Asioita, joita tapahtuu vain elokuvissa - kerrotaan ärsyttäviä elokuvakliseitä

Ave Maria kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku kohtaa yliluonnollisen pahan ja kysyy asiasta vanhalta papilta.

Pappi sanoo: "En ole kuullut tuota nimeä vuosikausiin..."

Kyseessä on tavallisesti katolinen pappi eikä minkään protestanttikirkon edustaja,

Aika monessa amerikkalaisessa sarjassa/leffassa on vielä sellainen ajatus, että Jumala on olemassa.

Eli joku ateisti epäilee asiaa, mutta tapahtuukin joku ihme jonka kautta hän tajuaa, että Jumala on todellinen.

Kauhuleffoissa demonit karkoitetaan ristillä ja Raamatulla.

Ja niin edelleen.

Leffoissa "vahva nainen": mahdollisemman äijämäiset vaatteet, maiharit, reisitaskuhousut, simppeli toppi tai t-paita (kuitenkin tiukka). Lyhyt tukka tai tiukka ponnari, ei koruja, paitsi ehkä joku merkityksellinen esine nahkanarussa kaulassa. Ei (näkyvää) meikkiä, mutta kaunis.

Lompsii miehekkäästi ja riuhtoo tavaroita liioitellun voimakkaasti. Hänellä on "yllättäviä" taitoja kuten erinomainen asetuntemus tai laaja lentolupakirja. Koko ajan kulmat kurtussa ja suu viivana. Täysin huumorintajuton tiukkis joka raivostuu sekunnissa nollasta sataan mikäli joku heittää jotain muijaläppää.

Vierailija kirjoitti:

Korostakseen tulevia vaikeuksia päähenkilöaviopari on aina niin rakastuneen oloinen, aamupusut ja darlingit ja sitten leffan edetessä toinen paljastuu psykopaatiksi :).

Eiköhän tämä juonenkulku ole valitettavan totuudenmukainen myös tosielämässä.

Vierailija kirjoitti:

Heti herättyä voidaan harrastaa seksiä ja loikoilla sängyssä kullan kainalossa. Aamulla ei koskaan ole niin kovaa hätää, että täytyy heti mennä pissalle.

Kyllä onnistuu meilläkin.

Seksuaalinen ahdistelu on hauskaa ja naiset nauttivat siitä.

Nainen on aina imarreltu jos hänelle vihelletään/heitetään jotain "Kiva perse"-tyylistä. Vaikka sanoja olisi millainen renttu tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Ennen avaruusaluksilla oli massaa ja ne etenivät majesteettisen vakaasti. Kuva seurasi niitä rauhallisesti, jolloin yksityiskohtiin saattoi kiinnittää huomiota. Niitä oli valkokankaalla muutama. Alukset kestivät vauriota ja niiden tuhoutuminen oli harvinainen tapaus.

Nyt niitä voi copypasteta tuhansittain, ne vilistävät ja kieppuvat ilman mitään massan hitautta. Kamera heiluu ja keikkuu kuin mieletön ja se vähä mistä voisi saada selvää peitetään typerillä linssiheijastuksilla. Ja räjähdyksiä pitää olla niin pirusti.

Avaruusaluksen kameranohilipumiseen on yleensä yhdistetty semmoinen bassoääni - "huuuuuuuummmmmmmmmmmm". Mistä lie tuleekin kun avaruudessa ei äänet välity. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.

Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.

Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.

Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.

Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.

Jep, vähän sama kun Tarantinohan sai kritiikkiä ja rasismisyytöksiä Djangon julkaistuaan, koska siinä käytetään n-sanaa (laitetaan nyt sensuuriin varalta) vaikka siihen aikaan sitä todellakin on käytetty. Ilmeisesti sekin olisi pitänyt sensuroida, koska ei sovi nykysiin arvoihin, mutta silloin historiaa kuvatessa pitäisi jättää aika paljon tavaraa pois. Ja niinpä ilmeisesti nykyään jätetäänkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.

Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.

Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.

Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.

Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.

Eniten harmitti että siinä ratsastettiin Austenin nimellä ja maineella. Olisivat sitten luoneet tuon fiktion itse. Ja siirtäneet tarinan vaikka Arubaan tai Martiniquelle tai mistä tyttö nyt olikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.

Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.

Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.

Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.

Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.

Jep, vähän sama kun Tarantinohan sai kritiikkiä ja rasismisyytöksiä Djangon julkaistuaan, koska siinä käytetään n-sanaa (laitetaan nyt sensuuriin varalta) vaikka siihen aikaan sitä todellakin on käytetty. Ilmeisesti sekin olisi pitänyt sensuroida, koska ei sovi nykysiin arvoihin, mutta silloin historiaa kuvatessa pitäisi jättää aika paljon tavaraa pois. Ja niinpä ilmeisesti nykyään jätetäänkin.

Voisitteko rasset keskustella muualla näistä, tässä piti olla hauskoja/ärsyttäviä kliseitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ne "pahat miehet" eivät juuri koskaan osaa ampua vaan räiskivät vain ympäriinsä sarjatulella summittaisesti. Sankari sitten tähtää ja osuuu pahiksiin jotka kaatuvat tulittaen edelleen hetken taivaalle.

Tosin pääpahiksen apureita riittää uhrattavaksi ja heidän kohtaloonsa ei kiinnitetä huomiota, mutta se pääpiru itse voi olla yllättävän sitkeähenkinen eikä hänestä päästä eroon kuin vasta aivan lopussa etenkin jos sankari on tarpeettoman jalomielinen.

Saattaa armahtaa tämän kokonaan lopulta muutenkin, vaikka äsken on kaikki sen pahiskaverit ampunut tohjoksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.

Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.

Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.

Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.

Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.

Jep, vähän sama kun Tarantinohan sai kritiikkiä ja rasismisyytöksiä Djangon julkaistuaan, koska siinä käytetään n-sanaa (laitetaan nyt sensuuriin varalta) vaikka siihen aikaan sitä todellakin on käytetty. Ilmeisesti sekin olisi pitänyt sensuroida, koska ei sovi nykysiin arvoihin, mutta silloin historiaa kuvatessa pitäisi jättää aika paljon tavaraa pois. Ja niinpä ilmeisesti nykyään jätetäänkin.

Joo, n-sanaa käytettiin siihen aikaan ja paljon. Mutta on eri asia, tarvitseeko sitä viljellä ihan niin runsaasti 2000-luvulla tehdyssä elokuvassa.

Jotkut nyt nauttivat siitä, että saavat oikein luvan kanssa hokea tuollaisia sanoja. Minusta se on aika lapsellista. Uskottavan elokuvan voi tehdä ilmankin.

Teinit käyttävät Facebookia ja aikuiset eivät osaa. Tämä ihan lähivuosien kauhuleffoista yms.

Oikeastihan Facessa on lähinnä yli 30-vuotiaita. Teinit käyttävät jotain ihan muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.

Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.

Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.

Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.

Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.

Eniten harmitti että siinä ratsastettiin Austenin nimellä ja maineella. Olisivat sitten luoneet tuon fiktion itse. Ja siirtäneet tarinan vaikka Arubaan tai Martiniquelle tai mistä tyttö nyt olikin.

Suuri osa tämän hetken hittielokuvista perustuu johonkin kirjaan/sarjakuvaan/aiemmin tehtyyn elokuvaan. Keksisivät jotain uutta.

Monessa leffassa on joku tekaistu hakukone, joka näyttää Googlelta mutta ei ole. Ja sitten sen nimi on tyyliin Doodle.

Elokuvissa ei kukaan ole koskaan kipeänä ja lähtevät mihin vaan action seikkailuun tyyliin heti kotoa haettaessa suoraan ovesta ulos ja menoksi, edes kahvia ei pysähdytä juomaan ja mitään ei ehdi syödä. Ainoat oikeat uhat ovat sitten ihan muita kuin taudit kuten ufoja, merihirviöitä, kummituksia, jättiläisiä, jättiläishämähäkkejä jne.

Tehdään 12-14h työpäiviä, jonka jälkeen jaksaa lähteä baariin koko yöksi vetämään kunnon kännejä. Viime hetkillä ollaan pelti kiinni, mutta baarista ulos mennessä ollaan jo ajokunnossa. Tai sitten päähenkilö pokaa miehen baarista, jonka luokse lähtee panemaan. Ehkä 5 min unien jälkeen kaveri soittelee töistä kysyäkseen missä päähenkilö on. Puhelun jälkeen päähenkilö huomaa miehen olevan ällötys tai sitten super hottis, mutta mies on valitettavasti pomon tai ystävän poikaystävä tai ex.

Päähenkilö selviää myös aina kaatokänneistä kahvimukillisella ja on hetkessä laitettuna ja työkuntoinen super pitkään ja haastavaan työvuoroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyään näyttää olevan jo kliseemäisyyksistä aikakauteen ja paikkaan kuulumattomien etnisten ihmisten esiintyminen luonnollisena osan yhteisöä. Nämä ihmiset olisivat oikeasti olleet aikanaan olleet joko orjina, sirkuksessa ihmisten töllisteltävänä tai kuninkaiden hovinarreja. Nykyelokuvissa he ovat kartanoissa ja hoveissa ja ihan tavallisissa kyläyhteisöissä.

Britannia oli monikansallinen yhteisö jo ajat sitten. Tämä on selvinnyt esim. hukkuneen laivan merimiesten luita tutkiessa.

Eihän sen ollut ihme sen kokoisessa imperiumissa.

Orjuudesta myös noustiin tavallisen kansan pariin.

Mutta olisiko otettu 1820-luvulla pikimusta tyttö seurapiireihin, joissa myös aateliset parveilivat? Eilen loppuneessa Jane Austenin tekstiin hatarasti pohjautuneessa Sanditon-sarjassa näin kävi. Olkoonkin, että tytöllä ilmeisesti oli rahaa kuin roskaa, epäilen kuitenkin vahvasti, että kyseinen skenario oli 2010-luvun lopulla kirjoittaneen televisiokäsikirjoittajan omaa käsitystä siitä, mitä nyky-tv-sarjoissa tulee olla, jotta kuuluisalta somemyrskyltä vältytään, vaikka se sitten sotisikin rankasti kuvatun aikakauden tapa- ja ajatuskulttuuria vastaan. Sarjassa oli paljon muitakin puutteita ja nykyajan suhdekiemuroita kahdensadan vuoden takaisiin vaatteisiin puettuna, mutta ei siitä nyt sen enempää. Kahlasin sarjan läpi, mutta en jää sitä kaipaamaan. Enkä osta DVD:nä ja katso sitä vähintään kerran vuodessa, kuten saman käsikirjoittajan 90-luvun sarjaa Ylpeys ja ennakkoluulo.

Eniten harmitti että siinä ratsastettiin Austenin nimellä ja maineella. Olisivat sitten luoneet tuon fiktion itse. Ja siirtäneet tarinan vaikka Arubaan tai Martiniquelle tai mistä tyttö nyt olikin.

Ja kun elokuviin laitetaan näitä aikaan ja paikkaan kuulumattomia hahmoja Ja jopa ihan väärää tietoa, niin jotkut historiaa tuntemattomat, jopa arvostelijat väittävät asian olleen näin. Esimerkkinä elokuva Castrato, joskus viime vuosituhannen puolella. Arvostelija kirjoitti kastraatin, vastoin yleisiä luuloja, voivan vehkeellään tyydyttää naisen. Millä vehkeellä? Juuri nämä kirjoitukset esim. Britannian kansainvälisyydestä ja rotujen moninaisuudesta esim. hovissa, täyttä puppua.

jos leffassa joku käy päälle ni sit ku se uhattu pääsee kolauttaa jollai rautatangolla ni miks ne lyö vaan kerra ja lähtee juoksee ku ne aina nousee ylös? mä ainaki hakkaisin iha kunnolla et et varmana enää nouse

Työkaverien kanssa vietetään aikaa niin työssä kuin vapaa-ajalla. Työpäivän jälkeen mennään yhdessä istuskelemaan kantakapakkaan ja puhumaan työasioista.

Kun tarvitaan rahaa esimerkiksi koulumaksuihin niin suunnataan kasinolle tai ostetaan arpa/lottokuponki. Näin saa kätevästi tarvittavat rahat kasaan helposti.