Lue keskustelun säännöt.
Nainen, miksi vaihdoit miehesi sukunimeen?
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kyllä vaihta ihan siitä syystä että mies painostaa eikä mies ikimaailmassa vaihtaisi omaa nimeään. On se silloin alistumista.
No, mun mies ei painostanut. Sanoi, että se on sun sukunimes joten itse sen päätät. Mies ei sukunimeään halunnut vaihtaa ja siihen hänellä on oikeus, olihan sama oikeus myös minulla. Joten päätin sitten omani, ihan itse. Toivoisin, että päätöstäni kunnioitettaisiin. Mutta ilmeisesti se on, varsinkin naisille, liian vaikeaa. Jolleis suoraan sanota, niin ainakin rivien välistä saa aina lukea tätä, varmaan mies painosti, huono itsetunto, nainen ei osaa päättää jne. paskaa.
Kunnioittakaa toistenne valintoja, vain sillä tavalla naisilla on aito valinnanvapaus.
Juuri näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep.. Yksittäisessä tilanteessa hän kyse voi olla "omasta" valinnasta, mutta kun asiaa katsoo laajemmin, kertoo se jotain naisen asemasta. Vai miksei miehet vaihda silloin kun naisella "kaunis ja harvinainen" nimi. Silloin Nämä perustelut ei päde. Ja tietysti tällä hetkellä suurimmalla osalla on isänsä sukunimi kun laki siihen pakotti. Nyt olisi mahdollisuus tasa-arvoisuus, mutta sitä ei haluta käyttää.. Koska??
Eli aiemmin oli pakko ottaa miehen sukunimi (vaikkei sitä halunnut) koska laki niin sanoi. Nykyisin on sitten pakko pitää oma sukunimensä (vaikkei sitä halua) koska feministit haluaa tasa-arvoa.
Juu, tämähän se on sitä tasa-arvoa, aina on joku joka sanoo naiselle mitä tämän pitää tehdä. Naisen omalla tahdolla ei ole niin väliä.
Pidin oman sukunimeni (äidiltä saatu). Miehen sukunimestä minulle tulee hassuja mielleyhtymiä. Myöhemmin olen miettinyt josko sitä vaihtaisi sen kuitenkin, vaikka yllätyksenä kun tulee tietty määrä vuosia täyteen, vaikka 10. Miehelle en edes ehdottanut että ottaisi minun nimeni, nykyinen kun sopii hänen ammattiinsa todella hyvin.
Yhteenvetona keskusteluista voi siis sanoa, että miehillä on harvinainen nimi ja naisilla tavallinen, josta on vieläpä kiusattu. Siksi naiset vaihtavat nimeä.
Sen takia, että mielestäni näin kuului tehdä. En muuten ole mitenkään erityisen perinteinen, mutta halusin ottaa miehen sukunimen.
Jos joku pitää omansa, tai ottaa yhdysnimen, niin sekin on ok ja jokaisen oma valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep.. Yksittäisessä tilanteessa hän kyse voi olla "omasta" valinnasta, mutta kun asiaa katsoo laajemmin, kertoo se jotain naisen asemasta. Vai miksei miehet vaihda silloin kun naisella "kaunis ja harvinainen" nimi. Silloin Nämä perustelut ei päde. Ja tietysti tällä hetkellä suurimmalla osalla on isänsä sukunimi kun laki siihen pakotti. Nyt olisi mahdollisuus tasa-arvoisuus, mutta sitä ei haluta käyttää.. Koska??
Koska nainen haluaa ITSE päättää sukunimensä. Ilman miehen tai naisasialiikkeiden painostusta. Mikä tässä on väärin? Eikö nainen saakaan itse pättää sukunimeään? Naisasialiikekö sen naisen sukunimen päättää?
Vierailija kirjoitti:
Yhteenvetona keskusteluista voi siis sanoa, että miehillä on harvinainen nimi ja naisilla tavallinen, josta on vieläpä kiusattu. Siksi naiset vaihtavat nimeä.
Niinpä:) onneksi muutama myöntää, että ajattelee, että näin kuuluu tehdä:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteenvetona keskusteluista voi siis sanoa, että miehillä on harvinainen nimi ja naisilla tavallinen, josta on vieläpä kiusattu. Siksi naiset vaihtavat nimeä.
Niinpä:) onneksi muutama myöntää, että ajattelee, että näin kuuluu tehdä:)
No eipä niitäkään ollut kuin muutama, jotka sanoivat että miehensä sukunimi on harvinainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep.. Yksittäisessä tilanteessa hän kyse voi olla "omasta" valinnasta, mutta kun asiaa katsoo laajemmin, kertoo se jotain naisen asemasta. Vai miksei miehet vaihda silloin kun naisella "kaunis ja harvinainen" nimi. Silloin Nämä perustelut ei päde. Ja tietysti tällä hetkellä suurimmalla osalla on isänsä sukunimi kun laki siihen pakotti. Nyt olisi mahdollisuus tasa-arvoisuus, mutta sitä ei haluta käyttää.. Koska??
Koska nainen haluaa ITSE päättää sukunimensä. Ilman miehen tai naisasialiikkeiden painostusta. Mikä tässä on väärin? Eikö nainen saakaan itse pättää sukunimeään? Naisasialiikekö sen naisen sukunimen päättää?
Totta kai saa päättää. Mutta hyvä olisi myöntää tämä kuvio taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No. Entä ne miehet. Eikö ne halua vaihtaa? Jos ei, niin miksi?
Haluaan perheelle yhteisen nimen. Lisäksi oma sukunimi on varmaan top20 listalla Suomessa ja etunimikin on yleinen. Omalla paikkakunnalla on ainakin 2 etunimi+sukunimi samat kaimaa. Siihen päälle vielä muu Suomi, niin muutama on joo. Miehen sukunimellä olen uniikki lumihiutale ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep.. Yksittäisessä tilanteessa hän kyse voi olla "omasta" valinnasta, mutta kun asiaa katsoo laajemmin, kertoo se jotain naisen asemasta. Vai miksei miehet vaihda silloin kun naisella "kaunis ja harvinainen" nimi. Silloin Nämä perustelut ei päde. Ja tietysti tällä hetkellä suurimmalla osalla on isänsä sukunimi kun laki siihen pakotti. Nyt olisi mahdollisuus tasa-arvoisuus, mutta sitä ei haluta käyttää.. Koska??
Koska nainen haluaa ITSE päättää sukunimensä. Ilman miehen tai naisasialiikkeiden painostusta. Mikä tässä on väärin? Eikö nainen saakaan itse pättää sukunimeään? Naisasialiikekö sen naisen sukunimen päättää?
Totta kai saa päättää. Mutta hyvä olisi myöntää tämä kuvio taustalla.
Eli missään tapauksessa kyseessä ei voi olla naisen rehellisesti oma ja harkittu päätös? Alistutaan joko miehen tai yleisen asenneilmapiirin tahtoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kyllä vaihta ihan siitä syystä että mies painostaa eikä mies ikimaailmassa vaihtaisi omaa nimeään. On se silloin alistumista.
Onko sulla jotain näyttöä tai perusteluja tälle "moni"? Itse en tunne ketään, joka olisi vastentahtoaan vaihtanut oman sukunimensä miehen nimeen (pl. silloin kun laki määräsi).
Minä taas tunnen useammankin, eikä nimeä nyt ole "pakolla" vaihdettu miehen nimeen, mutta naisen nimen valitseminen miehelle ja/tai lapsille on ollut automaattisesti pois pöydältä. Eli lähdetty siitä asetelmasta, että joko nainen pitää oman nimensä ja mies omansa (ja lapset saa miehen nimen) tai koko perhe miehen nimellä.
Me pidimme omat nimemme ja lapsia ei ole. Tämä järkytti muutamia sukulaisia ja ystäviä, koska eihän kukaan tiedä teidän olevan naimisissa, jos on eri nimet! Mitäpä muuta murehtisinkaan kaikki päivät kuin sitä onko naapurit ja muut puolitutut selvillä siviilisäädystämme..:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep.. Yksittäisessä tilanteessa hän kyse voi olla "omasta" valinnasta, mutta kun asiaa katsoo laajemmin, kertoo se jotain naisen asemasta. Vai miksei miehet vaihda silloin kun naisella "kaunis ja harvinainen" nimi. Silloin Nämä perustelut ei päde. Ja tietysti tällä hetkellä suurimmalla osalla on isänsä sukunimi kun laki siihen pakotti. Nyt olisi mahdollisuus tasa-arvoisuus, mutta sitä ei haluta käyttää.. Koska??
Koska nainen haluaa ITSE päättää sukunimensä. Ilman miehen tai naisasialiikkeiden painostusta. Mikä tässä on väärin? Eikö nainen saakaan itse pättää sukunimeään? Naisasialiikekö sen naisen sukunimen päättää?
Totta kai saa päättää. Mutta hyvä olisi myöntää tämä kuvio taustalla.
Olisi myös hyvä jos naiset aidosti kunnioittaisivat toistensa päätöksiä. Miesten on helppo sivuuttaa naiset ja todeta, ettei näistä ole johtajiksi, kun naisetkin joukossa huutaa ettei nainen osaa edes sukunimeään päättää.
Menin nuorena naimisiin ja otin miehen sukunimen. Omasta sukunimestä oli väännetty lapsena kaikenlaista, joten senkin puoleen nimen vaihtaminen tuntui hyvältä idealta. Ajattelin, että se tuo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ajattelin miehen perheen arvostavan, että otan heidän sukunimensä (ja olisin selkeämmin osa sukua). Arvata saattaa, ettei sukunimen muutoksella ollut mitään väliä miehen perheelle. No, pian tuli ero miehen pettäessä ja ajatuskin ex-miehen sukunimestä itsellä etoi. Vaihdoin heti eron myötä oman tyttönimen takaisin, enkä ole katunut. Jos joskus vielä naimisiin menen, en luultavasti luovu enää omasta nimestäni.
Ja oma tyttönimi on alkanut eron jälkeen tuntumaan ihanalta, koulukiusaajista viis. :D
Miehen sukunimen ottaminen on jäänne naisia syrjivästä lainsäädännöstä. En halua kannattaa tätä perinnettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep.. Yksittäisessä tilanteessa hän kyse voi olla "omasta" valinnasta, mutta kun asiaa katsoo laajemmin, kertoo se jotain naisen asemasta. Vai miksei miehet vaihda silloin kun naisella "kaunis ja harvinainen" nimi. Silloin Nämä perustelut ei päde. Ja tietysti tällä hetkellä suurimmalla osalla on isänsä sukunimi kun laki siihen pakotti. Nyt olisi mahdollisuus tasa-arvoisuus, mutta sitä ei haluta käyttää.. Koska??
Koska nainen haluaa ITSE päättää sukunimensä. Ilman miehen tai naisasialiikkeiden painostusta. Mikä tässä on väärin? Eikö nainen saakaan itse pättää sukunimeään? Naisasialiikekö sen naisen sukunimen päättää?
Totta kai saa päättää. Mutta hyvä olisi myöntää tämä kuvio taustalla.
Olisi myös hyvä jos naiset aidosti kunnioittaisivat toistensa päätöksiä. Miesten on helppo sivuuttaa naiset ja todeta, ettei näistä ole johtajiksi, kun naisetkin joukossa huutaa ettei nainen osaa edes sukunimeään päättää.
Kuinkahan moni mies johtaja ottaa vaimonsa nimen?
Olen aina halunnut, että perheessä kaikki olisivat samalla sukunimellä. Ihan kaiken asioinnin kannalta. Omassa sukunimessäni ei ollut mitään vikaa sinänsä, paitsi että se oli todella yleinen. Miehellä taas erikoinen alle 100 hlöä sukunimi ja aktiivinen suku, johon oli kiva liittyä. Valinta oli luonteva, enkä muutenkaan jaksa tällaisesta mitään feminismiahdistusta naisten alistamisesta ottaa. Miehen sukunimi ei alista mua mihinkään ja kun koko perhe on samalla nimellä se luo mukavaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ollaan ulospäin heti selkeästi perhe, samaa porukkaa.
Tässä varmaan miehen nimen valitsemista kritisoivat hakevat sitä, että jos nainen haluaa koko perheelle saman nimen, niin käytännössä silloin se on miehen nimi (mies ei suostu vaihtamaan omaa nimeään naisen nimeen tai muuhun uuteen nimeen). Saman olen huomannut ystävieni avioliitoissa ja avoparien lapsilla on aina isän sukunimi. Minä pidin oman nimeni ja miehelleni tämä sopi mainiosti, mutta ei hän olisi omaa nimeään vaihtanut minun nimeeni (tavallaan kyllä ymmärrän, koska nimi on hyvin naisellinen eikä sovi hänen etunimeensä). Mahdollisten lasten sukunimestä kumpikaan ei niin välitä, varmaan sukupuoli ja etunimi määrittää saako "maskuliinisen" mieheni sukunimen vai "feminiinisen" minun sukunimeni. Tai jos uusi lakiesitys menee läpi niin saa kaksoisnimen tyyliin Vienna-Virtanen.
Sinä huomiot ilmeisesti vain tapaukset, jotka tukevat omaa näkökulmaasi? Monilla on käytössä yhdistelmäsukunimiä, tai sitten kumpikin on pitänyt oman sukunimensä tai otettu uusi yhteinen nimi. Minun valinta on minun oma valinta eikä se heijasta mitään "naisen asemaa". En voi sille mitään jos monet naiset ovat (syystä tai toisesta) päätyneet samaan ratkaisuun kuin minä. Päinvastoin, jos päätyisin pitämään oman sukunimeni tuollaisen asenneilmapiirin vuoksi, silloinhan minä nimenomaan alistuisin. En saisi tehdä omaa päätöstä sukunimestäni.