jäsen ja asettua vaaleissa ehdolle. Ja totta kai oma usko voi vaikuttaa siihen, mitä pitää oikeana ja millaista politiikkaa ajaa.
Ja tässä myös pähkinänkuoressa se, miksi minulla on moraalinen velvollisuus vastustaa sinun uskontoasi. Ei kieltämällä, koska uskonnonvapaus ja vapaus uskonnosta ovat juridisesti erottamattomat käsitteet ja koska on jo käytännössä nähty, ettei kieltäminen onnistu. Mutta toteamalla sen tosiasian, että kristityillä ei ole ensimmäistäkään hyvää syytä ajatella, että heidän uskontonsa on tosi.
Mitä useampi ihminen hylkää uskontonsa siksi, että se on tiedollisesti ja moraalisesti kestämätön, sen parempi ihmiskunnalle.
Mitä moraalisesti kestämätöntä uskonnossani on? Miten olisi ihmiskunnalle hyväksi, että hylkaisin sen?
Uskontoni opettaa kohtuullisuutta rajattoman ahnehtimisen sijaan. Köyhistä huolenpitämistä, sitä että kaikki ovat yhtä arvokkaista ja ettei minullaole varaa katsella ketään nokkaani pitkin. Tosi kestämätöntä moraalisesti ja hyvä vain, jos tuollaisesta hömpästä päästään!
Vierailija kirjoitti:
Edelleen puuttuu se todistettava asia. Mikä tekee Jumalasta Jumalan tai ihmisestä ihmisen? Ilman yhteisymmärrystä tästä, ei ole olemassa asiaa, mitä pitäisi todistella.
Jos ei ole yhteisymmärrystä edes siitä, mikä ihminen on, on aika vaikea esittää todisteita siitä, että ihmisiä ylipäätään on olemassa.
Itse en usko ihmisen olemassaoloon. Pelkkiä satuolentoja ovat. En ole koskaan nähnyt yhtään ihmisen kriteerit täyttävää ihmistä, vain jotain elukoita.
Yritätkö siis sanoa, että jumaluskosi episteeminen oikeutus on se, että et tiedä mikä on ihminen vai mikä tässä on pointti?
Ei vaan sitä, mikä tekee ihmisestä ihmisen tai tuomarin?
Tuomarin tulisi olla lain mukaan "oikeamielinen" Ihmiset eivä
Miksi ihmeessä täytyy käyttää noita sisennyksiä, hirveän vaikea saada tekstistä selvää ja lainaukset menee täysin v*tuiksi.
Ihmisestä tekee ihmisen se, että hän on Homo sapiens -eläinlajin edustaja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ihminen
Ihmisestä tekee tuomarin vakanssi, johon pääsemiseksi yleensä vaaditaan tutkinto.
https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2016/673#part_3__heading
Tämä "ihmiset eivät ole oikeamielisiä vaan väärämielisiä" on oikein tyypillistä uskovaisen harhaisen mustavalkoista maailmankuvaa. Useimmat ihmiset eivät ole täysin oikeamielisiä eivätkä täysin väärämielisiä, vaan spektrillä siinä asteikon ääripäiden välilä.
En ymmärrä, mitä tarkoitat oikeamielisellä maailmankuvalla. Ehkä meillä on erilainen ymmärrys siitä, mitä sana "oikeamielinen" tarkoittaa. Itse ajattelen sen olevan suunnilleen synonyymi oikeudenmukaisuudelle, eikä oikeudenmukaisuus ole maailmankuvan vaan toiminnan ominaisuus.
"Eikö selittämättömän olemassaoloon voi uskoa" - tähän vastaaminen on mahdotonta ilman käsitteiden selvennystä. Mitä tarkoittaa "uskoa selittämättömän plemassaoloon"? Entä "voi uskoa"? Jos oletetaan, että "uskoa selittämättömän olemassaoloon" tarkoittaa sitä, että uskoo olevan asioita, jotka ovat ainakin vielä selittämättömiä, ja "voi uskoa" tarkoittaa, että voi rationaalisesti uskoa tai on oikeutettua uskoa, niin vastaus on ehdottomasti kyllä. Jos "uskoa selittämättömän olemassaoloon" tarkoittaa sitä, että voimme antaa selittämättömälle haluamiamme asioita, kuten vaikka agenttiuden, moraalisuuden jne. ja edelleen rationaalisesti tai oikeutetusti uskoa, niin vastaus on ilman muuta ei. Jos "voi uskoa" tarkoittaa vsin "on mahdollista olla uskomus", ilman rationaalisuuden tai oikeutuksen vaadetta, niin vastaus on varmaan kaikissa mahdollisissa kysymyksissä kyllä. Ihmiset uskovat kaikenlaisiin asioihin, myös ilmeisen epätosiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokonaiselle kaupungille ja sen väelle kävi juuri kuten olin rukoillut. Se puhdistui roskasta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä moraalisesti kestämätöntä uskonnossani on? Miten olisi ihmiskunnalle hyväksi, että hylkaisin sen?
Uskontoni opettaa kohtuullisuutta rajattoman ahnehtimisen sijaan. Köyhistä huolenpitämistä, sitä että kaikki ovat yhtä arvokkaista ja ettei minullaole varaa katsella ketään nokkaani pitkin. Tosi kestämätöntä moraalisesti ja hyvä vain, jos tuollaisesta hömpästä päästään!
Kiva, jos otat Raamatusta vain mukavat asiat ja jätät sieltä löytyvän valtavan läjän hirviömäisyyttä huomiotta. Kaikki eivät kuitenkaan tee niin. Kaikki uskonnollisuus promotoi uskoa, ts. uskomista ilman riittävää todistusaineistoa, hyveenä. Tällä ne antavat suojaa kaikelle uskonnollisuudelle ja sellaiselle ajattelulle, jossa asioita ei tarvitse perustella ja oikeuttaa tosiasioihin ja seurausetiikkaan vedoten, vaan mikä tahansa pyhäksi väitetty kirjoitus riittää perusteluksi.
On tärkeää ymmärtää, että sun mukava ja ystävällinen kristinusko on epistemologisesti tasan yhtä (epä)oikeutettua kuin Herran Vastarinta-Armeijan tai Westboro Baptist Churchin näkemys kristinuskosta. Yhtä ei voi puolustaa puolustamatta samalla toista, eikä yhtä voi vastustaa vastustamatta samalla toista. Kaikki muunlainen puolustaminen tai vastustaminen on teologista debattia, jossa oikeita vastauksia ei tulla ikinä saamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä moraalisesti kestämätöntä uskonnossani on? Miten olisi ihmiskunnalle hyväksi, että hylkaisin sen?
Uskontoni opettaa kohtuullisuutta rajattoman ahnehtimisen sijaan. Köyhistä huolenpitämistä, sitä että kaikki ovat yhtä arvokkaista ja ettei minullaole varaa katsella ketään nokkaani pitkin. Tosi kestämätöntä moraalisesti ja hyvä vain, jos tuollaisesta hömpästä päästään!
Kiva, jos otat Raamatusta vain mukavat asiat ja jätät sieltä löytyvän valtavan läjän hirviömäisyyttä huomiotta. Kaikki eivät kuitenkaan tee niin. Kaikki uskonnollisuus promotoi uskoa, ts. uskomista ilman riittävää todistusaineistoa, hyveenä. Tällä ne antavat suojaa kaikelle uskonnollisuudelle ja sellaiselle ajattelulle, jossa asioita ei tarvitse perustella ja oikeuttaa tosiasioihin ja seurausetiikkaan vedoten, vaan mikä tahansa pyhäksi väitetty kirjoitus
Mikä sinä olet ateistina sanomaan, miten minun tulee uskoa?
Ei kristinusko ole sama kuin Raamattu.
Se on selvää, että on eri tavoin ajattelevia kristittyjä. Sinä näytät ajattelevan, että kaikkien kristittyjen tulisi uskoa pilkuntarkkaan yhdellä ainoalla tavalla, ja että se tapahtuu noudattamalla kirjaimellisesti kaikkea, mitä Raamatussa sanotaan. Tuo käsityksesi Raamatun merkityksestä on ominaista ns. evankelikaalisille kristityille, jotka kuitenkin ovat kristikunnassa vähemmistö vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä moraalisesti kestämätöntä uskonnossani on? Miten olisi ihmiskunnalle hyväksi, että hylkaisin sen?
Uskontoni opettaa kohtuullisuutta rajattoman ahnehtimisen sijaan. Köyhistä huolenpitämistä, sitä että kaikki ovat yhtä arvokkaista ja ettei minullaole varaa katsella ketään nokkaani pitkin. Tosi kestämätöntä moraalisesti ja hyvä vain, jos tuollaisesta hömpästä päästään!
Kiva, jos otat Raamatusta vain mukavat asiat ja jätät sieltä löytyvän valtavan läjän hirviömäisyyttä huomiotta. Kaikki eivät kuitenkaan tee niin. Kaikki uskonnollisuus promotoi uskoa, ts. uskomista ilman riittävää todistusaineistoa, hyveenä. Tällä ne antavat suojaa kaikelle uskonnollisuudelle ja sellaiselle ajattelulle, jossa asioita ei tarvitse perustella ja oikeuttaa tosiasioihin ja seurausetiikkaan vedoten, vaan mikä tahansa pyhäksi väitetty kirjoitus riittää perusteluksi.
On tärkeää ymmärtää, että sun mukava ja ystävällinen kristinusko on epistemologisesti tasan yhtä (epä)oikeutettua kuin Herran Vastarinta-Armeijan tai Westboro Baptist Churchin näkemys kristinuskosta. Yhtä ei voi puolustaa puolustamatta samalla toista, eikä yhtä voi vastustaa vastustamatta samalla toista. Kaikki muunlainen puolustaminen tai vastustaminen on teologista debattia, jossa oikeita vastauksia ei tulla ikinä saamaan.
OT, mutta miksi nostat juuri seuraamusetiikan siksi etiikaksi, jonka nojalla asiat tulisi perustella? Miksei hyve-etiikka kelpaisi yhtä lailla? Ja voitko esittää tälle valinnallesi jonkin rationaallisen perustelun?
Jos seuraamuksia tarkastelee, niin maailmanlaajuisesti näyttää menevän parhaiten valtioilla, joissa luterilainen kristinusko on pitkään ollut valtauskonto, jopa valtionuskonto.
En tiedä, mitä tarkoitat mainitsemiesi kirkkokuntien puolustamisella tai vastustamisella. Jos argumenttisi päsisi, niin sinä varmaan sitten kannatat kaikkia ateistisia järjestelmiä, joita on yritetty pystyttää. Vaikkapa Pol Potin hallintoa.
En näe mitään loogista ristiriitaa siinä, että kristityt olemme joistakin moraalikysymyksistä keskenämme eri mieltä.
Pohjimmiltaan moraalinäkemyksiä ei kuitenkaan voi mihinkään epistemologisesti oikeutettuun pohjata.
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinä olet ateistina sanomaan, miten minun tulee uskoa?
Ei kristinusko ole sama kuin Raamattu.
Se on selvää, että on eri tavoin ajattelevia kristittyjä. Sinä näytät ajattelevan, että kaikkien kristittyjen tulisi uskoa pilkuntarkkaan yhdellä ainoalla tavalla, ja että se tapahtuu noudattamalla kirjaimellisesti kaikkea, mitä Raamatussa sanotaan. Tuo käsityksesi Raamatun merkityksestä on ominaista ns. evankelikaalisille kristityille, jotka kuitenkin ovat kristikunnassa vähemmistö vain.
Mikään kirjoittamasi ei oikeastaan millään tavalla kommentoi tai kritikoi sitä, mitä minä oikeasti kirjoitin, pikemminkin ehkä sitä, mitä sinä luulit tai ehkä toivoit minun kirjoittaneen. En tiedä pitäisikö sinun vetää rauhassa henkeä ja lukea se uudelleen vähän paremmalla ajatuksella, ja yrittää sitten uudestaan. Luin sen vielä itsekin läpi, enkä kerta kaikkiaan ymmärrä mitä sinä sieltä luulit lukeneesi, kun katsoit tuon yllä olevan kirjoituksesi olevan siihen hyvä tai osuva vastaus.
-------
Kiva, jos otat Raamatusta vain mukavat asiat ja jätät sieltä löytyvän valtavan läjän hirviömäisyyttä huomiotta. Kaikki eivät kuitenkaan tee niin. Kaikki uskonnollisuus promotoi uskoa, ts. uskomista ilman riittävää todistusaineistoa, hyveenä. Tällä ne antavat suojaa kaikelle uskonnollisuudelle ja sellaiselle ajattelulle, jossa asioita ei tarvitse perustella ja oikeuttaa tosiasioihin ja seurausetiikkaan vedoten, vaan mikä tahansa pyhäksi väitetty kirjoitus riittää perusteluksi.
On tärkeää ymmärtää, että sun mukava ja ystävällinen kristinusko on epistemologisesti tasan yhtä (epä)oikeutettua kuin Herran Vastarinta-Armeijan tai Westboro Baptist Churchin näkemys kristinuskosta. Yhtä ei voi puolustaa puolustamatta samalla toista, eikä yhtä voi vastustaa vastustamatta samalla toista. Kaikki muunlainen puolustaminen tai vastustaminen on teologista debattia, jossa oikeita vastauksia ei tulla ikinä saamaan.
-------
En sanonut, että fundamentalismi olisi jotenkin "oikeampi", "vakuuttavampi" tai "puhdasoppisempi" tapa uskoa. Kristinusko on hyvin suurella todennäköisyydellä epätotta, jolloin ei myöskään voi olla oikeaa tapaa uskoa. Jokainen muoto, niin sinun kuin Herran Vastarinta-Armeijan, on epistemologisesti yhtä oikeutettu, tai pikemminkin epäoikeutettu. Sellainen kritiikin muoto, joka ei kritikoi sinun uskosi muotoa mutta kritikoi Herran Vastarinta-Armeijan uskon muotoa on teologista debattia samanarvoisten tulkintojen välillä, koska kumpikin on perustavanlaatuisesti ei-falsifioitavissa oleva tulkinta hyvin suurella todennäköisyydellä epätodesta opista. Ainoa järkevä kritiikin muoto on siksi opin ytimen, eli uskon, kritiikki.
Jos nyt jollain on tarve uskoa, se hälle suotakoon. Järjen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, totuuden kanssa vielä vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä moraalisesti kestämätöntä uskonnossani on? Miten olisi ihmiskunnalle hyväksi, että hylkaisin sen?
Uskontoni opettaa kohtuullisuutta rajattoman ahnehtimisen sijaan. Köyhistä huolenpitämistä, sitä että kaikki ovat yhtä arvokkaista ja ettei minullaole varaa katsella ketään nokkaani pitkin. Tosi kestämätöntä moraalisesti ja hyvä vain, jos tuollaisesta hömpästä päästään!
Kiva, jos otat Raamatusta vain mukavat asiat ja jätät sieltä löytyvän valtavan läjän hirviömäisyyttä huomiotta. Kaikki eivät kuitenkaan tee niin. Kaikki uskonnollisuus promotoi uskoa, ts. uskomista ilman riittävää todistusaineistoa, hyveenä. Tällä ne antavat suojaa kaikelle uskonnollisuudelle ja sellaiselle ajattelulle, jossa asioita ei tarvitse perustella ja oikeuttaa tosiasioihin ja seurausetiikkaan vedot
OT, mutta miksi nostat juuri seuraamusetiikan siksi etiikaksi, jonka nojalla asiat tulisi perustella? Miksei hyve-etiikka kelpaisi yhtä lailla? Ja voitko esittää tälle valinnallesi jonkin rationaallisen perustelun?
Jos seuraamuksia tarkastelee, niin maailmanlaajuisesti näyttää menevän parhaiten valtioilla, joissa luterilainen kristinusko on pitkään ollut valtauskonto, jopa valtionuskonto.
En tiedä, mitä tarkoitat mainitsemiesi kirkkokuntien puolustamisella tai vastustamisella. Jos argumenttisi päsisi, niin sinä varmaan sitten kannatat kaikkia ateistisia järjestelmiä, joita on yritetty pystyttää. Vaikkapa Pol Potin hallintoa.
En näe mitään loogista ristiriitaa siinä, että kristityt olemme joistakin moraalikysymyksistä keskenämme eri mieltä.
Pohjimmiltaan moraalinäkemyksiä ei kuitenkaan voi mihinkään epistemologisesti oikeutettuun pohjata.
Koska yhteiskunnallisesta näkökulmasta seuraukset, ei hyveet, on se joka määrittää hyvinvoinnin tason. Jokainen voi yksityiselämässään hahmottaa asioita monenlaisen etiikan kautta, mutta yhteiskunnallisesti katsoen seurausetiikka on ainoa mielekäs vaihtoehto. Yhteiskunnallinen projekti ei tule olemaan valmis koskaan, mutta näkisin yhteiskunnan hahmottamisen hyve-etiikan kautta rohkaisevan tyytymään vaihtoehtoihin, joissa ihmisten elämän kannalta on paljonkin parantamisen varaa, ihan vain siksi että ne ovat jonkin hyveen mukaisia.
Kyllä, maailmanlaajuisesti parhaiten näyttää menevän pääasiassa (ja todellakin pääasiassa, ei yksinomaan) valtioilla, joissa luterilainen kristinusko on pitkään ollut valtauskonto. Korrelaatio ei ole kausaatiota, eikä suurista väitteistä huolimatta kausaatiota ole osoitettu. Lisäksi, vaikka kausaatio olisi olemassa se ei tarkoittaisi, että luterilainen valtauskonto olisi ollut historiallisesti paras mahdollinen vaihtoehto, saatika että se olisi paras vaihtoehto tulevaisuudessa.
Kommunistisissa valtioissa oli oma uskontonsa, jossa oli omat profeettansa ja pyhät kirjoituksensa, joita ei saanut kyseenalaistaa. Edes ateismi ei ollut niiden politiikkaa määrittävä tekijä, skeptismi ja sekulaari humanismi vielä vähemmän.
Muut asiat selitinkin jo ylempänä.
neuvosttoliitoossa oli jonkinverran uskoa,mutta uskovat papit vietiin leirille kuoleen,tilalle laitettiin kommunistien "omia" pappeja. raamatttu oli kielletty kirja jne.(eli sama kun suomessa nyt woke papit pakotetaan kirkkoon ja uskovat papit irtisanottu.sama taktiikka kun diktatuurissa.jännästi kaikki diktatuurit on usein ateistisia,kiina,neuvostoliitto,woke, pol pot.
Uskonnon opettajako piti sinulle historian tunnit?