Yhteiset rahat parisuhteessa

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 2 kiinteistöä puoliksi omistettuina. Kaikki muu varallisuus on visusti henkilökohtaista. Emme ole keksineet  yhtää syytä avata esim. yhteistä tiliä. Miten se tekisi elämän helpommaksi?

No eipä sillä nykyisin ole niin väliä kun nettipankissa voi siirrellä sekunnissa rahaa tililtä toiselle. Silloin kun laskut maksettiin konttorissa, niin se helpotti kahta köyhää aika paljon että sai vuokraan riittävän summan samalle tilille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi olla myös ne omat tilit, ja siellä sitten vaikka vain muutama sata euroa.

Nimittäin, jos teistä toinen kupsahtaa, ei tuolla yhteisellä tilillä ole käyttöoikeutta ennen kuin on perunkirjoitus ym. tehty.

Riippuu siitä onko kyse Matti ja Maija vai Matti tai Maija muotoisesta tilistä. Tai-muotoinen on kuoleman sattuessa helpompi.

Riippuumatta siitä että onko kysessää ja vai tai muotoinen tili, niin se tili jäädytetään jossa vainaja on osallisena. Siksi mielläkin on omat tilit, joilla on sen verran rahaa että selviää ainakin siihen asti että saa muutettua palkkansa omalle tililleen. On sovittu että jos toinen heittää veivinsä, niin toinen nostaa heti yhteisen tilin tyhjäksi. Rahasotkut ehtii selvittää myöhemmin.

Miten te voitte sopia tuollaisen laittomuuden? Pankista pitää saada perunkirjoitukseen tieto tilin tilanteesta vainajan kuolinpäivänä ja jos tili on sen jälkeen tyhjennetty, on kyseessä kavallus ja pankin on tehtävä siitä rikosilmoitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi olla myös ne omat tilit, ja siellä sitten vaikka vain muutama sata euroa.

Nimittäin, jos teistä toinen kupsahtaa, ei tuolla yhteisellä tilillä ole käyttöoikeutta ennen kuin on perunkirjoitus ym. tehty.

Riippuu siitä onko kyse Matti ja Maija vai Matti tai Maija muotoisesta tilistä. Tai-muotoinen on kuoleman sattuessa helpompi.

Riippuumatta siitä että onko kysessää ja vai tai muotoinen tili, niin se tili jäädytetään jossa vainaja on osallisena. Siksi mielläkin on omat tilit, joilla on sen verran rahaa että selviää ainakin siihen asti että saa muutettua palkkansa omalle tililleen. On sovittu että jos toinen heittää veivinsä, niin toinen nostaa heti yhteisen tilin tyhjäksi. Rahasotkut ehtii selvittää myöhemmin.

Et sitten viitsinyt lainkaan ottaa selvää asioista ennen kommentointia? Puhutko noin IRL? Täytenä totena aivan puuta heinää? Mitä läheisesi siitä ajattelevat?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 2 kiinteistöä puoliksi omistettuina. Kaikki muu varallisuus on visusti henkilökohtaista. Emme ole keksineet  yhtää syytä avata esim. yhteistä tiliä. Miten se tekisi elämän helpommaksi?

Ei se teekään, mutta yhteiset tilit ja yhteiset varat on kaksi eri asiaa.  Teillä voi olla yhteiset varat vaikka ei yhteistä tiliä olekaan.  Kuten tuossa aikaisemmin sanoin, niin parisuhde on kompromisseja.  Ei teistä esim toinen voi vaan sanoa, että myynpä toisen noista kiinteistöistä pois ja muutan kaupungin keskustaan yksiöön.  Tietysti ajattelet, että me ei haluta myydä ja että me halutaan vain samoja asioita.  Parisuhteen symbioosi on niin syvä, että ei sitä ihmiset edes tajua.  Muussa tapauksessahan otettaisiin aina avioero, kun edessä olisi eturistiriita.  Näinhän se toimii kämppiksien välillä.

Kun rahasta puhutaan, niin parisuhteessa et voi ikinä yksin päättää omaa elintasoasi vaan se on yhteisten halujen ja kyvyn kompromissi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä haluan varmuuden siitä, että rahaa on tilillä ja saan ostaa mitä haluan tekemättä siitä miehelle raporttia. Mitä jos mieskin ajattelisi samalla ostaa itselleen jotain ja rahaa ei sitten tilillä olisikaan?

No ei yhteiset rahat toimikaan, jos jommallakummalla on taipumusta tuhlailla, tai ostaa tavaroita tarkastamatta ensin onko siihen varaa. Ihan samalla tavalla sieltä yhteiseltä tililtä näkee saldon, ja tietää mitä maksuja on tulossa. Rahaa pitää olla aina sen verran, ettei joka ripsiväriä tarvitse tilittää, ja isommista ostoksista jutellaan muutenkin etukäteen. Ei meillä ole tapana mennä heräteostoksena hankkimaan autoa tai tietokonetta puhumatta ensin puolison kanssa.

Teillä ei ole tapana... meillä on. No, auton hintaluokan ostoksista vähän keskustellaan etukäteen, lähinnä niistä ominaisuuksista... että mitä tarvitaan ja mikä on järkevää, mutta kumpikin hoitaa rahoituksen omaan autoonsa ihan itse. Joku tietokone... ostan jos lystää ja jos ei lystää niin olen ilman. Varmaan sitten kun ipana (8v) tarvii oman koneen, niin asiasta puhutaan... siis siitä montako euroa siihen laitetaan ja kumman tililtä maksetaan.

Aina näissä keskusteluissa tulee esiin se, että se maksaa jolla rahaa on. Mutta tilanteessa jossa molemmilla on rahaa ja tiliä ei vedetä nollille joka kk (omassa viitekehyksessäni siis normaalitilanne) tarvitaan joku oikeudenmukaisempi laskujen jakoperuste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Törmäsin varsin ennakkoluuloiseen olettamukseen yhtenä päivänä.. Puhuin erään tuttavani (ei erityisen läheinen) kanssa jotain raha-asioista ja mainitsin, että meillä on mieheni kanssa yhteiset rahat ja tilit. Tuttava oli hyvin hämmästynyt, että niinkö, eikö sinulla ole omaa rahaa? Entä jos haluaisit vaikka ostaa itsellesi jonkun vaatteen tai tavaran? Tämä kysymys hämmensi puolestaan minua.

Te, joilla ei ole yhteiset rahat puolisonne kanssa, ajatteletteko yleisemminkin, että rahankäytöstä oltaisiin tällaisessa tilanteessa jotenkin tilivelvollisia kumppanille? Siis että ne yhteiset rahat eivät ole kummankaan omia, jos ymmärrätte mitä yritän kysyä? :D Siis tarkoitan sitä, jos ihmisillä on yhteinen koti, niin onhan se heidän kummankin oma koti ihan siinä kuin se yhdenkin ihmisen omistama oma koti.

Käytännön syistä meille muodostui yhteiset rahat jo heti seurustelun alussa 25 vuotta sitten ja hiton hyvin on toiminut. Koskaan ei riidellä rahasta ja kumpikin saa hankkia mitä tarvitseen sen mukaan mihin rahat riittää. Mutta tietytsi tällainen edellyttää sitä että rahankäyttötottumukset ovat samankaltaisia, eli kumpikaan ei tee toisen mielestä typeriä ostoksia.

Meillä taas tasan päinvastoin. Koskaan ei ole ollut yhteisiä rahoja eikä edes tiedetä, mitä toinen tienaa tai mistä rahaa saa. Koskaan ei ole ollut tarvetta keskustella rahasta ja molemmat ovat saaneet käyttää tulonsa niin kuin haluavat. Saan tehdä vaikka niitä typeriä ostoksia eikä mies sano mitää. Tai no voi sanoa, mutta enemmänkin naureskelee.

Jos haluan perheen kanssa matkalle, niin maksan sen. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi miehen pitäisi tehdä töitä, jotta minun unelmani toteutuisi.

Meillä on poikaystävän kanssa yhteiset rahat, kummankin palkka menee siis samalle tilille. Sieltä sitten maksetaan laskut ja sen jälkeen kumpi tuhlaa mihinkä tuhlaa. Me toki käydään aina yhdessö ostoksilla mutta jos mies on reissussa niin kyllä hän korttia käyttää omiin tarpeisiin niinkuin myös minäkin. Järjellä kun kumpiki osaa rahaa käyttää niin en nää syytä että miksi pitäisi tämän lisäksi olla vielä omat rahat?

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi olla myös ne omat tilit, ja siellä sitten vaikka vain muutama sata euroa.

Nimittäin, jos teistä toinen kupsahtaa, ei tuolla yhteisellä tilillä ole käyttöoikeutta ennen kuin on perunkirjoitus ym. tehty.

Käyttöoikeus lähtee vasta kun viranomaiset ja pankki saa tiedon kuolemasta.

Meillä on yhteiset rahat ja kumpikin ostaa mitä haluaa toiselta kyselemättä. Tietysti rahatilanteen sallimissa rajoissa. Ja tietty esim. huonekalut yhteisellä valinnalla. En ymmärrä miten joku kokee yhteiset rahat ongelmana. Jos se ei toimisi, niin ei voisi muukaan suhteessa toimia kitkattomasti.

Vierailija kirjoitti:

Yhteinen koti ei tarkoita sitä, että kumpikin saa tehdä mitä tahtoo. Jos toinen haluaa korja moottorisahaa keittiön pöydällä, on puolisolla yleensä lupa ilmaista asiasta mielipiteensä. Sama yhteisten rahojen kanssa: ei niitä käytetä keskustelematta toisen kanssa.

Tottakai puoliso voi toisen tekemisistä/yhteisten rahojen käytöstä ilmaista mielipiteensä, jos tästä tekemisestä on haittaa yhteiselle elämälle/lapsille/materialle/tai periaatteessa mille hyvänsä. Mutta eikö sitten puolison "omien rahojen" käytöstä voi ilmaista mielipidettään, jos siitä on haittaa yhteiselle elämälle/jne? Jos sitten taas jonkin asian tekemisestä ei ole haittaa, miksi toinen ei saisi sitä omassa(ankin) kodissa tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä haluan varmuuden siitä, että rahaa on tilillä ja saan ostaa mitä haluan tekemättä siitä miehelle raporttia. Mitä jos mieskin ajattelisi samalla ostaa itselleen jotain ja rahaa ei sitten tilillä olisikaan? Avioliittoa takana 16 vuotta ja ehdottomasti oma pankkitili ja siis omat rahatkin, mutta sillä ei väliä kuka niitä laskuja maksaa. 

Milläs rahalla niitä laskuja kumpikaan maksaa, jos molemmat ovat ostaneet jotain itselleen raporttia tekemättä? Eli jos asenne on se, että omalla tilillä olevat rahat on omaan käyttöön, niin yhteisiin asioihin ei ole rahaa ollenkaan. Pitäisikö silloin olla omien tilien lisäksi yhteinen tili, johon molemmat laittaa sovitun summan rahaa yhteisiin menoihin.

Meillä on kaikki rahat yhteisiä. Tilejäkään ei ole kuin yksi yhteinen käyttötili ja toinen yhteinen säästötili. Päädyttiin yhteiseen tiliin, koska kyllästyttiin jatkuvaan rahojen siirtelyyn toisen tililtä toiselle. Tilit oli vielä eri pankeissa. Itse jouduin opiskelijana ja hoitovapaalla jatkuvasti kyttäämään, onko tililläni rahaa koska tuloni eivät riittäneet edes perheen ruokakuluihin ja lasten vaatteisiin yms, jotka pääosin olivat minun vastuullani. Kun kaikki perheentulot tulivat samalle tilille, tiesi aina, että kyllä siellä rahaa on jos budjetissa pysyttiin. 

Meillä toimii yhteiset rahat todella hyvin eikä koskaan riidellä rahasta. Meillä on aika samanlaiset kulutustottumukset ja toisaalta molemmilla on halu antaa toiselle parasta. Se ilmenee esimerkiksi niin, että jos mies on vaikka työmatkoista saanut ylimääräistä rahaa, sen rahan voi hyvin käyttää joko minun tai miehen omiin juttuihin tai sitten koko perheen hyväksi. Mietitään vähän siltä kannalta, kenen vuoro on saada ja mikä on tärkeintä. Jos sanon, että minun on pakko saada esim. uusi ulkoilupuku, koska entinen on hajonnut, mies voi lykätä esimerkiksi uuden kännykän ostamista seuraavaan kuukauteen. Tämä ei ole koskaan ollut meille mikään ongelma. 

Jossain vaiheessa meillä oli vaihe, että mies opiskeli ja minä olin töissä. Silloinkin oli yhteiset rahat. Maksoin matkat, sormukset, miehelle vaatteita ja ruuat. En edes tajunnut, että pitäisi jotenkin olla erilliset rahat, ennen kuin tulin av:lle. Miehen tulevasta perinnostä haluaisin jossain vaiheessa jättää itseni ulkopuolelle, koska ajattelen, että siihen minulla ei ole oikeutta muuten kuin ehkä sitä kautta jos jotenkin välillisesti siitä hyödyn miehen päätösten kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhteinen koti ei tarkoita sitä, että kumpikin saa tehdä mitä tahtoo. Jos toinen haluaa korja moottorisahaa keittiön pöydällä, on puolisolla yleensä lupa ilmaista asiasta mielipiteensä. Sama yhteisten rahojen kanssa: ei niitä käytetä keskustelematta toisen kanssa.

Tottakai puoliso voi toisen tekemisistä/yhteisten rahojen käytöstä ilmaista mielipiteensä, jos tästä tekemisestä on haittaa yhteiselle elämälle/lapsille/materialle/tai periaatteessa mille hyvänsä. Mutta eikö sitten puolison "omien rahojen" käytöstä voi ilmaista mielipidettään, jos siitä on haittaa yhteiselle elämälle/jne? Jos sitten taas jonkin asian tekemisestä ei ole haittaa, miksi toinen ei saisi sitä omassa(ankin) kodissa tehdä?

Mistä omien rahojen käytöstä olisi haittaa perheelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 2 kiinteistöä puoliksi omistettuina. Kaikki muu varallisuus on visusti henkilökohtaista. Emme ole keksineet  yhtää syytä avata esim. yhteistä tiliä. Miten se tekisi elämän helpommaksi?

Ei se teekään, mutta yhteiset tilit ja yhteiset varat on kaksi eri asiaa.  Teillä voi olla yhteiset varat vaikka ei yhteistä tiliä olekaan.  Kuten tuossa aikaisemmin sanoin, niin parisuhde on kompromisseja.  Ei teistä esim toinen voi vaan sanoa, että myynpä toisen noista kiinteistöistä pois ja muutan kaupungin keskustaan yksiöön.  Tietysti ajattelet, että me ei haluta myydä ja että me halutaan vain samoja asioita.  Parisuhteen symbioosi on niin syvä, että ei sitä ihmiset edes tajua.  Muussa tapauksessahan otettaisiin aina avioero, kun edessä olisi eturistiriita.  Näinhän se toimii kämppiksien välillä.

Kun rahasta puhutaan, niin parisuhteessa et voi ikinä yksin päättää omaa elintasoasi vaan se on yhteisten halujen ja kyvyn kompromissi.

Tottakai voi myydä osuutensa kiinteistöstä ja muuttaa ihan mihin haluaa, ei se yhteisomistus ja parisuhde sitä muuta. Toki puoliksi omistetun kiinteistön myyminen on hieman hankalampaa, mutta yhteisomistus on purettava heti kun toinen sen haluaa purkaa. 

Perheen yhteistä kotia ei saa myydä ilman (avio?)puolison lupaa vaikka sen omistaisi yksin. Mutta mitä se puoliso voi tehdä jos asunnon omistaja sen päättää myydä... jos heittää kapuloita rattaisiin, niin erohan siitä silloin tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä haluan varmuuden siitä, että rahaa on tilillä ja saan ostaa mitä haluan tekemättä siitä miehelle raporttia. Mitä jos mieskin ajattelisi samalla ostaa itselleen jotain ja rahaa ei sitten tilillä olisikaan? Avioliittoa takana 16 vuotta ja ehdottomasti oma pankkitili ja siis omat rahatkin, mutta sillä ei väliä kuka niitä laskuja maksaa. 

Milläs rahalla niitä laskuja kumpikaan maksaa, jos molemmat ovat ostaneet jotain itselleen raporttia tekemättä? Eli jos asenne on se, että omalla tilillä olevat rahat on omaan käyttöön, niin yhteisiin asioihin ei ole rahaa ollenkaan. Pitäisikö silloin olla omien tilien lisäksi yhteinen tili, johon molemmat laittaa sovitun summan rahaa yhteisiin menoihin.

Kumpikin tietää, paljonko kuukaudessa on pakollisia kuluja. Nekin ovat ns. omaan käyttöön käytettäviä rahoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi olla myös ne omat tilit, ja siellä sitten vaikka vain muutama sata euroa.

Nimittäin, jos teistä toinen kupsahtaa, ei tuolla yhteisellä tilillä ole käyttöoikeutta ennen kuin on perunkirjoitus ym. tehty.

Riippuu siitä onko kyse Matti ja Maija vai Matti tai Maija muotoisesta tilistä. Tai-muotoinen on kuoleman sattuessa helpompi.

Riippuumatta siitä että onko kysessää ja vai tai muotoinen tili, niin se tili jäädytetään jossa vainaja on osallisena. Siksi mielläkin on omat tilit, joilla on sen verran rahaa että selviää ainakin siihen asti että saa muutettua palkkansa omalle tililleen. On sovittu että jos toinen heittää veivinsä, niin toinen nostaa heti yhteisen tilin tyhjäksi. Rahasotkut ehtii selvittää myöhemmin.

Et sitten viitsinyt lainkaan ottaa selvää asioista ennen kommentointia? Puhutko noin IRL? Täytenä totena aivan puuta heinää? Mitä läheisesi siitä ajattelevat?

????????????????????????? HÄ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi olla myös ne omat tilit, ja siellä sitten vaikka vain muutama sata euroa.

Nimittäin, jos teistä toinen kupsahtaa, ei tuolla yhteisellä tilillä ole käyttöoikeutta ennen kuin on perunkirjoitus ym. tehty.

Käyttöoikeus lähtee vasta kun viranomaiset ja pankki saa tiedon kuolemasta.

Lesken käyttöoikeus jatkuu normaalisti TAI-tilillä, keltään mitään käyttöoikeutta lähde omalle tilille. Älä puhu paskaa.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yhteiset rahat, tienataan saman verran. Jos pakollisten menojen ja lasten juttujen jälkeen jotain jää, niin se menee puoliksi. Ei niitä mitenkään kytätä tai lasketa eurolleen, mutta tasapuolista on.

Meillä taas kaikki ylimenevä menee yhteiselle säästötilille. Jos toinen tarvitsee esim farkut, hän ostaa ne ylimenevällä osuudella ja loput säästöön. Muuten meillä on kuten teillä, paitsi että välillä minä tienasin enemmän ja välillä mies, silti aina tehty näin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yhteiset rahat ja kumpikin ostaa mitä haluaa toiselta kyselemättä. Tietysti rahatilanteen sallimissa rajoissa. Ja tietty esim. huonekalut yhteisellä valinnalla. En ymmärrä miten joku kokee yhteiset rahat ongelmana. Jos se ei toimisi, niin ei voisi muukaan suhteessa toimia kitkattomasti.

Niin samaa mieltä. En voisi olla ihmisen kanssa, jonka kanssa rahakemiat eivät täsmää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä haluan varmuuden siitä, että rahaa on tilillä ja saan ostaa mitä haluan tekemättä siitä miehelle raporttia. Mitä jos mieskin ajattelisi samalla ostaa itselleen jotain ja rahaa ei sitten tilillä olisikaan? Avioliittoa takana 16 vuotta ja ehdottomasti oma pankkitili ja siis omat rahatkin, mutta sillä ei väliä kuka niitä laskuja maksaa. 

Milläs rahalla niitä laskuja kumpikaan maksaa, jos molemmat ovat ostaneet jotain itselleen raporttia tekemättä? Eli jos asenne on se, että omalla tilillä olevat rahat on omaan käyttöön, niin yhteisiin asioihin ei ole rahaa ollenkaan. Pitäisikö silloin olla omien tilien lisäksi yhteinen tili, johon molemmat laittaa sovitun summan rahaa yhteisiin menoihin.

Tai sitten on vain sovittu mitkä laskut kuuluu kenenkin maksettaviksi... kai minä nyt itse tiedän että sähkölasku tulee 3kk välein, talvella se on 500 euroa ja  minun on se maksettava seuraavasta palkasta.