Lue keskustelun säännöt.
Minua syytellään entisen ystäväni itsemurhasta, "hylkäsin" hänet
23.04.2016 |
Tosiasia on se, että ystäväni masentui jo pari vuotta sitten. Käskin hakemaan apua, vetkutteli pitkään mutta lopulta saikin hoitosuhteen. Asuimme kämppiksinä, mutta muutin pois sillä kaverini ei a) pitänyt mitään huolta asunnosta, jätti tavaransa levälleen, ei hoitanut sovittuja hommia ja b) oli naama väärällään koko ajan. Sellaista yleistä pahan fiiliksen levittämistä ja ilkeilyä. Ennen olimme olleet parhaita kavereita, ystäviä ja kuuluneet seitsemän naisen ihanaan, tiiviiseen kaveriporukkaan.
Hankin parempia kavereita, etäännyin jopa yhteisistä kavereistamme. Tämä masentunut kaverini oli aikalailla yksin, soitteli mm. työpaikalleni halutessaan juttuseuraa. En halunnut loppupeleissä edes tavata häntä, se oli jatkuvaa säätöä ja kaverini takertui minuun epätoivoissaan. Hänen kanssaan ei koskaan ollut kivaa. Sanoin hänelle etten halua olla tekemisissä enää millään lailla, mutta kaveri jatkoi viestien laittamista ja aloitti jatkuvasti keskustelua, kyseli milloin minnekin. Halusi "keskustella vakavasti", itki että ollaan kavereita jooko jooko, aneli että tavattaisiin. Jouduin tiukasti sanomaan, ettemme ole enää ystäviä ja että hänen pitäisi hankkia apua eikä roikkua entisissä ystävissään. Ei tehoa. Lopulta estin hänen numeronsa, estin Facebookin, kaikki. Häiriköi myös miestäni ja uusia ystäviäni, jotka tekivät lopulta samat temput hänelle.
Ystäväni tappoi itsensä joskus vuoden alussa. Siitä asti yhteiset kaverimme ovat pommittaneet minua viestein, puheluin, tulleet jopa ovelle! Aiheutin kuulemma kaverini kuoleman, näin hän oli heille sanonut. Ilmoitin viileästi, ettemme olleet ystäviä hänen viimeisinä kuukausinaan, eikä kiinnosta. En mennyt hautajaisiin, minua syyteltiin narsistipaskaksi joka on tappanut ystävänsä. Tätä on jatkunut tähän päivään asti. Ovat saaneet myös vanhempani uskomaan, että olen tahallani aiheuttanut kaverini kuoleman. Todellisuudessa halusin vain vapaata tuosta jatkuvasta kitinästä ja marmatuksesta ja satuin löytämään parempaa seuraa. Mitä väärää siinä on?
Huoh, en jaksa enää...
Kommentit (189)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinua todellakaan vaivaa ystäväsi kuolema? Vaikutat aika kylmältä ihmiseltä. Mutta silti sinua vähän vaivaa. Olitte ehkä enemmän samanlaisia kylmiä tyyppejä ystäväsi kanssa mitä haluat itsellesi myöntääkään... Hän räävitön ja sä et piittaa, vaikka hän kuoli. Olette tasoissa.
En usko ap:n olevan kylmä. Luultavasti syytökset saavat hänet vaikuttamaan "kylmältä", en itsekään menisi hautajaisiin, jos minua syytettäisiin kuoleman aiheuttajaksi - muu hautajaisväki voisi suhtautua hyvin nyrpeästi. Mielestäni jo se, että ap teki tämän keskustelun kertoo siitä, että hän miettii asiaa ja jollain tasolla luultavasti kokee syyllisyyttä asiasta.
Ap, vika ei ollut sinun. Julmaa noilta muilta ihmisiltä syyttää sinua.
Onhan hän kylmä. Hän kirjoitti, ettei häntä enää ystävän elinaikana kiinnostaneet tämän asiat. Kyllä mä kirjoittaisin aivan toisin jos joutuisin ystäväni itseäni suojellakseni hylkäämään. Ap on kylmä ja saa nyt ansionsa mukaan. Eihän sen häntä pitäisi haitata, hänhän on elossa, herran tähden.
Samalla logiikalla koet kai itse olevasi vastuussa ja syyllinen, jos ap nyt menisi kommenttisi ansiosta tappamaan itsensä? Miten voit olla näin kamala ihminen, että otat tällaisen riskin että ap tappaa itsensä! Hyi sinua, häpeä! itse olet kylmä ihminen.
Ap kutsui itseään tämän henkilön ystäväksi. Minä olen aloittajalle vieras henkilö. Siitä vain menee tappamaan itsensä, jos te sitten haukutte minua niin en aloita itkuketjua netissä siitä.
Niin, ap oli _muinoin_ tämän henkilön ystävä. Pitäisikö ihmisen tuntea suurta empatiaa sellaista ihmistä kohtaan, joka on joskus ollut hänen ystävänsä/puolisonsa/tuttunsa? Itsekin ystävystyin kerran erääseen hulluun joka vainosi minua taukoamatta, soitteli tauotta ja kinusi seksiä, haukkui huoraksi kun en suostunut pettämään miestäni hänen kanssaan ja taas tunnin päästä oli ovella koputtelemassa ja pyytämässä kahvile. Kyllä, en koe enää olevani hänen ystävänsä, vaikka joskus sitä olinkin.
No ei, mutta missä oli tarinassa suruvaihe ja sen esittely meille lukijoille, että yhtään sillä hetkellä suretti, että kävi näin? Jos ei siitä kerro mitään, niin vaikuttaa kylmältä.
Ehkei suruvaihe vielä tullut, tai ehkei ap muuten vain halua kertoa siitä täällä palstalla? Opiskelen psykologiksi, ja vaikka ihmisten erilaisten piirteiden arviointi onkin tuttua, en kyllä pystyisi analysoimaan ihmisen kylmyyttä tai mitään luonteenpiirteitä yhtä tehokkaasti yhden aloituksen perusteella kuin sinä! Mutta hyvä, että jo näinkin lyhyestä tekstinpätkästä pystyit lokeroimaan ap:n kylmäksi ihmiseksi. Ehkä minäkin opin tämän taidon joskus.
Ap ei ole luultavasti vielä edes sisäistänyt asiaa kunnolla. Surun käsittelyä varmasti myöskin vaikeuttavat syytökset, joten ap on ehkä tämän takia kokenut parhaaksi tavaksi rakentaa ympärilleen kylmähkön oloisen suojakuoren. Tietysti voi olla jotain ihan muutakin.
Niin sä varmaan opiskelijana tiedät, ettei masennus tai siitä seuraava persoonallisuushäiriö ole ap:n kaverinkaan oma vika? Joten ap olisi voinut kertoa surreensa ystävän joutumista masennuksen kouriin ja ystävyyden katkeamista, mutta antoi minulle todella kylmän vaikutelman, ettei maininnut siitä mitään. Ei kato kaikkea opi sieltä kirjoista. Pitää elää kylmän ihmisen kanssa, että tunnistaa sellaisen.
Viestisi on kyllä kaiken logiikan vastaista. Ei tietenkään persoonallisuushäiriö ole ap:n kaverin vika, mutta tuossa nyt suurempi ongelma näyttikin olevan ap:n entisen kaverin omiva ja ahdistava käytös (mikä tietenkin osittain voi johtua mt ongelmista). Mt häiriöitä on monenlaisia, eikä kenelläkään ole velvollisuus olle mt ongelmaisen ystävä, jos omat voimavarat eivät siihen riitä. Itse seurustelen vakavasti masentuneen miehen kanssa, ja tiedän ettei monien ihmisten psyyke kestäisi tälläistä, eikä kaikkien tarvitsekaan kestää. Ap:n psyyke ei kestänyt hänen ystäväänsä, eikä ap:ta voi siitä syyttää. Vaikka ap:sta sinulle tulikin kylmä vaikutelma, ei vaikutelmasi välttämättä ole millään tavalla korreloiva todellisuuden kanssa.
En ole yhdessäkään viestissä sanonut että ap oli kylmä koska lopetti yhteydenpidon.
Enpä minä niin ole väittänytkään.
Kirjoitit näin: " Mt häiriöitä on monenlaisia, eikä kenelläkään ole velvollisuus olle mt ongelmaisen ystävä, jos omat voimavarat eivät siihen riitä."
Aivan kuin olisin väittänyt, että aloittajalla oli jokin velvollisuus jaksaa olla ystävänsä kanssa.
Siinä tapauksessa tulkitsit väärin. Luonnollisesti vastaukseni ei sisältänyt informaatiota vain sinulle, vaan myös asiaa muillekin keskustelun lukijoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:han siis sai sitä omaa aikaa. Niin mitä ihmettä enää marisee tällä aloituksella sitä halunneensa. Ei kukaan varmaan kiistä, etteikö ollut ihan ok. Mutta ystävä on nyt kuollut, silti vain sama levy pyörii, halusin omaa aikaa! No, sä sait sitä! Ystäviä varmaan hirvittää se, ettei ap oikeasti ollut pahoillaan edes tämän henkilön kuolemasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinua todellakaan vaivaa ystäväsi kuolema? Vaikutat aika kylmältä ihmiseltä. Mutta silti sinua vähän vaivaa. Olitte ehkä enemmän samanlaisia kylmiä tyyppejä ystäväsi kanssa mitä haluat itsellesi myöntääkään... Hän räävitön ja sä et piittaa, vaikka hän kuoli. Olette tasoissa.
En usko ap:n olevan kylmä. Luultavasti syytökset saavat hänet vaikuttamaan "kylmältä", en itsekään menisi hautajaisiin, jos minua syytettäisiin kuoleman aiheuttajaksi - muu hautajaisväki voisi suhtautua hyvin nyrpeästi. Mielestäni jo se, että ap teki tämän keskustelun kertoo siitä, että hän miettii asiaa ja jollain tasolla luultavasti kokee syyllisyyttä asiasta.
Ap, vika ei ollut sinun. Julmaa noilta muilta ihmisiltä syyttää sinua.
Onhan hän kylmä. Hän kirjoitti, ettei häntä enää ystävän elinaikana kiinnostaneet tämän asiat. Kyllä mä kirjoittaisin aivan toisin jos joutuisin ystäväni itseäni suojellakseni hylkäämään. Ap on kylmä ja saa nyt ansionsa mukaan. Eihän sen häntä pitäisi haitata, hänhän on elossa, herran tähden.
Samalla logiikalla koet kai itse olevasi vastuussa ja syyllinen, jos ap nyt menisi kommenttisi ansiosta tappamaan itsensä? Miten voit olla näin kamala ihminen, että otat tällaisen riskin että ap tappaa itsensä! Hyi sinua, häpeä! itse olet kylmä ihminen.
Ap kutsui itseään tämän henkilön ystäväksi. Minä olen aloittajalle vieras henkilö. Siitä vain menee tappamaan itsensä, jos te sitten haukutte minua niin en aloita itkuketjua netissä siitä.
Niin, ap oli _muinoin_ tämän henkilön ystävä. Pitäisikö ihmisen tuntea suurta empatiaa sellaista ihmistä kohtaan, joka on joskus ollut hänen ystävänsä/puolisonsa/tuttunsa? Itsekin ystävystyin kerran erääseen hulluun joka vainosi minua taukoamatta, soitteli tauotta ja kinusi seksiä, haukkui huoraksi kun en suostunut pettämään miestäni hänen kanssaan ja taas tunnin päästä oli ovella koputtelemassa ja pyytämässä kahvile. Kyllä, en koe enää olevani hänen ystävänsä, vaikka joskus sitä olinkin.
No ei, mutta missä oli tarinassa suruvaihe ja sen esittely meille lukijoille, että yhtään sillä hetkellä suretti, että kävi näin? Jos ei siitä kerro mitään, niin vaikuttaa kylmältä.
Ehkei suruvaihe vielä tullut, tai ehkei ap muuten vain halua kertoa siitä täällä palstalla? Opiskelen psykologiksi, ja vaikka ihmisten erilaisten piirteiden arviointi onkin tuttua, en kyllä pystyisi analysoimaan ihmisen kylmyyttä tai mitään luonteenpiirteitä yhtä tehokkaasti yhden aloituksen perusteella kuin sinä! Mutta hyvä, että jo näinkin lyhyestä tekstinpätkästä pystyit lokeroimaan ap:n kylmäksi ihmiseksi. Ehkä minäkin opin tämän taidon joskus.
Ap ei ole luultavasti vielä edes sisäistänyt asiaa kunnolla. Surun käsittelyä varmasti myöskin vaikeuttavat syytökset, joten ap on ehkä tämän takia kokenut parhaaksi tavaksi rakentaa ympärilleen kylmähkön oloisen suojakuoren. Tietysti voi olla jotain ihan muutakin.
Niin sä varmaan opiskelijana tiedät, ettei masennus tai siitä seuraava persoonallisuushäiriö ole ap:n kaverinkaan oma vika? Joten ap olisi voinut kertoa surreensa ystävän joutumista masennuksen kouriin ja ystävyyden katkeamista, mutta antoi minulle todella kylmän vaikutelman, ettei maininnut siitä mitään. Ei kato kaikkea opi sieltä kirjoista. Pitää elää kylmän ihmisen kanssa, että tunnistaa sellaisen.
Viestisi on kyllä kaiken logiikan vastaista. Ei tietenkään persoonallisuushäiriö ole ap:n kaverin vika, mutta tuossa nyt suurempi ongelma näyttikin olevan ap:n entisen kaverin omiva ja ahdistava käytös (mikä tietenkin osittain voi johtua mt ongelmista). Mt häiriöitä on monenlaisia, eikä kenelläkään ole velvollisuus olle mt ongelmaisen ystävä, jos omat voimavarat eivät siihen riitä. Itse seurustelen vakavasti masentuneen miehen kanssa, ja tiedän ettei monien ihmisten psyyke kestäisi tälläistä, eikä kaikkien tarvitsekaan kestää. Ap:n psyyke ei kestänyt hänen ystäväänsä, eikä ap:ta voi siitä syyttää. Vaikka ap:sta sinulle tulikin kylmä vaikutelma, ei vaikutelmasi välttämättä ole millään tavalla korreloiva todellisuuden kanssa.
En ole yhdessäkään viestissä sanonut että ap oli kylmä koska lopetti yhteydenpidon.
Enpä minä niin ole väittänytkään.
Kirjoitit näin: " Mt häiriöitä on monenlaisia, eikä kenelläkään ole velvollisuus olle mt ongelmaisen ystävä, jos omat voimavarat eivät siihen riitä."
Aivan kuin olisin väittänyt, että aloittajalla oli jokin velvollisuus jaksaa olla ystävänsä kanssa.Siinä tapauksessa tulkitsit väärin. Luonnollisesti vastaukseni ei sisältänyt informaatiota vain sinulle, vaan myös asiaa muillekin keskustelun lukijoille.
No se oli sanottu tässä ketjussa jo "maallikkojen" taholta.
Ap voi jauhaa vaikka mitä paskaa ja esittää asiat miten haluaa, kun se toinen kommentoija on mennyt ja tappanut itsensä eikä voi puolustautua. Ja kaverit "valehtelee".
Ap kuulostaa ihmiseltä, joka dumppaa ihmiset joista ei ole enää hyötyä ja vaihtaa kaveripiiriä kuin alushousuja tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinua todellakaan vaivaa ystäväsi kuolema? Vaikutat aika kylmältä ihmiseltä. Mutta silti sinua vähän vaivaa. Olitte ehkä enemmän samanlaisia kylmiä tyyppejä ystäväsi kanssa mitä haluat itsellesi myöntääkään... Hän räävitön ja sä et piittaa, vaikka hän kuoli. Olette tasoissa.
En usko ap:n olevan kylmä. Luultavasti syytökset saavat hänet vaikuttamaan "kylmältä", en itsekään menisi hautajaisiin, jos minua syytettäisiin kuoleman aiheuttajaksi - muu hautajaisväki voisi suhtautua hyvin nyrpeästi. Mielestäni jo se, että ap teki tämän keskustelun kertoo siitä, että hän miettii asiaa ja jollain tasolla luultavasti kokee syyllisyyttä asiasta.
Ap, vika ei ollut sinun. Julmaa noilta muilta ihmisiltä syyttää sinua.
Onhan hän kylmä. Hän kirjoitti, ettei häntä enää ystävän elinaikana kiinnostaneet tämän asiat. Kyllä mä kirjoittaisin aivan toisin jos joutuisin ystäväni itseäni suojellakseni hylkäämään. Ap on kylmä ja saa nyt ansionsa mukaan. Eihän sen häntä pitäisi haitata, hänhän on elossa, herran tähden.
Samalla logiikalla koet kai itse olevasi vastuussa ja syyllinen, jos ap nyt menisi kommenttisi ansiosta tappamaan itsensä? Miten voit olla näin kamala ihminen, että otat tällaisen riskin että ap tappaa itsensä! Hyi sinua, häpeä! itse olet kylmä ihminen.
Ap kutsui itseään tämän henkilön ystäväksi. Minä olen aloittajalle vieras henkilö. Siitä vain menee tappamaan itsensä, jos te sitten haukutte minua niin en aloita itkuketjua netissä siitä.
Niin, ap oli _muinoin_ tämän henkilön ystävä. Pitäisikö ihmisen tuntea suurta empatiaa sellaista ihmistä kohtaan, joka on joskus ollut hänen ystävänsä/puolisonsa/tuttunsa? Itsekin ystävystyin kerran erääseen hulluun joka vainosi minua taukoamatta, soitteli tauotta ja kinusi seksiä, haukkui huoraksi kun en suostunut pettämään miestäni hänen kanssaan ja taas tunnin päästä oli ovella koputtelemassa ja pyytämässä kahvile. Kyllä, en koe enää olevani hänen ystävänsä, vaikka joskus sitä olinkin.
No ei, mutta missä oli tarinassa suruvaihe ja sen esittely meille lukijoille, että yhtään sillä hetkellä suretti, että kävi näin? Jos ei siitä kerro mitään, niin vaikuttaa kylmältä.
Ehkei suruvaihe vielä tullut, tai ehkei ap muuten vain halua kertoa siitä täällä palstalla? Opiskelen psykologiksi, ja vaikka ihmisten erilaisten piirteiden arviointi onkin tuttua, en kyllä pystyisi analysoimaan ihmisen kylmyyttä tai mitään luonteenpiirteitä yhtä tehokkaasti yhden aloituksen perusteella kuin sinä! Mutta hyvä, että jo näinkin lyhyestä tekstinpätkästä pystyit lokeroimaan ap:n kylmäksi ihmiseksi. Ehkä minäkin opin tämän taidon joskus.
Ap ei ole luultavasti vielä edes sisäistänyt asiaa kunnolla. Surun käsittelyä varmasti myöskin vaikeuttavat syytökset, joten ap on ehkä tämän takia kokenut parhaaksi tavaksi rakentaa ympärilleen kylmähkön oloisen suojakuoren. Tietysti voi olla jotain ihan muutakin.
Niin sä varmaan opiskelijana tiedät, ettei masennus tai siitä seuraava persoonallisuushäiriö ole ap:n kaverinkaan oma vika? Joten ap olisi voinut kertoa surreensa ystävän joutumista masennuksen kouriin ja ystävyyden katkeamista, mutta antoi minulle todella kylmän vaikutelman, ettei maininnut siitä mitään. Ei kato kaikkea opi sieltä kirjoista. Pitää elää kylmän ihmisen kanssa, että tunnistaa sellaisen.
Viestisi on kyllä kaiken logiikan vastaista. Ei tietenkään persoonallisuushäiriö ole ap:n kaverin vika, mutta tuossa nyt suurempi ongelma näyttikin olevan ap:n entisen kaverin omiva ja ahdistava käytös (mikä tietenkin osittain voi johtua mt ongelmista). Mt häiriöitä on monenlaisia, eikä kenelläkään ole velvollisuus olle mt ongelmaisen ystävä, jos omat voimavarat eivät siihen riitä. Itse seurustelen vakavasti masentuneen miehen kanssa, ja tiedän ettei monien ihmisten psyyke kestäisi tälläistä, eikä kaikkien tarvitsekaan kestää. Ap:n psyyke ei kestänyt hänen ystäväänsä, eikä ap:ta voi siitä syyttää. Vaikka ap:sta sinulle tulikin kylmä vaikutelma, ei vaikutelmasi välttämättä ole millään tavalla korreloiva todellisuuden kanssa.
En ole yhdessäkään viestissä sanonut että ap oli kylmä koska lopetti yhteydenpidon.
Enpä minä niin ole väittänytkään.
Kirjoitit näin: " Mt häiriöitä on monenlaisia, eikä kenelläkään ole velvollisuus olle mt ongelmaisen ystävä, jos omat voimavarat eivät siihen riitä."
Aivan kuin olisin väittänyt, että aloittajalla oli jokin velvollisuus jaksaa olla ystävänsä kanssa.Siinä tapauksessa tulkitsit väärin. Luonnollisesti vastaukseni ei sisältänyt informaatiota vain sinulle, vaan myös asiaa muillekin keskustelun lukijoille.
No se oli sanottu tässä ketjussa jo "maallikkojen" taholta.
Hyvä hyvä. Lopetetaan tämä jankkaaminen nyt, ettei koko keskustelu täyty turhista kommenteista, jotka menevät asian vierestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko Porvoossa tämä "ystävä"?
Tämä on selvästi sukua niille kolmelle aiemmalle; toinen lähetti miehensä kanssa pettäneen naisen työpaikalle kostoviestejä pomolle ja työkavereille, toinen kiusasi ja nöyryytti kaveria ja ihmetteli kun kaveri ei "antanut anteeksi" vaan aikoi kostaa ja kolmas lähetti tarkan kuvauksen kännissä hölmöilleen työkaverin jutuista "näpäytyksenä" työpaikalle eikä ymmärtänyt joutuvansa vastuuseen..
:D
A'la Trollitehdas 😄
Rehellisesti: moniko teistä jaksaisi ystävää, joka haukkuu teitä ja muita ystäviänne, vinkuu apua mutta se ei kuitenkaan kelpaa, viskoo tavarat pitkin kauppakeskusta, soittelee kesken työpäivän, herättää öisin, huorittelee? Tämän ihmisen kuolema tuntuisi teistä pahalta? Suretteko kaikkia rikollisia ja pahantekijöitäkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyseessä taisi olla pikemminkin narsismi tai muu persoonallisuushäiriö...
Vierailija kirjoitti:
Rehellisesti: moniko teistä jaksaisi ystävää, joka haukkuu teitä ja muita ystäviänne, vinkuu apua mutta se ei kuitenkaan kelpaa, viskoo tavarat pitkin kauppakeskusta, soittelee kesken työpäivän, herättää öisin, huorittelee? Tämän ihmisen kuolema tuntuisi teistä pahalta? Suretteko kaikkia rikollisia ja pahantekijöitäkin?
Komppaan!
Jos av:lla olisi keskustelu "ystäväni huorittelee ja vainoaa minua 24/7, mitä teen?" Neuvoisivatko kaikki vain jatkamaan ystävyyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No aika kummasti se teki itsarin SEN JÄLKEEN KUN olit totaalisesti jättänyt sen.
Et ehkä ymmärrä kuinka pahat haavat tuosta voi tulla jos ihminen kärsii jo ennestään.
Mielestäni sussa on vikaa.
Jos sanon suoraan, aiheutit kuoleman eli teit sen loppusysäyksen jotta toinen astuu tyhjyyteen.
Oletko edes haudalla käynyt?
Nyt kun luin aloituksen uudestaan en nähnyt siinä mitään pahoillaan oloa ystävän kuolemasta. Alapeukutin sitä ja tulen ketjun loppuun alapeukuttamaan! Noin ei ajatella ja kaiveta sitten myötätuntoa!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No aika kummasti se teki itsarin SEN JÄLKEEN KUN olit totaalisesti jättänyt sen.
Et ehkä ymmärrä kuinka pahat haavat tuosta voi tulla jos ihminen kärsii jo ennestään.
Mielestäni sussa on vikaa.
Jos sanon suoraan, aiheutit kuoleman eli teit sen loppusysäyksen jotta toinen astuu tyhjyyteen.
Oletko edes haudalla käynyt?
Montako sellaista ystävää sinulla on, joka haukkuu ja huorittelee sinua, ei anna viettää aikaa muiden kanssa ja soittelee sinulle tauotta?
Vierailija kirjoitti:
Ap voi jauhaa vaikka mitä paskaa ja esittää asiat miten haluaa, kun se toinen kommentoija on mennyt ja tappanut itsensä eikä voi puolustautua. Ja kaverit "valehtelee".
Ap kuulostaa ihmiseltä, joka dumppaa ihmiset joista ei ole enää hyötyä ja vaihtaa kaveripiiriä kuin alushousuja tarvittaessa.
Sinun näkökulmastasi kuulostaa. Toisaalta, miten kauan itse jaksaisit sitä, että ystävä haluaa omia sinut kokonaan, haukkuu sinua solkenaan ja järjestää jotain ihme syyllistämisnäytöksiä, kun kutsut kavereitasi kimppakämppäänne?
Olen samaa mieltä, että kaveria pitää tukea, mutta joku raja sillekin on olemassa, mihin pitää oman mielenterveyden uhalla suostua.
Lisäksi ap kertoo, että kaveri on syyttänyt kaikesta pahasta olostaan vielä jälkeen päinkin ap:ta. Tosiasiassa kaverin hylkääminen ei aja ihmistä itsemurhaan, jos kaikki on ok, henkisessä mielessä. Eli eiköhän se ole se suurin syy ainakin sen kaverin oma sairaus.
En nyt sano,,että kaveri olisi pahis ja ihmishirviö, hän oli ennen kaikkea sairas ja pahiten kärsi tilanteesta itse. Voi vain kuvitella, millaista painajaista hänen elämänsä oli.
Mutta ystävän menetys ei olisi mikään syy itsemurhaan, jos ihmisen pääkoppa on kondiksessa.
(Se, jonka tyttärellä samankaltainen tilanne)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun serkkuni sairastaa syöpää ja on pari kertaa puhunut itsemurhasta. No enpä voi oikein sanoa että älä nyt sitä tee vaan kituuttele vaan päivä kerrallaan. Elämä on hänen joten en todellakaan tuomitse jos itsemurhaan päättyisi.
Oletkos ap nyt tyytyväinen kun pääsit kaveristasi eroon? Etpä näytä yhtään pahoillaan olevasi ystävän kuolemasta.
Hei, sinä "se jonka tyttärellä samankaltainen tilanne"!
Halusin vain todeta, että mielipiteesi vaikuttavat todella kypsiltä, viisailta ja järkeviltä. Olet selvästi ajatellut asiaa monen ihmisen näkökulmasta. Ilmaiset asiasi myöskin hyvin selkeästi ja järjestelmällisesti!
Kaikkea hyvää sinulle ja tyttärellesi.
Vierailija kirjoitti:
Oletkos ap nyt tyytyväinen kun pääsit kaveristasi eroon? Etpä näytä yhtään pahoillaan olevasi ystävän kuolemasta.
Sama vaikutelma tuli minullekin. Ei siinä mitään, mutta älä sitten odota, että kaikki ymmärtää.
No oli ap iloinen kaverinsa kuolemasta tai ei, niin syyllistäminen ja vainoaminen yhteisten kavereiden taholta on sairasta - he eivät tehneet enempää sen masentuneen eteen.
Tuskin ap on kylmä, kyllästyminen tilanteeseen aiheuttaa turtumista ja uskon että siitä on kyse. Jokainen on vastuussa omasta elämästään.
Tämä on selvästi sukua niille kolmelle aiemmalle; toinen lähetti miehensä kanssa pettäneen naisen työpaikalle kostoviestejä pomolle ja työkavereille, toinen kiusasi ja nöyryytti kaveria ja ihmetteli kun kaveri ei "antanut anteeksi" vaan aikoi kostaa ja kolmas lähetti tarkan kuvauksen kännissä hölmöilleen työkaverin jutuista "näpäytyksenä" työpaikalle eikä ymmärtänyt joutuvansa vastuuseen..
:D